Mitä kuuluu taksimarkkinoille taksiuudistuksen jälkeen?

Taksiala koskettaa suomalaisia monella tapaa. Taksi on välttämättömyyspalvelu monille erityisryhmille. Taksi on myös tärkeä joukkoliikenteen täydentäjä silloin, kun joukkoliikennettä ei ole saatavissa tai joukkoliikenteen tarjonta on vähäistä. Taksialan vuosittainen liikevaihto on yli miljardi euroa, josta julkisesti korvattavat matkat muodostavat merkittävän osan, noin 40 %.

Taksimarkkinan sääntelyä purettiin merkittävästi vuonna 2018, kun lupa- ja hintasääntelystä luovuttiin. Sääntelyn purkamisen jälkeen taksimarkkinan ongelmat ovat nousseet useasti esille julkisessa keskustelussa. Taksimarkkinaa onkin uudistuksen jälkeen yritetty parantaa korjaustoimenpiteillä. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi vahvistaa kuluttajien luottamusta taksiliikenteeseen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) vaikutusarviointiyksikössä on viimeisen kahden vuoden aikana tutkittu taksimarkkinoita monesta näkökulmasta. Viime vuonna 2023 julkaistiin tutkimus vuoden 2018 taksiuudistuksen vaikutuksista kuluttajiin, yrityksiin, ja taksinkuljettajiin. Toisessa viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa selvitimme taksiyrittäjien näkemyksiä taksimarkkinasta. Syksyllä 2024 julkaistussa KKV:n ja Kelan yhteistutkimuksessa tarkastelemme Kela-kyytejä, ja erityisesti kilpailuttamisen vaikutusta Kela-kyytien hintoihin ja hinnoista saatuihin säästöihin. Tässä blogikirjoituksessa kokoamme yhteen taksiselvitystemme keskeiset tulokset.

Suuret kunnat hyötyivät, syrjäseudut hävisivät

Kansainvälinen kokemus ja tutkimus osoittavat, ettei taksimarkkinoiden sääntely ole kovinkaan helppo tehtävä. Erityisen hankalaa sääntely on Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa, jossa erilaisten alueiden taksimarkkinat eroavat merkittävästi toisistaan.

Taksikyytien hinnat ovat nousseet uudistuksen myötä kaikkialla Suomessa. Hintojen hajonta on suurta alueiden välillä, mutta myös alueiden sisällä. Epävarmuus taksikyydin hinnasta voi aiheuttaa asiakkaille turhautumista. Taksikyytien vaihtelevat hinnat ja ajoittaiset hintavedätykset ovatkin puhuttaneet julkisessa keskustelussa.

Toisaalta hintojen vaihtelevuus tarkoittaa, että kuluttaja voi säästää rahaa kilpailuttamalla taksikyydin. Tutkimuksessamme verrattiin Manner-Suomen taksimarkkinoiden kehitystä Ahvenanmaahan, jossa taksimarkkina on edelleen vahvasti säädelty. Ahvenanmaan taksimarkkinan kehityksen voidaan ajatella kuvaavan sitä, miten tilanne Manner-Suomen alueilla olisi kehittynyt ilman taksiuudistusta. Havaitsimme, että suurissa kunnissa taksikyytien toteutuneet hinnat ovat laskeneet. Toteutuneiden hintojen lasku nähdään Kuvassa 1.  Suurissa kaupungeissa toteutuneiden hintojen mediaani on selkeästi alempana kuin tarjottujen hintojen mediaani, mikä tarkoittaa sitä, että kuluttajat valitsevat kyytejä hintahajonnan edullisemmasta päästä.

Kuvassa 1 nähdään myös, kuinka pienissä ja keskisuurissa kunnissa tilanne on päinvastainen: sekä markkinatoimijoiden keskimääräiset hinnat että toteutuneet keskimääräiset hinnat ovat nousseet taksiuudistuksen takia. Hintahajontaa on pääasiassa alueiden välillä eikä niinkään alueiden sisällä, eli asiakkaalla ei välttämättä ole aina mahdollisuutta löytää edullista taksikyytiä.

Taksikyyti kannattaa tilata sovelluksella, jos mahdollista

Sovellusten kautta tilatut taksikyydit ovat yleensä taksitolpalta otettuja tai soittamalla tilattuja taksikyytejä halvempia. Sovellukset tekevät kilpailutuksesta myös turvallisempaa ja helpompaa, koska taksikyydin hinta on asiakkaan tiedossa ennen ostopäätöstä. Sovellustarjonta on laajempaa suurissa kaupungeissa, mikä osaltaan selittää alhaisempaa toteutuneiden hintojen mediaania – kuluttajat pystyvät melko vaivattomasti löytämään itselleen sopivan hintaisen taksikyydin.

Pienimmillä paikkakunnilla taksikyytien tarjonta erityisesti sovellusten kautta on vähäisempää eikä asiakkailla ei ole niin paljon valinnanvaraa. Monet perinteisemmät välityskeskukset ovat kehittäneet kyytien tilaamiseen omia sovelluspalveluita, mutta kansainväliset sovelluspohjaiset välityspalvelut operoivat kuitenkin vain suuremmissa kaupungeissa. Tarjonnan vähyys ja kilpailun puute selittävät osaltaan sitä, miksi pienemmillä paikkakunnilla markkinatoimijoiden keskimääräiset hinnat ja toteutuneet hinnat ovat molemmat nousseet.

Taksiyritysten kannattavuus on heikentynyt

Taksiyritysten liiketulos on uudistuksen jälkeen laskenut kaikkialla Suomessa. Suurissa kaupungeissa liiketuloksen lasku on selitettävissä taksikyytien hintojen laskulla. Ei ole kuitenkaan täysin selvää, miksi liiketulos on laskenut myös pienemmissä kunnissa, joissa yksityisten taksikyytien hinnat ovat samaan aikaan nousseet. Tätä ensisilmäyksellä ristiriitaista tulosta voi kuitenkin selittää muutamakin eri tekijä. On mahdollista, että taksinkuljettajat joutuvat ajamaan pidempiä matkoja löytääkseen asiakkaita, koska taksilupien määrä on noussut ja päivystysvelvoitteet ovat poistuneet lainsäädännöstä. Taksinkuljettajat eivät enää joudu odottamaan matkustajia tietyllä taksitolpalla, joten on mahdollista, että taksin tyhjänä ajoa on enemmän. Tilastokeskuksen aineistoista nähdään, että taksiyritysten polttoainekustannukset ovat nousseet, mikä osaltaan puoltaa ajatusta siitä, että tyhjänä ajoa tapahtuu enemmän kuin ennen.

Mahdollinen selitys liiketuloksen laskulle voi toisaalta löytyä myös julkisesti tuettujen kyytien markkinasta, sillä kuvailtu hinnannousu pienissä kunnissa koskee vain yksityisiä kyytejä. Julkinen sektori korvaa monia suomalaisten ajamia taksikyytejä. Hyvinvointialueet järjestävät kyytejä perustuen vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolakeihin, Kela korvaa matkoja terveydenhuoltoon ja kunnat järjestävät esimerkiksi koulukyytejä. Julkisesti tuetut kyydit muodostavat suuren osan erityisesti pienien kuntien taksimarkkinan liikevaihdosta, joten kokonaiskuvan muodostamisessa on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, miten julkisesti tuettujen kyytien markkina on kehittynyt. Seuraavaksi esittelemme tutkimuksen, jonka perusteella ainakin Kelan korvaamista kyydeistä korvatut hinnat ovat laskeneet uudistuksen jälkeen.

Julkisesti tuettujen kyytien kilpailuttaminen on säästänyt veronmaksajien rahoja

Kela on julkisesti tuettujen taksikyytien suurin yksittäinen rahoittaja. Kela korvaa terveydenhuoltoon tehtyjä matkoja, kun matkat on tehty sairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Vuonna 2022 Kela korvasi taksikyytejä 182 miljoonalla eurolla.

Samalla kun yksityisten taksikyytien markkinaa uudistettiin, Kela ryhtyi kilpailuttamaan Kela-taksikyytien palveluntarjoajia maakunnissa. Kilpailutus järjestetään niin, että välityskeskukset tarjoavat alennusprosenttia valtioneuvoston asetuksella määriteltyyn Kela-taksikyydin enimmäishintaan. Ennen välityskeskusten kilpailutusta Kela-kyydeistä maksettiin aina enimmäishinnat.

Vuonna 2018 järjestetyllä ensimmäisellä kilpailutuskierroksella jokaiselle alueelle valittiin yksi välityskeskus järjestämään Kela-kyydit. Vuonna 2021 järjestettiin toinen kilpailutuskierros, jossa jokaiselle alueelle valittiin kaksi välityskeskusta. Välityskeskusten lukumäärää nostettiin kahteen, koska Kela halusi lisätä asiakkaiden valinnanvaraa. Asiakas saa päättää itse, kummasta välityskeskuksesta tilaa Kela-kyytinsä.

Kelan kilpailutukset ovat hyvä esimerkki kilpailutuksesta muodostuvista säästöistä. Kuvassa 2 nähdään, kuinka toteutuneet Kela-kyytien (harmaa käyrä) hinnat ovat matalampia verrattuna valtioneuvoston asettamiin enimmäishintoihin (musta käyrä). Kelan kilpailutusten ansiosta on säästetty neljän ja puolen vuoden aikana 132 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, jossa kyydeistä edelleen korvattaisiin enimmäishinta. Summasta suurin osa on säästöä Kelan korvaamasta osuudesta, mutta myös asiakkaat ovat hyötyneet kilpailutuksista.  Tämä johtuu siitä, että kun kelataksimatkan hinta ei ylitä 25 euron omavastuuta, säästö tulee suoraan asiakkaalle. Asiakkaille on kertynyt säästöä neljän ja puolen vuoden ajalta 1,7 miljoonaa euroa.

Kilpailutuksesta syntyneet säästöt nousivat toisen sopimuskauden alussa. Tämä nähdään Kuvassa 2 toisen vertikaalisen viivan jälkeen. Säästöt toisen sopimuskauden ensimmäiseltä vuodelta olivat yhteensä 72 miljoonaa euroa, joka muodostaa yli puolet neljän ja puolen vuoden lasketuista säästöistä. Aiempaa suuremmat säästöt voivat johtua siitä, että ensimmäisellä hankintakierroksella tarjoukset tulivat pääosin alueilla toimintansa jo vakiinnuttaneilta välityskeskuksilta, ja usealla alueella saatiin vain yksi vähimmäisehdot täyttänyt tarjous. Toisella hankintakierroksella kaikilla alueilla saatiin jo vähintään kolme tarjousta, ja keskimääräiset tarjotut alennusprosentit nousivat aiemmasta 7 prosentista nyt 23 prosenttiin.

Alennusprosenttien nousuun voi olla useita syitä. Kela-kyytien järjestäjäksi valittiin kaksi välityskeskusta yhden sijaan, joka voi osaltaan vaikuttaa kilpailuun ja siihen, kuinka moni etenkin pienempi välityskeskus pystyy tarjoamaan Kelan kilpailutuksissa. Lisäksi välityskeskusmarkkinalla oli aikaa kehittyä taksiuudistuksen jälkeen ja toisen kilpailutuksen järjestämisen aikaan usealla markkinalla toimi huomattavasti useampi välityskeskus. Taksimarkkinalla myös vallitsi toisen hankintakierroksen aikaan heikko suhdanne, joten yksityisten kyytien määrä oli tavallista alhaisempi. Tämän takia Kela-kyytikilpailutusten voittaminen on voinut olla välityskeskuksille tavallista tärkeämpää.

Muutos yhdestä välityskeskuksesta useampaan välityskeskukseen on myös kokonaiskilpailun kannalta parempi vaihtoehto. Kela-taksikyydit muodostavat niin suuren osan paikallisen taksimarkkinan liikevaihdosta, että Kela-kyytien kilpailutukset vaikuttavat myös yksityiseen taksimarkkinaan. Tämä johtuu siitä, että Kela-kyytejä järjestävien välityskeskusten voi olla helpompi houkutella yrittäjiä omille listoilleen etenkin alueilla, joissa Kela-kyytien ajamisen merkitys on suuri. Jos Kela-kyytejä ajaa vain yksi välityskeskus, kuten ensimmäisellä kilpailutuskierroksella, Kelan kilpailutuksen voittaneet välityskeskukset kasvattavat markkinavoimaansa myös yksityisellä taksimarkkinalla. Tämä taas vääristää välityskeskusten välistä kilpailua.

Suurempien säästöjen lisäksi välityskeskusten välinen terve kilpailu on syy sille, miksi kahden tai useamman välityskeskuksen malli on todennäköisesti parempi kuin yhden välityskeskuksen malli.  Ei ole kuitenkaan tutkittu, onko olemassa tätäkin parempi malli Kela-taksikyytien järjestämiseksi.

Reilu kilpailu on tärkeää myös taksiyrittäjille

Julkisesti tuettujen kyytien tärkeys korostui KKV:n tekemässä kyselyssä taksiyrittäjille. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista taksiyrittäjistä ajoi Kela- tai sote-kuljetuksia. Kaksi kolmasosaa ilmoitti myös ajavansa koulukuljetuksia.

Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla useat yrittäjät kokevat, että julkisesti tuettujen kyytien ajaminen on miltei välttämätöntä, koska ne muodostavat suuren osan markkinasta. Osa yrittäjistä kokee, että koska Kela kilpailuttaa välityskeskukset yritysten sijaan, välityskeskukset pystyvät sanelemaan hinnan yritykselle, ja hinnat on ajettu tästä syystä liian alhaisiksi.

Vaikka taksiyrittäjät ovat tyytymättömiä Kela-kyytien hintoihin, he kuitenkin haluaisivat ajaa Kela-kyytejä nykyistä enemmän, koska pelkästään yksityisiä kyytejä ajamalla ei välttämättä saa tarpeeksi ajettavaa kustannusten kattamiseksi.

Välityskeskukset kilpailevat asiakkaiden lisäksi myös kuljettajista

Kilpailu taksimarkkinoilla nähdään perinteisesti kilpailuna välityspalveluiden välillä, jotka kilpailevat asiakkaista. Todellisuudessa välityskeskukset voivat kilpailla myös yrittäjistä. Kilpailu välityspalveluiden välillä on tärkeää kuluttajille, jotta välityspalvelut eivät voi markkinavoimallaan hinnoitella kyytejä kilpailullisen tason yläpuolelle. Välityspalveluiden välinen kilpailu on tärkeää myös yrittäjille. Jos alueella on vain yksi välityskeskus, on taksiyrittäjän joko hyväksyttävä kyseisen välityspalvelun ehdot tai etsiä asiakkaat ilman välityspalvelua.

Toimivan kilpailun kannalta olisikin tärkeää, että taksiyrittäjät pystyisivät mahdollisimman vapaasti kilpailuttamaan ja valitsemaan välityspalvelut, joita käyttävät. Kaksi kolmasosaa taksiyrittäjistä kuitenkin kertoo, että välityspalvelu on jollain tavalla rajoittanut muille välityspalveluille ajamista. Useimmin rajoitukset liittyvät auton teippaukseen tai autossa käytettävään laitteistoon, mutta jopa viidesosa yrittäjistä kertoi, että välityspalvelu on suoraan kieltänyt ajamasta muille välityspalveluille.

Useiden taksiyrittäjien mielestä välityspalvelut vievät liian suuren osan yrittäjän tuloista, sillä niillä on liikaa valtaa suhteessa taksiyritykseen. Vaikka monet taksiyrittäjät kertovatkin, että ajaisivat mielellään useammalle välityspalvelulle, niin useat taksiyrittäjät myös huomauttavat, että tämä voi nostaa kuluja entisestään, ja ei siten ole mielekästä.

Taksimarkkinan tulevaisuus

Hallitus haluaa uudistaa taksimarkkinaa niin, että kuluttajien luottamus taksiliikenteeseen sekä turvallisuus parantuisivat. Esillä on ollut esimerkiksi kuljettajien ammattitaidon takaaminen siten, että taksilupaan liittyisi pakollinen koulutus. Lisäksi on esitetty, että entistä laajempi joukko rikostuomioita estäisi luvan saamisen.

On tärkeää, että alan ongelmakohtiin puututaan riittävän jämerästi, mutta kuitenkin niin, ettei alalle pääsy vaikeudu kohtuuttomasti. Alalle pääsyn rajoittaminen huonontaa saatavuutta ja nostaa hintoja. Jos alalle tuloa vaikeutetaan paljon, voi myös olla, että valvonnan ulkopuolella toimivien ”pimeiden taksien” lukumäärä kasvaa.

Valvontaan ja sanktioihin tulisi panostaa, koska vaikka taksialaa kuinka uudistettaisiin, ilman riittävää valvontaa ei saavuteta haluttua lopputulosta. Riittävällä tasolla olevat sanktiot vähentävät väärinkäytöksistä mahdollisesti saatavaa rahallista hyötyä ja siten houkutusta väärinkäytöksiin. Riittävällä valvonnalla ja sanktioilla voidaan taata reilu ja tasapuolinen kilpailun taksiyrittäjien välillä. Lisäksi on tärkeä varmistaa, että taksiyrittäjät pystyvät vapaasti valitsemaan itselleen sopivimman välityskeskuksen.

Taksimarkkinan luotettavuusongelmat korostuvat etenkin taksitolpilta ja kaduilta otetuissa kyydeissä, mikä käy ilmi KKV:hen tulevissa yhteydenotoissa. Taksitolpalta tai lennosta otetun taksin kilpailuttaminen on kuluttajalle vaivalloisinta, koska hintatieto ei välttämättä ole selkeästi esillä ja kuljettajat voivat vaikuttaa aggressiivisestikin taksin valintaan.  Mahdollisen lisäsääntelyn tulisikin nähdäksemme kohdentua erityisesti taksitolpilta ja kaduilta otettuihin kyyteihin.