Siirry sisältöön

Kuluttajaneuvonnan poikkeusaikataulut jouluna ja vuodenvaihteessa

Sivustohaku
Sivustohaku

Julkisten hankintojen valvonta

KKV valvoo julkisia hankintoja. Hankintavalvonnan tarkoituksena on turvata verovarojen tehokasta käyttöä ja ehkäistä korruptiota varmistamalla, että julkiset hankinnat kilpailutetaan avoimesti, syrjimättömästi ja tasapuolisesti sekä markkinoiden kilpailullisuutta hyödyntäen.

  1. Mitä KKV valvoo?
  2. Mitä KKV ei valvo ja milloin KKV ei voi puuttua ongelmiin?
  3. Miten KKV valvoo julkisia hankintoja?
  4. Muutoksenhaku toiselta viranomaiselta

Mitä KKV valvoo?

KKV valvoo julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön eli hankintalain ja erityisalojen hankintalain noudattamista. Hankinnat, joihin sovelletaan puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevaa hankintalakia (putu-laki) eivät kuulu KKV:n valvontatoimivallan piiriin.
Valvonta kohdistuu hankintayksiköiden toimintaan. Hankintayksiköitä ovat esimerkiksi valtion ja kuntien viranomaiset, kuntayhtymät sekä julkisoikeudelliset laitokset. Julkisoikeudellisia laitoksia voivat olla esimerkiksi kuntien omistamat osakeyhtiöt.

Jotta KKV voi ottaa hankinnan tutkittavaksi, hankinnan tulee kuulua hankintalain soveltamisalaan. Tutkittavaksi otettavan hankinnan tulee olla hankintayksikön tekemä, hankintalain tai erityisalojen hankintalain soveltuvat kynnysarvot ylittävä hankinta.

Lainvastaiset suorahankinnat ja suorahankintoihin rinnastuvat menettelyt

Hankintojen valvonnalla puututaan ensisijaisesti Hilmassa ilmoittamatta jätettyihin, täysin lain säännöksistä piittaamatta tehtyihin suorahankintoihin. Lisäksi valvontaa suunnataan muihin merkittäviin suorahankintoihin rinnastuviin virheellisiin tai syrjiviin hankintoihin.

Lainvastaiset suorahankinnat ovat merkittäviä hankintalain rikkomuksia. Lainvastaisissa suorahankinnoissa hankinnat tehdään ilman avointa ilmoitusta hankinnasta. Hankintojen avoimella kilpailuttamisella turvataan yrityksille tasapuoliset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun.

Keskeisiä lainvastaisuuksia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa

  • jätetään hankinnat kilpailuttamatta ja ilmoittamatta (laittomat suorahankinnat)
  • estetään toimittajia tekemästä tarjouksia tasapuolisesti
  • laaditaan hankintailmoitukset tarkoituksellisesti niin puutteellisesti tai epäselvästi, että kilpailuttamisen hyödyt jäävät saavuttamatta.

Lainvastainen suorahankinta voi syntyä muun muassa:

  • suorahankintaperusteiden virheellisen soveltamisen seurauksena
  • olennaisen sopimusmuutoksen seurauksena
  • sidosyksikkösäännösten rikkomisen seurauksena.

Mitä KKV ei valvo ja milloin KKV ei voi puuttua ongelmiin?

  • Soveltamisalan ulkopuoliset hankinnat ja järjestelyt

    Hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävät hankinnat ja järjestelyt eivät lähtökohtaisesti kuulu KKV:n toimivaltaan, joten esimerkiksi kansalliset kynnysarvot alittavat pienhankinnat eivät ole valvonnan kohteena.

    Soveltamisalan rajanvetotilanteet

    Soveltamisalan rajanvetotilanteet, eli esimerkiksi se kuuluuko järjestely tosiasiallisesti hankintalakien piiriin tai mahdollinen hankinnan pilkkominen lakien soveltamisen välttämiseksi, kuuluvat kuitenkin valvontatoimivallan piiriin. Mikäli et ole varma siitä, kuuluuko asia valvontatoimivallan piiriin, KKV kannustaa siitä huolimatta vihjaamaan asiasta.

    Puolustus- ja turvallisuushankinnat

    Hankinnat, joihin sovelletaan puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevaa hankintalakia (putu-laki) eivät kuulu KKV:n valvontatoimivallan piiriin.

  • Kyse ei ole julkisesta hankinnasta, jos hankintaa ei ole tekemässä hankintalainsäädännön tarkoittama hankintayksikkö. Hankintalainsäädäntöä ei sovelleta yksityisten yritysten tekemiin hankintoihin, joten ne voivat toteuttaa hankintansa haluamallaan tavalla.

    Julkista tukea saava taho

    Poikkeuksen muodostavat tilanteet, jossa yksityinen yritys on saanut hankintaa varten julkista tukea yli 50 prosenttia hankinnan arvosta. Tällöin hankinnan tekemisessä tulee noudattaa hankintalakia.

  • Julkisten hankintojen valvojana KKV voi ottaa kantaa ainoastaan menettelyn hankintalainmukaisuuteen. Hankintayksiköillä on laaja harkintavalta päättää siitä, mitä ne hankkivat ja millä ehdoilla. KKV ei valvontatoiminnassaan arvioi esimerkiksi julkisten hankintojen tarkoituksenmukaisuutta, vaan sitä että hankintamenettelyt on toteutettu hankintalainsäädäntöä noudattaen.

  • KKV voi tutkia sopimusmuutoksia. KKV:n toimivaltaan ei kuitenkaan kuulu hankintayksikön ja sen sopimuskumppanin välisten sopimusten tulkintaan liittyvien riitojen ratkaiseminen.

  • Kunnan asukas voi hakea muutosta kunnan (valtuuston, hallituksen, lautakunnan) tekemiin päätöksiin kunnallisvalituksella.

  • Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi valtiontukiasioita.

Miten KKV valvoo julkisia hankintoja?

  • KKV voi selvittää valvonta-asiaa toimenpidepyynnön perusteella. KKV voi ottaa asian käsiteltäväkseen myös oma-aloitteisesti, esimerkiksi saamansa vihjeen perusteella. KKV toivoo vihjeitä ensisijaisesti vihjelomakkeen kautta. Voit lähettää yhteydenoton myös nimettömänä. Virasto saa vihjeen perusteella tiedon mahdollisesta laittomasta menettelystä, mutta asia ei tule vihjeen perusteella suoraan vireille.

    Virasto tekee myös oma-aloitteisia selvityksiä, kuten mediaseurantaa ja käy läpi julkisia hankintapäätöksiä.

    Hankintojen valvonnan vihjelomake Linkki avautuu uuteen ikkunaan

  • KKV tekee asiasta ensin esiselvityksen, jonka perusteella arvioidaan, otetaanko asia tarkempaan käsittelyyn. Esiselvitys tehdään KKV:n hallussa olevien tietojen ja julkisista lähteistä saatavien tietojen pohjalta.

    Esiselvityksen jälkeen asian selvittäminen joko päätetään tai tutkintaa jatketaan hankintayksikölle ja tarjoajille tai sopimuskumppaneille lähetettävillä kirjallisilla selvityspyynnöillä. Selvityspyyntöjä lähetetään niin monta kuin asian selvittämiseksi on tarpeen. Hankintojen valvonnalla ei ole oikeutta tehdä tarkastuksia, joten tutkinta tapahtuu selvityspyynnöillä ja julkisista lähteistä saatavilla tiedoilla.

    Hankintayksikön, sopimuskumppanin ja tarjoajan tietojenantovelvollisuus

    Hankintayksikkö, hankintayksikön sopimuskumppani, hankintayksikössä määräysvaltaa käyttävä sekä hankintamenettelyyn osallistunut elinkeinonharjoittaja ovat salassapitosäännösten estämättä velvollisia KKV:n kehotuksesta antamaan virastolle kaikki hankintamenettelyn lainmukaisuuden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat. Tarpeellisuusarvion tekee KKV.

    Asiakirjoja, joita KKV tavanomaisesti pyytää, ovat esimerkiksi hankintailmoitus, tarjouspyyntö, tarjous, hankintapäätös, hankintasopimus, kokouspöytäkirja, tilintarkastusasiakirjat tai kirjeenvaihto.

    Virasto voi asettaa velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi markkinaoikeus.

    Tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle

    KKV voi luovuttaa valvonnassa saamansa tiedon tai asiakirjan toiselle viranomaiselle, jonka on sille säädetyn tehtävän hoitamiseksi välttämätöntä saada tieto muutoin salassa pidettävästä seikasta.

  • Kerättyään riittävästi tietoja KKV tekee tilanteesta oikeudellisen kokonaisarvion, jonka perusteella tutkinta joko päätetään tai asiassa ryhdytään toimenpiteisiin. Toimenpiteet harkitaan tapauskohtaisesti. Asian päättämisestä ilmoitetaan toimenpidepyynnön tekijälle.

     

  • KKV keskittyy valvontatoiminnassaan hankintalainsäädännön kannalta merkittävimpiin virheisiin ja laiminlyönteihin. Toimenpiteisiin ryhdytään ensisijaisesti ilman hankintalain mukaista perustetta tehdyissä suorahankinnoissa.

    KKV:lla on laaja harkintavalta yksityiskohtaiseen käsittelyyn otettavien asioiden valinnassa. Tämä koskee sekä tapauksia, jotka ovat tulleet virastossa vireille toimenpidepyynnöllä, että oma-aloitteisesti tutkittavaksi otettavia asioita.

    Priorisoinnissaan KKV huomioi näkökohdat hankintalain noudattamisen, oikeusturvan sekä julkisten hankintojen avoimuuden ja syrjimättömyyden turvaamisen kannalta. Huomiota kiinnitetään myös hankintojen lainmukaisuuden selvittämiseen käytettäviin resursseihin. KKV voi valvontatoimia priorisoidessaan arvioida esimerkiksi toiminnan vaikutusten vähäisyyttä.

  • KKV julkaisee vuosittain raportin julkisten hankintojen valvontaa koskevasta toiminnastaan. Raportissa on katsaus vuoden aikana vireille tulleista tapauksista sekä kooste KKV:n valvontatoimista.

    Julkisten hankintojen valvontaraportin sisältö

    KKV:n vuosittaiset raportit sisältävät yhteenvedon

    • valvontatoiminnassa havaitut lainvastaiset menettelyt ja avoimuuden tai syrjimättömyyden kannalta haitalliset menettelytavat sekä niiden yleisimmät taustatekijät
    • hallinnollisen ohjauksen päätösten määrät ja sisällöt
    •  kieltopäätösten ja sitoumusten määrät ja sisällöt
    • markkinaoikeusesitysten määrät ja sisällöt sekä esitysten johdosta annetut tuomioistuinratkaisut

    Raportissa kuvataan lisäksi yleisiä valvontatoiminnassa havaittuja seikkoja sekä haasteita.

Muutoksenhaku toiselta viranomaiselta

  • Asianosaisilla on mahdollisuus tehdä hankinnasta hankintaoikaisu hankintayksikölle. Vaatimus oikaisusta on esitettävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä hankintaoikaisun tekemistä tai hankintaoikaisun käsittelyä.

    Hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät myöskään vaikuta määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.

  • KKV:n valvonta ja viraston käytössä olevat toimenpiteet eivät vaikuta tarjoajien ja muiden asianosaisten mahdollisuuteen hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin eli valittamalla markkinaoikeuteen. KKV:n valvonta ei korvaa, vaan täydentää, säännönmukaista muutoksenhakumenettelyä.

    KKV ei hae muutosta hankintamenettelyissä tapahtuneisiin lainvastaisuuksiin tarjoajien tai muiden asianosaisten puolesta. Asianosainen voi hankintalaissa säädetyin edellytyksin hakea markkinaoikeudelta muutosta hankintayksikön päätöksiin ja ratkaisuihin. Usein potentiaalisen toimittajan voi olla tarkoituksenmukaisempaa hakea muutosta säännönmukaisen muutoksenhaun kautta, mikäli hankintalaki mahdollistaa muutoksenhaun.

  • KKV:n valvonnalla ei ole vaikutusta mahdollisuuteen tehdä hallintolain mukainen hallintokantelu toiselle viranomaiselle eli esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.

Lainsäädäntö