1 Asia
1. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöepäily kattorakentamisessa käytettävien aluskatelevyjen markkinoilla
2 Osapuolet
2. UPM-Kymmene Oyj, Helsinki
3. Starkki Oy Ab, Lahti
3 Ratkaisu
4. Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja poistetaan käsittelystä
4 Asian vireilletulo ja selvittäminen
5. Kilpailuvirasto vastaanotti 21.12.2006 Starkki Oy Ab:n (jäljempänä Starkki) tekemän toimenpidepyynnön, jossa se pyytää virastoa tutkimaan UPM-Kymmene Oyj:n ja Puukeskus Oy:n (jäljempänä UPM-Kymmene ja Puukeskus) toiminnan kilpailunrajoituslain mukaisuuden. Toimenpidepyynnössä esitetään UPM-Kymmenen olevan määräävässä markkina-asemassa kattorakentamisessa käytettävien aluskatelevyjen markkinoilla Suomessa. UPM-Kymmenen valmistamalle Wisa-Kate-aluskatelevylle ei toimenpidepyynnön mukaan ole vaihtoehtoisia tuotteita erityisesti ammattimaisten kattorakentajien näkökulmasta. Toimenpidepyynnön mukaan UPM-Kymmene myy Wisa-Katetta ainoastaan Puukeskukselle, mikä vääristää kilpailua Wisa-Katteen jälleenmyyntiportaalla.
6. Kilpailuvirasto on asian selvittämiseksi lähettänyt selvityspyynnön UPM-Kymmenelle. Saatuun selvitykseen on Starkki antanut oman vastineensa. Kilpailuvirasto on myös lähettänyt lausuntopyyntöjä sellaisille kattorakentajille, joiden käyttämät vesikatteet vaativat kiinteän aluskatteen. Tämän lisäksi virasto on saanut selvityksiä Puukeskukselta sekä suurimmilta Wisa-Katteen ostajilta, niin jälleenmyyjiltä kuin rakennusliikkeiltäkin.
5 Asiaselostus ja ratkaisun perustelut
7. Epäillyt kilpailunrajoitukset koskevat UPM-Kymmenen Wisa-Katteen yksinomaista toimitusvelvoitetta Puukeskukselle. UPM-Kymmene omisti Puukeskuksen ennen 31.8.2006 päätökseen saatettua osakekauppaa, jossa Puukeskuksen osakekanta kokonaisuudessaan myytiin Puukeskus Holding Oy:lle. Samassa yhteydessä osapuolet solmivat myös jälleenmyyntisopimuksen, joka asettaa UPM-Kymmenelle velvoitteen olla nimittämättä muita jakelijoita Wisa-Katteen jälleenmyyntiin Suomen ja Viron alueelle. Sopimus kestää vuoden 2009 loppuun, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassaolevana noudattaen irtisanomisaikaa. Sopimus antaa UPM-Kymmenelle mahdollisuuden myydä Wisa-Katetta suoraan urakoitsijoille, mutta yhtiön antaman selvityksen mukaan ainakaan toistaiseksi siihen ei ole ollut resursseja.
8. Kilpailuviraston saamien selvitysten mukaan valtaosa vesikatteen kiinteistä aluskatteista toteutetaan raakaponttilaudoituksena. Starkin mukaan rakennesuunnittelijan ratkaisu ehdottaa kiinteäksi aluskatteeksi raakaponttilaudoituksen sijasta aluskatelevyä tekee aluskatelevystä oman merkityksellisen hyödykemarkkinansa. Kilpailuvirasto katsoo kuitenkin, että käsillä olevassa tapauksessa rakennesuunnittelijan ratkaisua ei voida pitää tekijänä, joka määrittäisi kilpailuoikeudellisesti relevantit tuotemarkkinat. Viraston saamien selvitysten mukaan niin jälleenmyyjien kuin rakennusliikkeidenkin on ollut mahdollista löytää Wisa-Katetta vastaava aluskatelevy ja siirtymistä käyttämään pääasiallisesti kilpailevaa tuotetta on myös tosiasiassa tapahtunut.
9. Toimenpidepyynnössään Starkki on esittänyt, että asiakkaat keskittävät myös muita ostojaan sinne, mistä Wisa-Katetta saa halvimmalla ja siten Puukeskus hyötyy Wisa-Katteen yksinmyynnistä. Kilpailuviraston saamien selvitysten mukaan Puukeskuksen Wisa-Kate-liikevaihdosta noin puolet tulee jälleenmyyjiltä ja noin kolmannes suoraan rakennusliikkeiltä. Suurimpien rakennusliikeasiakkaiden euromääräisistä ostoista Wisa-Kate muodostaa alle 5 %.
6 Kilpailuviraston näkemys
10. Kilpailuvirasto on selvityksissään tarkastellut UPM-Kymmenen menettelyä Wisa-Katteen jakelussa lähtökohtaisesti mahdollisena kilpailunrajoituslain (480/1992) 6 §:n vastaisena määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.[1] Saatujen selvitysten mukaan markkinoilla on kuitenkin ollut myös muita katevanereita, joita on käytetty vesikatteen kiinteinä aluskatteina. Niin jälleenmyyjät kuin rakennusliikkeetkin ovat vaihtaneet myymäänsä ja käyttämäänsä katevaneria Wisa-Katteesta kilpailevaan tuotteeseen. Edelleenkin yleisin valinta vesikatteen kiinteäksi aluskatteeksi on raakaponttilaudoitus[2]. Selvitykset eivät viittaa siihen, että merkityksellisinä markkinoina tulisi pitää Starkin esittämällä tavalla Wisa-Katteen markkinoita. Merkityksellisiin markkinoihin näyttäisivät kuuluvan tässä yhteydessä Wisa-Katteen käytölle vaihtoehtoiset ja myös tosiasiallisesti kiinteinä aluskatteina käytetyt ratkaisut, eikä UPM-Kymmenellä Wisa-Katteen toimittajana siten olisi määräävää markkina-asemaa kattorakentamisen kiinteiden aluskatemateriaalien markkinoilla. Selvitysten perusteella ja ottaen huomioon Wisa-Katteen osuus suurimpien ostajien kokonaisostoista ei vaikuta todennäköiseltä, että järjestelyllä olisi poissulkevaa vaikutusta jälleenmyyntiportaalla.
UPM-Kymmenen ja Puukeskuksen väliset sopimukset muodostavat yksinomaisen toimitusvelvoitteen jälleenmyyntiin. Tällaisia järjestelmiä ei lähtökohtaisesti ole pidetty yrityskauppavalvonnassa sallittuina liitännäisrajoituksina. UPM-Kymmene ja Puukeskus eivät ole esittäneet riittäviä perusteluja sille, miksi kuvatunlainen yksinomainen järjestely olisi yrityskaupan toteuttamiselle välttämätön, eikä Kilpailuvirasto tästä syystä pidä rajoitusta hyväksyttävänä yrityskaupan liitännäisrajoituksena. Näin ollen virasto on arvioinut järjestelyä vertikaalisia kilpailunrajoituksia koskevan kilpailunrajoituslain 4 §:n mukaisesti. Kyseessä oleva vertikaalinen järjestely asettaa rajoituksia myyjälle eli UPM-Kymmenelle, mutta ei ostajalle eli Puukeskukselle, eikä järjestelmä siten pidä sisällään vakavina pidettäviä kilpailunrajoituksia. Kun otetaan huomioon myös Wisa-Katteen asema markkinoilla sekä sille tarjolla olevat vaihtoehdot vesikatteen kiinteiksi aluskatteiksi ei vaikuta todennäköiseltä, että sopimuksella olisi sellaisia kilpailunrajoituslain 4 §:ssä tarkoitettuja merkittäviä vaikutuksia kilpailulle, että asian yksityiskohtaisempi selvittäminen olisi tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista.
7 Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 § ja 6 §.
8 Muutoksenhaku
11. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
12. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
9 Lisätiedot
13. Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.
[1] Jos kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sovelletaan rajoitukseen myös EY:n perustamissopimuksen kilpailusääntöjä. Käsiteltävän tapauksen lopputuloksen kannalta ei kuitenkaan ole merkitystä sillä, syntyykö kauppavaikutus vai ei, koska kilpailunrajoituslain 6 § ja perustamissopimuksen 82 artikla vastaavat sanamuodoiltaan toisiaan ja säännöksiä myös tulkitaan yhdenmukaisesti.
[2] VTT:n tutkimus VTT-S-06180–06, jonka mukaan vuonna 2006 sahatavaraa käytettiin 193 000m3 vesikaton katealustaan. UPM-Kymmenen selvityksen mukaan samana vuonna Wisa-Katetta myytiin 8295m3.