Kilpailuvalvonnan painopisteet taksimarkkinoilla
KKV puuttuu kuluttajan kannalta haitallisiin taksialan yritysten menettelyihin, jotka rajoittavat kilpailua ja estävät taksialan avautumista. Tällaisia ovat
- kilpailevien yritysten kuluttajille haitallinen yhteistyö, kuten kartellit
- määräävän markkina-aseman väärinkäyttö, kuten menettelytavat, joilla määräävässä asemassa oleva yritys (esimerkiksi tilausvälitysyhtiö) estää kilpailua välityspalveluiden tai taksikyytien markkinoilla
On yritysten omalla vastuulla arvioida, onko niiden toiminta kilpailulain mukaista. KKV:lla ei ole toimivaltaa hyväksyä etukäteen yritysten välisiä menettelyjä, vaan virasto puuttuu kilpailunrajoituksiin jälkikäteisen arvioinnin perusteella.
Kilpailulain tarkoitus ei kuitenkaan ole estää uusien innovatiivisten ja kuluttajia hyödyntävien palveluiden tuloa markkinoille. KKV tarjoaakin yrityksille neuvontaa siitä, mitä asioita palvelujen toteuttamisessa on hyvä ottaa huomioon.
Virastoon tulee edelleen runsaasti yhteydenottoja liittyen eri menettelytapoihin taksialalla. Virasto ei voi ottaa kantaa kaikkiin kysymyksiin, eikä se voi tutkia kaikkia yksittäisiä esille nostettuja menettelytapoja. Virasto toivoo, että yhteydenotot toimitettaisiin ensisijaisesti kilpailuvalvonnan vihjesivuston kautta. Virasto ei vastaa kaikkiin saapuneisiin yhteydenottoihin ja ne kaikki eivät johda tutkintaan.
Kilpailevien yritysten välinen yhteistyö
Itsenäiset yrittäjänä toimivat autoilijat ovat keskinäisiä kilpailijoita riippumatta siitä, kuuluvatko ne samaan tilausvälityskeskukseen vai eivät. Yksittäisen välityskeskuksen piirissä tehtävä kilpailua rajoittava yhteistyö on vähemmän haitallista markkinoiden toimivuudelle kokonaisuutena, jos markkinoilla toimii useita välityskeskuksia ja niiden välinen kilpailu on toimivaa. Virasto ottaa tämän näkökulman huomioon erityisesti siinä, millaisia tapauksia otetaan yksityiskohtaiseen tutkintaan. Taksiyrittäjä tai -yhtiö, jolla on työntekijöinä omia autoilijoita, muodostaa yhden yrityksen eivätkä kilpailevien yritysten välistä yhteistyötä koskevat säännöt koske sen sisäistä toimintaa.
Kilpailulaki kieltää kilpailevien yritysten menettelyt, joiden tarkoituksena on kilpailun rajoittaminen tai joiden seurauksena kilpailu rajoittuu. Kilpailevat yritykset eivät esimerkiksi saa sopia hinnoista tai tehdä muuta hintayhteistyötä, jakaa markkinoita tai tehdä keskenään tarjousyhteistyötä. Kiellettyjä ovat siis esimerkiksi hinnoista sopiminen, markkinoiden jakaminen ja tarjouskartellit.
Kilpailua rajoittavakin yhteistyö voi olla sallittua, jos siitä syntyy enemmän hyötyä kuin haittaa kuluttajille. Yhteistyön on tällöin oltava täysin välttämätöntä tämän hyödyn aikaansaamiseksi.
KKV arvioi yhteistyön vaikutuksia kilpailulle aina tapauskohtaisesti ja jälkikäteen seuraavan kehikon mukaisesti:
Esimerkkejä kielletystä yhteistyöstä ja sen arvioinnista
-
Tilausvälitystä tarjoavien yritysten keskinäinen kilpailua rajoittava yhteistyö on yleensä aina kiellettyä. Se voi olla poikkeuksellisesti sallittua, jos yritykset pystyvät osoittamaan yhteistyön hyödyn ja välttämättömyyden kuluttajien kannalta.
-
Kilpailevat taksiyrittäjät tai -välitysyhtiöt eivät saa jättää yhteistarjousta, jos ne olisivat voineet jättää itsenäiset tarjoukset ilman yhteistyötä.
Jos yritykset olisivat voineet jättää itsenäiset tarjoukset, yhteistyö voi olla sallittua vain, jos yritykset osoittavat, että kuluttajat hyötyvät yhteistyöstä ja yhteistyö on ollut välttämätöntä tämän hyödyn aikaansaamiseksi.
-
Tietyn hinnan tai vähimmäishinnan määrittäminen on yleensä aina kiellettyä keskenään kilpailevien yritysten kesken.
Enimmäishinnankin asettaminen on hintayhteistyötä, joka on yleensä kiellettyä kilpailijoiden kesken. Enimmäishinnan asettaminen voi olla sallittua poikkeuksellisesti, jos yritykset voivat osoittaa, että
- enimmäishinta hyödyttää kuluttajia ja yhteistyö on ollut välttämätöntä tämän hyödyn aikaansaamiseksi; näin voi olla joissakin tapauksissa esimerkiksi silloin, kun kuluttaja tilaa taksin puhelimitse tai sovelluksen välityksellä
- kullakin taksiyrittäjällä on tosiasiallinen mahdollisuus tarjoa kyytejä enimmäishintaa halvemmalla
- enimmäishinta ei käytännössä yhdenmukaista hintoja kilpailevien yritysten välillä kuluttajien haitaksi
Arvioinnissa on huomioitava, että kuluttajalle saattaa syntyä perusteltu odotus enimmäishinnan soveltumisesta kaikkiin samalla tavaramerkillä tarjottuihin kyyteihin (esim. taksitolpalla oleva enimmäishinnan asettaneen tilausvälitysyhtiön logoilla teipattu taksi). Enimmäishinnoittelusta mahdollisesti saatava kuluttajahyöty edellyttääkin lähtökohtaisesti, että enimmäishintaa sovelletaan kaikkiin samalla tavaramerkillä tarjottuihin kyyteihin.
Kilpailevien taksiyrittäjien asettaessa enimmäishintaa tilausvälitysyhtiön piirissä on varmistettava, että samalla ei aseteta välityksen piirissä oleville taksiyrittäjille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä kuluttajahyödyn saavuttamiseksi tai jotka saattaisivat johtaa taksiyrittäjien hinnoittelun yhdenmukaistumiseen. Välityksen piirissä olevilla taksiyrittäjillä on oltava tosiasiallinen mahdollisuus kilpailla tilausvälitysyhtiön enimmäishinnan alittavalla hinnoittelulla ja kilpailevalla tavaramerkillä tilausvälitysyhtiötä sekä muita taksiyrittäjiä vastaan. Tästä seuraa, että tilausvälitysyhtiön piirissä voi olla useammalla tavaramerkillä oma enimmäishinta olettaen, että enimmäishinnan tehokkuusperustelut täyttyvät kunkin hintayhteistyön osalta.
-
Ajovuoroista sopiminen keskenään kilpailevien taksiyrittäjien kesken on lähtökohtaisesti kiellettyä kartellitoimintaa. Tämä on lähtökohta, vaikka ajovuorojen noudattaminen olisi vapaaehtoista tai niiden noudattamista ei valvottaisi ja sanktioitaisi. Ajovuoroista sopiminen voi olla sallittua vain hyvin poikkeuksellisesti esimerkiksi hiljaisina vuorokaudenaikoina, jos yritykset voivat osoittaa, että se hyödyttää kuluttajia ja on välttämätöntä. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos autoja ei olisi ajossa riittävästi ilman tätä yhteistyötä ja jos jokaisella autoilijalla on mahdollisuus saada kyytejä, vaikkei olisikaan vuorossa. On epätodennäköistä, että kaikki viikonpäivät ja vuorokaudenajat kattavat ns. 24/7-ajovuorot olisivat välttämättömiä tuottamaan tehokkuusetuja, jotka hyödyttävät myös kuluttajia.
Ajovuoroyhteistyöhön osallisten yritysten on varmistettava, että samalla ei aseteta muita kuin täysin välttämättömiä rajoituksia kuluttajia hyödyttävän tehokkuuden saavuttamiseksi. Ajovuorot on ensinnäkin laadittava koskemaan vain hyödyn saavuttamiseksi välttämättömiä aikoja. Ajovuorojen soveltaminen on lopetettava, jos niiden välttämättömyys poistuu esimerkiksi markkinoille tulon seurauksena. Lisäksi ajovuorojärjestelmään kuuluvilla autoilijoilla tulee olla oikeus ajaa ja mahdollisuus saada kyytejä myös ajovuoron ulkopuolella
-
Päivystyspaikoista tai -alueista sopiminen voi johtaa markkinoiden maantieteelliseen jakamiseen ja olla kuluttajan kannalta yhtä haitallista kuin hintoja koskeva yhteistyö. Päivystyspaikoista tai muu aluejaosta sopiminen voi olla sallittua vain hyvin poikkeuksellisesti, jos yritykset voivat esimerkiksi osoittaa, ettei tietylle alueelle synny riittävästi tarjontaa ilman yhteistyötä. Ajovuorojen tapaan myös päivystyspaikkoja koskevan yhteistyön on rajoituttava vain niihin maantieteellisiin alueisiin ja siihen vuorokaudenaikaan kuin on välttämätöntä kuluttajia hyödyttävän tehokkuuden saavuttamiseksi.
Meno-paluukyytien tarjoaminen asiakkaille on edellä mainituista päivystyspaikoista tai aluepriorisoinnista erillinen asia. Tässä ohjeistuksessa ei oteta kantaa siihen, millä edellytyksin asiakkaan tilaama Kela-kyyti voidaan tarjota meno-paluukyytinä sen sijaan, että meno- ja paluukyyti jaetaan toisistaan erillisinä tilauksina.
-
Syrjinnällä tai priorisoinnilla kyydinvälityksessä tarkoitetaan esimerkiksi järjestelyitä, joissa välitettäviä kyytejä tarjotaan muille kuin ajovuorossa oleville tai muille kuin tietyn alueen takseille vasta minuuttien viiveellä. Kyytien välittäminen ensisijaisesti ajovuorossa oleville tai tietyn päivystysalueen taksiyrittäjille lähtökohtaisesti korostaa ajovuorojen ja päivystyspaikkojen kilpailua rajoittavia vaikutuksia kuluttajille haitallisella tavalla. Kyytien jakaminen ajovuoro- tai alueperusteisesti voi vähentää muiden autoilijoiden kannustimia tarjota palvelua ajovuorojen ja päivystysalueiden ulkopuolella.
Meno-paluukyytien tarjoaminen asiakkaille on edellä mainituista päivystyspaikoista tai aluepriorisoinnista erillinen asia. Tässä ohjeistuksessa ei oteta kantaa siihen, millä edellytyksin asiakkaan tilaama Kela-kyyti voidaan tarjota meno-paluukyytinä sen sijaan, että meno- ja paluukyyti jaetaan toisistaan erillisinä tilauksina.
-
Rajoituksella ottaa vastaan kyytejä muista välityskeskuksista tai -sovelluksista voi olla kilpailulle haitallisia seurauksia. Käytännössä rajoitus saattaa heikentää taksiyrittäjien tai muiden välitysyhtiöiden toimintaedellytyksiä tilausvälitysyhtiön toiminta-alueella. Tämä voi puolestaan vähentää esimerkiksi alueella käytävää hinta- ja laatukilpailua ja siten aiheuttaa kuluttajille haittaa. Rajoitus on erityisen ongelmallinen, mikäli kiellon asettava tilausvälitysyhtiö on määräävässä markkina-asemassa.
Edellä kuvattujen esimerkkien ohella on muitakin menettelytapoja, jotka voivat olla kilpailevien yritysten välistä kiellettyä yhteistyötä. Virasto seuraa markkinoiden kehitystä ja täydentää tarvittaessa listaa uusilla menettelytapaesimerkeillä.
Esimerkkejä arvioitaessa on tärkeä kiinnittää huomiota eri menettelytapojen yhteisvaikutukseen. Useiden erillisten rajoitusten asettaminen aiheuttaa todennäköisesti kilpailulle haitallisempia seurauksia. Siinä tapauksessa, että tilausvälitysyhtiö on määräävässä markkina-asemassa, on sillä lisäksi jäljempänä kuvattu korostettu velvollisuus huolehtia siitä, että se ei vaikeuta kilpailua markkinoilla.
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
Tilausvälityskeskus tai muu taksiyhtiö voi olla määräävässä asemassa, jos sen asema markkinoilla on niin vahva, että se pystyy toimimaan kilpailijoista riippumattomalla tavalla. Määräävä markkina-asema ei itsessään ole kielletty, mutta sen väärinkäyttö on. Määrävään aseman olemassaoloa arvioitaessa otetaan huomioon
- Millainen markkinaosuus välityskeskuksella tai taksiyhtiöllä on ja miten markkinaosuus on kehittynyt? Erityisen suuri (yli 50%) markkinaosuus luo kumottavissa olevan olettaman määräävästä asemasta, mutta määräävä asema voi olla myös matalammalla markkinaosuudella.
- Onko alueella muita välitysyhtiöitä tai taksiyhtiöitä ja mikä niiden markkinaosuus on?
- Ovatko Kela-kyydit vain kyseisen välityskeskuksen tai taksiyhtiön hallussa?
- Mitkä muut tekijät vahvistavat kyseisen välityskeskuksen tai taksiyhtiön asemaa markkinoilla?
Määräävässä asemassa olevalla tilausvälityskeskuksella on korostettu velvollisuus huolehtia siitä, että se ei vaikeuta kilpailua
- Määräävässä asemassa olevalla tilausvälityskeskuksella on velvollisuus ottaa välityksen piiriin kaikki taksiyrittäjät, ellei se voi osoittaa objektiivisesti perusteltua syytä kieltäytyä.
- Määräävässä asemassa olevan tilausvälitysyhtiön on jaettava kyydit kaikille taksiyrittäjille objektiivisin kriteerein.
- Määräävässä asemassa oleva tilausvälitysyhtiö ei saa suoraan tai epäsuorasti rajoittaa sen piiriin kuuluvien yritysten mahdollisuutta ottaa muiden tilausvälitysyhtiöiden kyytejä.
Miten KKV puuttuu havaitsemiinsa ongelmiin?
KKV tutkii taksimarkkinoita sekä oma-aloitteisesti että toimenpidepyyntöjen perusteella. Viraston toimenpiteet määräytyvät sen mukaan, miten vakavaa ja haitallista yrityksen menettely on.
- Ongelma korjataan toimijoiden esittämillä sitoumuksilla.
- KKV määrää menettelyn lopetettavaksi. Jos kiellettyä menettelyä jatketaan, virasto vie asian markkinaoikeuteen.
- Vakavista kilpailulain rikkomuksista KKV esittää markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä.
KKV:n tehtäviin ja toimivaltaan ei sen sijaan kuulu tilausvälitysvälitysyhtiön ja yksittäisen taksiyrittäjän välisen riita-asian ratkaiseminen tai puuttuminen menettelytapoihin, jotka eivät vaikuta kilpailun toimivuuteen markkinoilla yleisesti, vaikka menettelytapa olisikin yksittäisen elinkeinonharjoittajan kannalta ongelmallinen.
Yhteystiedot
Yhteydenotot taksimarkkinoihin liittyvissä valvonta-asioissa