Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö operaattori-DSL-liittymien ja tilaajayhteyksien markkinoilla

Päivämäärä

15.4.2009

Diaarinumero

1112/61/2004

Osapuolet

TeliaSonera Finland Oyj

1 Asia

TeliaSonera Finland Oyj:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö operaattori-DSL-liittymien ja tilaajayhteyksien markkinoilla.

2 Osapuolet

TeliaSonera Finland Oyj, Helsinki

Toimenpidepyynnön tekijä:

Elisa Oyj, Helsinki

3 Ratkaisu

1. Asiassa annetut selvitykset eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Asia poistetaan käsittelystä.

4 Asian vireilletulo

2. Kilpailuvirasto on selvittänyt Elisa Oyj:n (Elisa) 2.12.2004 tekemän toimenpidepyynnön perusteella TeliaSonera Finland Oyj:n (TSF)[1] epäiltyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä operaattori-DSL-liittymien ja tilaajayhteyksien markkinoilla.

3. Elisa on katsonut toimenpidepyynnössään, että TSF:n operaattori-DSL-liittymien ja tilaajayhteyksien toimitusajat ovat kohtuuttoman pitkiä TSF:n oman palveluoperaattorin (Sonera[2]) loppuasiakkailleen tarjoamien ADSL-liittymien toimitusaikoihin verrattuna. Elisan mukaan TSF:n menettelystä seuranneet kohtuuttoman pitkät ADSL-liittymien toimitusajat ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa TSF:n kanssa kilpaileville ADSL-palveluntarjojille ja siten myös kuluttajille.

4. Elisa on 5.1.2005 toimittanut toimenpidepyyntöönsä täydennyksen, jossa Elisa on edellä esitetyn lisäksi katsonut, että TSF:n toimitusaika Elisan TSF:ltä tilaamien operaattori-DSL-liittymien nopeuksien nostojen osalta on ollut kohtuuttoman pitkä TSF:n omien ADSL-liittymien nopeuksien noston aikatauluun verrattuna. Elisan mukaan TSF:n menettelyä on pidettävä kilpailunrajoituslain kieltämänä syrjintänä.

5 Asiassa saadut selvitykset

5. Kilpailuvirasto on selvittänyt asiaa vuosilta 2003–2005. TSF on toimittanut virastolle vastineita ja selvityksiä 19.1.2005, 2.2.2005 25.2.2005, 13.7.2005, 24.5.2006 ja 22.6.2006. TSF on toimittanut useita seurantaraportteja operaattori-DSL- ja tilaajayhteyksien tilaus- ja toimitusmääristä sekä toimitusajoista. Viimeisin raportti on saapunut virastolle 19.10.2005. Lisäksi Kilpailuviraston edustajat vierailivat Sonera Carrier Networksilla (SCN) 28.1.2005. Elisa Oyj on toimittanut Kilpailuvirastolle vastineita ja selvityksiä 11.1. ja 2.2.2005 sekä 4.11. ja 9.12.2008.

6 Asiaselostus ja ratkaisun perustelut

6.1 Laajakaistayhteyden toteuttaminen

6. Laajakaistayhteydellä tarkoitetaan kiinteähintaista ja aina auki olevaa nopeaa Internet-yhteyttä. Laajakaistayhteys on mahdollista toteuttaa joko puhelinverkon kautta xDSL-liittymän (Digital Subscriber Line) tai kaapeli-TV-verkon kautta kaapelimodeemin avulla. Muita harvinaisempia toteutustapoja ovat tarkastellulla ajanjaksolla olleet mm. langattoman lähiverkon WLANin (Wireless Local Area Network), sähköverkkoon perustuvan datasähkön (PLC, Powerline Communications) ja satelliittipalvelun tai radiolinkin avulla toteutetut liittymät. Laajakaistainen Internet-liittymä on saavuttanut markkinaosuutta kiinteähintaisuuden sekä dial-up- ja ISDN-liittymiä parempien teknisten ominaisuuksien vuoksi.

Laajakaistaliittymät 1.6.2003 1.1.2004 1.6.2004 1.1.2005 1.1.2006 1.1.2007 31.12.2007
DSL   405 700   658 700 1 018 700 1 232 800 1 348 000
Kaapelimodeemi   81 000   112 400 148 900 181 100 209 600
WLAN   2 600   3 300 3 200 4 900 143 100
PLC   600   900 800 800 15 300
Muu       3 300 2 600 8 400 44 200
Yhteensä 315 000 489 900 670 000 778 600 1 174 200 1 428 000 1 760 200

Lähde: Liikenne ja viestintäministeriö sekä Viestintävirasto, http://www.laajakaistainfo.fi/laajakaista_tanaan/index.php ja http://www.ficora.fi/index/tutkimukset/puhelinjalaajakaistapalvelut/markkinatieto.html (21.4.2008)

7. Laajakaistayhteydet on toteutettu pääasiassa paikallisia puhelinverkkoja hyödyntävän ADSL-tekniikan avulla. ADSL-liittymien tiedonsiirtonopeudet vaihtelevat yhtiöittäin, mutta tarkastellulla ajanjaksolla siirtonopeudet käyttäjälle päin ovat yleisimmin olleet 256 kbit, 512 kbit ja 1 Mbit sekunnissa.[3]

6.2 Markkinoiden olosuhteet, rakenne ja osapuolten toiminta markkinoilla

8. Suomessa on useita paikallisesti toimivia teleoperaattoreita. Paikalliset operaattorit ovat 1990-luvun loppupuolelta lähtien rakentaneet omalle toimialueelleen ADSL-verkkoa ja tarjonneet ADSL-liittymiä alueensa kotitalouksille ja yrityksille. Toisaalta paikalliset operaattorit voivat toimia toistensa alueilla vuokraamalla tarvittavat paikalliset verkkoyhteydet kultakin paikallisoperaattorilta. Lisäksi ADSL-markkinoilla toimii paikallisoperaattoreista kokonaan riippumattomia palveluntarjoajia verkkoyhteyksiä vuokraamalla ja osin omaa verkkoa rakentamalla. Käsillä olevassa tapauksessa kyse on siitä, että Elisa tarjoaa yrityksille ja kotitalouksille ADSL-liittymiä oman perinteisen toimialueensa lisäksi TeliaSoneran perinteisillä toimialueilla[4], mihin Elisa tarvitsee TeliaSoneran televerkon yhteyksiä muodostaakseen yhteyden loppuasiakkaaseen.

9. Paikallisen teleoperaattorin (Sonera) kanssa kilpaileva palveluoperaattori (Elisa) voi toimia ADSL-markkinoilla kahdella tavalla:

10. 1) Kilpailevan palveluoperaattorin tulee vuokrata paikalliselta operaattorilta (käsillä olevassa tapauksessa SCN:ltä) tukkutasolla operaattori-DSL-liittymä. Operaattori-DSL-liittymä muodostaa loppuasiakkaan ja palveluntarjoajan välille päästä päähän yhteyden (bittivirran, bitstream) paikallisen verkko-operaattorin verkossa. Lisäksi kilpaileva palveluoperaattori vuokraa paikalliselta verkko-operaattorilta tilaajayhteyden, tai mikäli loppuasiakkaalla on käytössään lankapuhelinliittymä, tilaajayhteyden yläkaistan yhteyden muodostamiseksi loppuasiakkaalle asti.

11. 2) Kilpaileva palveluoperaattori voi halutessaan investoida oman DSL-keskittimen (DSLAM) paikallisoperaattorin laitetilaan sekä rakentaa tai vuokrata tarvittavat runkoyhteydet, joiden avulla palveluoperaattori voi itse toteuttaa ADSL-liittymän. Tässäkin tapauksessa kilpailevan palveluoperaattorin on välttämätöntä vuokrata paikalliselta verkko-operaattorilta tilaajayhteys tai sen ylä-kaista, joiden avulla palveluoperaattori muodostaa yhteyden keskittimestä loppuasiakkaalle. Oman DSL-verkon avulla kilpaileva operaattori pystyy erilaistamaan ADSL-liittymän ja sen lisäarvopalveluiden ominaisuuksia paikalliseen operaattoriin nähden.[5]

ADSL-yhteyden toiminnan kuvaus

12. Kun kilpaileva palveluoperaattori myy ADSL-liittymän jonkin paikallisoperaattorin alueella, palveluoperaattori tekee paikallisoperaattorille tilauksen operaattori-DSL-yhteydestä (em. vaihtoehto 1) tai pelkästä tilaajayhteydestä tai tilaajayhteyden yläkaistasta (em. vaihtoehto 2). Tilauksen saatuaan paikallinen operaattori käsittelee tilauksen (saatavuuden tarkistaminen ja laskutustiedot) ja järjestää tilatun yhteyden (verkon dokumentointi, reitin suunnittelu, konfigurointi ja fyysinen asennustyö). Kun paikallisoperaattorin oma palveluoperaattori puolestaan myy ADSL-liittymän omalla perinteisellä toimialueellaan, niin yhteyksien tilaus- ja toimitusprosessi tapahtuu konsernin sisällä.

13. Kuluttajien valinta ADSL-liittymän tarjoajasta riippuu osaltaan siitä, kuinka nopeasti liittymän saa käyttöön. Yhtenä kilpailukeinona ADSL-markkinoilla on siten liittymän toimitusnopeus. Tällöin paikallisoperaattorin tukkuyhteyksien tilaus- ja toimitusprosessin kesto vaikuttaa olennaisesti kilpailuolosuhteisiin lopputuotemarkkinoilla. Keskeistä käsillä olevassa asiassa on se, kuinka kauan edellä mainitut tilaus- ja toimitusprosessit kestävät a) kun ulkoinen palveluoperaattori (Elisa) tilaa tarvittavat tukkutason yhteydet paikallisoperaattorilta (SCN) ja b) kun paikallisoperaattorin oma palveluyksikkö (Sonera) tilaa vastaavat yhteydet oman konsernin verkko-operaattoriyksiköltä (SCN).

6.2.1 TSF:n toimitusajat

14. Alla olevassa taulukossa on esitetty TSF:n 18.3.2005 toimittaman selvityksen mukaan TSF:n oman palveluoperaattorin tekemien ADSL-tilausten määrä, TSF:n omalle palveluoperaattorille toimitettujen ADSL-liittymien määrä, ulkoisten palveluoperaattoreiden TSF:ltä tilaamien operaattori-DSL-tuotteiden määrä ja TSF:n ulkoisille palveluoperaattoreille toimittamien operaattori-DSL-tuotteiden määrä vuoden 2004 lopussa ja vuoden 2005 alussa. Lisäksi on esitetty kullakin viikolla toimitettujen liittymien toimitusaika ulkoisten ja TSF:n oman palveluoperaattorin osalta sekä laskettu ero toimitusaikojen välillä.[6]

Operaattori-DSL-tuotteen tilaukset ja toimitukset TSF:n omalle ja ulkoisille palveluoperaattoreille sekä ko. viikolla toimitettujen liittymien toimitusaika
  TSF:n ADSL-liittymät tilatut TSF:n ADSL-liittymät toimitetut Ulkoiset PO:t ODSL-tilaukset TSF:n ODSL-toimitukset ulkoisille PO:lle Toimitusaika ulkoisille PO:ille Toimitusaika TSF:n omalle PO:lle Ero toimitusajoissa
Viikko kpl kpl kpl kpl vrk vrk vrk
vk 41 […] […] […] […] […] […] 2,3
vk 42 […] […] […] […] […] […] 6,8
vk 43 […] […] […] […] […] […] 10,8
vk 44 […] […] […] […] […] […] 14,6
vk 45 […] […] […] […] […] […] 19,7
vk 46 […] […] […] […] […] […] 16,9
vk 47 […] […] […] […] […] […] 19,1
vk 48 […] […] […] […] […] […] 29,5
vk 49 […] […] […] […] […] […] 37,4
vk 50 […] […] […] […] […] […] 37,1
vk 51 […] […] […] […] […] […] 37,5
vk 52 […] […] […] […] […] […] 29,6
vk 53 […] […] […] […] […] […] 25,3
vk 01 […] […] […] […] […] […] 23,8
vk 02 […] […] […] […] […] […] 25,6
vk 03 […] […] […] […] […] […] 21,1
vk 04 […] […] […] […] […] […] 16,7
vk 05 […] […] […] […] […] […] 13,4
vk 06 […] […] […] […] […] […] 11,3
vk 07 […] […] […] […] […] […] 8,3
vk 08 […] […] […] […] […] […] 12,5
vk 09 […] […] […] […] […] […] 6,0
vk 10 […] […] […] […] […] […] 3,1

15. Yllä esitettyjen tietojen perusteella TSF:n operaattori-DSL-liittymän toimitusaikojen ero oman ja kilpailevien palveluoperaattorien välillä on kasvanut selvästi vuoden 2004 lopussa. TSF:n toimitukset kilpaileville operaattoreille ovat esimerkiksi viikoilla 49/04–51/04 kestäneet yli viisi viikkoa (n. 37 vrk) pidempään kuin omalle palveluoperaattorille. Alkuvuodesta 2005 toimitusaikojen pituudet ovat jo selvästi lähempänä toisiaan.

16. Seuraavassa taulukossa on puolestaan esitetty tilaus- ja toimitusmäärät sekä toimitusajat tilaajayhteystuotteiden osalta. Vastaavasti näiden liittymien osalta toimitusaikaero on kasvanut vuoden 2004 loppupuolella, mutta vastaavasti kaventunut vuoden 2005 alussa (lukuun ottamatta viikkoa 06).

Tilaajayhteystuotteiden tilaukset ja toimitukset ulkoisille palveluoperaattoreille sekä ko. viikolla toimitettujen liittymien toimitusaika
  Ulkoisten palveluoperaattorien tilaukset Ulkoisille palveluoperaattoreille toimitettu Toimitusaika ulkoisille palveluoperaattoreille ADSL-liittymän toimitusaika TSF:n palveluoperaattorille Ero toimitusajoissa
Viikko kpl kpl vrk vrk vrk
vk 41 […] […] […] […] 4,5
vk 42 […] […] […] […] 10,4
vk 43 […] […] […] […] 2,4
vk 44 […] […] […] […] 6,2
vk 45 […] […] […] […] 7,4
vk 46 […] […] […] […] 9,6
vk 47 […] […] […] […] 3,1
vk 48 […] […] […] […] 9,0
vk 49 […] […] […] […] 11,0
vk 50 […] […] […] […] 13,8
vk 51 […] […] […] […] 14,6
vk 52 […] […] […] […] 17,3
vk 53 […] […] […] […] 10,1
vk 01 […] […] […] […] 8,8
vk 02 […] […] […] […] 11,9
vk 03 […] […] […] […] 6,5
vk 04 […] […] […] […] 6,0
vk 05 […] […] […] […] 11,6
vk 06 […] […] […] […] 38,0
vk 07 […] […] […] […] 4,5
vk 08 […] […] […] […] 4,9
vk 09 […] […] […] […] 2,0
vk 10 […] […] […] […] 3,0
6.2.2 TSF:n perusteluita toimitusaikojen erolle ja TSF:n toimenpiteitä toimitusaikaeron korjaamiseksi

17. TSF:n toimittamien selvitysten perusteella toimitusaikojen välillä havaitut erot vuoden 2004 lopulla johtuivat manuaalisen tilaus- ja toimitusprosessin ruuhkautumisesta kilpailevien operaattoreiden rajusti kasvaneiden tilausmäärien takia. TSF:n mukaan SCN:n kyky reagoida oman palveluoperaattorin lisääntyneeseen kysyntään perustuu siihen, että oman palveluoperaattorin tilaus- ja toimitusprosessit ovat pidemmälle automatisoituja kuin kilpailevien palveluoperaattoreiden kohdalla ja lisäksi, toisin kuin kilpailevat operaattorit, oma palveluoperaattori toimittaa myyntiennusteen SCN:lle. TSF:n oman palveluoperaattorin tilausmäärät kasvoivat merkittävästi vuonna 2003, minkä seurauksena prosessi on automatisoitu vuonna 2004.

18. TSF:n mukaan kilpailevien operaattorien kysyntä kasvoi erityisesti loppukesästä 2004 lukien, jolloin Elisa aloitti laajamittaisen kuluttajamyynnin TSF:n perinteisillä alueilla. Sitä ennen kilpailijat olivat TSF:n mukaan myyneet laajakaistaa TSF:n alueille lähinnä yrityskäyttöön. Kysyntä ei tämän vuoksi ollut niin suurta, etteikö sitä TSF:n mukaan voinut hallita olemassa olleilla tilaus- ja toimitusprosesseilla. Lisäksi operaattorit keskittyivät kuluttajalaajakaistapalveluiden myynnin alkuvaiheessa ensisijaisesti oman perinteisen alueensa asiakkaisiin ja vain pieni osa kaikista tilauksista tuli kilpailijoilta. Koska kilpailevat operaattorit eivät toimita kysyntäennusteita SCN:lle, niin se ei ole etukäteen voinut sopeuttaa prosessejaan kysynnän merkittävälle kasvulle.

19. TSF:n 13.7.2005 toimittaman selvityksen mukaan kilpaileville palveluoperaattoreille liittymiä on myyty seuraavasti:

<<

TSF:n ulkopuolisille palveluoperaattoreille myymät liittymät vuosina 2003 ja 2004
  ODSL TY ja YK   ODSL TY ja YK
tammi.03 […] […] tammi.04 […] […]
helmi.03 […] […] helmi.04 […] […]
maalis.03 […] […] maalis.04 […] […]
huhti.03 […] […] huhti.04 […] […]
touko.03 […] […] touko.04 […] […]
kesä.03 […] […] kesä.04 […] […]
heinä.03 […] […] heinä.04 […] […]
elo.03 […] […] elo.04 […] […]
syys.03 […] […] syys.04 […] […]
loka.03 […] […] loka.04 […] […]
marras.03 […] […] marras.04 […] […]
joulu.03 […] […] joulu.04 […] […]
Yhteensä […] […] Yhteensä […] […]

20. TSF:n mukaan SCN ymmärsi marraskuussa 2004, että kysynnän muutos oli pysyvä ja SCN ryhtyi ratkaisemaan ongelmaa määrätietoisesti. SCN oli jo tätä ennen ryhtynyt rekrytoimaan syyskuussa 2004 työvoimaa kysyntähuippujen hallitsemiseksi. Joulukuussa 2004 SCN kehitti konseptin tilaus- ja toimitusprosessin automatisoinnin kehittämiselle. Automatisointi on otettu vaiheittain käyttöön huhti-kesäkuussa 2005.

21. TSF katsoo, ettei kilpailevien operaattoreiden tilaus- ja toimitusprosessin automatisointi ollut perusteltua tätä aiemmin kilpailijoiden vähäisistä tilausmääristä johtuen. TSF tuo myös esille, että automatisoidun yhteyden toteuttaminen kilpaileville operaattoreille on tietoturvan kannalta ongelmallisempi kuin konsernin sisäisen yksikön tapauksessa. Nykyinen automatisointi on tehty web-rajapinnan kautta siten, että kilpailijoilla ei edelleenkään ole pääsyä SCN:n verkkotietojärjestelmään.

6.2.3 ADSL-liittymien nopeuksien nostoista syksyllä 2004 ja vuodenvaihteessa 2004–2005

22. Elisa on toimenpidepyyntönsä täydennyksessä 5.1.2005 pyytänyt Kilpailuvirastoa tutkimaan TSF:n menettelyä jo vuokrattujen operaattori-DSL-liittymien nopeuksien nostojen osalta. Elisa on katsonut, että 4 kuukauden toimitusaika Elisan TSF:ltä tilaamille nopeuksien nostoille on kohtuuttoman pitkä ja Elisan käsityksen mukaan SCN voi toteuttaa oman palveluoperaattorin ADSL-liittymien nopeuksien nostot tätä nopeammin. Elisan mukaan laajakaistapalvelujen käytön yleistymisen myötä kuluttajille on syntynyt tarve suurempiin yhteysnopeuksiin. Lähes kaikki operaattorit, Elisa muiden muassa, ovat toteuttaneet asiakaskunnalleen nopeudennostoja, jolloin asiakkaan yhteysnopeus on noussut kuukausimaksun pysyessä ennallaan tai mahdollisesti alentuessa.

23. Elisa on tuonut esille, että se on vuokrannut suurimmalta osin TSF:n HMV-alueilla TSF:ltä sekä tilaajayhteystuotteita, että operaattori-DSL-tuotteita. Elisa on katsonut, että edellä mainitusta syystä loppuasiakaslaajakaistayhteyksien nopeudennostojen yhteydessä Elisa on riippuvainen TSF:n toiminnasta, koska ainoastaan TSF voi tehdä kyseisen nopeudennoston siltä vuokrattuihin operaattori-DSL-tuotteisiin.

6.2.4 Elisan ja TSF:n selvitykset nopeudennostoista

24. Elisa on toimittanut tarjouspyynnöt TSF:lle nopeuksien nostoista 30.8.2004 ja 24.11.2004. Alla olevassa taulukossa on esitetty sekä Elisan että vastaavina ajankohtina tapahtuneiden TSF:n oman palveluntarjoajan nopeuksien nostojen tilaus- ja toimitusprosessien eteneminen molemmissa tapauksissa.

Elisan ja TSF:n ADSL-liittymien nopeuden nostojen aikataulu
TSF:n 25.2.2005 ja 13.7.2005 päivättyjen selvitysten mukaan
Syksy 2004
5.8.2004 Sonera tekee päätöksen 1.9.2004 toteutuvasta nopeuden nostosta
6.8.2004 Sonera tiedottaa asiakkaitaan Sonera Plazan asiakastiedotteessa.
Luvattu kuluttajille 30.11.2004 mennessä.
30.8.2004 SCN vastaantotti Elisan tarjouspyynnön
31.8.2004 SCN vastaa Elisan tarjouspyyntöön
30.11.2004 Elisan tilaamien […] liittymän nopeuden nostot ovat valmiit
30.11.2004 Soneran n. […] liittymän nopeuden nostot ovat valmiit
Vuodenvaihde 2004/2005
18.11.2004 Sonera tekee päätöksen 1.1.2005 toteutuvasta nopeuden nostosta
24.11.2004 SCN vastaanotti Elisan tarjouspyynnön. Elisa lupaa toimittaa Excel-listauksen noin 17.12.2004 mennessä.
25.11.2004 SCN vastaa Elisalle, että verkon kapasiteetti pitää tarkistaa ennen kuin tarjousta voidaan antaa.
2.12.2004 Excel-listaus TSF:n omille liittymille
15.12.2004 SCN tekee Elisalle tarjouksen, jonka mukaan nopeudet voidaan nostaa huhtikuun 2005 loppuun mennessä. SCN pyytää Elisalta Excel-listauksen 31.3.2005 mennessä.
22.12.2004 Elisa tilaa SCN:ltä Nopeuden nostot
23.12.2004 Sonera tiedottaa asiakkaitaan. Uusi nopeus luvattu 31.3.2005 mennessä.
19.1.2005 Manuaaliset tarkistukset omille liittymille. Listan palautus PO:lle.
23.1.2005 Soneran omien liittymien massakonversio Atlakseen
7.2.2005 Tähän mennessä Soneran […] liittymän nopeus nostettu 256 → 512 kbps
14.2.2005 Tähän mennessä Soneran […] liittymän nopeus nostettu 512 → 1 Mbps
21.2.2005 Tähän mennessä Soneran […] liittymän nopeus nostettu 2 → 8 Mbps
9.3.2005 SCN on toteuttanut Soneran kaikki noin […] liittymän nopeuden noston
30.4.2005 SCN on toteuttanut Elisan n. […] liittymän nopeuden nostot

 

6.2.5 TSF:n perustelut nopeuksien nostojen kestolle

25. TSF on perustellut nopeuksien nostojen kestoa sillä, että TSF on liittymien nopeuksien kasvaessa joutunut ensin tekemään arvion verkon kapasiteetin laajennustarpeista ja tämän jälkeen tekemään tarvittavat laajennusinvestoinnit. Suuret nopeuksien muutosten tilausmäärät ovat aiheuttaneet lisäksi henkilöstön lisäystarpeita ja TSF on joutunut kehittämään tilaus- ja toimitusprosessiaan massamuutostilanteisiin sopivammaksi. TSF on 22.6.2006 toimittanut virastolle verkon laajennuksia koskevat investointipäätökset sekä prosessien suunnittelua ja seurantaa koskevat asiakirjat.

7 Kilpailuoikeudellinen arviointi

7.1 Relevantit markkinat ja TSF:n asema markkinoilla

26. Aikaisemmassa oikeuskäytännössä paikallisten operaattorien on katsottu olleen kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin tarkoittamassa määräävässä markkina-asemassa tilaajayhteyksien ja DSL-tukkutuotteen tarjoamisessa yhtiöiden perinteisillä toimialueilla.

27. Markkinaoikeus on 2.7.2008 antamassaan päätöksessä katsonut, että Lännen Puhelin Oy oli vuosina 2001–2004 määräävässä markkina-asemassa yksittäisille kotitalouksille tarkoitettujen ADSL-pohjaisten Internet-yhteyksien tukkumarkkinoilla (DSL-tukkutuote) Lännen Puhelimen perinteisellä toimialueella.[7]

28. Kilpailuneuvosto ja korkein hallinto-oikeus ovat useissa paikallisia puhelinyhtiöitä koskevissa tapauksissa[8] todenneet, että yhtiöiden voitiin katsoa olevan korkean markkinaosuuden (yli 90 %) perusteella kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin mukaisessa määräävässä markkina-asemassa paikallisteletoiminnassa perinteisellä toimialueellaan, jolla yhtiöillä on ollut rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Edellä mainituista päätöksistä ilmenee, että paikallista kiinteää televerkkoa omistavilla yhtiöillä on mahdollisuus hallita kilpailevien palveluoperaattoreiden pääsyä televerkkoihin. Lisäksi Viestintävirasto on todennut Sonera Carrier Networks Oy:llä olevan viestintämarkkinalain (VML 393/2003, 17 §) tarkoittama huomattavan markkinavoiman asema (HMV-asema) sekä tilaajayhteyksien että tukkutason laajakaistapalvelujen (operaattori-DSL) markkinoilla.[9]

29. Kilpailuvirasto esitti alustavana arvionaan 13.6.2005 TSF:lle toimittamassaan vastinepyynnössä, että TSF:llä olisi kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräävä markkina-asema sekä tilaajayhteys- että operaattori-DSL-liittymien markkinoilla TSF:n perinteisellä toimialueella. TSF ei ole kiistänyt määräävän markkina-asemansa olemassaoloa tilaajayhteystuotteiden markkinoilla. TSF on kuitenkin kiistänyt, että sillä olisi määräävä markkina-asema operaattori-DSL-tuotteen markkinoilla. TSF on 13.7.2005 toimittamassaan vastineessa katsonut, ettei DSL-verkko ole luonnollinen monopoli eikä sitä ole rakennettu ennen teletoiminnan kilpailun vapauttamista vallinneen monopolin tuotoilla. TSF:n mukaan kilpailevat operaattorit ovat alkaneet yhä enenevässä määrin rakentaa omaa päällekkäistä DSL-verkkoa nimenomaan taajama-alueille. TSF:n käsityksen mukaan kattavan taajama-alueen DSL-verkon rakentamiskustannukset eivät ole merkittäviä. TSF on viitannut vastineensa liitteenä oleviin markkinatietoihin ja katsoo, että kilpailevien operaattoreiden strategiana TSF:n perinteisellä toimialueella on rakentaa oma DSL-verkko taajama-alueille, hinnoitella koko alue taajamahinnan mukaan ja subventoida taajama-alueiden reuna-alueita.

30. Kilpailuvirasto katsoo, etteivät edellä mainitut vaihtoehdot – operaattori-DSL-liittymän vuokraaminen tai oman osittain paikallisen operaattorin kanssa päällekkäisen DSL-verkon rakentaminen – ole markkinoille tulijan näkökulmasta toisiaan poissulkevia. TSF:n toimittamien selvityksen perusteella […] kilpailevien palveluoperaattoreiden tilauksista on viikoilla 41/04–10/05 ollut operaattori-DSL-liittymiä. Vuositasolla TSF on tosin myynyt […]. Kilpailevien operaattoreiden TSF:ltä ostamien operaattori-DSL-liittymien määrä on kuitenkin […]. TSF:n viimeisimmän 19.10.2005 toimittaman raportin mukaan tammi-lokakuun 2005 välisenä aikana […] kilpailijoiden TSF:ltä tilaamista liittymistä on ollut operaattori-DSL-tuotteita ja […] tilaajayhteystuotteita.

31. Kilpailevien operaattoreiden toiminta TSF:n perinteisen toimialueen ADSL-markkinoilla on tarkastellulla ajanjaksolla perustunut […]. ADSL-liittymän toteuttaminen TSF:n jo olemassa olevaa ja peitoltaan kattavinta DSL-verkkoa hyödyntämällä on alentanut merkittävästi alalle tulon estettä verrattuna oman, TSF:n kanssa päällekkäisen, DSL-verkon rakentamiseen. Toisaalta on ollut tärkeää, että myös oman DSL-verkon rakentaminen on ollut mahdollista, jotta kilpailevat operaattorit ovat pystyneet paremmin kilpailemaan ADSL-liittymän hinnalla ja tuotteen ominaisuuksilla (vrt. kohta 11).

32. Markkinoille pääsyn ja toimivan kilpailun syntymisen kannalta kilpaileville operaattoreille on siten ollut välttämätöntä, että sekä paikallisen operaattorin hallitsemat operaattori-DSL-liittymät että tilaajayhteystuotteet ovat olleet saatavilla. TSF:llä on siten ollut merkittävä mahdollisuus vaikuttaa ADSL-markkinoiden kilpailuolosuhteisiin perinteisellä toimialueellaan sekä operaattori-DSL-liittymien että tilaajayhteystuotteiden toimitusehdoilla.

33. TSF:n markkina-aseman sekä edellä mainitun kilpailuoikeudellisen tapauskäytännön perusteella Kilpailuvirasto on tarkastellut TSF:n operaattori-DSL-liittymien ja tilaajayhteystuotteiden tilaus- ja toimitusprosessia mahdollisena määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaan. Asian ratkaisemiseksi ei ole tarvetta määritellä tarkemmin käsillä olevan asian relevantteja markkinoita tai TSF:n asemaa markkinoilla.

7.2 Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

34. Kilpailunrajoituslain (480/1992, muutt. 318/2004) 6 §:n mukaan yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla erityisesti 6 §:n 3 kohdan mukaan erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla.

7.2.1 Aikaisempaa tapauskäytäntöä

35. Korkein hallinto-oikeus on Neste/SEO-päätöksessään[10] todennut, etteivät määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoitteluperusteet tai muukaan markkinakäyttäytyminen saa olla joitakin asiakkaita syrjiviä eivätkä muutoinkaan sellaisia, että seurauksena on yrityksen joidenkin asiakkaiden joutuminen kilpailullisesti muita heikompaan asemaan ilman tähän oikeuttavaa kilpailuoikeuden kannalta hyväksyttävää syytä. Arvioitaessa eri markkinaosapuolten kilpailukäyttäytymistä olennaisinta on puheena olevista markkinoista muodostuva kokonaisuus ja huomiota on erityisesti kiinnitettävä kilpailutoimenpiteiden vaikutuksiin osapuolten kilpailuasemaan.

36. Korkein hallinto-oikeus on samassa Neste/SEO -asiassa tuonut esille, että Kilpailuneuvosto on asiaa koskevassa päätöksessään[11] katsonut, ettei määräävässä markkina-asemassa olevalla elinkeinonharjoittajalla ole oikeutta kieltäytyä toimituksista ilman hyväksyttävää syytä. Tällaisena hyväksyttävänä syynä voidaan pitää esimerkiksi myyjän kapasiteettivaikeuksia, ostajan maksukyvyttömyyttä tai muuta niihin verrattavaa syytä.

37. EY-kilpailuoikeudessa yhteisöjen tuomioistuin on British Airways-asiassa[12] todennut syrjinnästä, ettei määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen liiketaloudellisella käyttäytymisellä saa vääristää kilpailua tuotantoketjun aikaisemman tai myöhemmän vaiheen markkinoilla eli kyseisen yrityksen tavarantoimittajien tai muiden asiakkaiden välistä kilpailua. Mainitun yrityksen sopimuskumppaneita ei saa suosia tai asettaa epäedulliseen asemaan niiden välisessä kilpailussa.

38. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on lisäksi Michelin-asiassa[13] todennut, että määräävässä markkina-asemassa olevalla yrityksellä on erityinen vastuu varmistua siitä, ettei sen menettely vaaranna aitoa ja vääristymätöntä kilpailua markkinoilla.

39. Elisa on 19.11.2004 tehnyt tässä puheena olevan asian kanssa vastaavan toimenpidepyynnön myös Viestintävirastolle.[14] Viestintävirasto on 9.2.2005 antanut asiassa päätöksensä. Viestintävirasto on todennut päätöksessään, että toimitusehtojen syrjimättömyys on keskeinen tavoite Viestintäviraston viestintämarkkinalain nojalla antamissa huomattavaa markkinavoimaa (HMV) koskevissa päätöksissä.[15] Viestintämarkkinoiden kilpailun kannalta on olennaista, että syrjimättömyysvelvoitetta noudatetaan teleyritysten toiminnassa. Toimitusaikojen syrjimättömyys on yksi osa syrjimättömiä toimitusehtoja, mutta toimitusehtojen on myös muilta osin kohdeltava samanlaisessa tilanteessa olevien teleyrityksiä tasapuolisesti ja HMV-yrityksen on tarjottava itse käyttämiään tai tytäryhtiölleen tarjoamiaan palveluita vastaavin ehdoin myös kilpaileville teleyrityksille.

40. Viestintävirasto on katsonut päätöksessään, ettei Sonera ole noudattanut viestintämarkkinalain nojalla annetuissa Viestintäviraston huomattavaa markkinavoimaa koskevissa päätöksissä asetettua syrjimättömyysvaatimusta toimittaessaan tilaajayhteystuotteita ja tukkutason laajakaistapalvelua Soneran omalle palveluyritykselle selvästi lyhyemmässä ajassa kuin ulkoisille palveluyrityksille. Viestintävirasto on myös edellyttänyt päätöksessään, että Sonera muuttaa tilaus- ja toimitusprosessinsa toteutusta ja resurssointia siten, että lähtökohtaisesti kaikkia teleyrityksiä kohdellaan tasapuolisesti ja että tilaus-toimitusprosessin eri vaiheista syntyy poikkeustapauksia lukuun ottamatta yhteensä korkeintaan kolmen (3) työpäivän ero toimitusaikoihin Soneran oman palveluyrityksen ja ulkoisten palveluyritysten välillä.

7.2.2 TSF:n tilaajayhteyksien ja operaattori-DSL-liittymien toimitusajat

41. Edellä esitetyn perusteella (ks. kohta 14) TSF:n operaattori-DSL- ja tilaajayhteystuotteiden toimitusajat kilpaileville operaattoreille ovat vuoden 2004 lopulla olleet selvästi pidemmät verrattuna sen oman palveluoperaattorin toimitusaikoihin. Kilpailuvirasto katsoo, että TSF:n tarjoamien tukkuyhteyksien toimitusajat ovat omiaan vaikuttamaan kilpailevien palveluoperaattorien mahdollisuuksiin toimia markkinoilla. Määräävässä markkina-asemassa olevan verkko-operaattorin erilaisten toimitusaikojen soveltamista omalle palveluntarjontayksikölleen suhteessa kilpaileviin palveluoperaattoreihin on ilman kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävää perustetta pidettävä lähtökohtaisesti kilpailunrajoituslain 6 §:n 3 kohdan mukaan kiellettynä.

42. Kilpailevien operaattoreiden TSF:ltä tilaamien tukkuyhteyksien määrät ovat kasvaneet huomattavasti syksyllä 2004 aikaisempaan verrattuna ja pysyneet tämän jälkeen aikaisempaa korkeammalla tasolla (ks. kohta 19). Kysynnän äkillinen kasvu on ruuhkauttanut TSF:n tilaus- ja toimitusprosessin, mikä on johtanut toimitusaikojen merkittävään pidentymiseen. TSF:n oman palveluoperaattorin ja SCN:n välinen tilaus- ja toimitusprosessi on suuremmista tilausmääristä ja vakiintuneesta toiminnasta johtuen automatisoitu kilpailevien operaattorien prosessia pidemmälle jo vuonna 2004. Automatisoidun prosessin ja palveluoperaattorin kysyntäennusteiden avulla toimitusajat omalle palveluoperaattorille ovat pysyneet kilpailijoille aiheutuvaa toimitusaikaa lyhyempinä.

43. Kun kilpailevien operaattoreiden tukkutason yhteyksien kysynnän määrä on saavuttanut vakaan ja aikaisempaa selvästi korkeamman tason vuoden 2004 loppupuolella, TSF on aloittanut myös kilpailevien palveluoperaattoreiden ja SCN:n välisen tilaus- ja toimitusprosessin automatisoinnin. TSF on ottanut uuden järjestelmän käyttöön kevään ja kesän 2005 aikana. TSF on lisäksi palkannut vuokratyövoimaa purkamaan vanhan manuaalisen prosessin ruuhkaa.

44. Kilpailuneuvosto on edellä todetusti katsonut päätöksessään, että kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävänä syynä voidaan pitää esimerkiksi myyjän kapasiteettivaikeuksia. TSF:n toimittamien selvitysten perusteella erot toimitusajoissa ovat olleet seurausta tilaus- ja toimitusprosessin kapasiteettivaikeuksista. TSF on tilanteen havaittuaan ryhtynyt merkittäviin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Ero oman ja kilpailevien palveluoperaattoreiden toimitusaikojen välillä on alkanut korjaantua vuoden 2005 alusta ja kevään 2005 jälkeen toimitusajoissa ei keskimäärin ole enää ollut merkittävää eroa TSF:n oman palveluoperaattorin hyväksi.

45. Kilpailuvirasto katsoo, että TSF:n antamien selvitysten perusteella TSF:llä ei ole ollut mahdollisuutta etukäteen valmistautua ainakaan täysin kilpailevien operaattoreiden aiheuttamaan äkilliseen tukkutason yhteyksien kysynnän kasvuun, mikä on aiheuttanut toimitusaikojen pidentymisen. Kuten edellä on tuotu esille, TSF:n selvitysten mukaan SCN ymmärsi marraskuussa 2004, että kysynnän muutos oli pysyvä ja SCN ryhtyi ratkaisemaan ongelmaa määrätietoisesti. SCN oli jo tätä ennen ryhtynyt rekrytoimaan syyskuussa 2004 työvoimaa kysyntähuippujen hallitsemiseksi. TSF on siten selvitystensä mukaan aloittanut korjaustoimenpiteet jo ennen Kilpailuviraston toimenpiteitä. TSF:n toimenpiteet ovat lyhentäneet äkillisestä kysynnän kasvusta aiheutunutta toimitusaikojen kestoa.

46. Lisäksi Viestintävirasto on 9.2.2005 antamallaan päätöksellä edellyttänyt, että TSF muuttaa tilaus- ja toimitusprosessinsa toteutusta ja resurssointia siten, että lähtökohtaisesti kaikkia teleyrityksiä kohdellaan tasapuolisesti ja että tilaus-toimitusprosessin eri vaiheista syntyy poikkeustapauksia lukuun ottamatta yhteensä korkeintaan kolmen (3) työpäivän ero toimitusaikoihin TSF:n oman palveluyrityksen ja ulkoisten palveluyritysten välillä.

47. Kilpailuvirasto katsoo, että asiassa saatujen selvitysten, TSF:n korjaustoimenpiteiden ja Viestintäviraston velvoitteiden perusteella Kilpailuvirastolla ei ole kilpailun turvaamiseksi aihetta enempiin toimenpiteisiin.

7.3 Nopeuksien nostot syksyllä 2004 ja vuoden vaihteessa 2004–2005

48. Kilpailuvirasto katsoo, että vastaavasti kuten edellä on todettu uusien operaattori-DSL-yhteyksien toimitusaikojen osalta, niin jo olemassa olevien operaattori-DSL-liittymien nopeuksien nostojen toimitusaika voi merkittävästi vaikuttaa kilpailevien palveluoperaattorien mahdollisuuksiin toimia ADSL-markkinoilla. Määräävässä markkina-asemassa olevan verkko-operaattorin erilaisten toimitusaikojen soveltamista omalle palveluntarjontayksikölleen suhteessa kilpaileviin palveluoperaattoreihin ADSL-liittymien nopeuksien nostoissa on ilman kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävää perustetta pidettävä lähtökohtaisesti kilpailunrajoituslain 6 §:n 3 kohdan mukaan kiellettynä.

7.3.1 Syksy 2004

49. Edellä kohdasta 24 käy ilmi, että SCN on toteuttanut syksyllä 2004 tilatut nopeuksien nostot samassa aikataulussa sekä omalle palveluoperaattorilleen Soneralle että kilpailevalle palveluoperaattorille Elisalle. Nopeuksien nostot ovat olleet valmiina molempien osalta 30.11.2004 eli nopeudennostoprojekti on tuolloin kestänyt Soneran osalta noin neljä kuukautta ja Elisan osalta noin kolme kuukautta. Koska nopeuksien nostojen toimitusajoissa syksyllä 2004 ei ole ollut eroa kilpailijoiden haitaksi, Kilpailuvirasto katsoo, ettei sillä ole tältä osin aihetta enempiin toimenpiteisiin.

7.3.2 Vuodenvaihde 2004–2005

50. Vuodenvaihteen 2004–2005 ADSL-liittymien nopeuksien nostojen toteutumisajassa on noin 1,5 kuukauden ero TSF:n oman palveluoperaattorin Soneran eduksi. TSF:n toimittamien tietojen mukaan Sonera on 18.11.2004 tehnyt päätöksen nopeuksien nostoista ja liittymät ovat olleet valmiina 9.3.2005. Elisa toimitti puolestaan 24.11.2004 SCN:lle tarjouspyynnön ja lopullisen tilauksen ADSL-liittymien nopeuksien nostoista 22.12.2004. Elisan osalta liittymät olivat valmiina huhtikuun loppuun mennessä 2005.

51. Elisa oli tarjouspyynnössään pyytänyt SCN:ltä nopeuksien nostoja tammikuun 2005 loppuun mennessä. Toisin sanoen Elisa odotti SCN:ltä noin kahden kuukauden toimitusaikaa. Elisan käsityksen mukaan TSF olisi toteuttanut omalle palveluoperaattorilleen nopeuksien nostot huomattavasti nopeammin kuin Elisalle ja Elisa on katsonut, että SCN:n ilmoittama 4 kuukauden toimitusaika on kohtuuttoman pitkä.

52. Vaikka toimitusajoissa on lopulta ollut 1,5 kuukautta eroa TSF:n oman palveluoperaattorin ja Elisan välillä, on kuitenkin ensinnäkin otettava huomioon, että Elisan odotus kahden kuukauden toimitusajasta on ollut epärealistinen siihen nähden, että syksyllä 2004 vastaava toimenpide pienemmällä liittymämäärällä on kestänyt sekä Soneran omalle palveluoperaattorille että Elisalle vähintään kolme kuukautta (vrt. edellä kohta 49). Sonera ei ole myöskään omille kuluttaja-asiakkailleen luvannut kuin reilun kolmen kuukauden toimitusajan nopeuksien nostoille: Sonera on 23.12.2004 antanut asiakastiedotteen, jossa Sonera on ilmoittanut nopeuksien nostojen olevan valmiina 31.3.2005.

53. Toiseksi TSF:n toimittamien selvitysten perusteella Sonera on tehnyt Elisaa aiemmin päätöksen nopeuksien nostamisesta ja SCN on vastaanottanut konsernin sisäisen tilauksen Soneran nopeuksien nostoista ennen Elisaa. Siten on ollut perusteltua, että Soneran liittymien nopeuksien nostot on suoritettu ennen Elisan liittymien nopeuksien nostoa.

54. Lisäksi TSF:n toimittamien selvitysten perusteella nopeuksien nostot ovat aiheuttaneet tarpeen investoida verkon kapasiteetin laajentamiseen. TSF on joutunut myös kehittämään tilaus- ja toimitusprosessiaan ADSL-liittymien massoittain tapahtuvan nopeuksien noston osalta.

55. Kun otetaan huomioon, että TSF:n oma palveluoperaattori on tilannut nopeuksien noston SCN:ltä ennen Elisaa, TSF:n omien ADSL-liittymien nopeuksien nostossa on kestänyt yli 3,5 kuukautta ja nopeuksien nostot ovat vaatineet verkon kapasiteetin laajennusinvestointeja ja toimitusprosessin kehitystyötä, Kilpailuvirasto katsoo, ettei Elisan SCN:ltä tilaamien ADSL-liittymien nopeuksien nostojen osalta toimitusaikojen erot vuodenvaihteessa 2004–2005 anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

7.4 Yhteenveto epäillystä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä

56. Elisa on pyytänyt Kilpailuvirastoa selvittämään TSF:n laajakaistayhteyksien toimitusaikojen kilpailunrajoituslainmukaisuutta. Asian ratkaisemiseksi ei ole ollut tarvetta määritellä tarkemmin käsillä olevan asian relevantteja markkinoita tai TSF:n asemaa markkinoilla. Edellä esitetyn perusteella TSF:n menettelyä on kuitenkin ollut perusteltua tutkia epäiltynä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä operaattori-DSL-liittymien ja tilaajayhteyksien markkinoilla.

57. SCN:n TSF:n omalle palveluoperaattorille ja kilpaileville operaattoreille toimittamien tukkutasonliittymien toimitusajoissa on ollut merkittävä ero vuoden 2004 loppupuolella ja vuoden 2005 alkupuolella. Lähtökohtaisesti määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen syrjivät toimitusajat ovat omiaan rajoittamaan kilpailua ja ilman objektiivisia perusteluja tällaista menettelyä on pidettävä kilpailunrajoituslain kieltämänä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.

58. TSF:n toimittamien selvitysten perusteella erot toimitusajoissa ovat aiheutuneet huomattavasta kysynnän kasvusta, joka on ruuhkauttanut SCN:n tilaus- ja toimitusprosessin kilpaileville operaattoreille. TSF on ryhtynyt välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, mikä on selvästi vähentänyt toimitusajoissa esiintyviä eroja kevään 2005 aikana. Erot toimitusajoissa ovat siten kohdistuneet suhteellisen lyhyelle ajanjaksolle. Toisaalta epäilty väärinkäyttö on tapahtunut nimenomaan markkinoiden merkittävässä kasvuvaiheessa, jolloin toimitusaikojen erot ovat erityisesti olleet omiaan vaikuttamaan kilpailuolosuhteisiin.

59. Kun asiaa arvioidaan kokonaisuutena ja otetaan huomioon

  • TSF:n selvityksissään antamat syyt tilaus- ja toimitusprosessin automaatioasteen erolle (edellä kohdat 17 ja 42),
  • odottamaton kysynnän lisäys (kohdat 19, 42 ja 45),
  • TSF:n selvityksissään antamat syyt tilaus- ja toimitusprosessin ruuhkautumiselle (kohdat 42, 43 sekä 52–54),
  • TSF:n toimenpiteet ongelman korjaamiseksi ennen Kilpailuviraston selvitysten aloittamista ja selvitysten aikana (kohta 45) sekä
  • Viestintäviraston TSF:lle asettamat velvoitteet (kohta 46)

Kilpailuvirasto katsoo, ettei sillä ole kilpailun turvaamiseksi aihetta enempiin toimenpiteisiin. Asia poistetaan käsittelystä.

8 Sovelletut säännökset

60. Kilpailunrajoituslaki (480/1992) 3 §:n 2 momentti, 6 § ja 12 §.

9 Muutoksenhaku

61. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

62. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

10 Lisätiedot

63. Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.


[1] Jäljempänä arvioidaan myös erikseen Sonera Carrier Networks Oy:n (SCN) menettelyä. SCN on ollut TeliaSonera Finland Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö, joka harjoittaa verkko-operaattoriliiketoimintaa kiinteässä televerkossa. SCN on fuusioitu TSF:iin 31.12.2006.

[2] Jäljempänä TSF:n palveluoperaattorista käytetään nimeä Sonera.

[3] Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö (2004): ”Suomen telemaksujen hintataso vuonna 2003”, 21/2004 sekä Liikenne- ja viestintäministeriö (2005): ”Suomen telemaksujen hintataso vuonna 2004”, 27/2005.

[4] Pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla.

[5] Vrt. esim. Bitstream Access, ERG 2005, http://www.erg.eu.int/doc/whatsnew/erg_03_33rev2_bitstream_access_final_plus_cable_adopted.pdf.

[6] Kaikki […] -merkityt kohdat on poistettu salassa pidettävinä (JulkL 24.1 § 20 k.).

[7] Markkinaoikeuden päätös 2.7.2008, MaO 298/2008, dnro 260/04/KR.

[8] Päijät-Hämeen Puhelinyhdistystä koskeva kilpailuneuvoston (KNO) päätös Dno 69/690/99, annettu 14.12.2000 ja KHO:n päätös 240/2/2001, annettu 15.8.2001, Turun Puhelin Oy:tä koskevat päätökset: KNO Dno 15/690/2000, annettu 18.5.2001 ja KHO Dno 1842/2/01, annettu 22.4.2002 ja Salon Seudun Puhelinta koskevat päätökset: KNO Dno 14/690/2000, annettu 18.5.2001 ja KHO Dno 1817/2/01, annettu 22.4.2002 sekä Kilpailuneuvoston Elisa Communications Oyj:tä koskeva päätös Dnro 150/690/1999, annettu 18.5.2001.

[9] Sonera Carrier Networks Oy:tä koskevat viestintäviraston HMV-päätökset Dno 584/934/2003, annettu 6.2.2004 ja Dno 150/934/2004, annettu 17.9.2004.

[10] Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 30.11.1995, taltio 4993.

[11] Kilpailuneuvoston päätös dnro 16/359/93, 22.6.1994.

[12] Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) – British Airways plc v. Euroopan yhteisöjen komissio ja Virgin Atlantic Airways Ltd C-95/04 P, 15.3.2007, päätöksen kohta 143.

[13] Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätös, ”Michelin”, 322/81, 9.11.1983.

[14] Viestintäviraston päätös Sonera Carrier Networks Oy:n toimitusehtojen syrjimättömyydestä, dnro 1236/532/2005, 9.2.2005.

[15] Ks. edellä alaviite 9.