Kuluttaja-asiamiehen ohjeistus elintarvikkeiden hinnan ilmoittamisesta vähittäismyynnissä
2025
Tausta
Kuluttaja-asiamies on havainnut, että vähittäismyynnissä esiintyy edelleen puutteita elintarvikkeiden myyntihinnan ja yksikköhinnan ilmoittamisessa.
Havainnot perustuvat kuluttaja-asiamiehen ja aluehallintovirastojen toteuttamaan valvontakampanjaan, jossa tarkasteltiin vähittäismyyntipaikkojen hinnanilmoittamiskäytäntöjä erityisesti yksikköhinnan ilmoittamisen osalta.
Valvontakampanjassa havaitut puutteet koskivat hinnan ilmoittamisen osalta seuraavia asioita:
- tuotteen yksikköhintaa ei ollut ilmoitettu lainkaan, vaan ainoastaan tuotteen myyntihinta
- tuotteen yksikköhinta oli ilmoitettu käyttäen väärää mittayksikköä, esimerkiksi x €/100 g, vaikka yksikköhinta olisi pitänyt ilmoittaa muodossa x €/kg
- vaihtuvapainoisten tuotteiden painon mukaan määräytyvä myyntihinta oli jäänyt merkitsemättä tuotteeseen punninnan jälkeen, esimerkiksi valmiiksi pakatuissa kaloissa ja juustoissa
- suurissa myymälöissä saattoi olla vain yksi alennushintataulukko, tai alennushintataulukko oli vaikea löytää myymälästä.
Hinta on keskeinen kuluttajan päätöksentekoon vaikuttava tieto. Tuotteen yksikköhinta antaa kuluttajalle mahdollisuuden verrata keskenään erityisesti eri kokoisia pakkauksia ja niiden hintoja.
Ohjeistuksen tarkoituksena on ohjata vähittäismyyntiyrityksiä ja muita sääntelyn piiriin kuuluvia elinkeinonharjoittajia elintarvikkeiden myyntihinnan ja yksikköhinnan ilmoittamisessa.
-
Kuluttaja-asiamiehen ohjeistukset auttavat yrityksiä korjaamaan markkinoilla havaitut ongelmat, tai niissä kerrotaan uuden lainsäädännön tai ratkaisukäytännön vaikutuksista yritysten toimintaan.
Ohjeistuksen tarkoituksena on antaa yrityksille ohjeistusta, neuvontaa ja tietoa lain säännösten sisällöstä ja erityisesti käytäntöön soveltamisesta. Ohjeistuksissa esitetyt periaatteet auttavat yrityksiä toimimaan lainmukaisella tavalla.
Kuluttaja-asiamies voi laatia ohjeistuksen muun muassa seuraavista syistä:
- Markkinoilla on yritysten toiminnassa havaittu ongelma, johon kuluttaja-asiamies haluaa puuttua.
- Uusi lainsäädäntö tuo muutoksia kuluttajansuojaan, josta yritysten tai tietyn alan pitää olla tietoisia.
- Tuomioistuimen ratkaisu on tuonut jollekin alalle uusia oikeusohjeita, jotka vaikuttavat alan käytäntöihin.
Yksikköhinnan ilmoittamisvelvollisuus
Kun elintarviketta markkinoidaan tiettyyn myyntihintaan, myyntihinnan yhteydessä pitää ilmoittaa tuotteen yksikköhinta. Yksikköhintaa ei tarvitse ilmoittaa, jos yksikköhinta on sama kuin tuotteen myyntihinta.
Yksikköhinnan ilmoittamisvelvollisuus koskee:
- vähittäismyyntipaikassa ja sen yhteydessä sijaitsevassa näyteikkunassa sekä verkkosivuilla tarjottavia tuotteita
- tuotteiden markkinointia, kuten televisio-, lehti- ja verkkomainoksia, kun markkinoinnissa ilmoitetaan tuotteen myyntihinta
Tuotteen yksikköhinnalla tarkoitetaan tuotteen kilo-, litra-, metri-, neliömetri- tai kuutiometrihintaa. Tuotteen yksikköhinta määräytyy vakiintuneen kansallisen tavan mukaisesti. Jos tuotetta mitataan vakiintuneesti esimerkiksi litroissa, ilmoitetaan yksikköhintana tuotteen litrahinta.
Esimerkki 1. Mangoja myydään ruokakaupassa yksikköhintaan 1,99 €/kappale. Hedelmiä mitataan vakiintuneesti kilogrammoissa, joten mangojen yksikköhinta tulisi ilmoittaa kilogrammoissa eikä kappalehintana, kuten esimerkissä on toimittu.
Yksikköhinnan ilmoittamisessa käytetään aina samaa mittayksikköä. Jos tuotteen myynnissä käytetään vakiintuneesti esimerkiksi painoon perustuvaa yksikköhintaa, yksikköhinta on ilmoitettava aina kiloa kohti eikä 100 grammaa kohti.
Lainsäädäntö:
Hintamerkintäasetus 2 §, 3 §, 4 § ja 8 §
Yksikköhinnan ilmoittamista koskevat poikkeukset
Elintarvikkeiden yksikköhinnan ilmoittamisvelvollisuus ei koske:
- valmisaterioita tai muita tuotteita, jota sisältävät useita ainesosia
- nippuina myytäviä varhaisvihanneksia ja ruukkuvihanneksia
- leivonnaisia, konditoriatuotteita, suklaamunia ja koristemakeisia
- tuotteita, joiden pakkauksen paino on alle 50 grammaa tai tilavuus vähemmän kuin 50 millilitraa.
Lainsäädäntö:
Hintamerkintäasetus 9 §
Yksikköhinnan ilmoittamistapa
Yksikköhinta on ilmoitettava selkeällä, yksiselitteisellä ja kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävällä ja havaittavalla tavalla. Yksikköhinnan tulee erottua myyntihinnasta ja se on sijoitettava niin, että se on kuluttajan helposti havaittavissa.
Yksikköhinta voidaan merkitä esimerkiksi
- tuotteeseen tai sen päällykseen
- erillisenä tuotteen kohdalle esimerkiksi hyllyreunamerkinnän avulla
- tuotteen välittömään läheisyyteen esimerkiksi hintataulukkoon.
Lainsäädäntö:
Hintamerkintäasetus 4 §
Myyntihinnan ilmoittaminen
Myyntihinnalla tarkoitetaan tuotteen lopullista hintaa, joka sisältää arvonlisäveron ja muut verot sekä tuotteesta perityn pantin.
Myyntihinnan ilmoittamisvelvollisuus ei koske irtotuotteita (esim. hedelmät ja irtokarkit) tai muita kuluttajan läsnä ollessa mitattavia tuotteita, joiden myyntihinta tarkentuu tuotteen mittauksen yhteydessä.
Esimerkki 2. Banaaneja myydään hintaan 1,99 €/kg. Myyntihintaa ei tarvitse ilmoittaa, koska kyse on irtotuotteesta, jonka myyntihinta tarkentuu mittauksen yhteydessä vihannesosastolla tai viimeistään kassalla. Myyntihinta on kuitenkin merkittävä tavaraan mittauksen jälkeen (esim. punnitusvaa’asta tulostuva tarra, joka sisältää punnitun tuotteen lopullisen myyntihinnan).
Esimerkki 3. Lohifileitä myydään kalatiskillä hintaan 19,99 €/kg. Myyntihintaa ei tarvitse ilmoittaa, koska kyse on kuluttajan läsnä ollessa mitattavasta tuotteesta, jonka myyntihinta tarkentuu tiskillä. Myyntihinta on kuitenkin merkittävä tavaraan mittauksen jälkeen (esim. punnitusvaa’asta tulostuva tarra, joka sisältää punnitun tuotteen lopullisen myyntihinnan).
Sen sijaan myyntihinta tulee ilmoittaa kaikkien sellaisten vaihtuvapainoisten tuotteiden osalta, jotka ovat valmiiksi pakattuja ja punnittuja. Myyntihinta pitää merkitä tuotteeseen valmiiksi niin, ettei tuotteen lopullinen myyntihinta jää kuluttajan oman aktiivisuuden varaan.
Esimerkki 4. Kaupan liha- ja kalaosastolla myydään valmiiksi pakattuja lohifileitä, joiden yksikköhinta on 19,99 €/kg. Koska myyntihinta vaihtelee tuotteen painon mukaan, myyntihintaa ei voida ilmoittaa hyllynreunassa, vaan se on merkittävä jokaiseen tuotteeseen erikseen.
Lainsäädäntö:
Hintamerkintäasetus 2 §, 3 § ja 7 §
Myyntihinnan ja yksikköhinnan ilmoittaminen alennustuotteissa
Myyntihinnan ja yksikköhinnan ilmoittamisvelvollisuus koskee myös alennustuotteita. Tämä tarkoittaa sitä, että alennustuotteiden osalta on ilmoitettava sekä tuotteen alennettu myyntihinta että alennettua myyntihintaa vastaava yksikköhinta.
Alennettu myyntihinta ja yksikköhinta voidaan ilmoittaa esimerkiksi:
- kiinnittämällä tuotteeseen alennuslappu, josta käy ilmi tuotteen alennettu myyntihinta ja yksikköhinta
- alennustaulukossa, josta kuluttaja tarkistaa tuotteen alennetun myyntihinnan ja yksikköhinnan.
Jos myymälässä käytetään alennustaulukoita, ne on sijoitettava helposti havaittavissa oleviin paikkoihin ja niitä on oltava riittävä määrä myymälän kokoon nähden.
Kun vähittäismyynnissä markkinoidaan tuotteita alennuksella tai alennettuun hintaan, markkinoinnissa on ilmoitettava alin hinta, jolla tuotetta markkinoitu alennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Velvollisuus ilmoittaa 30 päivän alin hinta ei kuitenkaan koske nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita.
Lainsäädäntö:
Kuluttajansuojalain 2 luvun 11 §
Lisätietoa