Ohjeistus älytelevisiomyyjille: Älytelevisioiden markkinoinnissa on annettava olennaiset tiedot älytelevisioista eikä markkinointi saa johtaa kuluttajaa harhaan

Tausta

Kuluttaja-asiamies on havainnut, että useat älytelevisioita myyvät verkkokaupat antavat sivuillaan hyvin niukasti tietoja älytelevisioiden älyominaisuuksista ja liitettävyyteen liittyvistä ominaisuuksista.

Havainnon perusteella kuluttaja-asiamies tarkasteli kesällä 2022 yhdeksän suomalaisen verkkokaupan älytelevisioiden markkinointia, ja huomasi, ettei älytelevisioiden olennaisia tietoja aina ilmoiteta.

Lisäksi kuluttaja-asiamies on havainnut, että älytelevisioiden markkinoinnista voi ajoittain saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuuluuko suoratoistopalveluiden tilaus älytelevision kauppaan tai onko älytelevisioon ladattu jokin suoratoistosovellus valmiiksi.

Kuluttaja-asiamiehelle ja kuluttajaneuvontaan tulee lisäksi kuluttajien ilmoituksia, jotka koskevat television kalibrointipalvelun tarpeellisuudesta myyntitilanteissa annettavia harhaanjohtavia tietoja.

Ongelmat ja ohjeet

Kuluttaja-asiamies kiinnittää älytelevisioita myyvien elinkeinonharjoittajien huomiota seuraaviin kuluttajansuojan kannalta keskeisiin asioihin:

1. Älytelevisioiden markkinoinnissa annettavat tiedot

1.1. Älytelevisioiden älyominaisuuksista ja liitettävyydestä on annettava kuluttajalle olennaiset tiedot

Älytelevisiot kehittyvät jatkuvasti yhä monimutkaisemmiksi laitteiksi, ja kuluttajien odotukset älytelevisioiden ominaisuuksista kasvavat.

Kuluttajilla on älytelevisioille erilaisia käyttötarkoituksia – yhdelle keskeistä voi olla älytelevision pelaamiseen liittyvät ominaisuudet, toiselle tärkeää voi olla, mitä sovelluksia televisioon on ladattavissa ja kolmas voi painottaa käyttöjärjestelmän helppokäyttöisyyttä. Kuluttajan tarpeet määrittävät sen, minkälainen älytelevisio on kuhunkin tilanteeseen sopivin.

Samaan aikaan kuin televisioista tulee yhä älykkäämpiä laitteita, kulutus siirtyy yhä enemmän verkkoon. Sen lisäksi, että kuluttajat tekevät itse ostoksia verkkokaupoista, verkkokauppoja käytetään myös tiedonhakuun tuotteiden ominaisuuksista. Siten on tärkeää, että olennaiset tiedot älytelevisioista löytyvät helposti ja selkeästi verkkokauppojen sivuilta. Olennaisten tietojen ja kulutushyödykkeen pääominaisuuksien ilmoittamista edellytetäänkin useassa kuluttajansuojalain säännöksessä.

Kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:n mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa jättää antamatta sellaisia asiayhteys huomioon ottaen olennaisia tietoja, jotka kuluttaja tarvitsee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen tekemiseksi ja joiden puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt. Kuluttajansuojalain 6 luvun 9 §:ssä puolestaan edellytetään, että ennen kuin kuluttaja tekee verkkokauppaostoksen, hänelle kerrotaan kulutushyödykkeen pääominaisuuksista.

Tuotteesta annettavien olennaisten tietojen ja pääominaisuuksien määrittäminen riippuu tarkasteltavana olevasta tuotteesta. Älytelevisiot ovat monimutkaisia teknisiä laitteita, ja elinkeinonharjoittajien on annettava laajasti tietoa niiden ominaisuuksista. Esimerkiksi televisioiden älyominaisuudet eli verkkoyhteyttä ja internetiä hyödyntävät ominaisuudet kuten television kyky kerätä dataa tai verkottua muiden kodin laitteiden kanssa, verkkoselaimen käyttömahdollisuus sekä ladattavissa olevat suoratoistopalvelut ja sosiaalisen median sovellukset voivat erota toisistaan huomattavastikin.

Olennaiset tiedot voivat vaihdella jopa televisiomalleittain, joten ennakolta ei voida määritellä kaikkia tietoja, joita älytelevisioista pitäisi aina antaa. Lisäksi olennaiset tiedot muuttuvat sitä mukaa, kun tuotteet kehittyvät.

Kuluttaja-asiamies tarkasteli kesällä 2022 kolmen älytelevision [1] osalta, antoivatko älytelevisioita myyvät elinkeinonharjoittajat verkkokaupoissaan seuraavat tiedot televisioiden älyominaisuuksista ja liitettävyyteen liittyvistä ominaisuuksista:

• käyttöjärjestelmä
• julkaisuvuosi
• HDMI-porttien lukumäärä
• HDMI-porttien ominaisuudet
• USB-porttien lukumäärä
• bluetooth
• kuulokeliitäntä
• näytön peilaus -ominaisuus
• datan siirto.

Lisäksi tarkastettiin, annettiinko kuluttajalle tietoa siitä, mitä nämä ominaisuudet tarkoittavat tai mihin ne vaikuttavat.

Kuluttaja-asiamies toteaa, että sen tarkoituksena ei ole määritellä tyhjentävästi älytelevisioiden pääominaisuuksia tai älytelevisioista annettavia olennaisia tietoja. Edellä mainittuja ominaisuuksia voidaan kuitenkin pitää useiden älytelevisioiden osalta olennaisina, koska ne vaikuttavat älytelevision tavanomaiseen käyttöön keskeisesti ja erot niissä voivat olla hyvin merkittäviä television käytölle.

• Käyttöjärjestelmä vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä suoratoisto-, sosiaalisen median- ja muita sovelluksia älytelevisioon voi ladata. Lisäksi eri käyttöjärjestelmissä on esimerkiksi helppokäyttöisyyteen ja visuaaliseen ilmeeseen liittyviä eroja.
• Julkaisuvuosi voi vaikuttaa siihen, kuinka uutta teknologiaa älytelevisiossa on tai kuinka pitkään sen ohjelmistoille on saatavilla päivityksiä ja kuinka pitkä sen käyttöikä siten on.
• Erilaisten liitäntöjen ominaisuudet ja määrät vaikuttavat siihen, minkälaisia laitteita ja kuinka monta laitetta televisioon voidaan yhdistää.
• Näytön peilaus -ominaisuuden avulla television käyttäjä voi peilata esimerkiksi älypuhelimen tai tabletin näytön televisioon.
• Datan siirtämisestä voi olla kyse esimerkiksi siitä, että kuluttajan henkilötietoja siirretään television valmistajalle Euroopan talousalueen ulkopuolelle, jolloin henkilötietojen suojan taso voi heiketä.

Kuluttaja-asiamies havaitsi, että elinkeinonharjoittajat antoivat verkkokaupoissaan tietoa näistä ominaisuuksista vaihtelevasti, mutta kokonaisuudessaan heikosti. Yksikään elinkeinonharjoittaja ei ilmoittanut television keräämän datan mahdollisesta siirtämisestä, eivätkä kaikki ilmoittaneet edes television käyttöjärjestelmää tai julkaisuvuotta. Kaikkia tietoja ei myöskään ilmoitettu selkeästi. Esimerkiksi julkaisuvuosi saatettiin ilmoittaa älytelevision kuvan päälle kirjoitetulla vuosiluvulla, mutta kuluttajalle ei kerrottu, että kyseessä on television julkaisuvuosi.

Kuluttaja-asiamies pisti myös merkille, että elinkeinonharjoittajat parhaimmillaankin vain listasivat tiedot näistä ominaisuuksista, mutta eivät kertoneet, mitä mikäkin ominaisuus tarkoittaa tai mihin ominaisuus vaikuttaa.

Kuluttaja-asiamies korostaa, että kuluttajan ymmärryksen ja tietoisen päätöksenteon mahdollistaa se, että hänelle kerrotaan, mitä mikäkin ominaisuus tarkoittaa ja mihin se vaikuttaa.

Kuluttaja-asiamies kiinnitti myös huomiota siihen, että älytelevisioita myyvät elinkeinonharjoittajat eivät ole välttämättä ilmoittaneet tietoja verkkokaupoissaan, vaikka tiedot olisi selkeästi ilmoitettu älytelevision valmistajan sivuilla.

Älytelevisioita markkinoitiin ikään kuin tavallisina tavaroina, vaikka todellisuudessa ne ovat digitaalisia elementtejä sisältävinä tavaroina monimutkaisia toisiin tavaroihin ja palveluihin yhdistyviä älylaitteita. Ei riitä, että esimerkiksi vain television tuumakoko ja resoluutio kerrotaan, vaan myös älyominaisuuksista ja liitettävyydestä on kerrottava.

Älytelevisioita myyvän elinkeinonharjoittajan on syytä huomioida, että sillä on itsenäinen ja aktiivinen tiedonantovelvollisuus, eikä se voi esimerkiksi vain ohjata kuluttajaa etsimään tietoja valmistajalta. Elinkeinonharjoittajan vastuulla on ylläpitää tarjoamiinsa tuotteisiin liittyvää osaamistaan niin, että se pystyy jatkuvasti antamaan kuluttajille niistä olennaiset tiedot.

[1] LG 55″ 4K LED TV 55UP75006LF, Sony 55″ 4K LED TV KD55X85JAEP ja Finlux 55-FQF-1060 55″ 4K QLED. Kullakin verkkokaupalla oli ainakin yksi näistä televisioista myynnissä. Mikäli verkkokaupalla oli useampi näistä televisioista myynnissä, kuluttaja-asiamies tarkasteli niistä kaikista annettuja tietoja.

1.2. Tiedonantovelvoitteet korostuvat uudistetussa lainsäädännössä

Elinkeinonharjoittajien velvollisuutta antaa älyominaisuuksia ja liitettävyyttä koskevat olennaiset tiedot kuluttajille korostavat entisestään 1.1.2023 uudistuneet kuluttajansuojalain 6 luvun 9 §:n 1 momentin 20 kohta ja 2 luvun 8 a §:n 1 momentin 8 kohta.

Säännösten nojalla kuluttajalle on ennen etämyyntisopimuksen tekemistä tarvittaessa annettava tiedot digitaalisia elementtejä sisältävän tavaran toimivuudesta, mukaan lukien sovellettava tekninen suojaus sekä tällaisen kulutushyödykkeen yhteensopivuus ja yhteentoimivuus siltä osin kuin elinkeinonharjoittaja siitä tietää tai hänen voidaan kohtuudella olettaa siitä tietävän.

• Digitaalisia elementtejä sisältävällä tavaralla tarkoitetaan esimerkiksi älylaitteita kuten älytelevisioita.
• Toimivuudella tarkoitetaan tavaran kykyä suorittaa toimintonsa tarkoituksenmukaisesti.
• Yhteensopivuudella tarkoitetaan tavaran kykyä toimia sellaisen laitteen tai ohjelmiston kanssa, jonka kanssa samantyyppisiä tavaroita yleensä käytetään ilman, että tavaraa, laitetta tai ohjelmistoa on tarpeen muuttaa.
• Yhteentoimivuudella tarkoitetaan tavaran kykyä toimia muun kuin sellaisen laitteen tai ohjelmiston kanssa, jonka kanssa samantyyppistä tavaraa yleensä käytetään.

Myös uuden säännöksen osalta elinkeinonharjoittajan olisi arvioitava tavaroiden erityispiirteiden mukaan, mitkä ovat kuluttajille olennaisia tietoja.

2. Kuluttajalle ei saa antaa harhaanjohtavaa tietoa siitä, kuuluuko suoratoistopalvelun tilaus television kauppaan

Kuluttaja-asiamies on havainnut, että verkkokauppojen markkinoinnista voi ajoittain jäädä epäselväksi, kuuluuko suoratoistopalvelun tilaus älytelevision kauppaan. Verkkokauppojen sivuilla saatetaan esimerkiksi todeta, että televisiolla voi käyttää tiettyjä suoratoistopalveluita toteamatta, että niihin tarvitsee erillisen maksullisen tilauksen.

Myös kuluttajaneuvontaan ja kuluttaja-asiamiehelle tehdyistä kuluttajien ilmoituksista käy ilmi, että kuluttajat ovat saaneet älytelevision markkinoinnista sellaisen kuvan, että sen kauppaan kuuluisi jonkin suoratoistopalvelun tilaus tai maksuton kokeilu. Ostettuaan älytelevision kuluttajat eivät kuitenkaan ole saaneet suoratoistopalvelua maksutta käyttöönsä.

Kuluttaja-asiamies on havainnut myös, että verkkokauppojen markkinoinnista voi ajoittain saada kuvan, että suoratoistosovellus olisi valmiiksi ladattu älytelevisioon, vaikka todellisuudessa kuluttajan olisi ladattava sovellus televisioon itse. Vastaavasti markkinoinnista on voinut saada myös kuvan, että sovellusta ei olisi valmiiksi ladattu televisioon, vaikka se todellisuudessa onkin ladattu.

Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.

Kuluttajille on tarjolla erilaisia koti- ja ulkomaisia suoratoistopalveluita, joista osaa voi käyttää maksutta ja osaan on ostettava maksullinen tilaus. Mikäli televisiota markkinoidaan jonkin suoratoistopalvelun avulla, verkkokaupan on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei markkinoinnissa anneta totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja siitä, kuuluuko suoratoistopalvelun tilaus tai maksuton kokeilu television kauppaan vai onko kuluttajan hankittava tilaus erikseen. Markkinoinnissa ei saa syntyä totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa kuvaa myöskään siitä, onko sovellus valmiiksi ladattu televisioon vai onko se ladattavissa siihen.

Kuluttaja-asiamies muistuttaa 1.1.2023 voimaan tulleesta uudesta kuluttajansuojalain 2 luvun 15 a §:n 2 momentista, jonka nojalla elinkeinonharjoittaja, joka antaa 2 luvun 6 §:n vastaisesti harhaanjohtavaa tai totuudenvastaista tietoa, on velvollinen korvaamaan kuluttajalle tästä aiheutuneen vahingon.

Myyjän antamilla tiedoilla on merkitystä myös virhevastuun kannalta. Jos kuluttajan ostama tavara poikkeaa sovitusta tai markkinoinnissa annetuista tiedoista, siinä on virhe. Tavaran on vastattava ilmoitettua muun muassa kuvaukseltaan, tyypiltään, laadultaan, toimivuudeltaan, yhteensopivuudeltaan, yhteentoimivuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan.

On mahdollista, että televisiossa katsotaan olevan virhe, jos television markkinoinnissa on ilmoitettu virheellinen tieto älytelevision kauppaan kuuluvasta suoratoistopalvelun tilauksesta tai maksuttomasta kokeilusta taikka siitä, onko jokin suoratoistosovellus ladattu televisioon valmiiksi tai onko se ladattavissa siihen.

Myyjä voi vapautua vastuusta, jos se voi osoittaa, että

1. se ei ollut eikä sen voida kohtuudella olettaa olleen selvillä kyseisistä tiedoista,
2. tiedot oli oikaistu sopimuksen tekemiseen mennessä samalla tai siihen verrattavissa olevalla tavalla kuin ne oli esitetty tai
3. tiedot eivät olleet voineet vaikuttaa kauppaan.

3. Kuluttajalle ei saa antaa harhaanjohtavaa tietoa kalibroinnin tarpeellisuudesta

Kuluttajaneuvonta ja kuluttaja-asiamies ovat saaneet kuluttajilta ilmoituksia, joiden mukaan älytelevisioita myyvät elinkeinonharjoittajat ovat myymälöissä ilmoittaneet kuluttajille, että maksullisena lisäpalveluna tehtävä kalibrointi on välttämätön television toiminnalle. Joillekin kuluttajille on myös kerrottu, ettei kalibrointia voi tehdä itse. Näiden tietojen valossa kuluttajat ovat ostaneet kalibrointipalvelun, vaikka eivät sitä muutoin olisi välttämättä ostaneet.

Kuten edellä on todettu, kuluttajalle ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja markkinoinnissa.

Kalibroinnilla television kuvaa säädetään mm. värien, kirkkauden ja kontrastin osalta, jotta se olisi optimoitu laitteen lopulliseen katseluympäristöön ja kuva vastaisi mahdollisimman pitkälti sitä, mitä katseltavan kuvan tuottaja on tavoitellut. Kalibroinnilla voidaan siten saada kuvanlaatua paremmaksi, mutta se ei ole välttämätön television toiminnalle. Kalibroinnin voi lisäksi tehdä myös kuluttaja itse, eikä kalibrointipalvelun ostaminen ole siten välttämätöntä, vaikka kuluttaja haluaisikin television kalibroitavan.

Elinkeinonharjoittaja voi markkinoida kalibrointipalveluaan ja kertoa sen hyödyistä, mutta kuluttajalle ei saa antaa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa kuvaa maksullisen lisäpalvelun luonteesta ja tarpeellisuudesta.