Toimitus- ja jakelusopimukset

Vertikaaliseksi sopimukseksi ei lasketa sopimusta, jolla edustajalle annetaan valtuudet neuvotella ja/tai tehdä päämiehen nimiin sopimuksia päämiehen tuotteiden tai palveluiden ostamisesta tai myymisestä. Edellytyksenä on, ettei edustaja kanna taloudellista tai kaupallista riskiä edustussopimuksen piiriin kuuluvasta toiminnasta.

Vain merkittävällä tavalla kilpailua rajoittavat sopimukset ovat kiellettyjä. Jos yhdenkään vertikaalisen sopimuksen osapuolen markkinaosuus ei ylitä 15 %:a, sopimus jää kilpailusääntöjen ulkopuolelle.

• HUOM. Jos toimittajat ja jakelijat käyttävät samankaltaisia vertikaalisia sopimuksia markkinoilla laajemmin, on näillä sopimuksilla kumulatiivinen vaikutus kilpailuun. Tällöin vertikaalinen sopimus jää kilpailusääntöjen ulkopuolelle, jos osapuolten markkinaosuus on alle 5 % tai samankaltaiset sopimukset kattavat alle 30 % markkinasta.
• HUOM. Sopimuksia, jotka sisältävät vakavimpia kilpailunrajoituksia, ei voida pitää vähämerkityksellisinä osapuolten markkinaosuuksista huolimatta.

Vertikaalinen sopimus jää kilpailusääntöjen ulkopuolelle, jos sen tarkoituksena tai seurauksena ei ole kilpailun rajoittuminen. Jos vertikaalinen sopimus sisältää vertikaalisia rajoituksia, se voi kuulua kilpailusääntöjen kiellon piiriin.

Ryhmäpoikkeus suojaa kaikkia loppu- tai välituotteiden tai -palveluiden osto- ja jakelusopimuksia. Muut kuin osto-, myynti- tai jälleenmyyntiehdot jäävät ryhmäpoikkeuksen ulkopuolelle.

• HUOM. Ryhmäpoikkeuksen ulkopuolella ovat esimerkiksi immateriaalioikeuksien luovutukseen tai niiden käyttämiseen liittyvät ehdot, elleivät tällaiset ehdot liity suoraan vertikaalisen sopimuksen piiriin kuuluvien tuotteiden tai palveluiden käyttöön, myyntiin tai jälleenmyyntiin.

Kilpailijoiden välisten sopimussuhteiden vertikaalisia osia tarkastellaan vertikaalisina sopimuksina. Kilpailijoiden välisten sopimusten vertikaaliset osat eivät kuulu ryhmäpoikkeuksen piiriin.

• HUOM. Kilpailijoiden välisten sopimusten vertikaaliset osat kuuluvat kuitenkin ryhmäpoikkeuksen piiriin, jos sopimus ei ole vastavuoroinen ja kyseessä on kaksoisjakelu. Kaksoisjakelussa yritys sekä valmistaa että jakelee omia tuotteitaan, ja toinen osapuoli toimii ainoastaan jakelijana.

Vertikaalisten sopimusten, joiden osapuolten markkinaosuus alittaa 30 %, oletetaan olevan enemmän hyödyllisiä kuin haitallisia kilpailulle ja ne jäävät siksi kilpailusääntöjen kiellon ulkopuolelle. Edellytys koskee vertikaalisen sopimuksen kaikkia osapuolia.

• HUOM. Jos yhdessä sopimuksessa yksi yritys sekä ostaa tuotteita että myy niitä eteenpäin, yrityksen markkinaosuuden täytyy olla alle 30 % sekä tuotteiden osto- että myyntimarkkinoilla. Muuten 30 %:n markkinaosuusvaatimus ylittyy, ja sopimus ei ole ryhmäpoikkeuksen piirissä.

Vakavimmat kilpailunrajoitukset ovat rajoituksia, jotka todennäköisesti rajoittavat kilpailua ja aiheuttavat haittaa kuluttajille. Vertikaalinen sopimus ei kuulu ryhmäpoikkeuksen piiriin, jos se sisältää jonkin niistä.

Jakelijalla on oltava oikeus määrittää myymänsä tuotteen tai palvelun jälleenmyyntihinta.

Enimmäisjälleenmyyntihinta ja suositushinnat eivät ole kiellettyjä, jos ne tosiasiassa eivät johda vähimmäisjälleenmyyntihintaan.

Case-esimerkkejä

Iittalaa koskevassa tapauksessa markkinaoikeus katsoi, että muun muassa jakelusopimuksiin sisällytetyt ehdot Iittalan tuotteiden jälleenmyyntihinnoista merkitsivät vähimmäisjälleenmyyntihinnan määräämistä.

Kuluttajaelektroniikkaa koskevissa päätöksissä komissio katsoi, että toimittajat olivat määränneet jakelijoilleen vähimmäisjälleenmyyntihintoja, kun toimittajat olivat rajoittaneet internetissä toimivien jakelijoiden mahdollisuutta määrittää itsenäisesti jälleenmyyntihintansa. Toimittajat olivat esimerkiksi uhkailleet jälleenmyyjiä rangaistuksilla ja keskeyttäneet tuotteidensa toimituksia jakelijoille, jotka eivät noudattaneet vähimmäisjälleenmyyntihintaa.

Jakelijalla on oltava oikeus määrittää itse, kenelle ja missä se myy toimittajan tuotteita. Tällainen rajoitus on kuitenkin sallittu seuraavissa tapauksissa:

• Myyjälle on asetettu aktiivisen myynnin rajoitus toisen myyjän yksinoikeudelliselle alueelle tai asiakasryhmälle.
  • Aktiivisessa myynnissä myyjä lähestyy asiakasta. Passiivisessa myynnissä taas myyjä vastaa asiakkaiden yhteydenottoihin. Esimerkiksi oman verkkosivuston kautta tapahtuvan internet-myynnin katsotaan yleensä olevan passiivista myyntiä.
• Tukkukauppiaalle on asetettu rajoitus myydä loppukäyttäjille.
• Valikoivan jakelujärjestelmän jäsenelle on asetettu rajoitus myydä valtuuttamattomille jakelijoille jakelujärjestelmän alueella.
  • HUOM. Valikoivassa jakelujärjestelmässä toimittaja sitoutuu toimittamaan tuotteita ainoastaan tietyt kriteerit täyttäville jakelijoille. Näin valtuutetut jakelijat vastaavasti sitoutuvat olemaan myymättä tuotteita valtuuttamattomille jakelijoille alueilla, joissa jakelujärjestelmää käytetään.
• Komponentin ostajalle on asetettu rajoitus myydä komponentteja eteenpäin samaa tarkoitusta varten, kuin mihin ostaja on hankkinut komponentit.

Case-esimerkki

Sanriota koskevassa päätöksessään komissio katsoi, että lisensoitujen tuotteiden aktiivisen ja passiivisen myynnin rajoittaminen tietyn maantieteellisen alueen ulkopuolelle rajoitti kilpailua.

Valtuutetun jakelijan on saatava myydä toimittajan tuotteita kaikille loppukäyttäjille, olivat ne sitten kuluttajia tai muita yrityksiä. Toimittaja voi kuitenkin edellyttää, että valtuutettu myyjä toimii ainoastaan toimittajan valtuuttamassa toimipisteessä.

Case-esimerkkejä

Lastentarvike Oy:tä koskevassa asiassa markkinaoikeus katsoi, että valikoivaan jakelujärjestelmään kuulunut vaatimus olla myymättä tuotteita loppukäyttäjille jakelijalle varatun toimialueen ulkopuolella ja sitoumus olla myymättä tuotteita internetin välityksellä, merkitsivät kiellettyä aktiivisen ja passiivisen myynnin rajoittamista valikoivassa jakelujärjestelmässä.

Guessia koskevassa päätöksessään komissio katsoi, että valtuutetuille jakelijoille asetetut rajoitukset mainostaa ja myydä toimittajan tuotteita internetissä ilman toimittajan etukäteistä lupaa, merkitsivät kilpailunrajoitusta. Myös sopimusehdot ja muut rajoitukset, joilla estettiin valtuutettujen jakelijoiden myynti loppukäyttäjille toisessa jäsenvaltiossa asuvalle kuluttajalle, merkitsivät kiellettyä aktiivisen ja passiivisen myynnin rajoitusta valikoivassa jakelujärjestelmässä.

Valtuutettujen jakelijoiden on saatava ostaa tuotteita toisilta valtuutetuilta jakelijoilta. Valtuutettuja jakelijoita ei voi velvoittaa hankkimaan jakelujärjestelmässä myytäviä tuotteita vain yhdeltä toimittajalta.

Case-esimerkki

Guessia koskevassa päätöksessään komissio katsoi, että valtuutettua jakelijaa koskevat sopimusehdot, jotka rajoittivat toimittajan tuotteiden myymistä toisille valikoivaan jakelujärjestelmään kuuluville valtuutetuille jakelijoille, merkitsivät kilpailunrajoitusta.

Komponenttien valmistajalla on oltava oikeus myydä komponentteja myös suoraan esimerkiksi loppukäyttäjille tai korjaus- ja huoltoliikkeille.

Ostaja keskittää ostonsa yhdelle toimittajalle.

Case-esimerkki

Van den Bergh Foods –asiassa todettiin, että jakelusopimuksen lauseke, jolla jäätelön toimittaja velvoitti sen jäätelön jakelijoita käyttämään toimittajan veloituksetta tai nimellistä vuokraa vastaan jakelijoilleen toimittamia pakastinarkkuja ainoastaan toimittajan valmistamien jäätelöiden säilyttämiseen, merkitsi yhden tuotemerkin määräämistä. Tapauksen erityispiirteistä johtuen tällaisen sopimuslausekkeen katsottiin haittaavan toimittajan kilpailijoiden markkinoille pääsyä ja siten rajoittavan kilpailua.

Toimittaja myy tuotteitaan tietyllä alueella ainoastaan yhdelle jakelijalle.

Toimittaja määrää, että jakelija saa myydä toimittajan tuotteita ainoastaan yhdessä sovituille tietyille asiakkaille.

Valtuutettujen jälleenmyyjien myyntiä rajoitetaan kaikille muille paitsi toisille valtuutetuille jälleenmyyjille ja loppuasiakkaille.

Case-esimerkki

Pierre Fabre –asiassa todettiin, että valikoivat jakelujärjestelmät ovat sallittuja, jos jälleenmyyjät valitaan järjestelmään objektiivisin ja laadullisin perustein ja perusteet koskevat kaikkia mahdollisia jälleenmyyjiä samalla tavalla, jos jaeltavan tuotteen ominaisuudet edellyttävät valikoivaa jakelujärjestelmää tuotteen laadun ylläpitämiseksi sekä jos asetetuilla kriteereillä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen. Jakelusopimuksessa olevaa lauseketta, joka tosiasiassa esti toimittajan tuotteiden myynnin internetin välityksellä ja siten rajoitti tämän aktiivista ja passiivista myyntiä loppuasiakkaille, ei voitu pitää tarpeellisena valikoivan jakelujärjestelmän ylläpitämiseksi. Sopimuslauseke oli siten kielletty.

Ostajalle myönnetään maksua vastaan oikeus käyttää toimittajan liiketoimintamallia ja siihen liittyviä immateriaalioikeuksia.

Case-esimerkki

Pronuptia de Paris –asiassa todettiin, että franchising-sopimukset ovat sallittuja, kunhan ne ovat tarpeen toimittajan tietotaidon suojelemiseksi. Franchising-sopimuksessa olevat ehdot voivat kuitenkin rajoittaa kilpailua ja olla kiellettyjä, mikäli niillä rajoitetaan franchising-verkoston jäsenten välistä kilpailua esimerkiksi estämällä näitä kilpailemasta keskenään hinnoilla.

Toimittaja toimittaa tuotteita ainoastaan tai pääasiassa yhdelle ostajalle tai tiettyyn käyttötarkoitukseen.