1 Asia
DNA Oy:n Kiinteistökaapeli-tuotteen hinnoittelu.
2 Osapuolet
DNA Oy, Vantaa
3 Ratkaisu
Kilpailuvirasto määrää kilpailunrajoituslain 13 §:n 3 momentin nojalla DNA Oy[1]:n 24.11.2010 antamat ja 30.11.2010 tarkentamat sitoumukset[2] noudatettavaksi. Sitoumuksia aletaan soveltaa DNA Kiinteistökaapelin hinnoitteluun viimeistään 1.3.2011. Kilpailuvirasto voi kilpailunrajoituslain 13 §:n 3 momentin nojalla ottaa asian uudelleen käsiteltäväkseen, jos jokin päätöksen perusteena oleva tosiseikka on muuttunut olennaisesti, jos asianosaiset elinkeinonharjoittajat rikkovat sitoumuksiaan tai jos päätös on perustunut osapuolten toimittamiin puutteellisiin, virheellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin.
Asia poistetaan käsittelystä.
4 Asian vireilletulo
1. Kilpailuvirasto aloitti 17.3.2010 oma-aloitteisen selvityksen DNA Oy:n hinnoittelumuutoksesta, jonka tuloksena DNA Kiinteistökaapelin hinta nostettiin 521 eurosta 1875 euroon.
5 Asiaselostus
5.1 DNA Kiinteistökaapeli-tuote
2. DNA Kiinteistökaapeli on kertatoimitustuote, jolla DNA kytkee kiinteistön sisäjohtoverkon kiinteään televerkkoonsa. Kiinteistökaapelituotteen kautta kiinteään televerkkoon liittyvä asiakas maksaa liityntämaksuna osan kiinteän televerkon rakentamisen kustannuksista. Kiinteistökaapeliin kohdistuva hinnankorotus tarkoittaa sitä, että televerkkoon liittyvä asiakas maksaa liityntämaksuna entistä suuremman osan kiinteän televerkon rakentamisen kustannuksista.
3. Pitkäaikaisen käytännön mukaan operaattorit ovat yleensä sisällyttäneet kiinteän televerkon tilaajayhteysverkon kustannukset kohdekiinteistöön asti tukkutuotteena tarjottavan tilaajayhteyden vuokriin. Erillistä liityntätuotetta ei ole välttämättä tarvittu tai liityntätuotteen hinta on ollut kokonaisuuden kannalta pienehkö. Tilaajayhteyden vuokraajina ovat DNA:n kohdalla olleet sekä kilpailevat operaattorit että yrityksen sisäisesti DNA:n oma palveluoperaattori, joka tarjoaa loppuasiakkaille kiinteän verkon puhelin- ja laajakaistapalveluita. Tilaajayhteysverkon kustannukset ovat tällöin tulleet katettaviksi kilpailevilta operaattoreilta laskutettavilla tilaajayhteysvuokrilla sekä omilta puhelin- ja laajakaista-asiakkailta laskutetuilla tilaajayhteysverkolle kohdistetuilla tuloilla.
4. Kiinteistökaapelin toimittamiseen liittyvä prosessi on tapauskohtainen, ja se riippuu siitä, kuinka paljon tontin ulkopuolisia toimenpiteitä kiinteistön televerkkoon liittäminen vaatii. Tilaajayhteysverkossa on aktiivisessa käytössä olevien tilaajayhteyksien lisäksi reservissä olevia kaapeleita, joita otetaan käyttöön, kun uusia käyttäjiä kytketään verkkoon. Joillakin alueilla on kaapeleita varten valmiita putkituksia.[3] Tilaajayhteys syntyy määritelmänsä mukaan sen jälkeen, kun kiinteistö on liitetty televerkkoon, eli kun Kiinteistökaapeli on toimitettu.
5. Tilaajayhteysverkon rakentamisen yhteydessä on saatettu tehdä valmiusrakentamista tontin reunoille saakka, jolloin uuden käyttäjän liittäminen verkkoon vaatii toimitushetkellä vastaavasti vähemmän toimenpiteitä. Alla olevan kuvan esimerkissä on esitetty neljä tonttia/rakennuspaikkaa, joista kahdelle on rakennettu. Kuvassa esitetään tilanne, jossa valmiusrakentaminen on tonteista/rakennuspaikoista tehty A:n osalta tontin reunalle saakka, toisin kuin tontin/rakennuspaikan B osalta, joka on esimerkissä erotettu viereisestä kiinteistöstä.
Kuva: Tilaajayhteysverkon rakenne
6. DNA nosti Kiinteistökaapeli -tuotteensa hintaa 1.3.2010 521 eurosta 1875 euroon. Samassa yhteydessä DNA siirtyi muiden kiinteistöjen kuin omakoti- ja paritalojen kohdalla hinnoitteluun erillisen tarjouksen perusteella. Paritalon kohdalla Kiinteistökaapelit veloitetaan huoneistokohtaisesti kahtena erillisenä Kiinteistökaapelitilauksena. Täten kumpikin asunto maksaa Kiinteistökaapeli-tuotteesta 1875 euroa.[4]
7. DNA:n mukaan Kiinteistökaapelin toimitussisältöön kuuluu kaapelin kaivaminen verkon lähimmästä liityntäpisteestä tontin rajalle (maksimi 100 metriä). Lisäksi tarvittavat kupari- ja kuitumateriaalit kuuluvat toimitukseen. Käytännössä kaapelointi tai kaapeloinnin mahdollistama putkitus tehdään edellä mainittua lähintä liityntäpistettä lähemmäs tontin rajaa etukäteen tilaajayhteysverkon rakentamisen yhteydessä. Tontin osuudelta kaapeliojan kaivaminen ja putkitus on asiakkaan vastuulla. [5]
8. Käsillä olevassa tapauksessa on rajauduttu käsittelemään metallijohtimista Kiinteistökaapeli-tuotetta, mikä johtuu siitä, että DNA:n kohdalla hinnoittelussa havaitut ongelmat johtuvat nimenomaan metallijohtimisen tilaajayhteysverkon hinnoitteluperiaatteiden muutoksesta. Oletuksena rajausta tehdessä on käytetty sitä, että metallijohtimisen tilaajayhteysverkon yhteydessä käytetään metallijohtimista Kiinteistökaapeli-tuotetta.
5.2 Yleinen markkinarakenne
9. Suomessa on 31 paikallista teleoperaattoria, joilla oli 31.12.1993 saakka rajoitukseton oikeus teletoiminnan harjoittamiseen omilla toimialueillaan. Vuoden 1994 alusta lukien teleyritykset ovat voineet rakentaa verkkojaan myös oman perinteisen toimialueensa ulkopuolelle. Käytännössä vain tilaajayhteysverkon omistajalla on mahdollisuus tarjota Kiinteistökaapelituotetta.
10. Viestintämarkkinalain mukaan tilaajayhteydellä tarkoitetaan kiinteän puhelinverkon osaa, joka on käyttäjän liittymän ja sellaisen laitteen välillä, jolla voidaan ohjata viestejä. Käytännössä määritelmä tarkoittaa esimerkiksi yhteyttä, jonka asiakkaan puoleinen pää on joko asiakkaan tiloissa tai asiakkaan sijaintikiinteistön talojakamossa ja toinen pää puhelinkeskuksen niin sanotussa ristikytkentätelineessä.[6]
11. Kilpailu kiinteään televerkkoon liittymisen markkinoilla on lisääntynyt kiinteistöihin asti ulottuvan kuiturakentamisen myötä. Isommat kiinteistöt ja uudet asuinalueet ovatkin ilmeisimpiä kohteita kilpaileville tilaajayhteysverkoille. Vanhoille asuinalueille rakennettaviin omakoti- ja paritalokiinteistöihin paikallisoperaattorin tarjoama metallijohtiminen Kiinteistökaapeli tulee kuitenkin todennäköisesti olemaan vielä pitkään ainoa liityntävaihtoehto kiinteään televerkkoon.
12. Viestintävirasto sääntelee ja valvoo tilaajayhteyksien tukkutason vuokrahinnoittelua, mutta liityntätuotteen (esim. DNA Kiinteistökaapeli) muodossa loppuasiakkaalta veloitettu liittymismaksu ei ole samalla tavalla suoran sääntelyn alainen.
5.3 Liityntätuotteen tarjoamisesta aiheutuvat ongelmatilanteet
13. Kun operaattori tarjoaa kiinteään televerkkoon liitynnän markkinoilla erillistä liityntätuotetta, on kyseessä tuote, joka on erotettu tilaajayhteysverkosta myytäväksi erillisenä komponenttina. Tilaajayhteyden hinnoitteluun olisi mahdollista sisällyttää periaatteessa myös liityntätuotteen osuus, sillä tilaajayhteys ulottuu määritelmänsä mukaan aina kohdekiinteistöön asti. Vaikka liityntätuote myydäänkin erikseen, muodostuu tilaajayhteys liityntätuotteen toimittamisen jälkeen yhteydestä aina kohdekiinteistöön asti. Tällainen menettely tuotteistuksen suhteen aiheuttaa sen, että liityntä- tai tilaajayhteystuotteen hinnoittelu saattaa muodostua ongelmalliseksi.
14. Selkeimmillään ongelma liityntätuotteen hinnoittelussa ilmenee silloin, kun samoja kustannuksia allokoidaan päällekkäin sekä liityntätuotteelle että tilaajayhteydelle.
15. Liityntätuotteen hinnoittelussa on syytä ottaa huomioon metallijohtimisissa tilaajayhteysverkoissa pitkään yleisesti noudatetut kustannusten jaon ja tukkutason hinnoittelun käytännöt, joiden mukaan tilaajayhteysverkon investoinnit katetaan tilaajayhteyksien vuokrilla. Esimerkkejä hinnoitteluperiaatteiden muutostilanteista, jotka aiheuttavat hinnoitteluun mahdollisia ongelmia, ovat:
- kustannusten uudelleen kohdentaminen liityntätuotteelle silloin, kun kyseiset kustannukset on alun perin allokoitu tilaajayhteystuotteelle ja niiden perusteella on peritty tilaajayhteyden vuokria, ja
- liityntätuotteen toimitussisällön laajentaminen keinotekoisesti tarkoitustaan suuremmaksi.
6 Alustava kilpailuoikeudellinen arviointi
6.1 Relevantit markkinat
16. Arvioitaessa sitä, onko Kiinteistökaapelille olemassa korvaavaa tuotetta, tulee huomioida Kiinteistökaapelin avulla tarjottavat loppuasiakaspalvelut, erityisesti laajakaistapalvelut. Kuluttajalla voi periaatteessa olla vaihtoehtoina kiinteän televerkon, kaapelitelevisioverkon tai matkaviestinverkon kautta tarjottavat laajakaistapalvelut. Kiinteistökaapeli on edellytys sille, että kuluttaja voi halutessaan tilata kiinteän televerkon kautta tarjotun laajakaistapalvelun.
17. Kaapelitelevisioverkon liittymien saatavuus DNA:n perinteisellä toimialueella rajoittuu käytännössä DNA:n omaan tarjontaan, ja DNA:n kaapelitelevision toimittamisen edellytyksenä on DNA Kiinteistökaapeli.[7]
18. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan matkaviestinverkon kautta tarjottua datapalvelua ei voida ominaisuuksiltaan kuin hyvin rajatusti pitää kiinteän verkon laajakaistapalvelua korvaavana vaihtoehtona. Pikemminkin matkaviestinverkon palvelu on kiinteän verkon palvelua täydentävä. Matkapuhelinverkon datapalvelun mahdollistama tiedonsiirtonopeus sekä sen laatu (mukaan lukien nopeuden vaihtelu) eivät riitä kattamaan kaikkia käyttäjien tiedonsiirtotarpeita. Langattomien laajakaistapalveluiden maantieteellinen kattavuuskaan ei tänä päivänä ole langallisten palveluiden luokkaa.
19. Kappaleessa 5.2 kuvatun mukaisesti televerkkoon liitynnän markkinoiden kilpailuolosuhteet ovat korostetun heikot erityisesti vanhojen asuinalueiden pientalojen kohdalla. Tästä johtuen vanhojen asuinalueiden omakoti- ja paritalojen liittämistä kiinteään televerkkoon on käsillä olevassa tapauksessa perusteltua tarkastella omana hyödykemarkkinanaan.
20. Kiinteistökaapelin kysynnän korvattavuutta voidaan tarkastella niin sanotulla hypoteettisen monopolin testillä[8], jolla testataan sitä, siirtyisivätkö asiakkaat käyttämään korvaavaa tuotetta kohdattaessa pienehkö (5–10 %:n), mutta pysyvä hinnankorotus. Jos yritys pystyy tekemään tällaisen hinnankorotuksen kannattavasti, kyseisen tuotteen voidaan katsoa muodostavan oman markkinansa. DNA Kiinteistökaapelin kohdalla kyse on yli 250 % hinnankorotuksesta.
21. Käytännössä vain tilaajayhteysverkon omistajalla on mahdollisuus tarjota Kiinteistökaapelituotetta, joten tilaajayhteysmarkkinoiden kilpailuolosuhteet vaikuttavat liityntämarkkinoiden kilpailuolosuhteisiin. Se, että olemassa oleva tilaajayhteysverkko ei ole toisinnettavissa (mikä merkitsee heikkoja kilpailuolosuhteita) on kaikista kiinteistötyypeistä ilmeisintä juuri vanhojen asuinalueiden omakoti- ja paritalojen kohdalla.
22. Edellä kuvatut näkökohdat huomioon ottaen Kilpailuvirasto arvioi käsillä olevaa tapausta alustavasti siten, että relevanteiksi markkinoiksi katsotaan omakoti- ja paritalojen liittyminen kiinteään televerkkoon DNA:n perinteisellä toimialueella, pois lukien täysin uudet alusta asti rakennettavat asuinalueet. Vaikka käsillä olevassa asiassa rajaudutaan tarkastelemaan näitä kiinteistö- ja aluetyyppejä, ei tällä ole suljettu pois sitä, että alueellisista kilpailuolosuhteista riippuen relevantit markkinat voivat sisältää muitakin kiinteistö- ja aluetyyppejä.
6.2 DNA:n markkina-asema
23. Kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalla on määräävä markkina-asema, jos sillä on koko maassa tai tietyllä alueella yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka muulla vastaavalla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.
24. Viitaten kohdassa 20 esitettyyn, DNA:n hinnoitteluvoima Kiinteistökaapeli-tuotteen kohdalla antaa vahvaa indisiota määräävästä markkina-asemasta.
25. Käsillä olevassa asiassa on Kilpailuviraston arvioinnin kannalta merkitystä myös DNA:n asemalla tukkutason tilaajayhteyksien markkinoilla. Käytännössä vain tilaajayhteysverkon omistajalla on mahdollisuus tarjota Kiinteistökaapelituotetta. Se, että olemassa oleva tilaajayhteysverkko ei ole toisinnettavissa, on kaikista kiinteistötyypeistä ilmeisintä juuri vanhojen asuinalueiden omakoti- ja paritalojen kohdalla, joita tarkastelu edellä kuvatusti erityisesti koskee.
26. Edellä esitetyn lisäksi voidaan todeta, että kohdan 22 mukaisesti rajatuiden markkinoiden osalta DNA:n markkina-asema on erityisen vahva myös sen vuoksi, että näille Kiinteistökaapeliasiakkaille ei yleensä ole saatavilla paikallisesta teleoperaattorista riippumattoman tahon tarjoamaa kaapeliverkon liittymää.
27. Edellä kuvatut näkökohdat huomioon ottaen Kilpailuvirasto on päätynyt arvioimaan DNA:n menettelyä käsillä olevassa tapauksessa alustavasti kilpailunrajoituslain 6 §:n perusteella.
6.3 DNA:n menettelytavat
6.3.1 Arvioinnin lähtökohta ja asian rajaus
28. Kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä voi 6 §:n 1 kohdan mukaan olla erityisesti kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen. Tällainen väärinkäyttö voi ilmetä muun muassa tietyn hyödykkeen tai palvelun yleisen hintatason kohtuuttomuutena tai kohtuuttomana hinnankorotuksena. Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoittelun tason kohtuullisuutta arvioidessa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, mitä sanotun hyödykkeen tuottaminen on määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle itselleen maksanut tai millaista tuottoa vertailukelpoisessa tilanteessa yleensä pidetään normaalina.
29. Käsillä olevassa asiassa on rajauduttu tarkastelemaan pelkästään DNA Kiinteistökaapelin hinnoitteluperiaatteita, eli sitä, miltä osin kustannuseriä tuotteelle on allokoitu, ja mikä tässä suhteessa on nähty mahdollisesti ongelmalliseksi. Kilpailuvirasto ei ole käsillä olevan asian kohdalla tutkinut itse kustannuserien perusteita eikä niiden allokointia sinänsä. DNA:n tulee kuitenkin myös näiden asioiden osalta ottaa kilpailunrajoituslain 6 §:n periaatteet huomioon DNA Kiinteistökaapelin hinnoittelussa.
30. Lisäksi käsillä olevassa asiassa on rajauduttu tarkastelemaan omakoti- ja paritalojen kiinteään televerkkoon liittymisen markkinoita DNA:n ja sen tytäryhtiöiden perinteisillä toimialueilla, pois lukien täysin uudet alusta asti rakennettavat asuinalueet. Tämä on DNA:n kohdalla rajannut käytännössä kuitupohjaisen liityntätuotteen pois asian käsittelyssä. DNA:n tulee kuitenkin myös muiden kiinteistö- ja aluetyyppien, sekä teknologioiden osalta ottaa hinnoittelussa kilpailunrajoituslain 6 §:n periaatteet samalla tavalla huomioon silloin, kun määräävän markkina-aseman kriteerit täyttyvät.
6.3.2 DNA:n menettely Kiinteistökaapelin hinnoittelussa
31. Viitaten kappaleeseen 5.3 on Kilpailuvirasto kiinnittänyt DNA:n Kiinteistökaapeli-hinnoittelussa huomiota siihen, että DNA näyttää joissakin tapauksissa kohdentavan kustannuksia osaksi päällekkäin DNA Kiinteistökaapelille ja tilaajayhteydelle. Kustannukset, joita DNA on saattanut kohdentaa päällekkäin kahdelle tuotteelle, liittyvät reserviin rakennettuihin tilaajayhteyskaapeleihin ja kaapeleita varten rakennettuihin valmiisiin putkituksiin.[9] Seurauksena on saattanut olla kohdan 14 mukainen tilanne, jossa DNA Kiinteistökaapelin hinnassa peritään joissain tapaukissa sellaisia kustannuksia, joita katetaan ja on katettu myös tilaajayhteyksien vuokrilla.
7 DNA:n esittämät sitoumukset
32. DNA on antanut asiassa seuraavansisältöiset sitoumukset:
”DNA:n Kiinteistökaapelin uusi tuotteistus ja hinnoittelu
DNA tuotteistaa uuden Kiinteistökaapeli Kupari tuotteen, jolla DNA:n perinteisellä toimialueella oleva pientalo liitetään DNA:n yleiseen tietoliikenneverkkoon metallijohtimisella yhteydellä. Kiinteistökaapeli Kupari tuote sisältää kaapeleiden toimituksen verkon lähimmältä liityntäpisteeltä kiinteistölle 100 m saakka. Erillistarjous annetaan kohteisiin, joissa DNA:n verkon liityntäpiste sijaitsee etäämpänä kuin 100 metrin päässä.
Kiinteistökaapeli Kupari tuotteen hinta on 875€ (sis. alv). Hinta perustuu nykyisiin keskimääräisiin kustannuksiin ja on yhtenäinen kaikilla DNA:n perinteisillä toimialueilla. DNA ei allokoi Kiinteistökaapeli Kuparin hinnoittelussa huomioituja kustannuksia muille tuotteille.
Kiinteistökaapelituotteiden hinnoittelua voidaan tulevaisuudessa tarkistaa, mikäli
keskimääräiset rakentamiskustannukset, toimintaolosuhteet tai jotkin muut kustannuskomponentit muuttuvat.”
Sitoumustensa yhteydessä DNA on todennut, että ”se pitää Kiinteistökaapelituotteensa hinnankorotusta, hinnoittelua, tuotteistusta ja toimintaansa kilpailunrajoituslain mukaisena.”
8 Sitoumusten arviointi
33. Kilpailuvirasto katsoo, että DNA:n antamat sitoumukset ovat riittävä toimenpide käsittelyn päättämiseksi havaittujen ongelmien osalta. Virasto ei ota kantaa siihen, onko DNA:n toiminta tältä osin ollut kilpailunrajoituslain 6 §:n tai SEUT:in 102 artiklan vastaista.
34. Asian lopputulos huomioon ottaen Kilpailuvirasto ei pidä välttämättömänä ottaa täsmällisesti kantaa tapauksen relevantteihin markkinoihin tai DNA:n markkina-asemaan.
35. Asia poistetaan enemmästä käsittelystä.
9 Sovelletut säännökset
36. Kilpailunrajoituslain (480/1992) 6 § ja 13 § 3 momentti.
10 Muutoksenhaku
37. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
38. Kilpailuviraston kilpailunrajoituslain 13 §:n nojalla antamaa päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei markkinaoikeus toisin määrää.
11 Lisätiedot
39. Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.
[1] Jäljempänä DNA.
[2] Allekirjoitettu versio lopullisista sitoumuksista (päivätty 7.12.2010) toimitettiin Kilpailuvirastoon 9.12.2010.
[3] DNA:n vastine Kilpailuvirastolle 7.6.2010.
[4] http://www.dna.fi/Yksityisille/Laajakaista/taloyhtioille/Sivut/dnakiinteistokaapeli.aspx ja DNA:n vastine Kilpailuvirastolle 28.4.2010.
[5] DNA:n vastine Kilpailuvirastolle 7.6.2010.
[6] HE 112/2002.
[7] http://www.dna.fi/Yksityisille/TV/KaapeliTV/Sivut/Saatavuusjahinnatktv.aspx.
[8] SSNIP-testi (Small but Significant and Non-Transitory Increase in Price).
[9] DNA:n vastineet 16.6.2010 ja 8.7.2010 sekä materiaali DNA:n ja Kilpailuviraston välisestä tapaamisesta 8.10.2010.