1 Asia
Oy Forcit Ab:n menettelytavat räjähdysaineiden markkinoilla
2 Osapuolet
Oy Forcit Ab
Toimenpidepyynnön tekijä: Alkupanos Oy
3 Ratkaisu
Kilpailuvirasto määrää kilpailunrajoituslain 13 §:n 3 momentin nojalla Oy Forcit Ab:n 10.12.2009 antamat ja 19.12.2009 tarkentamat sitoumukset noudatettaviksi. Sitoumusta aletaan soveltaa kaikkiin sopimuksiin viimeistään 30.6.2010. Sitoumus on voimassa edellyttäen, että Forcitin markkinavoimassa tai markkinaolosuhteissa muutoin ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Asia poistetaan käsittelystä.
4 Asian vireilletulo
1. Kilpailuvirasto vastaanotti 18.3.2005 Alkupanos Oy:n toimenpidepyynnön, jossa yritys pyysi Kilpailuvirastoa selvittämään, onko Oy Forcit Ab syyllistynyt kilpailunrajoituslain 6 §:ssä kiellettyyn määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön räjähdysainemarkkinoilla. Alkupanos epäili Forcitin pyrkivän soveltamaan mm. yksinostosopimuksia ja asiakkaiden toimintavapautta rajoittavia alennusjärjestelyjä.
5 Asiaselostus
5.1 Yritykset
2. Alkupanos Oy oli vuoden 2008 loppuun saakka itsenäinen räjähdysaineiden jälleenmyyjä, joka pääasiallisesti myi Forcitin valmistamia tai maahantuomia räjähdysaineita lähinnä Etelä-Suomen alueella. Alkupanoksen liikevaihto tilikaudella 1.7.2007–30.6.2008 oli noin 1,98 miljoonaa euroa. Forcit hankki omistukseensa Alkupanoksen osakekannan yrityskaupalla vuoden 2008 lopussa.
3. Oy Forcit Ab on suomalainen keskisuuri kemian alan yritys, joka on erikoistunut siviili- ja sotilasräjähteiden valmistamiseen. Forcitin liikevaihto vuonna 2008 oli noin 51 miljoonaa euroa.
5.2 Epäillyt kilpailunrajoitukset
4. Kilpailuvirastolle toimitetussa toimenpidepyynnössä on todettu, että Forcit on myöntänyt Alkupanokselle räjähdysaineostoja koskevat määräalennukset kuuden kuukauden viiveellä: mikäli Alkupanos on tehnyt Forcitilta toisen räjähdysaineoston kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä räjähdysaineostosta, Forcit on myöntänyt Alkupanokselle ensimmäistä ostoa koskevan alennuksen toisen räjähdysaineoston yhteydessä. Mikäli Alkupanos ei ole suorittanut toista ostoa Forcitilta kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä ostosta, Forcit ei ole myöntänyt Alkupanokselle ensimmäistä ostoa koskevaa määräalennusta lainkaan.
5. Alkupanokselle ei kuitenkaan ole ollut selvää, milloin em. kuuden kuukauden ajanjakso on alkanut ja milloin se on päättynyt. Alkupanos ei myöskään ole tiennyt, kuinka suureen määräalennusprosenttiin tietynsuuruinen osto, esim. 70 tonnia jotakin räjähdysainetta, on oikeuttanut seuraavalla kuuden kuukauden ajanjaksolla. Alennusjärjestelmä ei näin ollen ole ollut läpinäkyvä. Määräalennus on saatettu kuitenkin toisinaan myöntää jo kuuden kuukauden ostoperiodin aikana, mikäli Alkupanoksen tilaus jossakin (yhdessä tai useammassa) räjähdysaineessa on ollut ennakoitua huomattavasti suurempi. Tällöin Forcit on korottanut määräalennusprosenttiaan ko. räjähdysaineessa kesken kuuden kuukauden jakson ja informoinut korotuksesta kirjeellä, jossa on ilmoitettu ko. räjähdysainetta koskeva uusi alennusprosentti sekä myös niiden räjähdysaineiden alennusprosentit jotka pysyvät ennallaan. Forcit on kuitenkin tiedustellut Alkupanokselta ennen määräalennuksen korottamista, ketä loppuasiakasta varten Alkupanos on tilannut ennakoitua suuremman räjähdysaine-erän.
5.3 Forcitin antama selvitys yhtiön menettelytavoista räjähdysaineiden hinnoittelussa
6. Forcit toteaa, että yhtiön hinnoittelu- ja alennuspolitiikka perustuu julkiseen hinnastoon, josta myönnetään hankittujen tuotteiden määrään perustuvia alennuksia. Samaa hinnastoa ja alennusjärjestelmää sovelletaan kaikkiin kotimaisiin asiakkaisiin riippumatta esim. asiakkaan laadusta tai muusta liiketoiminnasta. Vaikka julkiset hinnastot ovat olleet merkityksellisiä, suuntaus on mennyt entistä enemmän siihen, että Forcitin suurimmat asiakkaat vaativat projektikohtaisia kiinteitä hintoja isoihin projekteihinsa. Jäljempänä kuvattu määräalennuksiin perustuva perinteinen hinnoittelumalli ei suurimpien asiakkaiden kohteisiin ole enää mahdollinen.
7. Forcit myöntää määräalennuksia kuuden kuukauden pituisen tarkastelukauden ostomääriin perustuen. Määräalennusprosentit ovat tuoteryhmäkohtaisia ja ne myönnetään seuraavan tarkastelukauden aikana tehdyistä vastaavan tuotteen ostoista. Kaikkiin asiakkaisiin sovelletaan samaa alennustaulukkoa. Alennustaulukkoa ei ole julkaistu, mutta sen sisällöstä tiedotetaan avoimesti aina asiakkaiden sitä pyytäessä.
8. Pääsääntöisesti Forcit laatii laskelman ja ilmoittaa kunkin asiakkaan ostoksista kertyneistä määräalennuksista vähintään kuuden kuukauden välein. Ostoehtojen tarkistukset tehdään asiakkaille kaksi kertaa vuodessa siten, että muutokset tulevat voimaan pääsääntöisesti vuoden alusta ja kesäkuun alusta. Tarkastelujakso, johon ostoehdot perustuvat, on kuusi kuukautta. Jos ostoehtojen muutoksiin ei ole aihetta, asiakkaalle ei toimiteta tästä erillistä kirjallista ilmoitusta. Näin ollen Forcit lähettää asiakkailleen kirjallisen ilmoituksen ostoehtojen muutoksista, mutta ei niiden jatkumisesta entisellään.
9. Forcit ilmoittaa asiakkailleen kirjeellä siitä, että ostoehtojen tarkastelujakso on kuusi kuukautta. Tarkastelujakson alkamisajankohta ilmoitetaan uusien ostoehtojen otsikossa. Ostoehto on voimassa toistaiseksi. Forcit usein varmistaa myös asiakaskäynnillä tai puhelinsoitolla, että asiakas on huomioinut ostoehtojen muutokset. Samalla Forcit käy asiakkaan kanssa läpi perusteet muutoksille. Forcit informoi kauppiaita ostoehdoista erikseen vielä kauppiaspäivillä järjestetyissä koulutustilaisuuksissa.
10. Forcit on myös tehnyt ostoehtojen tarkistuksia edellä mainittujen normaalien (vuoden alusta ja kesäkuun alusta) tarkistusajankohtien välillä, jos asiakas on tätä pyytänyt ja jos asiakkaan ostomäärät ovat antaneet tähän perusteen. Näin ollen yhtiö voi poikkeustapauksissa ottaa huomioon myös tarkastelukauden aikana tapahtuvat oleelliset muutokset tuoteryhmäkohtaisiin ostovolyymeihin. Muutokset eivät ole takautuvia ja ne astuvat voimaan tarkastelua seuraavana arkipäivänä. Tällä pyritään ottamaan huomioon louhinta-alan projektisidonnaisuus, joka käytännössä voi johtaa suuriin vaihteluihin hankintamäärissä eri tarkastelukausien välillä. Räjähdysaineiden varastointiin liittyvät määräykset kieltävät pääsääntöisesti myös räjähdysaineiden varastoimisen vapaasti esim. työmaalla, minkä johdosta hankintoja tehdään vasta itse louhintaprojektin yhteydessä, vaikka räjähdysaineiden tarve saattaa olla asiakkaan tiedossa jo kuukausia aikaisemmin.
11. Forcit myöntää myös ns. funktionaalisia alennuksia varastoinnista ja markkinoinnista. Varastointialennusta […] % myönnetään asiakkaille, joilla on oma tai vuokrattu lain määräysten mukainen riittävän suuri varasto, jonka ylläpidosta aiheutuu asiakkaalle kustannuksia. Alennus perustuu Forcitin vastaaviin säästöihin omissa varastointi- ja jakelukustannuksissaan. Markkinointituen […] % tarkoituksena on korvata yhtiön tuotteiden markkinoinnista aiheutuneet kulut, ja sitä myönnetään vain jakelijoille (urakoitsijoilla tai kaivoksilla ei ole markkinointiin liittyviä kustannuksia). Ns. vapaamatkustajaongelman välttämiseksi Forcit on pohtinut markkinointituen poisvetämistä tilanteissa, joissa jakelija myy myös kilpailevia tuotteita. Käytännössä kyseistä linjaa ei olla sovellettu, vaan kaikille jakelijoille myönnetään markkinointitukea heidän muusta liiketoiminastaan riippumatta. Funktionaaliset alennukset ovat kiinteitä ja ovat olleet muuttumattomia vuodesta 1999 lähtien.
12. Forcitin mukaan Alkupanoksen Kilpailuvirastolle esittämä kuvaus räjähdysaineostoistaan ei vastaa sitä, miten todellisuudessa on toimittu. Alkupanokselle on aina kerrottu puhelimitse eri alennuksiin oikeuttavat rajat. Näitä rajoja ei ole julkaistu yleisesti, koska se olisi merkinnyt käytännössä sitä, että Forcitin kilpailijat olisivat helposti voineet päätellä Forcitin hinnan kenelle tahansa asiakkaalle.
13. Forcitin nykyinen alennustaulukko on otettu käyttöön vuonna 1999, jolloin yhtiö parhaan käsityksensä mukaan kehitti kilpailunrajoituslain vaatimusten mukaisen, kaikille asiakkaille tasapuolisen, kustannussäästöihin perustuvan määräalennusjärjestelmän. Forcitin alennustaulukkoon on vuoden 1999 jälkeen tehty pieniä muutoksia joitakin kertoja mm. uusien tuotteiden vuoksi. Päälinjat ja kulutusrajat ovat kuitenkin pysyneet muuttumattomina.
6 Kilpailuoikeudellinen arvio
6.1 Siviiliräjähdysaineiden markkinat ja Forcitin markkina-asema niillä
14. Määräävän markkina-aseman olemassaolon ja sen mahdollisen väärinkäytön arvioinnin perusteena ovat tapauskohtaisesti määriteltävät relevantit hyödyke- ja maantieteelliset markkinat. Sellaiset hyödykkeet, joita asiakkaat pitävät toisiaan kohtuullisesti korvaavina, luetaan mukaan relevantteihin hyödykemarkkinoihin. Maantieteellisiä markkinoita määriteltäessä otetaan huomioon tarkastelun kohteena olevan yrityksen toiminta-alue ja sellaiset alueet, joilla asiakkaiden on mahdollista solmia taloudellisesti ja teknisesti realistisia vaihtoehtoisia liikesuhteita. Samoilla relevanteilla maantieteellisillä markkinoilla kilpailuolosuhteet ovat riittävän yhtenäiset, ja toisaalta ne voidaan erottaa lähimarkkinoista kilpailuolosuhteiden erilaisuuden perusteella.
15. Käsillä olevassa tapauksessa on kyse siviiliräjähdysaineiden valmistamisesta, jakelusta ja maahantuonnista. Tyypillisiä siviiliräjähdysaineiden käyttötarkoituksia ovat teiden ja rautateiden rakennuskohteet. Siviiliräjähteitä käytetään myös kaupunkirakentamisessa sekä louhintatyössä esim. kaivoksilla ja louhoksilla. Siviiliräjähdysaineisiin kuuluu erityyppisiä räjähdysaineita, jotka useimmiten voivat olla käyttötarkoituksensa puolesta korkeintaan osittain toisiaan korvaavia. Siviiliräjähdysaineiden tuottajat pystyvät kuitenkin tarpeen mukaan ilman olennaisia kustannuksia ja nopeasti lisäämään tai vähentämään tietyntyyppisten räjähdysaineiden tuotantoa, mikäli taloudellisia kannustimia ilmenisi.
16. Kilpailuviraston selvitykset viittaavat siihen, ettei siviiliräjähdysaineissa esiinny merkittävää Suomeen tuontia siviiliräjähdysaineiden markkinoita yhtenä kokonaisuutena tarkasteltaessa. Forcit on merkittävä räjähdysaineiden maahantuoja, ja lisäksi markkinoilla toimii muutamia muita maahantuojia. On huomattava, että räjähdysaineiden tuonti on taloudellisesti kannattavinta kalleimpien räjähdysainetyyppien osalta, joiden osalta rahdin hinta suhteessa tuotavan räjähdysaine-erän arvoon on suhteellisen alhainen. Tuontia onkin esiintynyt merkittävässä määrin vain muutamissa räjähdysaineissa, kuten k-putkipanoksessa, räjähtävässä tulilangassa ja suurvirtanalleissa. Nyttemmin maahan on alettu myös tuoda halvempia räjähdysaineita, kuten anfoa, aniittia ja dynamiittia, joiden jalostusarvo on alhainen.
17. Räjähdysaineiden maahantuontia rajoittavat useat tekijät, kuten satamien asettamat rajoitteet räjähdysaineiden kauttatuonnille, merkittävä kotimaiseen tuotantoon perustuva tarjonta räjähdysaineissa, Suomen maantieteellinen sijainti ja siihen liittyvät kuljetuskustannukset, räjähdysaineiden kuljetusten ja varastoinnin kustannuksiin vaikuttavat räjähdysaineita koskevat viranomaismääräykset, rahdin hinnan kalleus edullisimpiin räjähdysainetyyppeihin nähden sekä joidenkin merikuljetusyhtiöiden haluttomuus räjähdysaineiden kuljetuksiin. Räjähdysaineiden varastointia koskevista turvaetäisyysvaatimuksista johtuen uusien varastojen perustaminen Etelä-Suomen alueelle on hankalaa, mikä osaltaan vaikeuttaa uusien toimijoiden markkinoille tuloa. Edellä mainituista tekijöistä huolimatta Forcit joutuu kuitenkin jossain määrin kohtaamaan ulkomailta tulevaa kilpailua. Tästä on esimerkkinä mm. Maxam Suomi Oy:n toiminta Kittilän kaivoksilla sekä Finexplo Oy:n ja venäläisen Nitro Sibirin harjoittamat räjähdysainetoimitukset Suomeen.
18. Kilpailuviraston tekemien selvitysten mukaan Forcit on tällä hetkellä merkittävin räjähdysaineiden tuottaja ja maahantuoja Suomessa, ja suuri osa Suomessa käytetyistä räjähdysaineista on Forcitin valmistamia tai maahantuomia räjähdysaineita. Vuonna 2008 Forcit hankki omistukseensa ainoan toisen merkittävän kotimaisen räjähdysaineiden tuottajan, Lapuan Räjähdysainepalvelun. Lisäksi Forcit on vahvistanut markkinaosuuttaan räjähdysaineiden vähittäismyynnissä hankkiessaan omistukseensa Alkupanoksen vuonna 2008. Em. yrityskaupat ovat entisestään vahvistaneet Forcitin asemaa räjähdysaineiden markkinoilla. Kilpailuviraston tekemät selvitykset viittaavat siihen, että ainoastaan Forcit kykenee tarjoamaan kotimaisille loppukäyttäjille toisiaan täydentävistä ja toisiaan osittain korvaavista erityyppisistä siviiliräjähdysaineista koostuvan tuotekokonaisuuden, joskin yhtiö joutuu yhä enenevässä määrin vastaamaan ulkomaisten valmistajien taholta kohtaamaansa kilpailuun. Forcitin vahva markkina-asema huomioon ottaen on tässä päätöksessä perusteltua tarkastella yhtiön menettelyä määräävän markkina-aseman väärinkäytön näkökulmasta. Tämän päätöksen tekemiseksi ei kuitenkaan ole välttämätöntä määritellä relevantteja markkinoita tai Forcitin markkina-asemaa täsmällisesti.
6.2 Forcitin menettely siviiliräjähdysaineiden markkinoilla
19. Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoittelun ja muun asiakaspolitiikan edellytetään olevan johdonmukaista, läpinäkyvää ja ennakoitavissa olevaa. Euroopan yhteisöjen komissio on Micheliniä koskevassa päätöksessään (2002/405/EY) todennut, että hinnoittelu- ja alennusjärjestelmän aiheuttama epävarmuus tuotteen lopullisesta nettohinnasta ei ole hyväksyttävää, mikäli epävarmuuden aiheuttaja on määräävässä markkina-asemassa oleva yritys. Kilpailuneuvosto on todennut Teosto ry:tä koskevassa päätöksessään (dno 22/359/96, päätös 1.6.1998), jonka korkein hallinto-oikeus on vahvistanut (taltio 1540, päätös 9.6.1999), että pelkästään hinnoittelun läpinäkymättömyyttä voidaan pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n (nyk. 6 §:n) kieltämänä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Kilpailuneuvosto on em. päätöksessään todennut, että määräävän aseman väärinkäytöstä epäillyn yrityksen tulee pystyä osoittamaan hinnoittelunsa perusteet niin selkeästi, että yhtiön toiminnan lainmukaisuus on mahdollista arvioida. Läpinäkyvyysperiaate edellyttää, että määräävässä asemassa olevan yrityksen asiakas voi perehtymällä hinnoittelun periaatteisiin selvittää, mistä tekijöistä sen maksama hinta muodostuu. Läpinäkyvyysperiaate osaltaan edesauttaa sitä, että määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelu on objektiivista ja tasapuolista.
20. Kilpailuviraston tekemät selvitykset viittaavat siihen, että Forcitin alennusjärjestelmiin voi liittyä kilpailuoikeudellisesti ongelmallisia piirteitä. Forcit on 18.11.2005 Kilpailuvirastolle toimittamassaan selvityksessä ilmoittanut, että yhtiö myöntää määräalennuksia kuuden kuukauden pituisen tarkastelukauden ostomääriin perustuen. Määräalennusprosentit ovat tuoteryhmäkohtaisia ja ne myönnetään seuraavan tarkastelukauden aikana tehdystä vastaavan tuotteen hinnoista. Forcitin alennusjärjestelmän keskeinen piirre on kuuden kuukauden periodilla tapahtuneiden ostojen perusteella määräytyvä prosentuaalinen alennus, joka annetaan vasta em. periodin päättymisen jälkeen alkaneella uudella kuuden kuukauden periodilla tapahtuneista ostoista. Edellä kuvattu alennusjärjestelmä saattaa täyttää kotimaisessa ja EU:n kilpailuoikeuskäytännössä kielletyn tavoitealennusjärjestelmän tunnusmerkit.[1] Alennusjärjestelmä on rakennettu siten, että tietyllä ajanjaksolla tehdyistä ostoista saatava alennus annetaan asiakkaalle vasta kyseisen ajanjakson päättymisen jälkeen alkavalla uudella ajanjaksolla silloin, kun asiakas tekee uusia ostoja Forcitilta. Ensimmäisen ajanjakson päättymisen jälkeen Forcitin asiakkaalle syntyy näin ensimmäisellä ajanjaksolla ansaittujen mutta vielä saamattomien alennusten vuoksi kannustin hankkia toisella ajanjaksolla tarvitsemansa räjähdysaineet Forcitilta. Kilpailuviraston tekemät selvitykset viittaavat myös siihen, ettei Forcitin alennusjärjestelmä välttämättä ole ollut riittävän läpinäkyvä suhteessa yhtiön jälleenmyyjäasiakkaisiin.
21. Keskeisimmät kilpailuoikeudellisesti ongelmalliset piirteet Forcitin alennusjärjestelmässä ovat viiveellä myönnettävät määräalennukset sekä alennusjärjestelmän läpinäkymättömyys ja ennakoimattomuus. Yleisesti ottaen läpinäkymättömän alennusjärjestelmän ylläpitäminen mahdollistaa määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle hintasyrjinnän, joka voi ilmetä esim. kustannussäästöihin perustumattomien harkinnanvaraisten alennusten myöntämisenä asiakkaille.
6.3 Forcitin antama sitoumus
22. Forcitin vahva markkina-asema ja räjähdysaineiden maahantuontia rajoittavat tekijät huomioon ottaen Forcitin toteuttamilla viiveellä myönnettävillä määräalennuksilla sekä alennusjärjestelmän läpinäkymättömyydellä ja ennakoimattomuudella voi olla asiakkaita sitovia ja kilpailijoiden alalle tuloa estäviä vaikutuksia. Tämän vuoksi Forcit on antanut seuraavansisältöisen sitoumuksen:
23. ”Jotta asian käsittely voitaisiin saattaa päätökseen, Forcit sitoutuu siihen, että:
(i) se ei toiminnassaan sovella alennusjärjestelmää, jossa asiakkaan tietyllä ajanjaksolla tekemät ostot määräävät samaiselle asiakkaalle annettavan, seuraavaa ajanjaksoa koskevan määräalennuksen suuruuden.
(ii) Forcit sitoutuu myös noudattamaan kaikissa alennusjärjestelmissään johdonmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Kohdassa (ii) mainittu sitoumus ei kuitenkaan koske ns. kilpailuun vastaamistilanteita.
Tätä Forcitin antamaa sitoumusta aletaan soveltaa kaikkiin sopimuksiin viimeistään 30.6.2010. Sitoumus on voimassa edellyttäen, että Forcitin markkinavoimassa tai markkinaolosuhteissa muutoin ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.”
7 Kilpailuviraston näkemys
24. Kilpailuvirasto katsoo, että Forcitin antama sitoumus on riittävä toimenpide epäillyn kilpailunrajoituksen käsittelyn päättämiseksi.
25. Asian lopputulos huomioon ottaen Kilpailuvirasto ei pidä välttämättömänä ottaa täsmällisesti kantaa tapauksen relevantteihin markkinoihin tai Forcitin markkina-asemaan.
26. Asia poistetaan enemmästä käsittelystä.
8 Sovelletut säännökset
27. Kilpailunrajoituslain (480/1992) 6 § ja 13 § 3 momentti
9 Muutoksenhaku
28. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
29. Kilpailuviraston kilpailunrajoituslain 13 §:n nojalla antamaa päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei markkinaoikeus toisin määrää.
10 Lisätiedot
30. Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.
[1] Kotimaisesta oikeuskäytännöstä ks. nk. Ajasto-tapaus (Kilpailuneuvoston päätös 13.9.1999, dnro 34/359/1997).
EU:n oikeuskäytännöstä ks. nk. Michelin I -tapaus (Yhteisön tuomioistuimen tuomio 9.11.1983, asia 322/81) ja Michelin II -tapaus (Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 30.9.2003, asia T-203/01).