KKV:n kilpailuvastuualueen työ on jaettu kuuteen yksikköön: Kilpailuvalvonta 1, Kilpailuvalvonta 2, Kilpailuvalvonta 3, Yrityskauppavalvonta, Kilpailuneutraliteetti ja hankintojen valvonta sekä Kansainväliset kilpailuasiat. Muiden yksiköiden nimet kertovatkin jo ainakin jotain yksiköiden työstä, mutta mitä Kilpailuvalvonta 1, 2 ja 3 tekevät?
Tyypillisesti kilpailunrajoitustapausten tutkinta on organisoitu joko kilpailunrajoitustyypeittäin, jolloin yksi yksikkö hoitaa kartellitapauksia ja toinen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyviä tapauksia jne. tai toimialoittain, jolloin yksi yksikkö hoitaa tele- ja energiatoimialoja, toinen päivittäistavarakauppaa jne. KKV:ssa työtä ei ole tällä hetkellä järjestetty kummallakaan näistä tavoista.
Käytännössä sekä Kilpailuvalvonta 1, 2 että 3 -yksiköt hoitavat yhdessä niin kutsuttuja antitrust-asioita, eli määräävän markkina-aseman väärinkäytön, kartellien ja horisontaalisiin tai vertikaalisiin sopimuksiin liittyvien kilpailunrajoitusten tutkintaa, neuvontaa ja näihin liittyviä oikeudenkäyntejä. Näissä kolmessa yksikössä on yhteensä noin 45 asiantuntijaa.
Lisäksi koko kilpailuvastuualuetta palvelee noin 10 hengen ekonomistitiimi, joka organisaatiossa sijaitsee yrityskauppavalvonnan yhteydessä. Ekonomistitiimi tuottaa taloustieteellistä analyysia päätöksenteon tueksi niin yrityskauppavalvontaan kuin kilpailunrajoitustapauksiin. Ekonomistitiimi on siis myös kiinteä osa antitrust-tapausten tutkintaa.
KKV:n kilpailuvalvonnassa yksittäisten tapausten tutkintatiimit muodostuvat näiden kolmen yksikön henkilöstöstä niin, että uutta tutkintaa hoitamaan kerätään aina paras mahdollinen kokoonpano. Tapauksen tutkintaa ja tiimiä johtaa tutkimuspäällikkö, joka yhdessä tiimin kanssa vastaa tutkinnasta jollekin näiden kolmen yksikön johtajista. Käytännössä uudet asiat alkavat yleensä joko sisään tulevina vihjeinä, toimenpidepyyntöinä tai neuvonta-asioina.
Joustava organisaatio helpottaa tapausten resursointia
Uusien asioiden resursointi edellyttää aina uuden asian arvioimista suhteessa jo olemassa oleviin tutkintoihin. Joissakin tilanteissa jo vireillä olevia tutkintoja joudutaan resursoimaan uudelleen, jos uusi tutkintapyyntö menee priorisoinnissa aikaisempien asioiden edelle. Tutkinnan aloittamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, tuleeko uusi asia kirjaamoon tai suoraan jollekin kolmen yksikön johtajista. Kaikki uudet asiat arvioidaan yhdenmukaisin kriteerein yhdessä.
Asioiden priorisointiin vaikuttaa erityisesti asian kansantaloudellinen merkittävyys ja se, kuinka todennäköisesti menettelyssä näyttäisi olevan kysymys kilpailulain kieltojen rikkomisesta. Rajallisista resursseista johtuen virastolla ei ole mahdollisuutta aloittaa yksityiskohtaista tutkintaa kaikissa sen tietoon tulevissa tapauksissa. Edellä mainituilla priorisointiperusteilla asioita jätetään tutkimatta eli ne eivät etene varsinaiseen tutkintaan.
Kilpailunrajoitusten tutkinta jakautuu eri vaiheisiin
Yksi tapa ajatella kilpailunrajoitustapausten tutkintaa on jakaa tutkinta eri vaiheisiin.
Karkeasti tutkinnassa voidaan erottaa ainakin yllä mainitut neljä vaihetta: esitutkinta (esiselvitys ja priorisointi), varsinainen tutkinta, päätösluonnoksen valmistelu ja kuuleminen sekä mahdollinen oikeudenkäynti. Eri vaiheiden näkökulmasta Kilpailuvalvonta 1, 2 ja 3 -yksiköiden vastuissa on joitakin eroja. Oikeudenkäyntien hoitaminen on keskitetty Kilpailuvalvonta 3 -yksikön vastuulle. Kilpailuvalvonta 2 vastaa erityisesti kartellitapausten alkuvaiheen tutkinnoista ja tietoteknisestä tutkinnasta. Kilpailuvalvonta 1 -yksikkö puolestaan vastaa vertikaalisten kilpailunrajoitusten esiselvittämisestä. Näiden erityisvastuiden lisäksi kaikissa yksiköissä on useita tapauksia varsinaisessa tutkinnassa ja päätösluonnoksia valmisteltavana.
Uusien asioiden tai esimerkiksi neuvontapyyntöjen osalta toimialasta riippumatta voi olla suoraan yhteydessä keneen tahansa meistä kolmesta näiden yksiköiden johtajista.