2 Osapuolet
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, Helsinki
3 Ratkaisu
Asia poistetaan käsittelystä.
4 Asian vireilletulo
Kilpailuvirasto vastaanotti 19.12.2003 kirjeen, jonka mukaan 1-rakenneluokkaan kuuluvan betonin valmistaminen on kiellettyä, mikäli yritys ei ole Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n jäsen. Kirjeessä todetaan myös, että vastaava rajoitus tulee voimaan 2-rakenneluokkaan kuuluvan betonin osalta sen jälkeen, kun uusi eurooppalaisen betonistandardi SFS-EN 206–1 on Suomessa hyväksytty kansalliseksi standardiksi.
Kilpailuvirasto päätti selvittää, onko yhdistyssidonnaisuus käytössä kirjeessä esitetyssä muodossa.
5 Asiaselostus ja ratkaisun perustelut
Kilpailuvirastolle toimitetun kirjeen mukaan betoniyritys, joka ei ole SFS:n jäsen eikä kuulu liiton tarkastustoiminnan piiriin, ei saa lainkaan valmistaa markkinoitavaksi 1- ja 2-rakenneluokkiin kuuluvaa betonia. Uuteen eurooppalaiseen standardiin ei tällaisia hyväksymismenettelyjä ole kirjeen mukaan kirjattu. Näin ollen päätösvalta markkinoitavan betonin valmistusoikeudesta on Suomessa yksin Standardisoimisliitolla.
Kilpailuvirasto on keskustellut mahdollisista rajoituksista ympäristöministeriön edustajien kanssa ja pyytänyt selvitystä Suomen Standardisoimisliitolta. Liitto vastasi viraston selvityspyyntöön 29.11.2004 päivätyllä kirjeellä, josta seuraavassa esitetään pääkohdat.
5.1 Suomen Standardisoimisliiton vastaus
Betonin eurooppalainen standardi SFS-EN 206–1 tuli voimaan Suomessa 1.1.2005 (RakMK B4, SFS-EN 206–1).
RakMK B4:n kohdan 1.1 vaatimuksen mukaan myös 2-rakenneluokkaan kuuluvien elementtien ja 2-luokan rakenteessa käytettävän betonin tulee olla tarkastettua ja valmistajalla tulee olla ympäristöministeriön hyväksymän toimielimen varmentama tehtaan sisäinen laadunhallintajärjestelmä. Aikaisemmin vaatimus on koskenut vain 1-rakenneluokkaa.
Uusi standardi jättää eräitä asioita päätettäväksi kansallisesti niin kutsutussa kansallisessa liitteessä. Suomen kansallisen liitteen on vahvistanut ympäristöministeriö lausuntokierroksen jälkeen, yhdessä siihen liittyvän RakMK B4 muutoksen kanssa. Ehdotuksen ministeriölle oli laatinut Suomen Betoniyhdistys ry:n normityöryhmä, jossa on edustettuina eri osapuolien asiantuntijat. Yhdistyksen mukaan se on riippumaton, betonin oikeaa käyttöä edistävä teknistieteellinen yhdistys, jonka yli 700 henkinen jäsenistö edustaa laajasti betonirakentamisen eri osapuolia.
EN 206–1 standardi ei sisällä vaatimusta kolmannen osapuolen suorittamasta laadunvalvonnan tarkastuksesta, jota kuitenkin siinä suositellaan. Rakenteiden turvallisuuden ja betonin laadun varmistamiseksi Suomessa kuitenkin päädyttiin vaatimaan kolmannen osapuolen suorittamaa laadunvalvonnan tarkastusta myös 2-rakenneluokan betonilta ja elementeiltä.
SFS-Inspecta Sertifiointi Oy on ainut RakMK B4:n mukaan hyväksytty toimielin, jolla on betonin laadun tarkastusoikeus. Yhtiö on Suomen Standardisoimisliiton perustama sertifiointielin, jolla on ympäristöministeriön valtuutus toimia kantavissa rakenteissa käytettävien rakennustuotteiden tarkastajana. Tämän lisäksi yhtiö tarjoaa tyyppihyväksyttyjen rakennustuotteiden laadunvalvontaa.
Kilpailuviraston tiedusteluun, onko jäsenyys alan järjestössä pakollinen markkinoille hyväksyttävän 1- ja 2-luokan betonin valmistamiseksi, yhdistys totesi, ettei jäsenyys missään järjestössä ole pakollinen tarkastustoimintaan kuulumiselle ja että SFS:llä ei ole lainkaan yritysjäseniä. Myöskään tarkastusmaksuihin, tarkastuksen suoritustapaan taikka oikeuteen valvoa omaa valmistusta ei ole merkitystä sillä, kuuluuko yritys johonkin yhdistykseen tai yhteisöön vaiko ei.
Kilpailuvirasto toteaa vielä, että se on selvittänyt betonin valmistusmarkkinoita vain siltä osin, mitä tulee mahdollisiin yrityksille asetettuihin jäsenyysvelvoitteisiin SFS:ssä, jotta yritys saisi hyväksynnän markkinoille tarkoitetulle 1- ja 2-rakenneluokkaan kuuluvalle betonille. Koska tällaisia velvoitteita ei ole ilmennyt, virasto poistaa asian käsittelystä.
6 Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslain (480/92) 4 §.
7 Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain 21§ 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
8 Lisätiedot
Lisätietoja antaa erikoistutkija Jan Nybondas.