ECN 20 vuotta – onnistumisia ja ratkaistavissa olevia haasteita

Huomenna vapunpäivänä 2024 tulee täyteen tasan kaksi vuosikymmentä EU:n kilpailuviranomaisten keskinäisen ECN-verkoston perustamisesta (European Competition Network). Tällä hetkellä KKV osallistuu muodossa tai toisessa käytännössä joka päivä ECN-yhteistyöhön toisten EU-kilpailuviranomaisten kanssa, ja on hyvä aika pysähtyä lyhyeen inventaarioon.

Verkoston taustalla on niin kutsuttu modernisaatioasetus (neuvoston asetus 1/2003). Asetus muutti fundamentaalisesti EU:n kilpailusääntöjen soveltamisen arkkitehtuuria. Komission yksinoikeudesta soveltaa eräitä EU:n keskeisiä kilpailusääntöjä (nykyiset artiklat 101, 102 SEUT) luovuttiin. Tilalle tuli järjestelmä, jossa EU:n kilpailusääntöjen soveltaminen hajautettiin myös EU-maiden kansallisille kilpailuviranomaisille.

Kun samoja EU-kilpailusääntöjä soveltavien viranomaisten määrä kasvoi merkittävästi, oli laadittava keskinäiset pelisäännöt: kuka soveltaa, koska soveltaa ja miten soveltaa. Samalla oli sovittava siitä, miten muiden EU-maiden kollegaviranomaisilla on mahdollisuus/velvollisuus avustaa esimerkiksi Suomen kilpailuviranomaista, ja miten yhden EU-maan kilpailuviranomaisen ratkaisut ovat suoraan täytäntöönpantavissa muissa EU-maissa. Luottamuksellisten tietojen vaihto ECN-viranomaisten kesken ja yritystarkastukset muiden ECN-viranomaisten puolesta tulivat osaksi yhteistyötä.

Selvitystoimien keskinäinen ECN-avunanto ja yhden EU-kilpailuviranomaisen kilpailuratkaisun välitön vaikutus muissa EU-maissa paitsi tehosti yksittäisen EU-maan kilpailuvalvontaa, myös loi uskottavan koneiston EU-tason kilpailunrajoitusten purkamiseen.

Mitä kilpailusääntöjen hajauttaminen merkitsee suomalaisyrityksille?

Suomi on viennistä riippuvainen avotalous, jonka tärkeät – jollei tärkeimmät – vientimarkkinat ovat EU-alueella. Jos vientitoiminta kohtaa kilpailunrajoituksia, suomalaisyritys voi saattaa asiansa paikallisen kilpailuviranomaisen tutkittavaksi. Suomalaisyritys voi vedota EU-kilpailusääntöihin, jotka ovat sille valmiiksi tuttuja, koska samoja sääntöjä sovelletaan myös Suomessa.

Kun yritys laajentaa toimintaansa toisen EU-maan markkinoille, se tietää kilpailuoikeudelliset oikeutensa siellä toimiessaan ja voi rakentaa vientitoimintansa ja laajentumisstrategiansa EU:n kilpailusääntöjen varaan. Sääntelykehikon EU-pohjainen selkeys on tärkeää, kun yritys rakentaa esimerkiksi jakelujärjestelmäänsä eri EU-maihin eikä joudu tasapainoilemaan 27 EU-maan mahdollisesti erilaisten kansallisten kilpailusääntöjen välillä.

Kriittinen taitekohta menossa

Viime aikoina eurooppalaisessa keskustelussa on yhä voimakkaammin nostettu esiin vaatimuksia, että EU:n kilpailusääntöjen soveltamista tulisi höllentää. Vaatimusten tarkempi sisältö on vielä auki. Ne näyttävät liittyvän EU:n valtiontukijärjestelmään ja erilaisiin teollisuuspoliittisiin tavoitteisiin kansallisella ja EU-tasolla.

ECN-verkoston tehokkuuden kannalta potentiaalinen ongelma on se, jos teollisuuspoliittiset painotukset alkavat heijastua myös muuhun EU:n kilpailuoikeuden soveltamiseen kilpailusääntöjen kustannuksella. Huoli ei ole nyt akuutti, mutta tilannetta pitää tarkoin seurata. Näin siksi, että kansallista elinkeinotoimintaa voidaan tukea teollisuuspoliittisin tavoittein myös muutoin kuin rahallisilla (valtion)tukipanostuksilla. Kyseessä voivat tällöin olla erilaiset piilevät kilpailunrajoitukset ja kilpailunesteet, jotka suoraan tai välillisesti palvelevat vain kansallista elinkeinotoimintaa (teollisuuspolitiikkaa). Sitä kautta vaikeutetaan suomalaisyritystenkin markkinoille pääsyä tai vauhditetaan sieltä poistumista.

Tämän vuoksi valtiontukisäännösten ohella on tärkeää varmistaa myös perinteisten kilpailusääntöjen tehokas soveltaminen EU:n alueella. Kansallisilla kilpailuviranomaisilla on tässä keskeinen rooli, sillä kartellien, määräävän markkina-aseman väärinkäytön ja kilpailulle haitallisten jakelusopimusten tapauksissa EU:n kilpailuoikeuden soveltaminen tapahtuu 85–90 prosenttisesti EU:n jäsenmaissa. Suomen etu on se, että näille kilpailunrajoituksille valjastettu ECN-mekanismi pysyy vahvana.

ECN-verkosto ottamassa seuraavan askeleen

Modernisaatioasetuksen ja sen varaan perustetun ECN-verkoston on yleisesti ottaen katsottu täyttäneen sille asetetut odotukset. Muun muassa komission järjestämässä sidosryhmäseminaarissa summattiin seuraavasti:

” … speakers … overall celebrated the decentralisation achieved by Regulation 1/2003 and agreed that it has been highly successful and effective in the large majority of cases applying Articles 101 and 102 TFEU …”.

Toisaalta esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuin katsoo, että ECN-verkoston täysi potentiaali ei ole vielä käytössä.

ECN-verkostoon liittyvä EU-lainsäädäntö on ollut merkittävimpiä muutostekijöitä myös kansallisen kilpailulain kehitykselle. EU:n komissio on nyt yhdessä EU-maiden kilpailuviranomaisten kanssa arvioimassa modernisaatioasetuksen – ja sitä kautta ECN-verkoston – toimivuutta. Arvioinnin tulokset julkistetaan syksyllä 2024. EU-vaalien jälkeen valittu uusi komissio päättää mahdollisista jatkotoimista modernisaatioasetuksen ja sitä kautta ECN-verkoston suhteen. EU:n kilpailusääntöjen kannalta kyse on isosta ratkaisusta, jossa linjataan miten ja mihin suuntaan verkostoa uudistetaan. ECN-verkoston tehokkuuden ja aktiivisuuden varassa on iso osa EU-markkinoiden kilpailupolitiikasta.