Mitä tarkoittaa markkinaperusteinen hinnoittelu?

Markkinaperusteisella hinnoittelulla tarkoitetaan sitä hintatasoa, jonka suuruiseksi yksityinen yritys vastaavassa tilanteessa hinnoittelisi tuotteensa tai palvelunsa.

Vertaaminen kilpailijoiden hintatasoon ei riitä osoittamaan hinnoittelun markkinaperusteisuutta, vaan julkisyhteisön tulee pyrkiä hinnoittelullaan liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan. Se edellyttää, että myynnistä saatavien tuottojen tulee kattaa kaikki toiminnasta aiheutuvat kustannukset sekä lisäksi kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneille varoille.

Markkinoilla tapahtuvaan toimintaan ei voi myöskään kanavoida perusteettomia julkisesta asemasta tai omistuksesta johtuvia etuja.

Toimiva kilpailu edellyttää markkinaperusteista hinnoittelua

Markkinaperusteinen hinnoittelu on toimivan kilpailun kannalta tärkeää, koska hinta usein vaikuttaa siihen, miltä yritykseltä tuotteita tai palveluita ostetaan. Jos julkisyhteisö pystyy hinnoittelemaan tuotteensa tai palvelunsa kilpailijoitaan halvemmiksi julkisen erityisasemansa suomien etujen vuoksi, on se omiaan johtamaan kilpailun vääristymiseen.

Markkinaperusteinen hinnoittelu ei kuitenkaan edellytä, että julkisyhteisön tuotteiden tai palveluiden tulisi olla samanhintaisia kuin sen kilpailijoilla. Olennaista on, että julkisyhteisöt noudattavat hinnoittelussaan liiketaloudellisia periaatteita, eli pyrkivät kannattavaan liiketoimintaan. Hintakilpailu on myös julkiyhteisöille sallittua edellyttäen, että toiminta on kannattavaa pidemmällä aikavälillä.

KKV:lla on toimivalta selvittää julkisyhteisön markkinoilla tapahtuvaa toimintaa ja puuttua siihen, jos julkisyhteisö ei noudata markkinaperusteisen hinnoittelun vaatimusta.

Markkinaperusteinen hinnoittelu edellyttää seuraavien periaatteiden noudattamista julkisyhteisön markkinoilla tapahtuvassa toiminnassa:

• Toimintaan ei kanavoida julkisesta asemasta tai omistuksesta johtuvia perusteettomia etuja.
• Hinnoittelussa huomioidaan kaikki tuotteiden tai palveluiden tuottamisesta aiheutuvat todelliset kustannukset.
• Toiminnan on oltava kannattavaa.
  • Toiminnan tuotoilla katetaan kaikki toiminnan kustannukset sekä kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle.

Kilpailu voi vääristyä julkisesta omistuksesta johtuvien perusteettomien etujen seurauksena

Julkisyhteisön markkinoilla tapahtuvan toiminnan tulee olla kannattavaa, kun sitä tarkastellaan itsenäisenä liiketoimintanaan. Toimintaa ei saa ylläpitää erilaisten julkisesta asemasta tai omistuksesta johtuvien perusteettomien etujen avulla. Perusteettomia etuja voivat olla esimerkiksi kohdistamatta jätetyt kustannuserät, markkinaehtoista hintaa edullisempi vuokra, julkisista varoista saatu tuki tai lakisääteiseen toimintaan tarkoitettujen julkisten varojen kanavointi markkinoilla tapahtuvaan toimintaan (ristisubventio).

Perusteettomat edut voivat johtaa kilpailua vääristävään alihinnoitteluun, koska ne ovat omiaan vääristämään markkinoilla tapahtuvan toiminnan kustannuksia tai tuottoja. Kilpailua vääristävä kustannusetu voi syntyä esimerkiksi silloin, jos kunnan tytäryhteisö hyödyntää palveluidensa tuottamisessa kunnan resursseja ilmaiseksi tai alle markkinaperusteisen hinnan. Tällaisia resursseja voivat olla muun muassa tukipalvelut, osaaminen, tilat tai laitteet. Mikäli julkisyhteisö saa julkisesta omistuksesta johtuvan ja siten perusteettoman kustannusedun, sen markkinoilla tapahtuvaan toimintaan liittyvät kustannukset ovat keinotekoisesti alhaisemmat kuin vähintään yhtä tehokkaalla yksityisellä toimijalla. Vastaavasti ristisubvention tai suoran julkisen tuen vuoksi julkisyhteisön saamat tuotot ovat suuremmat kuin mitä vähintään yhtä tehokkaan yksityisen toimijan olisi mahdollista vastaavalla tuotannon tasolla saavuttaa.

Hinnoittelussa on huomioitava kaikki markkinoilla tapahtuvasta toiminnasta aiheutuvat kustannukset

Julkisyhteisö harjoittaa usein muutakin kuin markkinoilla tapahtuvaa toimintaa. Pelkkien välittömästi tuotteiden tai palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kustannusten, kuten työvoima- ja materiaalikustannusten huomioinen ei kuitenkaan ole riittävää.  Markkinaperusteinen hinnoittelu edellyttää, että hinnoittelussa on lisäksi otettava huomioon markkinoilla tapahtuvan toiminnan osuus julkisyhteisön yleiskustannuksista. Tällaisia kustannuksia voivat olla muun muassa johdon palkkakustannukset, henkilöstö- ja taloushallinnon kustannukset, rahoituskulut sekä tietojärjestelmistä tai toimitiloista aiheutuvat kustannukset.

Jotta markkinoilla tapahtuvan toiminnan osuus julkisyhteisön kokonaiskustannuksista ja -tuotoista saadaan luotettavasti selville, julkisyhteisön on järjestettävä kirjanpitonsa ja kustannuslaskentansa kilpailulain edellyttämällä tavalla.

Toiminnan on oltava kannattavaa

Kaikkien toiminnasta aiheutuvien kustannusten huomioiminen ja perusteettomien etujen puuttuminen eivät vielä riitä turvaamaan hinnoittelun markkinaperusteisuutta. Julkisyhteisön tulee hinnoitella tuotteensa ja palvelunsa siten, että markkinoilla tapahtuva toiminta on kannattavaa, eli tuottaa voittoa pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Hinnoittelun markkinaperusteisuutta arvioitaessa tämä tarkoittaa, että tuotoilla katetaan kaikki toiminnan kustannukset sekä kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle.

Varmistaakseen, että markkinoilla tapahtuva toiminta on hinnoiteltu markkinaperusteisesti, julkisyhteisön on välttämätöntä seurata toimintansa kannattavuutta. Lisäksi kilpailulaki velvoittaa julkisyhteisöjä pitämään markkinoilla tapahtuvasta muusta kuin pienimuotoisesta toiminnasta erillistä kirjanpitoa. Mikäli julkisyhteisön markkinoilla tapahtuva toiminta osoittautuu kannattamattomaksi silloin, kun sen tuotot ja kustannukset eriytetään julkisyhteisön muun toiminnan tuotoista ja kustannuksista, saattaa se olla osoitus alihinnoittelusta.

Toimintaan sitoutuneelle pääomalle on vaadittava kohtuullinen tuotto

Markkinaperusteinen hinnoittelu edellyttää, että toiminnan tuotoista on kustannusten vähentämisen jälkeen jäätävä vielä kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Toimintaan sitoutuneella pääomalla tarkoitetaan niitä varoja, joita julkisyhteisö tarvitsee markkinoilla tapahtuvan toimintansa harjoittamiseen samalla tavoin kuin yritys tarvitsee varoja liiketoimintansa harjoittamiseen. Markkinoilla tapahtuvassa toiminnassa varoja voi sitoutua esimerkiksi toimitiloihin, laitteisiin sekä varastoon.

Yritykset voivat hankkia toimintaansa tarvittavia varoja yleensä joko lainarahoituksena tai sijoituksina omistajiltaan. Liiketoimintaan sisältyvän riskin takia sijoittajat ja rahoittajat vaativat kuitenkin antamilleen pääomille tuottoa esimerkiksi korkona tai osinkona. Edellä mainitut erät aiheuttavat yritykselle kustannuksia, jotka sen on katettava liiketoiminnastaan saatavilla tuotoilla. Jotta julkisyhteisö ei saa perusteetonta kustannusetua, myös julkisyhteisön toiminnan käytössä olevalle pääomalle on huomioitava samansuuruinen tuottovaatimus kuin mitä yksityiset sijoittajat ja rahoittajat vastaavassa tilanteessa vaatisivat. Julkisyhteisön on täten hinnoiteltava tuotteensa tai palvelunsa siten, että toimintaan sitoutuneelle pääomalle saadaan vähintään kohtuullinen tuotto.

Mikäli julkisomistaja ei aseta markkinoilla toimivalle yksikölleen vähintään kohtuullista tuottovaatimusta, viittaa se siihen, että julkisomistaja ei aseta sijoitukselleen vastaavia vaatimuksia kuin yksityinen omistaja asettaisi. Markkinoilla toimivan julkisyhteisön on tosiasiallisesti myös pyrittävä saavuttamaan toiminnalle asetettu tuottovaatimus ottamalla se huomioon hintoja asettaessaan.

Tuoton kohtuullisuutta arvioidaan liiketoiminnan riskin perusteella

Se, mitä pidetään kohtuullisena tuottona toimintaan sitoutuneelle pääomalle, on arvioitava viime kädessä tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti kohtuullisena pidettävä tuottotaso määräytyy KKV:n arvioinnissa tarkasteltavan julkisyhteisön toimialan ja toiminnan riskisyyden perusteella. Korkeampi riskiarvio edellyttää lähtökohtaisesti korkeampaa tuottoa.

Mitä korkeampi riski liiketoimintaan sisältyy, sitä korkeampaa tuottoa myös sijoittajat ja rahoittajat varoilleen vaativat. Esimerkiksi ulkopuolinen rahoittaja vaatii lainalle korkeampaa korkoa arvioidessaan yrityksen riskin suureksi. Jos riskiarvio on hyvin korkea, yritys ei välttämättä saa ollenkaan lainarahoitusta. Markkinoilla tapahtuvaan toimintaan rahoitusta myöntävän julkisyhteisön on toimittava tavanomaisen sijoittajan tavoin. Se ei lähtökohtaisesti voi myöntää rahoitusta markkinoilla toimivalle yksikölle edullisemmin ehdoin kuin mitä tavanomainen sijoittaja vastaavassa tilanteessa edellyttäisi.