Kil­pai­lu­lain uu­dis­tus li­sä­si seu­raa­mus­mak­su­jär­jes­tel­män en­na­koi­ta­vuut­ta

Kilpailulain seuraamusmaksusäännöksiä muutettiin kesäkuussa 2021 osana laajempaa kilpailulain uudistusta. Muutoksen taustalla oli kansallinen tarve parantaa seuraamusmaksujärjestelmän ennakoitavuutta sekä tarve harmonisoida mahdollisuus määrätä sakkoja menettelyrikkomuksista EU:n tasolla. KKV:llä on jatkossa selkeämmät laskutavat seuraamusmaksuja esitettäessä muun muassa kilpailurikkomusten vakavuuden ja keston johdonmukaiseksi huomioimiseksi. Tuomioistuinten harkintavalta seuraamusmaksujen määräämisessä säilyi pitkälti ennallaan. Uuden säännöstön nojalla ei ole vielä esitetty seuraamuksia.

Seuraamusmaksujen esittäminen perustui Suomessa aiemmin kokonaisarvioon

Kilpailulakiin tuotiin juhannuksena 2021 koko joukko uusia pykäliä, joiden tavoitteena on selkeyttää kilpailuoikeudellisten seuraamusmaksujen arviointia ja parantaa tätä kautta seuraamusten ennakoitavuutta. Samalla lakiin tehtiin niin kutsutun ECN+ -direktiivin edellyttämät muutokset. Direktiivin myötä mahdollistettiin hallinnollisen seuraamusmaksun määrääminen myös menettelyrikkomuksesta.

Kotimaiseen lainsäädäntöön ei aiemmin sisältynyt selkeitä laskukaavoja seuraamusmaksun määrän arvioinnista. Kilpailulaissa ja tuomioistuinten ratkaisuissa keskityttiin kokonaisarviointiin, joka perustui etenkin kilpailurikkomuksen laadun, laajuuden ja keston huomioimiseen. Minkäänlaista numeerista arvoa näille tekijöille ei ollut määritelty. Ennen lakimuutosta elinkeinonharjoittajan on ollut vaikeaa, ellei mahdotonta tietää, mitä mahdollisen seuraamusmaksun määrässä esimerkiksi tarkoittaisi, jos pari vuotta jatkunutta rikkomusta jatkettaisiin vielä muutaman vuoden ajan.

Euroopan komissiolla sen sijaan on jo vuosikymmeniä hyödynnetty selkeitä laskutapoja, jotka on julkistettu kenen tahansa luettavaksi. Esimerkiksi kilpailurikkomuksen keston vaikutus seuraamusmaksun määrään on määritelty vuonna 2006 julkaistuissa komission sakkosuuntaviivoissa siten, että rikkomusvuodet muunnetaan suoraan kertoimiksi.

ECN+-direktiivin täytäntöönpano ei edellyttänyt komission esimerkin kaltaisia sakkosuuntaviivoja. Kilpailulain uudistuksen yhteydessä lainsäätäjä päätyi kuitenkin tuomaan jo aiemmin keskustelua herättäneet kilpailuoikeudellisen seuraamusmaksun ennakoitavuutta parantavat kriteerit lain tasolle.

Menettelyrikkomuksesta voidaan määrätä erillinen seuraamusmaksu

Suomessa kilpailuviranomaisella ei aiemmin ollut mahdollisuutta esittää markkinaoikeudelle hallinnollisia seuraamuksia menettelyrikkomuksista. Esimerkiksi väärän tiedon antaminen viranomaiselle ja haitanteko virkamiehelle on sanktioitu rikoslaissa, mutta rikosoikeudellisten seuraamusten suhde hallinnolliseen menettelyyn kilpailuasioissa on ollut jokseenkin epäselvä. Tutkinnan kohteen ei myöskään ole ollut mahdollista ennalta arvioida, minkä suuruiseen seuraamukseen voisi johtaa sellainen menettelyrikkomus, joka on voitu ottaa huomioon itse kilpailurikkomuksesta määrättävän hallinnollisen seuraamusmaksun suuruutta määritettäessä.

ECN+-direktiivin täytäntöönpano edellytti menettelyrikkomusten sanktiointia, ja kilpailulain uudistuksen yhteydessä menettelysakon esittämisen ja määräämisen edellytykset lisättiin uuteen kilpailulain 37 a §:ään. Sakon suuruus menettelyrikkomuksesta on enintään yksi prosentti tutkinnan kohteen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Miten KKV laskee jatkossa seuraamusmaksun määrän?

Kilpailulain uusissa 13 a–13 f §:ssä sekä päivitetyssä 13 §:ssä määritetyt kriteerit kilpailurikkomuksista määrättävien seuraamusmaksujen suuruudelle vaativat lukijaltaan paneutumista. Miten kilpailuoikeudelliset seuraamukset siis tänä päivänä määritetään?

Enimmäismäärän laskeminen. Seuraamuksen enimmäismäärä on yhä 10 % yrityksen tai yritysten yhteenliittymän kokonaisliikevaihdosta. Merkityksellinen vuosi on aina viimeisin eli yrityksen liikevaihtoa laskettaessa huomioidaan KKV:n esitystä tai tuomioistuimen ratkaisua edeltävä tilikausi.

Seuraamusmaksun perusmäärän lähtökohta. KKV:n esittäessä seuraamusmaksuja kilpailurikkomuksista arvioinnin pohjaksi otetaan jatkossa perusmäärän lähtökohta, joka on suuruudeltaan enintään 30 % rikkomuksen kohteena olleesta liikevaihdosta viimeiseltä rikkomusvuodelta, komission termein myynnin arvosta. Vakavimpien rikkomusten kohdalla lähtökohtana on 15–30 % rikkomuksen kohteena olleesta liikevaihdosta.

Perusmäärän laskennassa huomioitava liikevaihto saattaa erota seuraamusmaksun enimmäismäärän määrittävästä liikevaihdosta. Kun enimmäismäärän siis määrittää globaali kokonaisliikevaihto, perusmäärän pohjana on rikkomuksen kohteena ollut liikevaihto. Jos siis yritys myy kaikkea sukkahousuista sulakkeisiin ja mikäli rikkomus on ollut vaikkapa sukkahousujen hintojen sopiminen kilpailijan kanssa, lasketaan seuraamuksen perusmäärä vain sukkahousumyynnin liikevaihdosta.

Rikkomuksen keston vaikutus. Kilpailurikkomuksen kesto huomioidaan KKV:n seuraamusmaksulaskennassa jatkossa komission tapaan: rikkomuksen kesto vuosina muuttuu kertoimeksi perusmäärän lähtökohdalle puolen vuoden tarkkuudella. Jos siis rikkomus kestää vaikkapa viisi vuotta, aiemmin määritetty osuus myynnin arvosta kerrotaan rikkomusvuosien määrällä eli viidellä. Sukkahousukartellin jatkaminen kahden vuoden jälkeen vielä kolmella tuottaa siis riskin seuraamuksesta, jonka minimi olisi pikemmin 75 % yhden vuoden myynnistä kuin 30 %.

Seuraamusmaksua ankaroittavat tekijät. Lainsäätäjä on halunnut varmistaa, että vakavista rikkomuksista esitettävillä seuraamusmaksuilla on myös riittävä pelotevaikutus. Sen lisäksi, että vakavimpien rikkomusten perusmäärän lähtökohta lasketaan skaalan suuremmasta päästä, tulee seuraamukseen vielä 15–25 % lisäosuus myynnin arvosta. Tällä varmistetaan rikkomuksen vakavuuden huomioiminen systemaattisesti ja läpinäkyvällä tavalla myös esimerkiksi laskettaessa seuraamusmaksua lyhytkestoisesta rikkomuksesta.

Perusmäärä voidaan myös enimmillään tuplata laskennassa, mikäli rikkomukseen syyllistynyt toimija on joko vastaavanlaisen menettelyn uusija taikka rikkomusta on jatkettu vielä viranomaisen siihen puututtua. Perusmäärässä voidaan huomioida ankaroittavina tekijöinä myös aloitteellisuus rikkomuksen aikaansaamisessa tai muiden osallisten painostaminen.

Seuraamusmaksua lieventävät tekijät. Lieventävinä tekijöinä perusmäärää määritettäessä voidaan pitää muiden muassa lakisääteistä myötävaikutusvelvollisuutta pidemmälle menevää yhteistyötä viranomaisen kanssa asiaa selvitettäessä sekä viranomaisen antamaa tai laissa säädettyä hyväksyntää kilpailunrajoitukselle. Näiden seikkojen huomioiminen on linjassa aiemmankin käytännön kanssa.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että yllä kuvattu arviointikriteeri sitoo vain KKV:tä sen esittäessä seuraamusmaksuja markkinaoikeudelle. Tuomioistuinten itsenäistä harkintavaltaa ei haluttu uudistuksessa kaventaa tarpeettomasti, ja tuomioistuimissa ratkaisee edelleen kokonaisarviointi.

Seuraamusmaksupykälät check – mitä seuraavaksi?

Lakimuutoksen voimaan astuessa vireillä olleet asiat käsitellään vielä loppuun aiempien seuraamussäännösten mukaisesti. Uusia seuraamuspykäliä ei myöskään sovelleta ennen lain voimaantuloa päättyneisiin rikkomuksiin.

Joudumme siis odottamaan vielä tovin, ennen kuin saamme ensimmäisiä kokemuksia uudistetun kilpailuoikeudellisen seuraamusmaksusäännöstön käytännön vaikutuksista. Ensimmäisistä viraston esityksistä kuluu vielä jonkin aikaa siihen, että tuomioistuimet pääsevät antamaan ratkaisunsa.

Vaikka uudistuksen käytännön vaikutuksia ei ole vielä nähty, kilpailulain seuraamusmaksusäännösten uudistus vaikuttaa perustellulta.  Ennakoitavuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen on kaikkien osapuolten etu.