Kirjoitimme KKV:ssä vuosi sitten blogikirjoituksen polttoaineiden hintasyklistä. Blogissa käsitellyn hinta-aineiston mukaan polttoaineiden hinnat olivat matalimmillaan tiistaisin ja nousivat huomattavasti keskiviikkoisin.
Kuluvan syksyn hintadatan perusteella hintasykli on muuttunut. Kuvaajassa 1 on nähtävissä polttoaineen hintakehitystä syksyn ajalta pääkaupunkiseudulla. Viikoittain toistuvan vakiosyklin sijaan matalimman ja korkeimman hinnan päivät vaikuttavat nyt vaihtelevan viikosta toiseen. Halvimmillaan polttoaine on pääasiassa sunnuntain ja tiistain välillä. Saavutettuaan syklin pohjan hinnat nousevat vuorokauden aikana keskimäärin 12 prosenttia ja alkavat jälleen laskea. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 20 sentin korotusta. Hintapiikki on yleensä maanantain ja keskiviikon välillä. Autoilija ei voi siis enää luottaa siihen, että tiistaina tankatessaan hän säästää eniten, vaan tankkaamisen ajoittaminen vaatii tarkkaa hintaseurantaa. Sykli vaikuttaa silti edelleen kestävän keskimäärin noin viikon.
Kuvaaja 1: Polttoaineiden hintakehitys syksyllä 2024 pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Hinnat kerätty polttoaine.net-sivustolta kerran päivässä. Kuvaaja esittää painottamatonta keskiarvoa sivustolla esiintyvistä asemakohtaisista hintahavainnoista.
Mikä selittää syklin epäsäännöllisyyttä?
Hintasykli tai sen epäsäännöllisyys ei ole itsessään osoitus kilpailuongelmasta tai markkinalla toimivasta kartellista, vaan sykli voi syntyä luonnollisen kilpailun seurauksena (Maskin & Tirole, 1988). Monissa muissa maissa onkin havaittu polttoaineiden hintasyklejä – myös epäsäännöllisiä sellaisia (esim. Noel, 2007). Hintojen syklisyyttä selittävä Edgeworth-syklien teoria olettaa laskuvaiheen pituuden olevan satunnainen, joten epäsäännöllinen hintasykli on itse asiassa enemmän teorian mukainen (Maskin & Tirole, 1988; Holt et al, 2024). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että aiempi säännöllinen hintasykli olisi merkki kilpailun vastaisesta toiminnasta, vaan sellaiseen on mahdollista päätyä myös kilpailullisen toiminnan seurauksena (Eibelshäuser & Wilhelm, 2018; Noel, 2018). Muutokset hintasyklissä eivät myöskään ole tavattomia, vaan niitä on dokumentoitu niin Pohjois-Amerikassa, Euroopassa kuin Australiassakin (esim. Tveito, 2022).
Myös vaihtelu jakeluasemien kustannuksissa voi selittää epäsäännöllistä hintasykliä. Esimerkiksi korkeampi tukkuhinta voi aktivoida hinnan noston. Vastaavasti alempi tukkuhinta pitkittää sykliä, kun hintoja pystytään kannattavasti laskemaan pidempään (Noel, 2009). Myös markkinan kilpailudynamiikka voi selittää syklin epäsäännöllisyyttä, sillä ensimmäinen hintojen korottaja saattaa nostaa hintojaan siten, että muut toimijat lähtevät vasta viiveellä – jopa päivien päästä – mukaan korotukseen (Noel, 2008). Kerätyn aineiston perusteella tällaisia tilanteita on saattanut olla pääkaupunkiseudullakin, sillä joskus yksi ketju on nostanut hintojaan jopa päivää muita aiemmin, vaikka useimpina viikkoina hinnat nousevat saman päivän aikana kaikilla ketjuilla.
Voidaanko aineistosta löytää hintajohtaja?
Hintasykleihin liittyy jo aiemmassa KKV:n blogissa mainittu hintajohtajakäyttäytyminen, jossa syklin hintapiikin aktivoi yksi ketju nostamalla polttoaineiden hintoja kaikilla asemillaan. Kirjallisuuden perusteella hintajohtaja on tyypillisesti yksi suurista ketjuista (Noel, 2007; Byrne et al., 2015). Ketjukohtaista hinta-aineistoa tutkimalla voidaan havaita, että ketjujen hinnat eroavat ajallisesti jossain määrin toisistaan. Tarkastelujaksolla St1 (sisältäen myös Shell-asemat) on nostanut hintoja useimmin ensimmäisenä, mikä voisi indikoida ketjun toimivan markkinan hintajohtajana. Toisaalta St1 ei ole aina onnistunut saamaan muita ketjuja heti mukaan hintojen korotukseen. Tämä taas ei puoltaisi ainakaan vakiintunutta hintajohtaja-asemaa St1:lle.
Polttoaine.net-sivustolta saatava data on epätäydellistä, sillä se sisältää hintatietoa vain osasta jakeluasemia ja vain päivätasolla. Kerätyn aineiston perusteella kaikki ketjut ovat nostaneet hintojaan useimpina viikkoina saman päivän aikana. Tarkempaan hintajohtaja-analyysiin tarvittaisiin hintadataa, joka sisältäisi tiedon hintamuutosten ajoituksesta päivän sisällä. On myös mahdollista, että syklin epäsäännöllisyys johtuu siitä, että selkeää hintajohtajaa ei ole markkinalla – tai, että roolista taistellaan, kuten on joskus havaittu Australiassa (Byrne & de Roos, 2019).
Lopuksi
Polttoaineen hintasykli on muuttunut epäsäännölliseksi ainakin pääkaupunkiseudulla. Kuluttaja ei enää pysty luottamaan siihen, että polttoaine olisi halvinta tiistaisin, vaan syklin aallonpohja vaihtelee viikoittain. Kysynnän ajoittaminen vaatiikin kuluttajalta aiempaa tarkempaa hintakehityksen seurantaa, jos syklistä pyrkii hyötymään. Syklin epäsäännöllisyys ei kuitenkaan merkitse, että polttoaineiden hinnat olisivat nyt korkeammat kuin säännöllisen syklin tapauksessa, vaan keskeinen vaikutus kuluttajille on suurempi hintojen ennakoimattomuus. Viikoittainen hintapomppu on kuitenkin euromääräisesti samankokoinen kuin vuosi sitten, keskimäärin noin 20 senttiä.