Ammattijääkiekkoilijoiden agenttien rekisteröintijärjestelmän väitetty kilpailulainsäädännön vastaisuus

Päivämäärä

2.5.2012

Diaarinumero

1057/14.00.00/2012

Osapuolet

Suomen Jääkiekkoliitto ry, HelsinkiJääkiekon SM-liiga Oy, Helsinki

1 Asia

Ammattijääkiekkoilijoiden agenttien rekisteröintijärjestelmän väitetty kilpailulainsäädännön vastaisuus

2 Osapuolet

Suomen Jääkiekkoliitto ry, Helsinki
Jääkiekon SM-liiga Oy, Helsinki

Toimenpidepyynnön tekijä:

Kim Pihl, Espoo

3 Ratkaisu

Asia jätetään tutkimatta.

4 Asian vireilletulo

Kim Pihl on tehnyt virastolle toimenpidepyynnön 22.10.2010.

5 Asiaselostus ja ratkaisun perustelut

Kim Pihl, joka toimii jääkiekon konsulttina ja pelaaja-agenttina, on pyytänyt Kilpailuvirastoa selvittämään, rikkovatko Suomen Jääkiekkoliitto ry ja Jääkiekon SM-liiga Oy kilpailulainsäädäntöä vastaan, kun ne ylläpitävät ammattijääkiekkoilijoiden agenttien rekisteröintijärjestelmää ja arviointilautakuntaa. Toimenpidepyynnön tekijän mukaan järjestely estää vapaan kilpailun agenttien kesken ja on omiaan myös nostamaan seurojen sekä ilman sopimusta olevien pelaajien kustannuksia.

Rekisteröintijärjestelmän tarkoituksena on tuottaa pelaajille ja seuroille informaatiota jääkiekossa toimivista agenteista, pitää agenteista rekisteriä sekä edistää rekisteriin merkittyjen agenttien ammattitaitoa. Agenttitoiminnan arviointilautakunta toteaa ja rekisteröi hakemuksesta jääkiekossa toimivat agentit, ylläpitää agenttirekisteriä, järjestää agenteille koulutusta ja antaa agenteille heidän toimintaansa varten tarpeellista tietoa sekä valvoo agenttien toimintaa. Agenttien rekisteröintijärjestelmä on avoin kaikille agenttitoimintaa jääkiekossa harjoittaville henkilöille, agenttirekisteri on julkinen ja rekisteröityjä pelaaja-agentteja on tällä hetkellä yli kolmekymmentä. Agenttien rekisteröintijärjestelmää koskevan sopimuksen mukaan Suomen Jääkiekkoilijat ry, Suomen Jääkiekkoliitto ry, Jääkiekon SM-liiga Oy ja rekisteröidyt jääkiekkoagentit sitoutuvat neuvottelemaan pelaajasopimuksista ainoastaan keskenään, kuitenkin niin, että pelaaja voi aina neuvotella itse oman pelaajasopimuksensa tai käyttää edustajanaan tai avustajanaan puolisoaan tai lähisukulaistaan.

Agenttien rekisteröintijärjestelmä koskevan sopimuksen mukaan arviointilautakunnalta hylkäävän päätöksen rekisteröintihakemukseensa saanut hakija voi tehdä uuden rekisteröintihakemuksen kuuden kuukauden kuluttua hakemuksen hylkäämisestä. Hylkäävän päätöksen saanut hakija voi myös hakea päätökseen muutosta saattamalla asian urheilun oikeusturvalautakunnan käsiteltäväksi. Arviointilautakunta veloittaa rekisteröintihakemuksen käsittelystä vuonna 2012 suomalaiselta hakijalta 300 euron suuruisen ja ulkomaalaiselta hakijalta 500 euron suuruisen käsittelymaksun. Lisäksi agentin on suoritettava rekisteröintijärjestelmän ylläpidosta arviointilautakunnan määrittelemä vuosittainen hallinnointimaksu 400 euroa laskua vastaan.

Kilpailuvirasto pyysi 5.4.2011 toimenpidepyynnön tekijältä lisäselvitystä siitä, millaista ja miten laajaa kilpailuhaittaa ja mille elinkeinonharjoittajille rekisteröintijärjestelmän ylläpidosta on aiheutunut. Toimenpidepyynnön tekijä ei vastauksessaan täsmentänyt esittämiään kilpailuväitteitä.

Kilpailuviraston asiassa soveltama tutkimatta jättämistä koskeva säännös

Kilpailulain 32 §:ssä on säännös asioiden tutkimatta jättämisestä Kilpailuvirastossa. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan Kilpailuvirasto voi jättää asian tutkimatta, jos ei voida pitää todennäköisenä, että kyseessä on lain 5 tai 7 §:n tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklassa tarkoitettu kilpailunrajoitus. Säännöstä koskevien perustelujen mukaan (HE 88/2010) asia jätetään tutkimatta 2 momentin 1 kohdan perusteella, jos voidaan kohtuudella olettaa, että menettely ei kuulu kilpailulain tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kilpailusääntöjen soveltamisalaan.

Kilpailulain 32 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan asia voidaan jättää tutkimatta, jos asiaa koskeva toimenpidepyyntö on ilmeisen perusteeton. Lakiesitystä koskevien perustelujen mukaan toimenpidepyyntö on ilmeisen perusteeton esimerkiksi silloin, jos toimenpidepyyntö ei kuulu Kilpailuviraston toimivaltaan tai jos toimenpidepyynnössä esitetyt seikat eivät selvästi liity kilpailun turvaamiseen.

Kilpailulain tarkoitus

Kilpailulain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden toimintaedellytysten ja elinkeinon harjoittamisen vapauden suojaaminen niin, että myös asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta.

Lakia koskevan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan lain säännöksiä tulkittaessa on otettava huomioon ensisijaisesti markkinaprosessin toimivuuden ja talouden tehokkuuden näkökulma. Kilpailulain kannalta elinkeinonharjoittamisen vapauden suojaaminen tarkoittaa sellaisten olosuhteiden luomista ja ylläpitämistä, joissa elinkeinotoiminnalla on tasapuoliset toimintaedellytykset ja luottamus siihen, että etevämmyydellä voidaan menestyä. Lain tarkoitus ei sen sijaan ole tarjota oikeussuojakeinoja yksittäisten sopimusriitojen ratkaisuun tai suojata elinkeinonharjoittajaa kilpailijan tai kauppakumppanin kohtuuttomilta tai mielivaltaisilta menettelytavoilta, ellei kysymys samalla ole menettelystä, jonka tutkiminen on tarpeen terveen ja toimivan kilpailun turvaamiseksi markkinoilla. Elinkeinonharjoittamisen vapauden suojaaminen kuuluu ensisijaisesti muun lainsäädännön kautta toteutettavaksi, ja vain välillisesti kilpailunrajoituslain alaan, jos menettelyllä on suora kytkentä kilpailun toimivuuteen yleensä.

Kilpailuvirasto on tehnyt tutkimatta jättämistä koskevan päätöksensä asiassa seuraavin perustein:

Asiassa ei näytä olevan kysymys rajoituksesta, joka kilpailulain 1 §:n tarkoittamalla tavalla vaikuttaisi markkinaprosessin toimivuuteen ja talouden tehokkuuteen. Tähän viittaavat muun muassa rekisteröityjen pelaaja-agenttien lukumäärä, agenttirekisterin julkisuus, rekisterijärjestelmän avoimuus sekä se, että edellä mainitun sopimuksen mukaan rekisteröintiä voi hakea luonnollinen henkilö, joka harjoittaa tai aikoo harjoittaa jääkiekon agenttitoimintaa Suomessa. Toimenpidepyynnön tekijällä itsellään on mahdollisuus hakea rekisteröintiä, eivätkä rekisteröintijärjestelmän maksut estä alalle tuloa, joten menettelyyn ei liity poissuljentavaikutuksia. Hylkäävästä rekisteröintipäätöksestä on mahdollisuus valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan.

Agenttien rekisteröintijärjestelmää koskevan sopimuksen mukaan sopimuksen osapuolet pyrkivät yhteistyössä kehittämään jääkiekon agenttitoimintaa. Arviointilautakunta toteaa ja rekisteröi hakemuksesta jääkiekossa toimivat agentit, ylläpitää agenttirekisteriä, järjestää rekisteröidyille agenteille vuosittain vähintään kaksi koulutustilaisuutta, joissa käsitellään agenttitoiminnan ja jääkiekkoilun ajankohtaisia asioita, ja antaa agenteille heidän toimintaansa varten tarpeellista tietoa sekä valvoo agenttien toimintaa. Arviointilautakunta päättää myös agenttia koskevasta kurinpidosta.

Pelaaja-agenttien rekisteröintijärjestelmän ylläpidon perusteena näyttäisi näiden tietojen perusteella olevan lähinnä agenttitoiminnan laadun kehittäminen ja valvonta. Asiassa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden vuoksi menettelyä olisi pidettävä selkeästi kilpailulain vastaisena.

Kilpailuviraston tavoitteena on lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla puuttua kansantaloudellisesti merkittäviin kilpailunrajoituksiin, joilla on markkinamekanismin yleisen toimivuuden kannalta merkittävä haitallinen vaikutus, tai jotka on kilpailunrajoituslaissa selvästi kielletty. Toimenpidepyynnössä ei ole viraston saamien tietojen valossa kysymys tällaisesta tilanteesta.

Kilpailuviraston päätös tutkimatta jättämisestä ei sisällä arvioita epäillyn kilpailunrajoituksen lainmukaisuudesta. Mikäli virasto saa uutta tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä asiassa käsitellyn toiminnan olevan kilpailulain vastaista, Kilpailuvirasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

6 Sovelletut säännökset

Kilpailulaki (948/2011) 32 §.

7 Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailulain 44 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

8 Lisätiedot

Lisätiedot lisätietoja antaa apulaisjohtaja Valtteri Virtanen, puh. 029 505 3621, sähköposti etunimi.sukunimi@kkv.fi.