Remontin tarjouspyyntö ja sopimus

Oikeus tukeen kannattaa selvittää ennen remonttia. Voit saada esimerkiksi

• tukea vammaisten tai vanhusten asuntojen korjaukseen
• kotitalousvähennystä kunhan remonttifirma kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteisestä yritystietojärjestelmästä voit varmistaa, onko yritys rekisteröity ennakkoperintärekisteriin.

Pikkuvessan kaakeloinnin uusiminen tai asunnon parkettien hionta on pieni remontti. Suullinen tarjous remonttifirmalta saattaa riittää muutaman sadan euron remonteissa, mutta sopimus työn tekemisestä kannattaa niissäkin tehdä kirjallisesti.

Omakotitalon rakenteiden korjaus, lämmityksen uusiminen tai ison pihakiveyksen teettäminen on jo kallista työtä, jolloin kirjallisen tarjouspyynnön ja sopimuksen tekeminen on tärkeää.

Tarjous kannattaa pyytää usealta yrittäjältä. Näin saat selville hintatason sekä käsityksen yrittäjän luotettavuudesta.

Tarjouspyynnöt kannattaa tehdä kirjallisena. Isoissa projekteissa jo se, ettet saa tarjousta kirjallisesti, herättää kysymyksen yrityksen luotettavuudesta. Myös vastaukset kannattaa pyytää kirjallisena.

Tarjouspyynnössä on hyvä

• kertoa työn sisältö
• pyytää hinta-arvio ja laskutusperusteet
• kertoa alustava aikataulu
• kertoa, mihin mennessä tarjous on jätettävä
• varmistaa mahdollisuus kotitalousvähennykseen

Remontin tekijä kannattaa tavata ennen sopimuksen tekemistä henkilökohtaisesti. Usein hyvän remonttimiehen löytää tuttavien ja ystävien suositusten perusteella. Varmista saamasi suositukset yhteydenotolla edellisiin asiakkaisiin. Olet riitatilanteessa heikoilla, jos valitset remonttiyrittäjän, joka on ”kuulemma tehnyt naapurin pikkuserkulle joskus hommia”, et sovi lopullista hintaa etkä valmistumisaikaa kirjallisesti ja maksat remontin käteisellä saamatta asianmukaista kuittia.

Selkeintä on valita remontin tekijä, joka on elinkeinonharjoittaja. Kuluttajansuojalain säännökset koskevat vain kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä sopimuksia.

Jos kotitalous palkkaa remonttimiehen työsuhteeseen, se toimii itse työnantajana.

Työsuhteeseen remonttimiehen palkannut kotitalous on velvollinen huolehtimaan samoista työnantajamaksuista kuin muutkin työnantajat. Virheellisestä työstä tai työn viivästymisestä ei voi vedota kuluttajansuojalakiin. Kuluttajaviranomaiset eivät voi myöskään ratkaista riitaa.

Kirjallinen sopimus ehkäisee riitoja. Jos sopimus jää vain puheiden varaan, ei ole näyttöä vaatia remontintekijää pysymään sovitussa hinnassa tai aikataulussa.

Sopimukseen on tärkeä kirjata ainakin

• työn sisältö
• työn hinta ja laskutusperusteet sekä maksuerien aikataulu
• mitä ja minkä laatuisia materiaaleja käytetään
• kenen vastuulla on hankkia käytetyt materiaalit
• mahdolliset järjestelyt ja toimenpiteet, jotka tilaaja tekee, esim. vanhan purkaminen
• aloitus- ja valmistumisaika
• seuraukset, jos työ viivästyy
• mahdolliset aliurakoitsijat

Käytä tarvittaessa KKV:n laatimaa pienremontin sopimuslomaketta.

Isommissa urakoissa kannattaa varmistaa, että urakoitsijan sopimusmallit ja -ehdot ovat kuluttaja-asiamiehen hyväksymiä. Kun nämä ehdot ovat käytössä, ehdot ovat kuluttajansuojalain mukaisia ja niissä on mainittu kuluttaja-asiamiehen hyväksynnästä.

• Rakennusalan erikoistöitä koskevat yleiset sopimusehdot (LVI, sähköasennus, vedeneristys, katto- ja maalaustyöt) REYS-8 1995
• Rakennusalan töitä koskevat yleiset kuluttajasopimusehdot, sopimuslomake ja tarjouslomake liitteineen RYS-9 1998
• Rakennuspuusepäntuotteiden kuluttajakaupan yleiset sopimusehdot ja niihin liittyvien asennustöiden yleiset sopimusehdot
• Talopakettien ja -elementtien kuluttajakauppaa ja asennusta koskevat yleiset sopimusehdot
• Hirsitalopakettien ja hirsituotteiden yleiset sopimusehdot.

Jos remontissa on monta tekijää – esimerkiksi pääurakoitsijan lisäksi sähkö- ja putkimies ja maalari – kannattaa sopimuksissa olla tarkkana. Esimerkiksi keittiön uudistaminen on projekti, jossa tarvitaan kalusteasentajan lisäksi yleensä putki- ja sähkömiestä.

Kirjallinen sopimus tehdään yleensä vain pääurakoitsijan kanssa, mutta hän saattaa pyytää ”tuttua sähkö- tai putkimiestä” tekemään työmaalle tarvittavan pikkuasennuksen. Remonttisopimukseen kannattaa kirjata kaikkien työmaalla työtätekevien nimet ja yritystiedot, vaikka heidän tekemänsä työt sisältyisivät pääurakan hintaan.

Pääurakoitsija vastaa käyttämiensä aliurakoitsijoiden työstä. Jos esimerkiksi pääurakoitsijaa ei enää tavoita ja aliurakoitsijan työssä on virhe, kuluttajalla on oikeus tehdä valitus myös suoraan aliurakoitsijalle.

Remonttien ja korjausrakentamisen käytetyimmät hinnoitteluperusteet ovat tuntilaskutus ja urakkahinta.

Tuntilaskutuksessa voi pyytää arviota työn viemästä ajasta ja kirjata se sopimukseen. Tuntihinta pitää ilmoittaa lisineen ja veroineen.

Urakkahinta on sovittu kiinteä hinta, jota urakoitsijan ei tarvitse alittaa eikä sitä saa ylittää. Urakkasopimuksessa kannattaa myös mainita laskutusperusteet mahdollisille yllättäville lisätöille.

Hinta-arvio on arvio, jonka saa perustellusti ylittää maksimissaan 15 prosentilla.
Enimmäishinta on hinnan yläraja. Enempää ei saa laskuttaa, vaikka työ tulisi kalliimmaksi kuin etukäteen arvioitiin. Sen sijaan hinta voi alentua työ- tai materiaalimäärän mukaisesti.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on oltava rakennustyötä johtava vastaava työnjohtaja eli vastaava mestari.  Vastaavan mestarin tehtävänä on pitää huolta, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti.

Vaikka suunniteltu remontti ei edellyttäisi valvojan käyttöä, voi valvojan palkkaaminen joskus olla perusteltua. Sinun kannattaa harkita valvojan palkkaamista, jos remontti on laaja tai sinulla ei ole osaamista tai mahdollisuutta arvioida remontintekijän töiden oikeellisuutta. Vastuu työsuorituksesta on remontoijalla (urakoitsijalla) ja valvojan tehtävänä on ulkopuolisena alan ammattilaisena varmistaa, että työ tehdään oikein.

Voit selvittää oman kuntasi rakennusviranomaiselta edellyttäkö suunnittelemasi remontti rakennuslupaa.

Remontista ei yleensä pidä maksaa etukäteen mitään. Turvallisinta on sopia, että laskut maksetaan vasta, kun sovittu työ on tehty ja hyväksytty. Maksaminen etukäteen on kuluttajalle riski. Pahimmassa tapauksessa remontin tekijä häviää rahojen kanssa.

Jos työn hinta sovitaan maksettavaksi erissä, maksuaikataulu kannattaa aina sopia takapainotteiseksi. Silloin maksetaan vain tehdystä työstä. Tämä kannattaa senkin vuoksi, että tilaajalla on oikeus olla maksamatta virhettä vastaava osuutta työn hinnasta siihen saakka, kun virhe on tullut asianmukaisesti korjatuksi.

Jos urakoitsija noudattaa kuluttaja-asiamiehen hyväksymiä sopimusehtoja, voi joissakin tapauksissa sopia ennakkomaksusta. Silloin ehdot on kirjattu selkeästi sopimukseen.

Työn valmistumisaika pitää sopia etukäteen kirjallisesti. Valmistumisen viivästymisestä voi vaatia hyvitystä. Ehto viivästyskorvauksesta kannattaa kirjata sopimukseen. Jos et sovi valmistumispäivää kirjallisesti, riitatilanteessa on vaikea näyttää, että työ on todella viivästynyt.

Jos haluat tehdä esimerkiksi remonttiin liittyviä purkutöitä itse, kannattaa sopia myös niiden osalta tarkka aikataulu. Silloin vältyt kiistelyltä siitä, kumman syytä mahdollinen viivästyminen oli.

Viivästyskorvauksen määrä kannattaa sopia sellaiseksi, että se todella ehkäisee viivästyksen. Viivästyksen seurauksesta voi sopia esim. seuraavasti: xx % koko työn hinnasta/alkava viikko TAI xx euroa/alkava viikko.