Asianosaiset
Porin kaupunki; Porin Vesi
Toimenpidepyynnön tekijä
Jari Wiksten
Asian vireilletulo
Porilainen yrittäjä Jari Wiksten lähetti Kilpailuvirastolle 16.12.1998 päivätyn toimenpidepyynnön, jossa virastoa pyydettiin selvittämään, onko Porin kaupunki syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön käyttövesi- ja jätevesimaksun hinnoittelussa. Toimenpidepyynnön mukaan Porin kaupunginvaltuusto päätti 14.12.1998 vuotta 1999 koskevan talousarvion hyväksymisen yhteydessä korottaa käyttövesimaksua 4,50 markasta kuutiolta 6,10 markkaan kuutiolta (korotus 35,6 %) ja jätevesimaksua 6,44 markasta kuutiolta 7,10 markkaan kuutiolta (korotus 10,2 %) ilman liiketaloudellisia perusteita. Korotuksilla on tarkoitus periä kaupungille 12 miljoonaa markkaa enemmän varoja kuin vuonna 1998. Mainitusta summasta kaupungille tuloutettava summa on 9,8 Mmk ja arvonlisäveron määrä on 2,2 Mmk. Toimenpidepyynnössään Wiksten on pyytänyt Kilpailuvirastoa lopettamaan lain vastaisen menettelyn tai estämään uusien taksojen käyttöönoton väliaikaisella kiellolla.
Asian selvittäminen
Selvitystoimenpiteet
Kilpailuvirasto pyysi 5.1.1999 selvitystä Porin kaupungilta. Porin kaupunki on antanut virastolle kirjallisia ja suullisia selvityksiä 12.2.1999, 11.3.1999 ja 14.5.1999.
Kilpailuvirasto pyysi 17.2.1999 Jari Wiksteniltä vastinetta Porin kaupungin virastolle 12.2.1999 antamasta selvityksestä. Jari Wikstenin vastine saapui 2.3.1999.
Porin Vesi Porin kaupungin laitoksena
Porin kaupungin vesihuoltolaitos Porin Vesi on kunnallinen liikelaitos ja Porin Veden hallitus on kuntalain mukainen lautakunta. Laitoksen tehtävänä on huolehtia toiminta-alueensa veden hankinnasta, käsittelystä ja jakelusta sekä jätevesien viemäröinnistä ja puhdistamisesta. Porin Vesi ei ole itsenäinen oikeushenkilö, vaan se toimii osana Porin kaupunkia. Vuoden 1998 lopussa Porin Veden verkostoon oli liitetty 15.575 kuluttajakiinteistöä. Vesilaitoksen piirissä olevia kuluttajia oli noin 73.000 (kaupungin asukasluku n. 76.400). Laitoksen vesijohtoverkon pituus oli vuoden 1998 lopussa 503,7 km, jätevesiviemäriverkon 341,0 km, sadevesiviemäriverkon 261,1 km ja sekavesiviemäriverkon 34,7 km. Porin Veden liikevaihto oli vuonna 1998 yhteensä 53.542.970 mk.
Kuntalaki
Kuntalaki (365/95) astui voimaan 1.7.1996. Kuntalain 13 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista.
Maksuilla ko. säännöksessä tarkoitetaan sekä julkisoikeudellisia että yksityisoikeudellisia maksuja. Julkisoikeudellisella maksulla tarkoitetaan kunnan kannettavaksi laissa säädettyä suoritusta, jonka perusteista tai määrästä saatetaan voida määrätä valtuuston tai muun toimielimen hyväksymässä taksassa. Julkisoikeudellisia maksuja puhtaimmillaan ovat kunnan lakisääteisten pakollisten tehtävien hoitamisesta perimät maksut. Tällöin on yleensä selvää, että kunta ei voi omilla päätöksillään periä tehtävän hoitamisesta maksua, vaan tämä edellyttää lakia, jossa maksusta tai sen määräämisen perusteesta säädetään. Julkisoikeudellinen maksu voidaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä. Yksityisoikeudellinen maksu perustuu yleensä kunnan ja asianomaisen väliseen sopimukseen, jonka mukaan myös maksut määräytyvät. Yksityisoikeudellisen maksun ulosotto edellyttää tuomiota.
Kunnallisista maksuista julkisoikeudellisina maksuina on pidetty mm. satama- ja liikennemaksuja, jätemaksua ja jätevesimaksua sekä vastaavasti yksityisoikeudellisina maksuina mm. käyttövesimaksuja sekä sähkö-, lämpö- ja energiamaksuja. Suomessa on yleensä ollut lähtökohtana, että julkisoikeudellinen maksu voi tuottaa ylijäämääkin ja että julkisoikeudelliset maksut voivat ylittää kustannukset. Maksu ei saa kuitenkaan olla sillä tavoin kustannuksia vastaamaton, että se voitaisiin katsoa veroksi. Verosta on säädettävä hallitusmuodon (94/1919) 61 §:n mukaan lailla.
Vesi- ja viemärilaitoksia ja niiden hinnoittelua koskeva lainsäädäntö sekä vesilaitoksen taksan mallia koskeva suositus
Laki yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista
Yleisiä vesi- ja viemärilaitoksia koskevan lain (982/77) 1 §:n mukaan mukaan yleisellä vesi- ja viemärilaitoksella tarkoitetaan kunnan tai kuntainliiton omistamaa taikka kunnan yleiseksi vesi- ja viemärilaitokseksi hyväksymää laitosta, jonka tehtävänä on huolehtia yhdyskunnan vedenhankinnasta ja viemäröinnistä.
Laki jätevesimaksuista
Yleiselle vesi- ja viemärilaitokselle suoritettavista maksuista on säädetty laissa jätevesimaksusta (610/73). Lain 1 §:n nojalla kunnalla on oikeus jätevesien ja sadevesien viemäröinnistä sekä niiden puhdistuksesta aiheutuvien kulujen kustannusten korvaamiseksi oikeus saada jätevesimaksua jätevesimaksulain mukaisesti. Lain 3 §:n mukaan jätevesimaksu käsittää liittymismaksun ja käyttömaksun. Lain 4 §:n mukaan liittymismaksu suoritetaan viemärijohtojen ja niihin liittyvien jäteveden käsittelylaitosten rakentamiskustannusten kattamiseksi. Lain 5 §:n mukaan käyttömaksun määräämisen perusteena on kiinteistön käyttämän veden määrä.
Kuntien keskusjärjestöjen ja Vesihuoltoliiton vesilaitoksen taksan mallia koskeva suositus
Kuntien keskusjärjestöt ja Vesihuoltoliitto (nykyisin vesi- ja viemärilaitosyhdistys) ovat antaneet vuonna 1982 yhteisen suosituksen ”Vesilaitosten taksan malli perusteluineen ja laskentaohjeineen”. Suosituksen mukaan asiakkailta perittäviä maksuja voivat olla liittymismaksu, kulutusmaksu, perusmaksu, mittarimaksu, tonttijohtojen rakentamis- ja uusimismaksut, sammutusvesilaitteistojen liittämisestä perittävät maksut sekä yksikköhintaveloitukset.
Porin kaupungin vesihuoltolaitoksen Porin Veden perimät vesihuoltomaksut ja niiden määräytymisperusteet
Porin kaupungin vesihuoltolaitos Porin Vesi perii toimialueellaan käyttö- ja jäteveden perusmaksua ja kulutusmaksuja. Perusmaksun perusteena on vesimittarin koko ja maksu peritään vuosimaksuna. Kulutusmaksun määräämisen perusteena on puolestaan kiinteistön kuluttama käyttö- ja jäteveden määrä kuutiometreinä. Perusmaksun ja kulutusmaksujen lisäksi laitoksen perimiä muita maksuja ovat mm. tontinjohtomaksu, vesimittarin tarkastusmaksu, lietteen käsittelymaksu ja vesijohdon avausmaksu. Laitos ei peri liittymismaksua.
Vesihuoltolaitoksen perimä kulutusmaksu, johon sisältyy käyttö- ja jätevesimaksu sekä 1.6.1994 lähtien arvonlisävero, on kehittynyt vuosina 1994-99 seuraavasti: 1.2.1994 10,10 mk/m3, 1995 11,94 mk/m3, 1.9.1996 11,94 mk/m3, 1.2.1997 10,94 mk/m3, 1.2.1998 10,94 mk/m3, 1.2.1999 13,20 mk/m3.
Porin kaupungin selvityksen mukaan vesihuoltomaksuilla tulee kattaa kaikki palvelujen tuottamisesta aiheutuneet kulut. Maksutuloilla rahoitetaan käyttömenojen lisäksi investoinnit. Liikelaitoksen toiminnan on oltava kannattavaa ja toiminnan tulee tuottaa kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle.
Porin kaupungin perustelut Porin Veden soveltamalle hinnoittelukäytännölle
Porin kaupungin vesihuoltolaitoksen Porin Veden tehtävänä on huolehtia toiminta-alueensa veden hankinnasta, käsittelystä ja jakelusta sekä jätevesien viemäröinnistä ja puhdistamisesta. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseksi Porin Vesi perii vesi- ja jätevesimaksua, jolla katetaan myös investoinnit ja maksetaan peruspääoman tuotto.
Porin Veden perimät perusmaksu, vesimaksu, jätevesimaksu ja lietteen käsittelymaksu käsitellään Porin Veden johtajan tekemän esittelyn pohjalta Porin Veden hallituksessa, joka on kuntalain mukainen lautakunta. Porin Veden hallitus tekee mainituista maksuista edelleen esityksen Porin kaupunginhallitukselle, josta asia menee päättäväksi kaupunginvaltuustoon. Muut maksut, joita peritään lähinnä asiakkaan tilaamista töistä, päättää Porin Veden hallitus. Porin Vedellä on tuloutusvelvoite kaupungille, jonka määrä määritellään talousarviokäsittelyn yhteydessä. Koska tuloilla katetaan kaikki kustannukset ja tuloutus kaupungille, heijastuvat muutokset tuloutusvaatimuksissa pääasiassa vesi- ja jätevesimaksutuloihin.
Porin kaupungin mukaan Porin Veden vertailuhinta oli vuonna 1998 halvin verrattuna Suomen 15 suurimman kaupungin vastaaviin maksuihin Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen vesi- ja viemärilaitosmaksutilastoiden perusteella. Vuoden 1999 veden ja jäteveden yhteenlaskettu verollinen hinta on 13,20 mk/m3, joka verrattuna 15 kaupungin em. hinnastoon oli kuudenneksi edullisin hinta.
Porin vesilaitos ja viemärilaitos yhdistettiin vuoden 1987 alusta. Yhdistetyn laitoksen toiminta oli alijäämäistä ja vasta vuonna 1989 sen käyttötalouden tulos oli positiivinen. Yhdistetty vesilaitos joutui alkuvuosinaan kattamaan investointejaan lainalla. Porin kaupungin selvityksen mukaan vesi- ja viemärilaitoksen kassavirta on vuosina 1960-1997 ollut 117 miljoonaa markkaa negatiivinen. Vaje on katettu kaupungin verotuloilla ja muilla tuloilla. Porin Veden tuottama ylijäämä käytetään nyt vastaavasti kaupungin muiden menojen kattamiseksi, kunnan tulojen ollessa yleiskatteisia. Toiminnan tehostumisen johdosta kaupungille tehtävää tuloutusta voitiin lisätä korvauksena kaupungin vesilaitokseen ja varsinkin viemärilaitokseen sijoittamasta pääomasta.
Porin Veden laitospääoma oli vuonna 1997 297 Mmk, josta vuoden 1998 tuloutus oli 3,4 %. Vuoden 1999 arvioitu tuloutus 6,7 % on kohtuullinen, kun otetaan huomioon vesi- ja viemärilaitoksen em. kassavirrat vuosina 1960-1997.
Vuoden 1994 alusta jäteveden hintaa korotettiin markalla kuutiolta kolmen vuoden ajaksi, jotta keskusjätevedenpuhdistamon saneerauksen ja prosessin muuttamiseen biologiseksi tarvittavat investoinnit yhteensä 24 Mmk saataisiin rahoitettua. Vuoden 1997 alusta jäteveden hintaa laskettiin suunnitellusti taas markalla. Vuosille 1999-2001 suunnitellun Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen saneerauksen ja tehostamisen on arvioitu maksavan 27 Mmk. Osittain varsin huonoon kuntoon päässeiden rakenteiden uusiminen, kunnostaminen ja lisärakentaminen edellyttää lähivuosina mittavia panostuksia. Kaupungin tulee jätevesien lupaehtojen mukaisesti rakentaa lähivuosina erillisviemäröinti jäte-, sade- ja perusvesille. Kokonaisnettoinvestointitarve (mukaan lukien em. Harjakankaan laitoksen uusiminen) vuosille 1999-2001 on arviolta 19,6 Mmk vuonna 1999, 29,4 Mmk vuonna 2000 ja 26,4 Mmk vuonna 2001. Porin Veden hintoja ei ole vuoden 1994 alusta vuoden 1998 loppuun muutettu muutoin kuin keskusjätevedenpuhdistamoinvestoinnin rahoittamiseksi, ja tästä johtuva hinnankorotus on suunnitelman mukaisesti poistettu. Tänä aikana kustannukset ovat kuitenkin myös nousseet. 1.6.1994 lukien taksoihin lisättiin arvonlisävero.
Porin Veden taseessa 31.12.1998 on investointivaraus suuruudeltaan 29,2 Mmk. Varausta on tarkoitus purkaa vuonna 1999 noin 10 Mmk ja vuonna 2000 noin 11 Mmk.
Porin vesi- ja viemärilaitostoiminnan tuloutus kaupungille on ollut vuosina 1994-98 seuraava: 1994 10,7 Mmk, 1995 7,4 Mmk, 1996 12,2 Mmk, 1997 3,1 Mmk ja 1998 3,1 Mmk (rahoitustuloksen rahoitusylijäämä). Vuonna 1999 Porin Veden tulisi tulouttaa kaupungille talousarvion mukaan 17,8 Mmk. Em. summissa ei ole mukana pääomankorkoa, jota kaupunki ei muutoinkaan peri.
Vertailu
Vesi- ja viemärilaitosyhdistys on tehnyt mm. vuosina 1996, 1997, 1998 ja 1999 vesihuollon maksuja koskevan selvityksen, jossa vesi- ja viemärilaitosmaksutiedot koottiin 1.9.1996, 1.2.1997, 1.2.1998 ja 1.2.1999 vallinneiden tilanteiden mukaisina. Selvitykset koskivat omakoti- ja kerrostalojen maksamia vesihuollon maksuja, joihin sisältyy myös arvonlisävero. Selvityksissä esitetyt keskiarvotiedot koskevat laitoskohtaisia maksutietoja, joita ei ole painotettu vesimäärien mukaan. Tämän vuoksi asiakkaiden vedestä keskimäärin maksama hinta poikkeaa taksojen keskiarvosta.
Vesi- ja viemärilaitosten käytössä oleva maksurakenne vaihtelee paljon eri vesi- ja viemärilaitoksissa. Lisäksi vedenhankintamahdollisuudet ja jäteveden käsittelylle asetettavat vaatimukset sekä yhdyskuntarakenne vaikuttavat huomattavasti laitoksen kustannuksiin. Myös valtion avustukset vaikuttavat osalla laitoksia kustannuksia alentavasti. Yhdistyksen mukaan maksujen tason vertailu eri laitosten välillä edellyttää, että eri tyyppiset maksut saadaan keskenään vertailukelpoisiksi. Tämän vuoksi selvityksessä on käytetty käsitettä ”vertailuhinta”, jossa on huomioitu kulutusmaksun ohella liittymis- ja perusmaksun sekä mittarivuokran vaikutus asiakkaalta perittävään veden ja jäteveden hintaan.
Porin kaupungin vesihuoltolaitoksen kulutusmaksu oli 1.2.1999 käyttö- ja jäteveden osalta yhteensä 13,20 mk/m3 (keskiarvo 13,08 mk/m3) sekä vertailuhinta omakotitalon osalta 13,96 mk/m3 (ka 15,47 mk/m3) ja kerrostalon osalta 13,38 mk/m3 (ka 13,98 mk/m3). Selvityksen mukaan kulutusmaksun maksimi oli 19,18 mk/m3. Veden kulutusmaksun vertailuhinta omakotitalon osalta oli 6,86 mk/m3 (ka 6,75 mk/m3 ) ja kerrostalon osalta 6,28 mk/m3 (ka 5,93 mk/m3). Jäteveden kulutusmaksun vertailuhinta oli omakoti ja kerrostalossa 7,10 mk/m3 (ka omakotitalo 8,49 mk/m3 ja kerrostalo 7,89 mk/m3).
Porin kaupungin vesihuoltolaitoksen kulutusmaksu oli 1.2.1998 käyttö- ja jäteveden osalta yhteensä 10,94 mk/m3 (keskiarvo 12,94 mk/m3) sekä vertailuhinta omakotitalon osalta 11,70 mk/m3 (ka 15,25 mk/m3) ja kerrostalon osalta 11,12 mk/m3 (ka 13,87 mk/m3). Selvityksen mukaan kulutusmaksun maksimi oli 18,29 mk/m3.
Vesihuoltolaitoksen kulutusmaksu oli 1.2.1997 käyttö- ja jäteveden osalta yhteensä 10,94 mk/m3 (keskiarvo 12,39 mk/m3) sekä vertailuhinta omakotitalon osalta 11,70 mk/m3 (ka 14,75 mk/m3) ja kerrostalon osalta 11,03 mk/m3 (ka 13,17 mk/m3). Selvityksen mukaan kulutusmaksun maksimi oli 27,32 mk/m3.
Porin kaupungin vesihuoltolaitoksen käyttö- ja jäteveden kulutusmaksut olivat 1.9.1996 yhteensä 11,94 mk/m3 (keskiarvo 12,46 mk/m3) sekä vertailuhinta omakotitalon osalta 12,70 mk/m3 (ka 15,03 mk/m3) ja kerrostalon osalta 12,12 mk/m3 (ka 13,42 mk/m3). Selvityksen mukaan kulutusmaksun maksimi oli 25,00 mk/m3.
Vesi- ja viemärilaitosten perimä kiinteä maksu on yleensä perusmaksu, mittarivuokra tai joissakin tapauksissa perusmaksun tai mittarivuokran summa markkoina kiinteistöä kohti vuodessa. Vesi- ja viemärilaitosten omakotitaloilta perimä kiinteä maksu oli 1.2.1998 omakotitalojen osalta keskimäärin 164 mk/kiinteistö/vuosi ja 1.2.1997 210 mk/kiinteistö/vuosi sekä kerrostalojen osalta 1.2.1998 1.576 mk/kiinteistö/vuosi ja 1.2.1997 1.150 mk/kiinteistö/vuosi. Yhdistyksen selvityksen mukaan 56 % vesilaitoksista peri perusmaksua 1.2.1997. Näistä 94 laitoksen (36,9 %) perusmaksut määräytyivät kuntien keskusjärjestöjen ja Vesihuoltoliiton vuonna 1982 antamien ohjeiden mukaisesti ja 161 laitoksen (63,1 %) perusmaksuperusteet määräytyivät muilla tavoin. Porin kaupungin vesihuoltolaitos perii erillistä mittarivuokraa, joka oli 1.2.1999 OK-talon osalta 136 mk (maksimi 1230 mk) ja kerrostalon osalta 900 mk (maksimi 13.000 mk).
Vertailun perusteella voidaan todeta, että Porin vesihuoltolaitoksen käyttö- ja jäteveden kulutusmaksut olivat 1994-98 selvästi alle maan keskimääräisen hintatason. Vuonna 1999 käyttö- ja jätevesimaksu ylittää hieman keskimääräisen hintatason. Vuoden 1999 taksankorotuksen jälkeen käyttö- ja jäteveden vertailuhinnat alittavat keskimääräisen hintatason. Lisäksi Porin kaupungin vesihuoltolaitoksen perimät mittarivuokrat ovat olleet keskitasoa.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Relevantit markkinat ja vesihuoltolaitoksen määräävä markkina-asema
Relevanttien markkinoiden ja määräävän markkina-aseman määrittely
Kilpailunrajoituksista annetun lain (480/92) 3 §:n 2 momentin mukaan määräävä markkina-asema katsotaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla. Yksinoikeuteen rinnastettavassa määräävässä markkina-asemassa ovat ns. luonnolliset monopolit, joita syntyy, mikäli hyödykkeen ja markkinoiden ominaisuudet johtavat siihen, että ainoastaan yksi elinkeinonharjoittaja voi toimia kannattavasti tietyllä maantieteellisesti relevantilla markkina-alueella. Aikaisempaa lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 148/1987 vp.) mukaan luonnolliseen monopoliin perustuvasta määräävästä markkina-asemasta ovat esimerkkeinä muun muassa kunnalliset energia- ja vesilaitokset.
Relevantit hyödykemarkkinat
Relevantit hyödykemarkkinat ovat vesihuoltopalvelujen (käyttö- ja jätevesi) markkinat. Tuotantoteknillisesti ja taloudellisesti käyttöveden jakelussa on kannattavaa hyödyntää yhteistä perusverkostoa. Porin kaupungin alueen vesihuollon toteuttaminen ja käyttötehtävät on keskitetty Porin Vedelle. Tämän vuoksi laitoksen toimialueeseen kuuluvat kiinteistöt joutuvat pääsääntöisesti ostamaan käyttöveden sekä jäteveden poiskuljetus- ja puhdistuspalvelut Porin Vedeltä eikä niillä ei ole mahdollisuutta ostaa kyseisiä palveluja muilta tai järjestää niitä itse. Terveydensuojelulain (736/94) 19 ja 23 §:ien mukaan kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on tietyin edellytyksin velvollisuus liittyä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin. Lisäksi vesihuoltolaitoksen jäteveden laskutus määräytyy käyttöveden kulutuksen perusteella. Siten käyttöveden toimittamista kuluttajille ja jäteveden poiskuljetusta kuluttajilta on tässä tapauksessa pidettävä samoihin hyödykemarkkinoihin kuuluvina hyödykkeinä.
Relevantit maantieteelliset markkinat
Relevantit maantieteelliset markkinat on alue, jolla Porin Veden vesi- ja viemäriverkosto ja siihen liitetyt kuluttajien kiinteistöt sijaitsevat.
Porin Veden määräävä markkina-asema
Vesihuollon suuret pääomavaatimukset ja uponneet kustannukset johtavat siihen, ettei kilpailevan vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen ole taloudellisesti kannattavaa. Porin vesihuoltolaitosta voidaan siten pitää verkostonsa alueella toimivana luonnollisena monopolina, jolla on kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu alueellinen määräävä markkina-asema vesihuoltopalveluissa omalla toimialueellaan.
Porin Veden menettelytapojen arviointi
Arvioinnin lähtökohdat
Toimenpidepyynnön perusteella Porin Veden on epäilty käyttäneen väärin määräävää markkina-asemaansa perimällä laitoksen toimialueella olevilta asiakkailta kohtuuttomia käyttö- ja jäteveden kulutusmaksuja. Tämäntyyppistä kilpailun rajoittamista voidaan arvioida kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 4 kohdan perusteella.
Kilpailunrajoituslain 7 §:ää koskevissa hallituksen esitysten perusteluissa (HE 148/1987 vp. ja HE 162/1991 vp.) todetaan, että määräävä markkina-asema antaa yritykselle mahdollisuuden asettaa hintatasonsa riippumattomana kilpailevista yrityksistä. Aikaisemman hallituksen esityksen perusteluissa todetaan myös, että määräävä markkina-asema antaa yritykselle mahdollisuuden ratkaisevasti vaikuttaa omalla asiakaspolitiikallaan toisten yritysten kohtaloihin. Perustelujen mukaan tämä vaikutusvalta edellyttää terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun näkökulmasta sitä, että määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle asetetaan sellainen tasapuolisuusvaatimus asiakassuhteissaan, joka ei olisi perusteltu muunlaisessa markkina-asemassa olevien yritysten osalta.
Lainkohdassa asetettu kohtuullisuus- ja tasapuolisuusvelvoite edellyttää, että Porin Vesi vesihuoltolaitoksen eri asiakkaiden tai asiakasryhmien vesihuoltomaksut niihin sisältyvineen tuottotavoitteineen ovat mahdollisimman kustannusvastaavat eli seuraavat asiakkaiden palvelemisesta yhtiölle aiheutuvia kustannuksia ja että laitoksen saamat tuotot eivät kokonaisuudessaan tai jonkin asiakasryhmän kohdalla olennaisesti ylitä välttämättömiä suoritteen kustannuksia. Kohtuullisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota myös muiden samalla alalla toimivien elinkeinonharjoittajien perimiin vastaaviin maksuihin ja niiden kustannusperusteisiin.
Porin Veden vesihuoltomaksujen tarkasteleminen kokonaisuutena
Suomessa toimivat vesi- ja viemärilaitokset perivät kuluttajiltaan käyttö- ja jätevesimaksuja, jotka koostuvat yleensä liittymis-, perus- ja kulutusmaksuista. Vesi- ja viemärilaitosten perimiä muita maksuja saattavat olla mm. mittarimaksu, tonttijohtojen rakentamis- ja uusimismaksut, sammutusvesilaitteistojen liittämisestä perittävät maksut sekä yksikköhintaveloitukset. Eri maksukomponenttien suuruudet, määräytymisperusteet sekä keskinäiset suhteet ovat varsin epäyhtenäiset ja saattavat erota huomattavasti eri alueilla toimivissa vesi- ja viemärilaitoksissa. Lisäksi vesihuoltopalvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kohdentaminen eri vesihuoltomaksuihin vaihtelee vesi- ja viemärilaitoksittain.
Kilpailuvirasto katsoo, että vesi- ja viemärilaitosten eri maksuista muodostuva hintarakenne ja hintasuhteet on kokonaisuus, jonka osia ei voida tarkastella tai muuttaa ottamatta huomioon maksujen muita komponentteja. Yhtä vesi- ja viemärilaitosten käyttäjiltä perimää maksua ja sen määräytymisperusteita, esimerkiksi kulutusmaksua, arvioitaessa huomiota on kiinnitettävä myös muihin vesi- ja viemärilaitosten perimiin maksuihin ja niiden määräytymisperusteisiin. Tämän perusteella Kilpailuvirasto on arvioinut myös Porin Vesi vesihuoltolaitoksen hinnoittelukäytäntöä kokonaisuutena.
Porin Veden perimien maksujen arviointi
Porin kaupungin vesihuoltopalvelujen tuottamisesta vastaa kaupungin vesihuoltolaitos, Porin Vesi. Porin Vesi perii toimialueellaan käyttö- ja jäteveden perus- ja kulutusmaksuja. Perusmaksun perusteena on vesimittarin koko ja maksu peritään vuosimaksuna.
Porin Veden perimän kulutusmaksun määräämisen perusteena on kiinteistön kuluttama käyttö- ja jäteveden määrä kuutiometreinä. Porin kaupungin selvityksen mukaan kulutusmaksu on perustunut todellisiin käyttökustannuksiin sekä pääomamenoihin. Kulutusmaksut ovat olleet vesihuoltolaitoksen asiakkaille samat sekä käyttö- että jäteveden osalta. Käyttö- ja jäteveden kulutusmaksua korotettiin vuoden 1999 alusta 20 %:lla. Selvityksen mukaan Porin kaupunki on suunnitellut mm. vedenottamon saneerausta ja tehostamista ja vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen liittyviä ja kustannuksiltaan yhteensä noin 75,4 Mmk:n suuruisia investointeja vuosille 1999-2001. Porin Veden taseessa 31.12.1998 olevaa 29,2 Mmk investointivarausta on tarkoitus purkaa vuonna 1999 noin 10 Mmk ja vuonna 2000 noin 11 Mmk investointien rahoittamiseksi.
Saadun selvityksen perusteella Porin kaupungin vesihuoltolaitoksen käyttö- ja jäteveden kulutusmaksut olivat 1994-98 alle maan keskimääräisen hintatason. Vuonna 1999 käyttö- ja jäteveden kulutusmaksu ylittää vähäisessä määrin keskimääräisen hintatason, vertailuhintojen jäädessä keskimääräisen hintatason alapuolelle.
Vesihuoltolaitoksen vaikutus Porin kaupungin talouteen on ollut positiivinen vuodesta 1989 lukien. Vuonna 1994 laitoksen tuloutus kaupungille oli 10,7 Mmk, vuonna 1995 7,4 Mmk, vuonna 1996 12,2 Mmk, vuonna 1997 3,1 Mmk ja vuonna 1998 3,1 Mmk. Talousarvion mukaan vuodelle 1999 Porin Veden on arvioitu tulouttavan 17,8 Mmk.
Kilpailuvirasto toteaa, että Porin kaupungilla on mahdollista asettaa vesihuoltolaitokseen sijoittamalleen pääomalle kohtuullinen tuottovaatimus, kaupungin vesihuoltopalveluista perimillä maksuilla voidaan tuottaa ylijäämää ja että palveluista perityt maksut voivat olla niiden omakustannushintaa suurempia. Näin ollen Porin Veden hinnoittelu voi ylittää omakustannushinnat.
Porin kaupungin menettelyn kokonaisarvioinnissa on erityisesti verrattu jäte- ja käyttövesimaksuja alan vallitsevaan hintatasoon, arvioitu investointisuunnitelmia ja investointien rahoitusta sekä tarkasteltu vesihuoltolaitoksen pääomantuottoa.
Porin Veden käyttö- ja jätevesimaksut eivät poikkea merkittävästi alan keskimääräisestä hintatasosta. Verrattaessa kyseisiä hintoja muiden vastaavien vesihuoltolaitosten hintoihin, ovat Porin Veden hinnat keskitasoa. Porin Veden hinnat ovat olleet ennen 1.1.1999 hinnankorotusta selvästi valtakunnallisen keskimääräisen tason alapuolella ja kyseisen hinnankorotuksen jälkeen edelleen lähellä keskimääräistä tasoa.
Investointien osalta Porin Vesi on esittänyt vuoteen 2001 ulottuvan laajan investointisuunnitelman. Investointien rahoittaminen edellyttää tulorahoituksen määrän kasvattamista ja investointirahastoa on tarkoitus purkaa investointien rahoittamiseksi. Pääomatuoton kehittyminen selviää varmasti myöhemmin vasta hinnankorotuksen jälkeisten tilikausien mukaisten tilipäätösten valmistuttua, joten pääomatuoton määrää ei voida tässä vaiheessa täsmällisesti arvioida. Saadun selvityksen perusteella arvioidun tuoton määrän ei voida katsoa olevan kohtuuton. Näin ollen ei ole myöskään perusteita välittömästi kieltää Porin Vettä ottamasta käyttöön korotettuja hintoja. Porin Veden pääomatuoton kohtuullisuus ja hinnoittelu voivat tulla uudelleen arvioitavaksi, jos hintoja myöhemmin nostetaan ilman tosiasiallisia kustannusperusteita ja ainoastaan kaupungille suoritettavan tuloutuksen määrän kasvattamiseksi.
Asiassa saadun selvitysten perusteella Kilpailuvirasto katsoo, ettei Porin Vesi ole syyllistynyt kilpailunrajoittamista ilmeisesti tarkoittavan tai kohtuuttoman korkean hinnoittelukäytännön soveltamiseen nostamalla käyttövesi- ja jätevesipalveluista perimiään maksuja eikä sen menettelyä voida tältä osin pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto on Jari Wikstenin toimenpidepyynnön johdosta selvittänyt, onko Porin kaupungin vesihuoltolaitos Porin Vesi menetellyt kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n vastaisesti perimällä Porin kaupungin alueella olevilta asiakkailta kohtuuttomia käyttö- ja jäteveden kulutusmaksuja.
Kilpailuvirasto katsoo, että Porin Vedellä on kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu alueellinen määräävä markkina-asema vesihuoltopalveluissa omalla toimialueellaan.
Asiassa saadun selvityksen perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Porin kaupungin vesihuoltolaitos Porin Vesi ei ole syyllistynyt kilpailunrajoittamista ilmeisesti tarkoittavan tai kohtuuttoman korkean hinnoittelukäytännön soveltamiseen perimiensä vesihuoltomaksujen osalta eikä sen menettelyä voida tältä osin pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.
Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 §:n 2 momentti ja 7 §:n 4-kohta.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.