1 asia
Matkahuollon tarjoamat älykortinlukijalaitteiden selvityspalvelut
2 osapuolet
Oy Matkahuolto Ab, Helsinki
Toimenpidepyynnön tekijä:
Ky OPS-Kuljetus Oy, Toija
3 ratkaisu
Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
4 asian vireilletulo
Ky OPS-Kuljetus (jäljempänä OPS-Kuljetus) teki Kilpailuvirastolle asiassa toimenpidepyynnön 26.11.2004 (dnro 1050/61/04). Toimenpidepyynnön mukaan Oy Matkahuolto Ab (jäljempänä Matkahuolto) on perusteettomasti vaatinut OPS-kuljetusta tekemään sopimuksen linja-autoihin kiinnitettävien älykortinlukijalaitteiden selvityspalveluista. Toimenpidepyynnön mukaan Matkahuolto lisäksi perii selvityspalveluista erisuuruisen palkkion Linja-autoliiton jäseniltä ja liittoon kuulumattomilta liikennöitsijöiltä.
5 asiaselostus
5.1 Linja-autoliitto ry ja Oy Matkahuolto Ab
Linja-autoliitto on vuonna 1928 perustettu linja-autoliikenteen etujärjestö. Linja-autoliittoon kuuluu varsinaisina jäseninä lähes 400 linja-autoyritystä. Linja-autoliiton jäsenyritykset kuljettavat noin 70 prosenttia koko maan 340 miljoonasta vuotuisesta linja-automatkustajasta.
Matkahuolto on vuonna 1933 perustettu linja-autoliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys. Yhtiön pääliiketoiminta-alat ovat henkilöliikenne- ja rahtiliikennepalvelut. Vuonna 2006 Matkahuollon kokonaisliikevaihto oli 42 miljoonaa euroa.
Linja-autoliitto ja siihen kuuluvat jäsenosastot käyttävät yhteistä määräysvaltaa Matkahuollossa.
5.2 Ostopalvelusopimukset
Lääninhallitus tai kunta voi ostaa yhteiskunnan kannalta tärkeille, mutta liiketaloudellisesti kannattamattomille reiteille joukkoliikennettä. Tällaista liikennettä kutsutaan ostoliikenteeksi. Ostoliikenne on säännöllistä, kaikkien käytettävissä olevaa henkilöliikennettä, jonka hoitaminen perustuu ostosopimukseen. Ostoliikenteen harjoittaminen edellyttää joko joukkoliikennelupaa tai taksilupaa.
Lääninhallitus tai kunta maksaa liikennöitsijälle liikennöintikorvauksen sopimuskauden ajalta. Korvaus maksetaan kuukausittain. Ostajan maksaman liikennöintikorvauksen lisäksi liikennöitsijän tulot kertyvät tavallisen linjaliikenteen tapaan pääosin matkustajatuotoista sekä rahtituotoista. Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan seutulipputuotot muodostavat erittäin huomattavan osan, jopa 70 % liikennöitsijän matkustajatuotoista.
OPS-Kuljetuksella oli toimenpidepyynnön tekemisen hetkellä voimassa ostopalvelusopimus Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa, jonka perusteella se liikennöi kahdella eri linjalla Varsinais-Suomessa.
5.3 Älykortinlukijalaitteet ja lukijalaitteiden selvityspalvelut
Länsi-Suomen lääninhallitus edellyttää ostopalvelusopimuksissaan, että ostopalvelulinjoilla liikennöivissä linja-autoissa voi matkustaa Matkahuollon alueellisella seutulipulla. Seutulippu ladataan Matkahuollon matkakortille ja sillä voi matkustaa lipun voimassaoloaikana rajattomasti kaikissa seutulippualueella liikennöivissä linja-autoissa. Seutulipun hinta määräytyy asiakkaan kotikunnan mukaan.
Aiemmin lääninhallituksen edellytyksenä oli ainoastaan, että Matkahuollon seutulipulla tulee voida matkustaa ostoliikennettä liikennöivissä linja-autoissa. Nykyään Lääninhallitus edellyttää ostopalvelusopimuksissaan, että liikennöitsijän tulee tehdä sopimus älykortinlukijalaitteen selvityspalveluista selvityspalveluita tarjoavan yrityksen kanssa. Tällä hetkellä ainoa selvityspalveluita tarjoava yritys on Matkahuolto.
Selvityspalveluilla tarkoitetaan älykortinlukijaan kertyneen saldon purkua ja lukijalaitteen päivitystä. Älykortin lukijaan kertyy saldoa jokaisesta seutulipulla matkustavasta asiakkaasta sen mukaan, kuinka pitkän matkan asiakas matkustaa. Kuljettaja syöttää lukijaan tiedot asiakkaan matkan pituudesta, jonka perusteella lukijaan kertyy saldoa Liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamien taksojen mukaisesti. Selvityspalvelun tuottaja tilittää saldon kuukausittain liikennöitsijän pankkitilille.
Saldon tulouttaminen lukijalaitteesta ei ole mahdollista ilman selvityspalvelua. Lisäksi lääninhallitus edellyttää selvityssopimuksen olemassaoloa sen vuoksi, ettei luotettavaa tilastotietoa matkustajamääristä, joiden perusteella lääninhallitus pystyy seuraamaan ostopalveluliikenteen tarpeellisuutta ja kohdentamista oikeille reiteille, ole mahdollista saada ilman selvityspalvelua.
Matkahuolto perii tarjoamistaan selvityspalveluista palkkion, joka on erisuuruinen sen mukaan, onko palvelun ostava liikennöitsijä Linja-autoliiton jäsen vai liittoon kuulumaton. Matkahuollon perimä selvityspalkkio on Linja-autoliiton jäseniltä 4 % ja liittoon kuulumattomilta liikennöitsijöiltä 4 % + 0,07 euroa taksitaksaan tai linja-autoliikenteen sarjalipputaksaan perustuvasta matkatapahtumasta. Liittoon kuulumattomalta liikennöitsijältä peritään näin ollen yhtä maksettua matkaa kohden 0,07 euroa enemmän kuin Linja-autoliiton jäseneltä.
6 oikeudellinen arviointi
Kilpailunrajoituslain (480/1992, muut. 318/2004) 4 §:n mukaan kiellettyjä ovat sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy.
Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:
- joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;
- joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;
- joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;
- joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai
- joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppa-tavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
Lain 4 § perustuu EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaan ja sitä on tulkittava 81 artiklan soveltamiskäytännön mukaisesti.[1]
Kilpailunrajoituslain 12 §:n mukaan Kilpailuviraston on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi jos se katsoo elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän rajoittavan kilpailua 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kilpailuvirasto voi kuitenkin olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailunrajoituksesta huolimatta kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kokonaisuudessaan pitää toimivana.
Lain esitöiden mukaan Kilpailuvirasto voi jättää ryhtymättä toimenpiteisiin esimerkiksi tilanteissa, joissa kiellon vastaisesta toiminnasta on jo luovuttu tai joissa asian selvittämisellä ei olisi kilpailun turvaamisen kannalta tai rikkomuksen periaatteellisen hylättävyyden vuoksi merkitystä. Lain esitöiden mukaan kilpailun toimivuutta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota epäillyn kilpailunrajoituksen vaikutukseen markkinoiden toimintaan, kuluttajien etuun ja elinkeinonharjoittamisen vapauden turvaamiseen. [2]
Linja-autoliikennettä koskevalla erityissääntelyllä vaikutetaan linja-autoyritysten mahdollisuuksiin kilpailla keskenään henkilö- ja rahtipalveluasiakkaista sekä uusien linja-autoyrittäjien mahdollisuuksiin päästä markkinoille. Lupamenettely on tarveharkintaista ja lupaviranomainen määrää yksityiskohtaisesti reitit, reiteillä liikennöivät linja-autoyrittäjät, aikataulut ja osan henkilöliikenteen hinnoittelusta. Tarjonnan määrä ja osa hinnoittelusta määräytyy siten käytännössä suoraan sääntelyn kautta. Kilpailunrajoituslain 4 §:n soveltumista Matkahuollon toimintaan voidaan näin ollen tarkastella vain siltä osin, kuin toimialan sääntelyn puitteissa linja-autoyritysten on ylipäätään mahdollista kilpailla keskenään.
Ostopalveluliikenteessä kilpailu toteutuu lähinnä siten, että tilaaja – tässä tapauksessa Länsi-Suomen lääninhallitus – kilpailuttaa palvelun jokaisen sopimuskauden päättymisen jälkeen. Lääninhallitus tekee kilpailun voittaneen palveluntuottajan kanssa ostopalvelusopimuksen, jonka perusteella tämä liikennöi sopimuskauden ajan muutoin kannattamattomalla linjalla. Lääninhallitus maksaa palveluntuottajalle sopimuskauden ajalta liikennöintikorvauksen.
OPS-Kuljetus ei saa tuloutettua lainkaan saldoa, joka sen autoissa oleviin lukijalaitteisiin kertyy, koska se ei ole tehnyt selvityspalvelusopimusta Matkahuollon kanssa. OPS-Kuljetus on näin ollen käytännössä antanut seutulippua käyttävien matkustajien matkustaa autoissaan ilman korvausta ja sen tuotot ovat pääosin koostuneet lääninhallituksen maksamista liikennöintikorvauksista. Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan seutulipputuotot muodostavat tyypillisesti huomattavan osan liikennöitsijän lipputuloista.
Ottaen huomioon, että ero Matkahuollon linja-autoliiton jäseniltä ja liittoon kuulumattomilta liikennöitsijöiltä perimässä provisiopalkkiossa on erittäin vähäinen, virasto katsoo, ettei erisuuruinen provisiopalkkio vaikuta merkittävästi OPS-Kuljetuksen kilpailuedellytyksiin. Kilpailuviraston tietojen mukaan Matkahuollon menettely ei myöskään ole rajoittanut Länsi-Suomen lääninhallituksen mahdollisuuksia aikaansaada kilpailua ja tarjouksia kilpailutusten kohteena oleville reiteille.
Kilpailuvirasto katsoo, että Matkahuollon selvityspalvelupalkkion määräytymisperiaatteiden vuoksi OPS-Kuljetukselle syntyvä taloudellinen haitta on niin vähäinen, ettei se ole omiaan sulkemaan OPS-Kuljetusta pois markkinoilta. Kilpailuviraston arvion mukaan OPS-Kuljetukselle syntyvä taloudellinen rasite ei myöskään merkittävästi haittaa sen elinkeinotoimintaa tai rajoita sen kilpailumahdollisuuksia.
Kilpailuvirasto katsoo, että Matkahuollon Linja-autoliiton jäseniltä ja liittoon kuulumattomilta liikennöitsijöiltä perimästä erisuuruisesta selvityspalkkiosta aiheutuva vaikutus markkinoiden toimintaan on edellä mainituilla perusteilla vähäinen. Kilpailuvirasto katsoo, ettei kuluttajien etu tai myöskään elinkeinonharjoittamisen vapauden turvaaminen edellytä viraston puuttumista asiaan.
Edellä mainituilla perusteilla kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää toimivana. Näin ollen Kilpailuvirasto jättää lain 12 §:n nojalla ryhtymättä enempiin toimenpiteisiin ja poistaa asian käsittelystä.
7 sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/1992, muut. 318/2004) 1 §, 4 § ja 12 §
8 lisätiedot
Lisätietoja antavat tutkimuspäällikkö Mika Hermas ja erikoistutkija Sanna Syrjälä.
[1] HE 11/2004 vp., s. 31
[2] HE 11/2004, s. 31