1 Asia
1. Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö tapahtumalippujen välitysliiketoiminnassa
2 Osapuolet
2. Toimenpidepyynnön tekijä Lippupiste Oy
3. Toimenpidepyynnön kohde Lippupalvelu Oy
3 Ratkaisu
4. Asia poistetaan käsittelystä.
4 Asian vireilletulo
5. Lippupiste on Kilpailuvirastoon 17.12.2007 toimitetussa toimenpidepyynnössä esittänyt, että Lippupalvelun soveltamat yksinoikeudelliset sopimukset tapahtumapaikkojen sekä myyntipisteiden kanssa ovat määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Toimenpidepyynnössä on lisäksi esitetty, että Lippupalvelu on maksanut tapahtumajärjestäjille sopimusten solmimisen yhteydessä siitä, että ne sitoutuvat pitkiin yksinoikeudellisiin sopimuksiin Lippupalvelun kanssa.
5 Asiaselostus
5.1 Yritykset
6. Lippupalvelu on osa yhdysvaltalaista Ticketmaster Entertainment Inc. -konsernia, joka on maailman suurin tapahtumalippujen välittäjä. Lippupalvelun liikevaihto vuonna 2009 oli noin [4,0–7,0][1] miljoonaa euroa.
7. Lippupisteen on vuoden 2008 loppupuolelta lähtien omistanut CTS Eventim AG (”Eventim”), joka on Euroopan suurin tapahtumalippujen välittäjä. Lippupisteen lippujen välitysliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2009 oli noin 6,0 miljoonaa euroa.
8. Lippupalvelu ja Lippupiste ovat selkeästi suurimmat tapahtumalippuja välittävät yritykset Suomessa. Muita valtakunnallisesti tapahtumalippuja välittäviä yrityksiä ovat (vuoden 2008 liikevaihto suluissa) Menolippu Oy (980 000 €), Tiketti Oy (642 000 €[2]), CRD-Systems Oy (245 000 €) sekä Fastway Ticket Ltd Oy (0–200 000 €).
5.2 Asiassa saadut selvitykset
9. Kilpailuviraston saamat selvitykset asiassa ovat Lippupisteen toimenpidepyyntö 17.12.2007, Lippupalvelun vastine 5.3.2008, Lippupisteen vastine 14.4.2008 sekä Lippupisteen vastaus Kilpailuviraston selvityspyyntöön 5.3.2010.
10. Lisäksi markkinoiden muut toimijat ovat selvittäneet Kilpailuvirastolle näkemyksiään markkinoiden kilpailun tilasta.
5.3 Tapahtumalippujen välitysliiketoiminta
5.3.1 Liiketoiminnan kuvaus
11. Lippupalvelu ja Lippupiste tarjoavat pääsylippuja sellaisiin urheilu-, viihde-, kulttuuri- ja muihin vapaa-ajan tilaisuuksiin, joiden lipunmyyntiin tarvitaan erillinen sähköinen varausjärjestelmä. Tapahtuman järjestävä ja lipunmyynnistä vastuussa oleva taho voi myydä liput itse suoraan kuluttajille, mutta usein käytetään ulkopuolista lipunvälitysyritystä, joka huolehtii lippujen varauksesta, myynnistä ja jakelusta loppukäyttäjille.
12. Lipunvälitysyritys saa myydyistä lipuista provision tapahtuman järjestäjältä ja perii lisäksi kuluttajilta palvelumaksun lipunoston yhteydessä. Osapuolten mukaan promoottorit, tapahtumajärjestäjät ja tapahtumapaikat valitsevat sopimuskumppanin tarjouskilpailun perusteella.
5.3.2 Tapahtumajärjestäjät
13. Lipunvälitysyritys tekee sopimuksen tapahtumajärjestäjän tiettyjen tai kaikkien tapahtumalippujen välityksestä. Tapahtumajärjestäjä voi järjestää tapahtumia säännöllisesti tai yksittäisinä tapahtumina. Säännöllisesti tapahtumia järjestävät esimerkiksi teatterit ja urheiluseurat. Yksittäisiä tapahtumia järjestävät esimerkiksi ulkomaisia esiintyjiä Suomeen tuovat promoottorit, kuten Live Nation.
14. Osapuolten mukaan tehokkuuseduista johtuen on normaalia, että tietyn tapahtuman lipunmyyntiin käytetään vain yhtä lipunvälitysjärjestelmää ja lipunvälitysyritystä. Toimenpidepyynnön mukaan Lippupalvelu on kuitenkin maksanut joillekin tapahtumajärjestäjälle siitä, että ne solmivat yksinoikeudellisen sopimuksen Lippupalvelun kanssa useiksi vuosiksi eteenpäin. Näitä maksuja kutsutaan toimenpidepyynnössä sign in -bonuksiksi. Toimenpidepyynnön mukaan tapahtumajärjestäjille maksettavien palkkioiden avulla Lippupalvelu hyödyntää vahvaa markkina-asemaansa ja poikkeuksellisen hyvää kannattavuuttaan. Sign in -bonusten kannustamana tapahtumajärjestäjät sitoutuvat käyttämään pelkästään Lippupalvelua useiden vuosien ajan, mikä haittaa kilpailijoiden laajentumista ja markkinoille tuloa. Toimenpidepyynnön mukaan kuluttajat eivät hyödy sign in -bonusten käytöstä, sillä maksujen kustannukset katetaan kuluttajilta perittävillä palvelumaksuilla, eivätkä tapahtumajärjestäjät kilpailuta lipunvälitysyrityksiä palvelumaksujen perusteella. Vastineessaan 5.3.2008 Lippupalvelu totesi, että ns. sign in -bonusten maksaminen on tapahtumalippujen välitysliiketoiminnassa suhteellisen yleistä.
5.3.3 Tapahtumapaikat
15. Lipunvälitysyritys voi tehdä välityssopimuksen myös tapahtumapaikan kanssa. Toimenpidepyynnön mukaan Lippupalvelu solmii tapahtumapaikkojen kanssa sopimuksia, joiden mukaan kaikkien kyseisessä paikassa järjestettävien tapahtumien liput tulevat yksin Lippupalvelun välitettäväksi. Ensinnäkin tällainen sopimus estää muita lipunvälittäjiä välittämästä lippuja kyseisen tapahtumapaikan tapahtumiin ja toiseksi se estää tapahtumajärjestäjää vapaasti valitsemasta haluamansa lipunvälittäjän kyseisessä tapahtumapaikassa järjestämäänsä tapahtumaan.
16. Toimenpidepyynnön tekijän lisäksi muut toimijat ovat kertoneet syksyllä 2009 Kilpailuvirastolle, että suurten lipunvälitysyritysten yksinoikeudelliset sopimukset tapahtumapaikkojen kanssa rajoittavat kilpailua. Tapahtumajärjestäjä ei voi hankkia lipunvälitystä kilpailevalta yritykseltä, vaikka kilpailija olisi tapahtumajärjestäjälle huomattavasti edullisempi. Kilpailuvirastoon yhteyttä ottaneiden yritysten mukaan tapahtumapaikkojen kanssa solmittavien yksinoikeudellisten sopimusten suhteen ongelmia ei aiheuta ainoastaan Lippupalvelu vaan myös Lippupiste. Kolmansilta saatujen tietojen mukaan tapahtumapaikkojen kanssa solmittavat sopimukset ovat yleensä 3–5 vuotta pitkiä.
5.3.4 Myyntipisteet
17. Verkkokaupan ja puhelinpalvelun lisäksi sekä Lippupalvelulla että Lippupisteellä on käytössään koko maan kattava myyntipisteiden verkosto. Suurin osa molempien yritysten myyntipisteverkostosta muodostuu Rautakirjan R-kioskeista, joita on yhteensä noin 710 kappaletta. Lippupalvelun ja Lippupisteen ns. täyden palvelun myyntipisteet sijaitsevat mm. tapahtumapaikoilla, ostoskeskuksissa sekä tavarataloissa ja valtaosassa niistä ovat edustettuina sekä Lippupalvelu että Lippupiste.
18. Toimenpidepyynnössä Lippupiste esittää, että Lippupalvelu sulkee markkinoita solmimalla myyntipisteiden kanssa yksinoikeudellisia sopimuksia, jotka estävät kilpailijoiden lipunmyynnin kyseisissä myyntipisteissä. Lippupiste on kuitenkin todennut Kilpailuvirastolle selvityksessään 5.3.2010, että myyntipisteitä koskevat rajoitukset ovat poistuneet R-kioskien osalta. Nykyisin sekä Lippupalvelu että Lippupiste ovat edustettuina suurimmassa osassa myyntipisteitä.
19. Lippupisteen osalta myyntipisteitä koskevan kilpailunrajoituksen voidaan katsoa poistuneen. Virasto ei ole tässä yhteydessä selvittänyt sitä, miten Lippupalvelun ja Lippupisteen sopimukset myyntipisteiden kanssa vaikuttavat pienempien toimijoiden mahdollisuuksiin päästä näihin myyntipisteisiin.
6 Oikeudellinen arviointi
6.1 Relevantit markkinat
20. Toimenpidepyynnön mukaan relevantit markkinat koskevat sovellusvuokraustoiminnan kautta harjoitettavaa tapahtumalippujen välitysliiketoimintaa Suomessa. Tapahtumalippujen kokonaismyyntimäärä Suomessa vuonna 2009 oli noin 10 miljoonaa kappaletta. Tapahtumalippujen välitysliiketoiminnan markkinat eivät toimenpidepyynnön mukaan pidä sisällään elokuvalippuja, ravintolalippuja, museo- ja näyttelylippuja, messulippuja tai matkalippuja. Lisäksi sellaiset pienet tapahtumat, joiden lipunmyyntiin ei tarvita erillistä varausjärjestelmää, eivät kuulu toimenpidepyynnössä esitetyille relevanteille hyödykemarkkinoille.
21. Lippupalvelu ei ole esittänyt Kilpailuvirastolle toimenpidepyynnön tekijän esittämästä poikkeavia näkemyksiä relevanteista hyödykemarkkinoista, maantieteellisistä markkinoista tai markkinoiden koosta.
22. Lippupalvelulla ja Lippupisteellä voidaan katsoa olevan etu pienempiin kilpailijoihin nähden, sillä ainoastaan niillä on käytössään maanlaajuinen myyntipisteverkosto. Lippupisteen mukaan menestyksellinen toiminta lipunvälitysliiketoiminnassa edellyttää toimivaa ja laajaa myyntipisteverkostoa. Maanlaajuista myyntipisteverkostoa ei voida välttämättä aina korvata kokonaan internetissä tai vain muutamissa myyntipisteissä tapahtuvalla lipunmyynnillä, minkä vuoksi suurten ja valtakunnallisesti kysyttyjen tapahtumien lipunvälityksessä myyntipisteverkoston merkitys voi olla erityisen suuri. Epäillyn kilpailunrajoituksen arvioinnissa hyödykemarkkinoiden jaottelu alueellisesti sekä valtakunnallisesti kysyttyihin tapahtumiin ei kuitenkaan ole asian ratkaisun kannalta välttämätöntä.
23. Lipunvälitysyritykset välittävät usein lippuja erilaisiin tapahtumatyyppeihin, kuten urheilu-, viihde- ja kulttuuritapahtumiin. Näin ollen vaikuttaisi siltä, että lipunvälitys ei poikkea merkittävästi tapahtuman luonteesta riippuen ja yritykset voivat välittää lippuja erilaisiin tapahtumatyyppeihin riippumatta siitä, mihin ne ovat aikaisemmin välittäneet lippuja. Hyödykemarkkinoiden kapeampi määrittely tapahtumien luonteen perusteella ei vaikuta tarpeelliselta tämän asian käsittelyn kannalta.
24. Maantieteellisesti relevantteja markkinoita voidaan lähtökohtaisesti pitää Suomen laajuisina. Ensinnäkin tapahtumalippujen kysyntä koskee Suomessa järjestettäviä tapahtumia ja muodostuu käytännössä pelkästään Suomessa asuvista kuluttajista. Toiseksi lippujen myynti ja jakelu suomalaisille kuluttajille edellyttää jakeluverkoston perustamista Suomeen. Vaikka joidenkin tapahtumien kysyntä voi olla vain alueellista, näihinkin tapahtumiin lipunvälityspalveluita tarjoavat samat lipunvälitysyritykset kuin valtakunnallisesti kysyttyihin tapahtumiin. Koska valtakunnallinen lipunmyynti asettaa alueellista lipunmyyntiä suuremmat vaatimukset jakeluverkostolle, voi alueellisesti kysyttyihin tapahtumiin olla enemmän potentiaalisia lipunvälitysvaihtoehtoja. Näin ollen väitettyjen kilpailuongelmien tarkastelu ei ole välttämätöntä valtakunnallisia markkinoita pienemmillä alueilla.
25. Kilpailuvirasto katsoo, että relevanttien hyödykemarkkinoiden ja maantieteellisten markkinoiden täsmällinen määrittely voidaan jättää avoimeksi, koska se ei ole asian ratkaisemisen kannalta välttämätöntä. Kilpailuoikeudellisen tarkastelun lähtökohtana voidaan kuitenkin käyttää osapuolten esittämää määrittelyä relevanteista hyödykemarkkinoista sekä maantieteellisistä markkinoista.
6.2 Osapuolten markkina-asemat
26. Toimenpidepyynnön tekijän mukaan Lippupalvelun markkinaosuus oli vuonna 2006 noin [50–60] % (noin [4,5–5,5] miljoonaa myytyä lippua) ja Lippupisteen noin [30–40] % (noin [2,5–3,5] miljoonaa myytyä lippua). Lippupisteen markkinaosuus on kasvanut selvästi tämän jälkeen ja vuonna 2009 sen markkinaosuus ([40–50] %) oli suurempi kuin Lippupalvelun ([40–50] %). Lippupisteen arvion mukaan muiden lipunvälittäjien yhteenlaskettu markkinaosuus vuonna 2009 oli noin [5–15] %, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2006.
27. Toimenpidepyynnössä Lippupiste viittaa Lippupalvelun poikkeuksellisen hyvään kannattavuuteen, jonka turvin Lippupalvelu kykenee sulkemaan markkinat kilpailijoilta sign in -bonusten avulla. Lippupalvelun liiketoiminnan kannattavuus on kuitenkin huonontunut merkittävästi vuosina 2005–2008.
28. Lippupisteen uudella omistajalla, Eventimillä, on yhteistyösopimus suuren tapahtumajärjestäjän Live Nationin kanssa. Aikaisemmin Lippupalvelu on toiminut Suomen Live Nationin välittäjänä. Julkisten lähteiden mukaan Live Nationin noin tuhanteen vuosittaiseen viihdetapahtumaan myytävien lippujen osuus on ollut neljännes Lippupalvelun välittämien pääsylippujen arvosta ja noin kymmenen prosenttia liikevaihdosta.[3] Osapuolten välinen kilpailuasetelma oli kuitenkin tasoittunut markkinaosuuksien ja taloudellisten tunnuslukujen valossa jo ennen Live Nation -tapahtumien lipunvälityksen siirtymistä Lippupisteelle.
29. Lippupalvelulla ei voida katsoa tällä hetkellä olevan määräävää markkina-asemaa tapahtumalippujen välitysliiketoiminnassa Lippupisteen esittämällä tavalla. Nykyisessä markkinatilanteessa Lippupisteen markkinaosuus on suurempi kuin Lippupalvelulla. Kilpailuvirasto ei ole saanut näyttöä siitä, että Lippupalvelulla olisi ollut kilpailijoihinsa nähden sellaista etua, jonka turvin se olisi voinut toimia markkinoilla kilpailijoistaan tai asiakkaistaan riippumattomasti.
6.3 Epäillyt kilpailunrajoitukset
30. Sign in -bonusten käyttö voi olla omiaan lisäämään kilpailun läpinäkymättömyyttä tapahtumalippujen välitysliiketoiminnassa. Ottaen huomioon edellä kuvatun markkinatilanteen kehityksen, Kilpailuvirasto katsoo, ettei sillä kuitenkaan ole näyttöä Lippupisteen sulkeutumisesta markkinoilta sign in -bonusten käytön seurauksena. Sign in -bonusten käyttö ei ole Lippupisteen mukaan yleistynyt, mikä voi johtua markkina-asemien tasoittumisesta.
31. Kahden välitysjärjestelmän yhteensovittaminen yhdessä tapahtumapaikassa saattaa joissain tapauksissa olla hankalaa ja yhden lipunvälitysjärjestelmän käyttäminen on silloin tehokkainta. Yhden järjestelmän käyttö on tällaisissa tapauksissa tapahtumapaikkojen intresseissä ja osapuolten mukaan tapahtumapaikat valitsevat käytettävän järjestelmän kilpailuttamalla. Kilpailuvirasto katsoo, ettei sillä ole näyttöä siitä, että Lippupalvelun sopimusmenettelyt tapahtumapaikkojen kanssa olisivat sulkeneet Lippupistettä markkinoilta.
6.4 Johtopäätös
32. Kilpailuvirasto katsoo Lippupisteen nykyinen markkina-asema huomioiden, ettei sillä ole näyttöä siitä, että toimenpidepyynnössä esitetyillä Lippupalvelun menettelyillä olisi ollut Lippupistettä poissulkeva vaikutus tapahtumalippujen välitysliiketoiminnassa.
33. Lippupalvelun ja Lippupisteen välinen kilpailuasetelma on tasoittunut merkittävästi. Osapuolten asema markkinoiden pienempiin toimijoihin nähden on kuitenkin vahva. Kilpailuvirastoon tehtyjen yhteydenottojen perusteella etenkin tapahtumapaikkojen kanssa solmittavat yksinoikeudelliset sopimukset saattavat olla ongelmallisia kilpailijoiden markkinoille tulon ja laajentumisen kannalta. Määräävän markkina-aseman väärinkäytön lisäksi jakelusopimuksia voidaan mahdollisesti arvioida myös vertikaalisina kilpailunrajoituksina. Viraston selvitykset on kuitenkin rajattu toimenpidepyynnössä esille tuotuihin seikkoihin, eikä se tässä yhteydessä ole selvittänyt sitä, onko Lippupalvelun ja Lippupisteen sopimuksilla pienempiä toimijoita poissulkeva vaikutus.
7 Sovelletut säännökset
34. Laki kilpailunrajoituksista (480/1992 ml. muutossäädös 318/2004) 3 §:n 2 momentti ja 6 §.
8 Muutoksenhaku
35. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituslain 21 §:n perusteella siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
9 Lisätiedot
36. Lisätietoja antaa tutkija Hannu Raatikainen.
[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[2] Tiketin liikevaihto koostuu osittain myös muusta liiketoiminnasta kuin tapahtumalippujen välityksestä.
[3] Kauppalehti 23.9.2008.