Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

Päivämäärä

20.12.2012

Diaarinumero

130/14.00.00/2011

Osapuolet

Liikennevakuutuskeskus, Helsinki

1 Asia

Liikennevakuutuskeskuksen epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

2 Osapuolet

Liikennevakuutuskeskus, Helsinki

Toimenpidepyynnön tekijä:

Oy Lars Krogius Ab, Helsinki

3 Ratkaisu

Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.

4 Asian vireilletulo

1. Oy Lars Krogius Ab (jäljempänä ”Lars Krogius”) on tehnyt 9.2.2011 Kilpailuvirastolle toimenpidepyynnön, jossa se epäilee Liikennevakuutuskeskuksen (jäljempänä ”LVK”) käyttävän määräävää markkina-asemaansa väärin keskittämällä itselleen EU:n neljännen liikennevakuutusdirektiivin[1] korvausedustajan ja vihreä kortti -järjestelmän Internal Regulations -säännöstön[2] tarkoittamia kirjeenvaihtajan tehtäviä. Toimenpidepyynnön mukaan LVK käyttää kansallista erityisasemaansa hyväkseen kilpailijoita syrjivällä tavalla tarjoamalla pysyvää korvausedustussopimusta sellaisille vakuutusyhtiöille, joilla ei ole vielä nimettyä korvausedustajaa Suomessa. Lisäksi toimenpidepyynnössä esitetään, että LVK on hankkinut liikennevakuutusdirektiivin mukaisia korvausedustuksia solmimalla sopimuksia kansainvälisten vahinkoagentuurien kautta.

2. Toimenpidepyynnössä esitetään myös, että LVK:n hallituksen päätös hoitaa itse kaikki Euroopan talousalueen (jäljempänä ”ETA-alueen”) ulkopuolisten liikennevakuutusyhtiöiden vihreä kortti -järjestelmän mukaiset Suomen kirjeenvaihtajan tehtävät, on määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

5 Asiaselostus ja ratkaisun perustelut

3. LVK toimii Suomessa toimivien liikennevakuutusyhtiöiden yhteistyöelimenä. Keskuksen toimintaa säännellään liikennevakuutuslaissa (279/1959), johon liikennevakuutusdirektiivin (2009/103/EY) säännökset on implementoitu, ja asetuksessa, joka sisältää liikennevakuutuskeskuksen säännöt (1627/1993). Liikennevakuutusdirektiivin mukaisesti kaikkien ETA-alueella toimivien liikennevakuutuksia tarjoavien vakuutusyritysten on nimettävä korvausedustaja jokaiseen muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa ne ovat saaneet virallisen toimilupansa. LVK toimii liikennevakuutusdirektiivin mukaisena kansallisena korvauselimenä ja tietokeskuksena, minkä vuoksi keskus saa hoidettavakseen sellaiset liikennevahinkotapaukset, joissa ulkomainen liikennevakuutusyhtiö ei ole nimennyt Suomeen korvausedustajaa tai edustaja ei ole antanut vahingonkärsineen korvausvaatimukseen perusteltua vastausta määräajassa.

4. LVK toimii myös vihreä kortti -järjestelmän mukaisena kansallisena toimistona ja takuurahastona, minkä nojalla LVK:n tehtäviin kuuluu mm. Internal Regulations -säännöstön mukaisesti hyväksyä ulkomaisten liikennevakuutusyhtiöiden Suomeen nimittämät vahinkoedustajat. LVK on viime kädessä vastuussa valtuuttamiensa vihreä kortti -edustajien toiminnasta ja ulkomaisten ajoneuvojen Suomessa aiheuttamien vahinkojen käsittelystä.

Liikennevakuutusdirektiivin mukaiset korvausedustukset

5. Kilpailuviraston selvitysten perusteella LVK on vuosina 2003–2005 tarjonnut pysyvää korvausedustuspalvelua sellaisille ulkomaisille vakuutusyhtiöille, joiden se on kansallisen korvauselimen asemassa todennut olevan ilman korvausedustajaa Suomessa. Viraston saamien tietojen mukaan myös muilla korvausedustuksia hoitavilla toimijoilla on, ja on ollut, mahdollisuus saada selville sellaiset ulkomaiset liikennevakuutusyhtiöt, jotka eivät ole nimenneet korvausedustajaa Suomeen. Lars Krogiuksella ja muilla alan toimijoilla on siten ollut mahdollisuus tarjota palveluitaan ulkomaisille liikennevakuutusyhtiöille. Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan esimerkiksi kansainväliset korvauksenhoitoyhtiöt ovat voineet vapaasti valita haluamansa yhteistyökumppanin Suomesta. LVK ei viraston saamien tietojen mukaan ole myöskään vuosina 2003–2005 käyttämänsä menettelyn seurauksena hankkinut merkittävää määrää korvausedustuksia, eikä se ole vuoden 2005 jälkeen tavoitellut tai saanut korvausedustuksia tällä tavoin.

6. Asiassa ei ole näin ollen tullut esille näyttöä siitä, että LVK olisi käyttänyt kansallista erityisasemaansa hyväkseen asiakkaiden hankinnassa tavalla, joka olisi estänyt kilpailijoita hankkimasta liikennevakuutusdirektiivin mukaisia korvausedustustehtäviä hoidettavakseen.

Vihreä kortti -järjestelmän mukaiset korvausedustukset

7. Vihreä kortti -järjestelmän mukaisten korvausedustusten osalta Kilpailuvirasto toteaa, että LVK:n hallituksen päätös keskittää itselleen kaikki ETA-alueen ulkopuolisten vakuutusyhtiöiden kirjeenvaihtoedustukset saattaa rajoittaa LVK:n kilpailijoiden mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi venäläisten vakuutusyhtiöiden kirjeenvaihtotehtäviin. Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan LVK:n kilpailijoilla ei kuitenkaan ole estettä toimia ETA-alueella olevan vakuutusyhtiön vihreä kortti -edustajana. Päätös kirjeenvaihtoedustusten keskittämisestä LVK:lle koskee näin ollen ainoastaan ETA-alueen ulkopuolisten vakuutusyhtiöiden edustuksia ja siten vain osaa vihreä kortti -järjestelmän mukaisten korvausedustusten markkinoista. Myöskään toimenpidepyynnössä ei ole tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella LVK:n menettelyllä olisi katsottava olevan kilpailijoita markkinoilta poissulkevia vaikutuksia. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, että LVK:n menettelyn mahdolliset vaikutukset markkinoiden toimivuuteen ovat olleet rajalliset.

Asian poistaminen käsittelystä

8. Kilpailulain 31 §:n mukaan Kilpailuvirasto selvittää kilpailunrajoituksia ja niiden vaikutuksia. Kilpailuvirasto ryhtyy toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi, jos se katsoo elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän rajoittavan kilpailua 5 tai 7 §:ssä taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja toimenpiteisiin ryhtyminen on tarpeen terveen ja toimivan kilpailun turvaamiseksi markkinoilla. Hallituksen esityksen 88/2010 mukaan kilpailulain 31 §:ää tulee tulkita kilpailulain 1 §:ssä ilmaistun lain tavoitteen mukaisesti, eli Kilpailuviraston tulee suunnata voimavaransa yleisen edun kannalta merkittävien kilpailunrajoitusten selvittämiseen. Mahdollisuus viraston voimavarojen tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen on huomioitu jo aiemmin voimassa olleen kilpailunrajoituslain (480/1992) 12 §:ssä ja asiaa on sittemmin täsmennetty kilpailulain 31 §:ssä. Lainkohdan esitöissä Kilpailuviraston tehtävät ja toimintavelvollisuus liitetään edellä todetulla tavoin aiempaa selvemmin lain 1 §:ssä tarkoitettuun lain tavoitteeseen.

9. Kilpailuvirasto ei ole saanut asiassa sellaista kilpailulain 7 §:n tunnusmerkistöön kytkeytyvää näyttöä, jonka perusteella jatkotoimenpiteitä voitaisiin pitää perusteltuina. Näin ollen virasto poistaa asian käsittelystä. Mikäli virasto saa uutta tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä LVK:n toiminnan kilpailulain vastaisuutta, Kilpailuvirasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

6 Sovelletut säännökset

10. Kilpailulaki (948/2011) 31 § ja 7 §.

7 Muutoksenhaku

11. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailulain 44 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

8 Lisätiedot

12. Lisätietoja antaa tutkimuspäällikkö Arttu Juuti, puh. 029 505 3614, etunimi.sukunimi@kkv.fi.


[1] EU:n neljäs liikennevakuutusdirektiivi 2000/26/EY on kumottu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/103/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutusta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta, EUVL L 263, 7.10.2009, s. 11. Direktiivi on ns. kodifikaatiodirektiivi, jolla koottiin eri liikennevakuutusdirektiivien säännökset yhteen ja kumottiin aiemmat liikennevakuutusta koskevat direktiivit.

[2] Council of Bureaux, Internal Regulations 30.5.2002, uudistettu 29.5.2008. Vihreä kortti -järjestelmä perustuu vastavuoroisiin sopimuksiin, joiden mukaan ajoneuvolle sen kotimaassa annettu liikennevakuutus takaa vastavuoroisen kohtelun vakuutettuna myös toisessa sopimusmaassa.