Asianosaiset
Sonera Oyj
Toimenpidepyynnön tekijä
Kiinteistöjuristit Oy
Asian vireilletulo
Kilpailuvirasto sai 27.12.1999 Kiinteistöjuristit Oy:ltä toimenpidepyynnön koskien Soneran tavoitettavuuspalvelua. Kiinteistöjuristit katsoi Soneran ensinnäkin huonontaneen tavoitettavuuspalveluaan kaksi kertaa mutta pitäneensä maksun entisellään. Toiseksi Sonera on ilmoittanut poistavansa vastaajapalvelun käytöstä.
Kilpailuvirasto sai lisäksi 1.12.1999 tiedustelun vuonna 2000 tapahtuvasta Soneran tavoitettavuuspalvelun lopettamisesta. Tiedustelun tekijä piti palvelun korvaamista GSM-lyhytviesteillä kohtuuttoman kalliina.
Asian selvittäminen
Kilpailuvirasto pyysi asiassa Soneralta vastinetta 25.1.2001. Virasto pyysi Soneraa erityisesti selvittämään, onko Sonera järjestänyt korvaavan palvelun toimenpidepyynnöissä mainitulle tavoitettavuuspalvelulle ja miten Soneran tavoitettavuuspalvelu tällä hetkellä toimii. Sonera vastasi 26.2.2001.
Soneran selvitys
Tavoitettavuuspalvelu
Kiinteistöjuristien toimenpidepyynnössä on Soneran mukaan kyse muutoksesta Soneran TavoitettavuusNumero-palvelussa. Sonera kuvaa kiinteän verkon tavoitettavuuspalveluja ja soitonsiirtoja vastineessaan seuraavasti: Tavoitettavuusnumero on muotoa 0208 abc def. Tässä palvelussa Tavoitettavuusnumeron taakse määritellään palvelun käyttöönoton yhteydessä tavoitettavuusketju, johon voidaan valita 1–4 puhelinta, jotka voivat olla joko lankaliittymiä tai Soneran matkapuhelimia. Viimeisen puhelimen jälkeen tavoitettavuusketju voidaan päättää vastaajaan, joko erilliseen vastaajalaitteeseen tai televerkon vastaajapalveluun. Jos asiakas soittaa Tavoitettavuusnumeroon ja ensimmäinen puhelin ei vastaa tai on varattu, siirtyy puhelu ennalta määriteltyä ketjua pitkin seuraavaan puhelimeen.
Sonera kertoo lopettaneensa kutsunumeroltaan 0207 abc def -tyyppiä olleen TavoitettavuusFax-palvelun vuosi 2000 -ongelmien ja käyttäjämäärän vähentymisen vuoksi. Samalla TavoitettavuusNumero-palvelua muutettiin siten, että palveluun kuulunut TavoitettavuusVastaaja poistettiin käytöstä.
Sonera toteaa vastineessaan, että asiakas voi korvata Tavoitettavuusvastaajapalvelun siten, että tavoitettavuusketjun viimeiseksi puhelimeksi määritellään kiinteä puhelin, johon asiakas voi liittää erillisen vastaajalaitteen. Soneran palveluvalikoimaan kuuluu myös kiinteän verkon vastaajapalvelu, Käyttömaksullinen Televastaaja, jonka käyttäminen ei vaadi erillisen vastaajalaitteen hankkimista. Tällaisen käyttömaksullisen televastaajapalvelun kytkeminen on maksutonta, myöskään kuukausimaksua ei ole. Viestien kuuntelusta veloitetaan 48,8 penniä/puhelu ja paikallisverkkomaksu. Mikäli tavoitettavuusketjun viimeisenä on matkapuhelinnumero vastaajapalvelulla, voidaan käyttää matkaviestinverkon Vastaajapalvelua. Vastaajaviestien kuuntelu maksaa Soneran matkapuhelinliittymästä 0,99 mk/min ja muista verkoista ruuhka-aikana (ma-pe 7–17) 1,56 mk/min ja muina aikoina 0,99 mk/min.
Sonera toteaa edelleen, että tavoitettavuus voidaan asiakkaan toimesta toteuttaa myös soitonsiirroilla, jolloin asiakas itse määrittelee, milloin ja mihin liittymään puhelut siirtyvät. Soitonsiirtopalveluihin kuuluvat HetiSiirto, ViiveSiirto ja VarattuSiirto. Siirron tekijältä peritään jatkoyhteydestä normaali puhelumaksu.
Sonera toteaa tuoneensa asiakkailleen korvaavia palveluja omaan palveluvalikoimaansa korvaamaan TavoitettavuusVastaajaa. Asiakkaalla on myös mahdollisuus käyttää itse hankkimaansa vastaajalaitetta. Monia vastaajalaitteita voidaan kaukopurkaa muista liittymistä.
Kaukohakupalvelut
Sonera katsoo, että toisessa Kilpailuvirastoon tehdyssä tiedustelussa on kysymys kaukohakulaitteiden tavoitettavuuspalveluista, jotka lopetetaan vuoden 2001 jälkeen. Kaukohaku-Teksti-palvelussa hakulaitteisiin voidaan lähettää enintään 400 merkin pituisia tekstiviestejä. Ryhmäpalvelun avulla viestejä voidaan lähettää kerralla useille ihmisille. Sonera ilmoitti asiakkailleen sekä myös julkisella tiedotteella syyskuussa 1999, että se luopuu Kaukohakupalvelujen ja ErMail-palvelujen ylläpidosta 31.12.2001 ja että uusien kaukohakuliittymien myynti ja asiakkaiden liittäminen palveluihin päättyy 30.4.2000. Sonera toteaa päätöksen syynä olleen kaukohakupalvelujen asiakasmäärän ja käytön tasainen väheneminen 90-luvulla. Sonera toteaa, että kaukohakupalvelut voidaan korvata muilla matkaviestinpalveluilla, kuten GSM Teksti-, GSM Ryhmäteksti- ja GSM Yritysteksti-palveluilla.
Päätös ja sen perustelut
Soneran asema markkinoilla
Tavoitettavuuspalvelu on eräs kiinteässä verkossa tarjottava paikallinen telepalvelu. Kilpailuvirasto ei katso kyseisessä tapauksessa tarpeelliseksi määritellä tavoitettavuuspalveluita omiksi markkinoikseen. Helsingin seutu ja Uusimaa eivät kuulu Soneran perinteiseen toimialueeseen eikä Soneralla siten ole määräävää asemaa kyseisen alueen telepalvelujen toimittajana. Näin ollen Soneran toimintaa on tarkasteltava tavoitettavuuspalvelun osalta kilpailunrajoituslain 9 §:n nojalla.
Kaukohakupalvelut ovat Soneran valtakunnallisia henkilöhakujärjestelmiä, jotka toimivat itsenäisinä muista matkaviestinverkoista riippumattomina järjestelminä. Koska laite toimii ainoastaan viestin vastaanottimena eikä lähetä mitään signaaleja, se ei aiheuta häiriöitä esim. sairaalaelektroniikalle. Kaukohaku sopii käytettäväksi yhdessä esimerkiksi matkapuhelimen, sähköpostin tai automaattisten hälytys- ja valvontajärjestelmien kanssa.[1]
Kilpailuvirasto katsoo kaukohakupalvelujen olevan muihin matkaviestinverkossa tarjottaviin palveluihin rinnastettavissa olevia telepalveluja. Kilpailuvirasto on todennut muun muassa 4.8.1999 antamassaan päätöksessä[2], että Soneralla on määräävä markkina-asema valtakunnallisten matkaviestinpalveluiden markkinoilla. Näin ollen Soneran toimintaa on tarkasteltava kaukohakupalvelujen osalta kilpailunrajoituslain 7 §:n nojalla.
Muutokset Soneran tavoitettavuuspalveluissa
Tavoitettavuuspalvelu
Kilpailunrajoituslain 9 §:n mukaan kilpailunrajoituksella, joka ei ole 4–7 §:n perusteella kielletty, katsotaan olevan vahingollisia vaikutuksia, jos se terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla vähentää tai on omiaan vähentämään tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä tai estää tai vaikeuttaa toisen elinkeinon harjoittamista. Lain 9 § eroaa 7 §:n määräävän markkina-aseman väärinkäyttökiellosta erityisesti siinä, että siltä osin kuin on kysymys toisen elinkeinon harjoittamista koskevan kriteerin toteutumisesta, menettelyn kieltäminen edellyttää vahingollisia vaikutuksia. Kilpailunrajoituksen olemassaolo ei vielä yksin merkitse vahingollista kilpailun rajoittamista, jos kilpailun kuitenkin voidaan katsoa toimivan kyseisillä markkinoilla.
Kilpailuvirasto ei yleensä puutu kilpailunrajoitukseen, joka ei olennaisessa määrin vähennä kilpailun toimivuutta, vaan on talouden kannalta vähämerkityksellinen. Myös kilpailunrajoituslain 12 §:n perusteella Kilpailuvirasto voi olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailunrajoituksella on vähäinen vaikutus taloudelliseen kilpailuun. Kilpailunrajoitusta voidaan pitää vähämerkityksellisenä muun muassa silloin, jos rajoitukseen liittyvät taloudelliset intressit ovat pienet. Taloudellisilla intresseillä tarkoitetaan ensisijaisesti rajoituksen aiheuttamia vahinkoja kansantaloudessa eikä niinkään yksittäisten kuluttajien tai elinkeinonharjoittajien mahdollisesti kärsimiä taloudellisia vahinkoja.
Kilpailuvirastolle toimitetun selvityksen mukaan Sonera on lopettanut TavoitettavuusFax-palvelun ja TavoitettavuusVastaajan vuoden 2000 vaihtumisesta aiheutuneiden ongelmien ja käyttäjämäärän vähenemisen vuoksi. Soneran asiakas voi kuitenkin korvata TavoitettavuusVastaajapalvelun useilla eri tavoilla: 1) määrittelemällä tavoitettavuusketjun viimeiseksi puhelimeksi kiinteän puhelimen, johon asiakas voi liittää erillisen vastaajalaitteen, 2) liittymällä Soneran kiinteän verkon vastaajapalveluun, Käyttömaksulliseen Televastaajaan, jonka käyttäminen ei vaadi erillisen vastaajalaitteen hankkimista, 3) käyttämällä matkaviestinverkon Vastaajapalvelua, jos tavoitettavuusketjun viimeisenä on matkapuhelinnumero vastaajapalvelulla tai 4) soitonsiirroilla, jolloin asiakas itse määrittelee, milloin ja mihin liittymään puhelut siirtyvät.
Näillä perusteilla Kilpailuvirasto pitää Soneran TavoitettavuusVastaajapalvelun lopettamista kilpailunrajoituslain 12 §:n tarkoittamana vähämerkityksellisenä kilpailunrajoituksena eikä ryhdy enempiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen selvittämiseksi.
Kaukohakupalvelut
Kilpailunrajoituslain 7 §:ssä on lueteltu esimerkkejä menettelytavoista, joita voidaan pitää määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Yleisesti ottaen määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä voidaan pitää kaikkia sellaisia menettelytapoja, joilla markkinoilta pyritään sulkemaan pois vähintään yhtä tehokas kilpailija tai joiden seurauksena on asiakkaiden tai kilpailijoiden mielivaltainen kohtelu tai kohtuuton hyväksikäyttö.
Sonera lopettaa Kaukohakupalvelujen (mm. KaukohakuTeksti) ja ErMail-palvelujen ylläpidon 31.12.2001. Sonera perustelee päätöstään kaukohakupalvelujen asiakasmäärän ja käytön tasaisella vähenemisellä 90-luvulla. Kaukohakupalveluja käyttävät asiakkaat voivat korvata lakkautettavat palvelut muilla matkaviestinpalveluilla kuten GSM Teksti-, GSM Ryhmäteksti- ja GSM Yritysteksti-palveluilla.
Kilpailuvirasto katsoo saamiensa selvitysten perusteella, että Soneran Kaukohakupalvelujen lakkauttamisella on vain vähäinen vaikutus kilpailuun matkaviestinpalvelujen tarjonnassa. Tämän vuoksi Kilpailuvirasto ei kilpailunrajoituslain 12 §:n mukaisesti ryhdy enempiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen selvittämiseksi.
Kilpailuvirasto poistaa asian kilpailunrajoituksista annetun lain 12 §:n perusteella käsittelystään.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 § 2 momentti, 12 §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Tiedot saatu Soneran Kaukohaku- ja ErMail-käyttöohjeesta.
[2] Dno 76/61/99