Sähkömarkkinoille on ilmestynyt viimeisen parin vuoden aikana uusi kuluttajatuote, kulutusvaikutussopimukset, joista on julkisuudessa puhuttu myös käyttövaikutus- tai hybridisopimuksina. Mediassa on uutisoitu (mm. HS 21.8. ja Yle 12.8.) sopimusten asiakkaissa aiheuttamasta hämmennyksestä. Sopimusten on sanottu olevan vaikeasti vertailtavissa muihin tuotteisiin, ja lisäksi moni on pettynyt sopimuksella saavutettuihin säästöihin (esim. TM 6.7.2024). Selitän tässä kirjoituksessa, millainen tuote kulutusvaikutussopimus on, kenelle sopimus voi olla hyvä valinta ja miksi sopimus on sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta hyvä asia.
Miten kulutusvaikutus lasketaan?
Kulutusvaikutussopimus on määräaikainen sopimus, jossa sähkön hinta koostuu kuukausimaksun (esim. 4 eur/kk) ja kiinteän hinnan (esim. 8 snt/kWh) lisäksi kulutusvaikutukseksi kutsutusta hintakomponentista, joka nimensä mukaisesti riippuu asiakkaan sähkön kulutuksesta.
Kulutusvaikutus voi olla negatiivinen tai positiivinen. Sähköyhtiöt ilmoittavat yleensä tyypillisen vaihteluvälin kulutusvaikutukselle. Esimerkiksi Fortumin mukaan 90 prosentilla sen kulutusvaikutussopimuksen asiakkaista vaikutus on ollut -1 ja +1 sentin välillä.
Kaikki sähköyhtiöt vaikuttavat määrittelevän tällä hetkellä kulutusvaikutuksen samalla tavalla. Kulutusvaikutus lasketaan kuukausittain kahden tekijän erotuksena. Ensimmäinen tekijä edustaa asiakkaan kulutuksen keskimääräistä hankintahintaa (esim. 6,5 snt/kWh) tilanteessa, jossa sähkö olisi ostettu joka tunti suoraan sähköpörssistä. Toinen tekijä on sähkön pörssihinnan painottamaton keskiarvo kyseisenä kuukautena (esim. 6 snt/kWh). Käyttövaikutus on näiden lukujen erotus (esim. 0,5 snt/kWh).
Mikäli asiakkaan kulutuksen keskimääräinen hankintahinta on matalampi kuin spot-hinnan keskiarvo, kulutusvaikutus on negatiivinen, eli sähkön hintaa alentava. Toisin sanoen, asiakas maksaa sähköstä vähemmän kuin sopimuksen perushinnan, jos hänen kulutuksensa keskittyy tunneille, jotka ovat sähköpörssissä keskimääräistä edullisempia. Jos taas kulutus keskittyy kalliin pörssihinnan tunneille, kulutusvaikutus on positiivinen, eli hintaa nostava. Koska kotitalouksien sähkön kysyntä on tyypillisesti korkeampaa silloin, kun sähkön hinta on korkealla (onhan sähkön hinta yleensä korkeampi silloin, kun kysyntä on suurta), kulutusvaikutus on suurimmalle osalle kotitalouksia positiivinen.
Kenen kannattaa valita kulutusvaikutussopimus?
Perinteisissä määräaikaisissa sopimuksissa sähkön hinta on kiinteä, eli se ei riipu lainkaan sähkön käytöstä. Kulutusvaikutussopimusten perushinta on tyypillisesti hieman alle vastaavan pituisen tavallisen määräaikaisen sopimuksen hinnan. Esimerkiksi kirjoitushetkellä sahkonhinta.fi-palvelun kolmen edullisimman kulutusvaikutussopimuksen perushinnat olivat 0,6–1 senttiä alle samojen yhtiöiden perinteisten sopimusten hintojen. Kotitalouden on kannattavaa valita kulutusvaikutussopimus määräaikaisen sijasta, mikäli se arvioi kulutusvaikutuksensa olevan alle mainitun hintaeron.
Kulutusvaikutuksen arvo määräytyy toteutuneen sähkönkulutuksen perusteella, minkä vuoksi vertailu määräaikaisiin voi sopimuksen valintahetkellä olla hankalaa. Omaa kulutusvaikutusta voi arvioida tutkimalla, keskittyykö oma kulutus tunneille, joina sähkön pörssihinta on keskimääräistä korkeampi. Todennäköisesti kulutusvaikutus on alhaisin kotitalouksille, joiden sähkönkäyttö on painottunut yön tunneille (klo 0–6) esimerkiksi varaavan sähkölämmityksen ansiosta. Myös sähkölämmittäjät, joilla on pörssihintaa seuraava kulutuksenohjausjärjestelmä, voivat hyötyä kulutusvaikutussopimuksesta. Jos taas kulutuksesta suuri osa liittyy esimerkiksi huipputunteina (8–11 ja 18–21) käytettyihin kodinkoneisiin, kulutusvaikutussopimus on todennäköisesti perinteistä määräaikaista sopimusta kalliimpi.
Tarkemman arvion kulutusvaikutuksesta voi laskea oman kulutusdatan perusteella. Laskelmaa varten tarvitaan tuntikohtainen aineisto omasta kulutuksesta ja sähköpörssin hinnasta (Nord Pool -sähköpörssin day ahead -markkinan Suomen aluehinnasta). Molemmat ovat usein saatavilla oman sähköyhtiön asiointipalvelusta. Alla olevassa kuvassa on oman taloni (sähkölämmitteinen omakotitalo, kokonaiskulutus 20 700 kWh vuodessa) kulutusvaikutus laskettuna Helenin asiointipalvelun datan perusteella vuodelle 2022.
Kuva 1: Esimerkkitalon kuukausittainen kulutusvaikutus (snt/kWh) vuonna 2022.
Koska sähkönkulutus vaihtelee huomattavasti kuukaudesta toiseen, kuukausitason kulutusvaikutukset (snt/kWh) on vielä muutettava euroiksi kertomalla ne toteutuneella sähkönkulutuksella.
Kuva 2: Esimerkkitalon kulutusvaikutuksen vaikutus kuukausittaiseen sähkölaskuun vuonna 2022.
Kuvan 2 vaikutukset ovat vuositasolla yhteensä 117,2 euroa. Kun tämä jaetaan koko vuoden kulutuksella, saadaan vuositason kulutusvaikutukseksi 0,57 snt/kWh. Toisin sanoen, mikäli vuoden mittaisen kulutusvaikutussopimuksen perushinta olisi ollut vuoden 2022 alussa vähintään 0,57 senttiä halvempi kuin vastaavan määräaikaisen sopimuksen hinta, sopimus olisi osoittautunut kannattavaksi.
Kulutusvaikutussopimuksessa osa säästöstä syntyy kulutustapojen muutoksesta
Osa kuluttajista on uutisoinnin perusteella pettynyt siihen, että kulutusvaikutuksen hintaa laskeva vaikutus on jäänyt pieneksi, vaikka sähkönkäyttöön olisi kiinnitetty paljonkin huomiota. Yksi selitys voi olla se, että monet odottavat kulutusvaikutuksen nimenomaan pienentävän sähkön hintaa. Kulutusvaikutuksen laskentakaavan vuoksi kulutusvaikutus voi olla negatiivinen vain, jos kotitalouden kulutus keskittyy vielä edullisemmille tunneille kuin sellaisella kotitaloudella, joka kuluttaisi joka tunti saman verran sähköä. Tasainen kulutus on jo melko vaativa vertailukohta ja edellyttää tavanomaiselta kotitaloudelta merkittäviä muutoksia omiin kulutustottumuksiin.
Toteutunutta kulutusvaikutusta tulisikin verrata kulutusvaikutukseen ennen säästötoimenpiteitä. Jos kulutustapojen muutos laskee käyttövaikutuksen esimerkiksi tasolta +1 snt/kWh tasolle 0 snt/kWh, on kotitalous saavuttanut tuntuvan säästön sekä aiempaan kulutukseensa että vaihtoehtoiseen määräaikaiseen sopimukseen verrattuna.
Toinen mahdollinen selitys ennakoitua pienemmille säästöille voi olla se, että kotitalouden säästötoimet ovat laskeneet kulutusta tasaisesti kaikilta tunneilta. Kulutusvaikutuksen laskentakaavan vuoksi kulutusvaikutus reagoi vain muutoksiin, jotka siirtävät suhteellisesti kulutusta kalliilta tunneilta edullisemmille. Esimerkiksi investointi talon lämpöeristykseen, joka vähentää sähkönkulutusta kaikkina tunteina, ei välttämättä juuri laske kulutusvaikutusta. Tämä johtuu siitä, että kulutuksen vähetessä tasaisesti kotitalouden kuluttaman sähkön keskimääräinen spot-hinta ei muutu. Toki tällöinkin kotitalous hyötyy jokaisesta kilowattitunnista, jota sen ei enää tarvitse ostaa sähköyhtiöltään.
Kulutusvaikutus kannustaa kulutusjoustoon ja tasaa sähkölaskua
Sähkönkäytön muuttamista hinnan ohjaamana kutsutaan kulutusjoustoksi. Kotitalouksissa kulutusjousto tarkoittaa usein sähkön kulutuksen siirtämistä erityisesti päivän sisällä tunnilta toiselle. Sähkön tuotantorakenteen vuoksi kulutuksen vähentäminen korkean kulutuksen tunneilla laskee sähkön pörssihintaa enemmän kuin kulutuksen lisääminen matalan kulutuksen tunneilla nostaa sitä. Kulutusjousto laskee sähkön keskihintaa, vähentää hintapiikkejä ja laskee sähköntuotannon kustannuksia.
Kulutusjouston arvo sähköjärjestelmälle on kasvanut ja kasvaa edelleen, kun sähkön hintavaihtelu lisääntyy uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvaessa. Samalla teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio (esimerkiksi ohjausjärjestelmät), sähkövarastot (mukaan lukien sähköautot) ja lämpöpumput, lisää mahdollisuuksia kulutuksen sopeuttamiseen. Uudet joustoon kannustavat sopimustyypit ovat välttämättömiä, jotta uusista teknologioista voidaan hyötyä täysimääräisesti.
Sähköjärjestelmän näkökulmasta tehokkainta olisi, että kaikki kotitaloudet kohtaisivat pörssihinnan. Moni kuitenkin karttaa pörssisähkösopimuksiin liittyvää hintariskiä ja suosii kiinteähintaisia sopimuksia. Sähköjärjestelmän tehokkuuden kannalta kuluttajien mieltymys kiinteähintaisiin määräaikaisiin sopimuksiin on ongelmallista. Kun sähkön hinta on sama kulutuksen ajankohdasta riippumatta, ei kotitaloudella ole kannustinta kulutusjoustoon.
Kulutusvaikutussopimukset ovat esimerkki sopimuksesta, joka sijoittuu edellä mainittujen ääripäiden väliin. Ne tarjoavat kuluttajille keinon hillitä hintavaihtelua, mutta säilyttävät kuitenkin kannustimet kulutusjoustoon. Itse asiassa kulutusvaikutussopimukset tarjoavat kuluttajalle täsmälleen saman kannustimen siirtää kulutusta tunnilta toiselle kuin pörssihintaiset sopimukset.
Suurimmalle osalle asiakkaista kulutusvaikutussopimus tasaa huomattavasti sähkölaskun vaihtelua verrattuna pörssisähkösopimukseen. Kuvitellaan esimerkiksi tilannetta, jossa sähkön pörssihinta nousee kuukauden jokaisena tuntina. Tällöin kulutusvaikutuskaavan ensimmäinen tekijä (joka vastaa hintaa, jonka pörssisähköasiakas maksaisi sähköstään keskimäärin kyseisenä kuukautena) kasvaa, mutta samalla siitä vähennettävä toinen tekijä (sähkön pörssihinnan keskiarvo) kasvaa myös, mikä hillitsee spot-hintojen nousun välittymistä kotitalouden sähkölaskuun. Tilanteessa, jossa sähkön hinta nousee tiettyinä tunteina ja laskee toisina, vertailu pörssisidonnaisten sopimusten ja kulutusvaikutussopimusten välillä ei ole näin yksioikoista, koska vaikutus riippuu myös siitä, miten kotitalouden kulutus on jakautunut eri tunneille. Tyypilliselle kotitaloudelle vaikutus on kuitenkin hintoja tasaava.
Kotitalouden kohdatessa vähemmän riskiä suurempi osa hintariskistä jää sähköyhtiön harteille. Tästä hyvästä kotitalouden on maksettava sähköyhtiölle riskilisää, joka sisältyy sopimuksen kiinteään perushintaan. Kotitalous, joka on valmis kantamaan pörssisidonnaiseen sopimukseen liittyvän hintariskin, voi hyötyä pitkällä aikavälillä pörssisähkösopimusten alhaisista marginaaleista kulutusvaikutussopimuksiin verrattuna.
Kuvassa 3 on esitetty oman taloni kuvitteellista sähkön hintaa kulutusvaikutussopimuksella ja pörssisähkösopimuksella vuosina 2023–24. Kulutusvaikutussopimuksen perushinnaksi on oletettu kuvassa 8 snt/kWh. Kuva on piirretty tässä vuosille 2023–24, koska vuoden 2022 pörssihintojen vaihtelu oli poikkeuksellisen suurta.
Kuva 3: Esimerkkitalon sähkön hinta kuvitteellisella kulutusvaikutussopimuksella (8 snt/kWh + kulutusvaikutus) ja tyypillisellä pörssisidonnaisella sopimuksella 1/2023–8/2024. Kuvassa on huomioitu arvonlisäveron muutos 12/2022–4/2023 sekä pörssisähkösopimukselle tyypillinen 0,4 sentin marginaali.
Hintavertailu tehtävä helpommaksi
Kulutusvaikutussopimuksilla on paikkansa sähkösopimusten tuotevalikoimassa, sillä ne kannustavat kotitalouksia kulutusjoustoon ja mahdollistavat sähkön hintavaihteluilta suojautumisen. Kulutusvaikutussopimuksia markkinoidaan nyt aktiivisesti: esimerkiksi sahkonhinta.fi-palvelun kymmenestä edullisimmaksi rankatusta määräaikaisesta sopimuksesta yhdeksän oli kirjoitushetkellä kulutusvaikutussopimuksia. Kuluttajien hämmennystä voi selittää osaltaan se, että tuotetta, joka edellä kuvatusti hyödyttää vain osaa kotitalouksista, markkinoidaan niin laajasti kaikille kuluttajille.
Sähkösopimusten vertailemiseksi olisi hyvä, että kulutusvaikutuksen laskemisesta omien kulutustietojen perusteella tehtäisiin mahdollisimman vaivatonta. Kulutus- ja pörssihintatietojen etsiminen avoimista lähteistä on tällä hetkellä hankalaa. Esimerkiksi sähköpörssi Nord Pool ei tarjoa enää vapaata pääsyä spot-hinnan historiatietoihin. Sähkönmyyjät voisivat tarjota käyttövaikutuslaskuria omilla verkkosivuillaan. Toisaalta sähkönmyyjän vaihtamista harkitsevan asiakkaan olisi pystyttävä arvioimaan myös kilpailevien yhtiöiden tarjouksia, mikä edellyttäisi sitä, että kuluttaja voisi vaivattomasti ja turvallisesti siirtää kulutusdatansa yhden sähkönmyyjän palvelusta toiseen. Yksi vaihtoehto voisi olla se, että kuluttajat voisivat ladata tarvittavan aineiston Fingridin Datahubista ja syöttää sen sellaisenaan sähköyhtiön laskuriin. Tällä hetkellä Datahubin tuntikohtainen aineisto on kuitenkin liian lyhyt laskelmien tekemiseen.
Nyt markkinoilla olevat kulutusvaikutussopimukset ovat vain yksi esimerkki maailmalla kokeilluista sopimuksista, jotka yhdistelevät kiinteän hinnan ja pörssisidonnaisten sopimusten etuja. Suomalaisten sähkömarkkinoiden kannalta olisi hyvä, jos Suomeen rantautuisi myös vaihtoehtoisia malleja, jotka voisivat palvella laajempaa joukkoa kuluttajia. Vaikka kulutusvaikutussopimukset eivät kaikille sovikaan, ovat nekin silti jo askel parempaan verrattuna tilanteeseen, jossa markkinoilla oli käytännössä vain kiinteähintaisia sopimuksia ja pörssisähkösopimuksia.