Kan­sain­vä­li­nen yh­teis­työ kil­pai­lu­asiois­sa

KKV vastaa EU:n kilpailulainsäädännön täytäntöönpanosta Suomessa. Virasto kuuluu EU:n kilpailuviranomaisten verkostoon (European Competition Network, ECN), jonka tavoitteena on varmistaa Euroopan unionin kilpailulainsäädännön tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen sisämarkkinoilla.

Kansalliset kilpailuviranomaiset soveltavat EU:n kilpailusääntöjä tilanteissa, joissa kilpailunrajoitus vaikuttaa tai voi vaikuttaa merkittävästi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Yhteistyö tuo KKV:lle oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Ennen kaikkea yhteistyö tehostaa kilpailua.

Yh­teis­työ ta­paus­ten kä­sit­te­lys­sä

EU:n jäsenvaltioilla on velvollisuus ilmoittaa toisilleen epäillyistä kilpailunrajoituksista, joihin sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) 101 tai 102 artiklaa. Ilmoitus tehdään joko ennen ensimmäisen virallisen tutkintatoimenpiteen aloittamista tai välittömästi sen jälkeen. Jäsenillä on lisäksi velvollisuus ilmoittaa komissiolle tietyistä kilpailunrajoituksia koskevista päätöksistä vähintään 30 päivää ennen kyseisen päätöksen antamista.

Ilmoitusmenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että kauppavaikutuskriteerin täyttäviin kilpailurajoitustapauksiin puututaan mahdollisimman tehokkaasti ja toimenpiteet kattavat kaikki kilpailunrajoituksen kohteena olevat markkinat EU:n alueella.

Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa sopia keskenään siitä, mikä viranomainen on paras käsittelemään vireille tullutta tapausta.  Myös KKV voi näin ollen saada käsiteltäväkseen tapauksen, joka on alun perin tullut vireille joko komissiossa tai jossakin toisessa jäsenvaltiossa.  Jäsenvaltiot antavat tarvittaessa toisilleen myös virka-apua EU:n kilpailusääntöjen vastaisten kilpailunrajoitusten selvittämisessä esimerkiksi toimittamalla toisilleen selvitystyössä tarvittavia tietoja tai tekemällä tarkastuksia elinkeinonharjoittajien toimitiloissa. Myös KKV on tehnyt Suomessa tarkastuksia jäsenvaltioiden pyynnöstä sekä saanut niiltä aineistoja, joita ei ole saatavilla Suomesta.

So­vel­ta­mis­ko­ke­mus­ten vaih­ta­mi­nen

EU:n kilpailuviranomaiset jakavat keskenään kokemuksia kilpailulainsäädännön soveltamisesta tiedustelujen (request for information, RFI) kautta. KKV saa verkostosta muilta kilpailuviranomaisilta vuosittain noin 80–100 tiedustelua. Kyselyt kohdistuivat muun muassa KKV:n soveltamiskäytäntöön tietyssä asiassa tai yleisimpiin havaintoihin jonkin toimialan kehityksestä. Tiedustelujen tavoitteena on edistää yhdenmukaista soveltamiskäytäntöä.

Jäsenvaltiot tapaavat toisiaan säännöllisesti ECN:n yleiskokouksessa (ECN Plenary), sekä erilaisissa työryhmissä kuten yleisiin asioihin keskittyvässä työryhmässä (Cooperation Issues and Due Process, CIDP) ja toimialatyöryhmien kokouksissa. Toimialakohtaisia työryhmiä ovat muun muassa elintarvike-, energia-, liikenne-, lääke-, pankki-, televiestintä- ja ympäristötyöryhmät. Lisäksi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten pääjohtajat kokoontuvat vuosittain. Näiden lisäksi jäsenvaltiot edistävät yrityskauppavalvonnan yhdenmukaisuuttaa EU:n alueella tähän keskittyvässä erillisessä työryhmässä (Merger Working Group).

Muu toi­min­ta EU:ssa

KKV osallistuu EU:n kilpailulainsäädännön kehittämiseen yhdessä komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa. Virasto osallistuu myös yksittäisten kilpailunrajoitus- ja yrityskauppatapausten käsittelyyn kuulemistilaisuuksissa ja neuvoa-antavan komitean kokouksissa. Lisäksi KKV avustaa ulkoministeriötä kilpailulainsäädäntöä koskevissa EU-tuomioistuinasioissa.

Li­sä­tie­toa ECN-ver­kos­tos­ta

Lainsäädäntö

KKV edustaa Suomea OECD:n kilpailukomiteassa. OECD-yhteistyö on hyödyllistä, koska järjestön 38 jäsenmaalla on monissa kilpailuoikeuden soveltamiskysymyksissä yhteinen pohja ja erilaisista teemoista keskustelu ja kokemusten jakaminen edesauttavat kilpailuoikeuden tehokasta soveltamista.

OECD:n kilpailukomitealla on kaksi alatyöryhmää: WP2 on erikoistunut kilpailupolitiikkaan ja sääntelyyn ja WP3 kansainväliseen yhteistyöhön sekä yrityskauppa- ja kartellikysymyksiin. Työryhmät kokoontuvat tavallisesti kaksi kertaa vuodessa. Kokouksissa käsitellyt aiheet on valittu etukäteen ja  OECD:n sihteeristö laatii niistä tausta-asiakirjan. Myös jäsenmailla on mahdollisuus laatia aiheista maakohtainen raportti kokouksessa käytävän keskustelun tueksi. Käsiteltäviä teemoja tarkastellaan systemaattisesti niin kilpailuoikeuden kuin kilpailun taloustieteenkin näkökulmasta. KKV osallistuu kokouksiin ja toimittaa maakohtaisia raportteja joka vuosi.

Kilpailukomitea myös valmistelee OECD:n ministerikokouksen hyväksyttäväksi erilaisia kilpailuun liittyviä suosituksia. Suosituksilla on merkityksellinen rooli, sillä niiden voidaan katsoa vaikuttavan jäsenmaiden kansallisiin linjauksiin. Lisäksi jäsenmaiden kilpailuviranomaiset laativat toiminnastaan vuosiraportin.

OECD:n yhteydessä kilpailuun liittyvistä teemoista keskustellaan myös OECD:n ulkopuolisten maiden kanssa niin kutsutussa OECD Global Forum on Competitionissa.

Kilpailukysymyksiä käsitellään kilpailukomitean ohella ajoittain myös OECD:n talouskomiteassa.

Li­sä­tie­toa OECD:n kil­pai­lu­ko­mi­tean toi­min­nas­ta

Pohjoismaisten kilpailuviranomaisten yhteistyöhön osallistuvat Suomen ohella Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin, Färsaarten ja Grönlannin kilpailuviranomaiset.

Pohjoismaisten kilpailuviranomaisten yhteistyö täydentää muuta kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismainen yhteistyösopimus mahdollistaa esimerkiksi sen, että maat voivat antaa virka-apua tarkastuksiin ja välittää  tietoja toisilleen. Myös luottamuksellisten tietojen vaihto on mahdollista. Kerättyjä tietoja voidaan käyttää todisteina kilpailunrajoituksesta tiedot vastaanottavassa maassa. Sopimus kattaa myös yhteistyön yrityskauppavalvonnassa.

Tietojenvaihto pohjoismaisten kilpailuviranomaisten välillä mahdollistaa selvitysresurssien tehokkaan käytön. Pohjoismainen sopimus kattaa selvitysvaltuudet myös kansallisissa tapauksissa, joten toimivaltuudet ovat EU-yhteistyötä laajemmat.

Pohjoismainen yhteistyö kiteytyy vuosikokoukseen, jossa keskustellaan ajankohtaisista teemoista. Lisäksi virastojen pääjohtajat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa koordinoimaan virastojen välistä yhteistyötä. Viranomaiset kokoontuvat myös tarvittaessa erityistyöryhmiin, joita ovat muun muassa ekonomisti-, juristi- ja kartellityöryhmät.

Osana yhteistyötä pohjoismaiset kilpailuviranomaiset julkaisevat myös ajoittain raportteja ajankohtaisista kilpailukysymyksistä.

Pohjoismaiset yhteisraportit

KKV kuuluu kansainvälisten kilpailuviranomaisten verkostoon (International Competition Network, ICN). ICN:ään kuuluu pääasiassa kilpailuviranomaisia eri puolilta maailmaa, ja se on maailman suurin kilpailuoikeuteen, kilpailupolitiikkaan sekä kilpailun taloustieteeseen keskittynyt järjestö.

ICN:n tavoite on lisätä ymmärrystä ja keskustelua kilpailukysymyksistä, koska esimerkiksi kilpailulainsäädännön sisältö vaihtelee eri maissa.

Verkostolla ei ole norminantovaltuuksia, mutta se laatii jäsentensä yhteisymmärryksen pohjalta muun muassa kansainvälisiä ohjaavia periaatteita sekä parhaita käytäntöjä (best practices). Työ on projektimuotoista ja se perustuu vapaaehtoisuuteen. ICN ja OECD:n kilpailukomitea koordinoivat toimintaansa välttääkseen päällekkäisyydet.

ICN on organisoitunut eri alatyöryhmiin. Työryhmillä on yleensä kolme määräaikaista puheenjohtajaa, jotka vastaavat työryhmän projekteista. Puheenjohtajien kausi on kolme vuotta. Projektit esitellään vuosittain ICN:n vuosikokouksessa. KKV:n edustaja toimi yhtenä Agency Effectiveness -työryhmän puheenjohtajista vuosina 2014–2017.

ICN luo yhteyksiä ja käy keskusteluja jäsentensä lisäksi yritysten ja kilpailupolitiikkaansa vielä kehittävien maiden kanssa. Verkosto laatii myös raportteja ajankohtaisista ja mielenkiintoisista aiheista. KKV on ollut mukana laatimassa muun muassa raporttia Merger Remedies Guide (2016).

KKV on myös ollut perustamassa ICN CAP -järjestelmää, jonka tavoitteena on lisätä keskustelua kansallisten kilpailuviranomaisten välillä ja parantaa kilpailuvalvonnan kansainvälistä ennakoitavuutta. Järjestelmään liittyneet kilpailuviranomaiset sitoutuvat noudattamaan universaalisti hyväksyttyjä prosessuaalisia periaatteita selvittäessään kilpailunrajoituksia tai arvioidessaan yrityskauppojen kilpailuvaikutuksia.

Li­sä­tie­toa ICN:stä