1 Asia
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n julkaisemat energiapuun hinnoitteluperusteet
2 Osapuoli
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry
3 Ratkaisu
Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
4 Asian vireilletulo ja selvittäminen
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry (jäljempänä MTK) julkaisi kotisivuillaan 21.10.2005 tiedotteen otsikolla ”Metsäenergialle hinnoitteluperusteet”. Tiedotteessa todettiin muun muassa seuraavaa:
”Metsäenergian hinnoitteluperusteet on hyväksytty. Latvusmassan yksikköhinnaksi on muodostumassa 100 euroa hehtaarilta, mikä merkitsee noin 1,5–2 euroa kiintokuutiometriltä. MTK:n metsäjohtokunta on linjannut hinnoittelun.”
Tiedotteen lisäksi MTK julkaisi samanaikaisesti kotisivuillaan yksityiskohtaiset hinnoitteluperusteet. Niistä ilmeni, että tiedotteessa mainittuun hintaan oli päädytty tarkastelemalla turpeen ja raakaöljyn markkinahintoja sekä päästökaupassa muodostuneita hiilidioksidin päästöoikeuksien tonnihintoja.
Kilpailuvirasto arvioi, että MTK:n julkaisemat hinnoitteluperusteet saattoivat muodostaa kilpailunrajoituslaissa kielletyn hintasuosituksen. Kilpailuvirasto toimitti asian selvittämiseksi 16.2.2006 tarkastuksen MTK:n tiloihin.
4.1 Tarkastuksella saadut selvitykset
Tarkastuksilla löytyi asiakirja-aineistoa metsäenergiaa koskevien asioiden käsittelystä MTK:ssa. MTK:n tarkastuksella Kilpailuvirastolle antaman selvityksen mukaan tiedotteen antamisen taustalla oli ollut MTK:n vuosia jatkunut pyrkimys energiapuumarkkinoiden kehittämiseen ja niistä saatavan taloudellisen hyödyn kohdentamiseen metsänomistajille. MTK:n metsäjohtokunta oli vuonna 2003 hyväksynyt energiapuutyöryhmän perustamisen, sen tehtävät ja kokoonpanon. Samana vuonna MTK oli lisäksi hyväksynyt metsävaltuuskunnan laatiman metsäenergiastrategian, jonka osana oli suunnitelma energiapuumarkkinoiden kehittämiseksi yleisellä tasolla. Tässä strategiassa todettiin muun muassa, että
”MTK on mukana kehittämässä hinnoittelujärjestelmää, joka turvaa metsänomistajille käyttöarvon mukaisen korvauksen. Hinnoittelua kehitetään markkinatilanteen ja metsäenergian käytön taloudellisen kilpailukyvyn mukaan, jolloin on päästävä pois kokonaan vastikkeettomasta luovutuksesta. Toimivalla hinnoittelulla on metsäenergiakauppaa lisäävä vaikutus. MTK panostaa yleiseen tiedonvälitykseen markkinoiden kehittymisestä.”
MTK selvitti vuoden 2003 metsäenergiastrategian valmistelusta, että työstä vastasi työryhmä, johon kuului edustajia sekä jäsenistöstä että järjestön hallinnosta. Suunnitelman laatimisen jälkeen asian käsittelyä ja valmistelua oli jatkettu MTK:n energiajaoston kokouksissa.
Kilpailuviraston tarkastuksella MTK totesi, että sen tarkoituksena oli ollut tiedotteella ainoastaan tiedottaa jäsenistölleen metsäenergian käyttöarvolaskelmista ja niiden perusteista. Keskustelun kohteena olleet laskelmat olivat olleet ulkopuolisten tahojen tekemiä laskelmia.[1] Edelleen MTK selvitti, että metsäenergian markkina-arvo voi olla joko alle tai yli käyttöarvon. MTK oli näkemyksensä mukaan tuonut esiin ulkopuoliset laskelmat metsäenergian käyttöarvosta antaakseen jäsenistölleen taustatietoa puunostajien kanssa käytäviä neuvotteluja varten.
Energiajaoston ja metsäjohtokunnan kokouspöytäkirjoihin viitaten MTK kertoi useaan otteeseen todenneensa, että se ei järjestönä voi antaa hintasuosituksia, ja että pöytäkirjoissa ei puhuta hinnoittelun linjaamisesta. Tiedotetta laadittaessa MTK:n tiedotushenkilöstöllä oli ollut tarve ”kansanomaistaa” viestiä, mikä johti tiedotteen sanavalintoihin. Kiireen vuoksi sanamuodon lopullinen hiominen oli jäänyt tekemättä. Täten Kilpailuviraston huomiota kiinnittäneen tiedotteen muotoilussa olisi ollut kyse järjestön tiedottamisessa sattuneesta virheestä.
4.2 Biowatti Oy:n kuuleminen
MTK:oon tehdyn tarkastuksen lisäksi Kilpailuvirasto on selvittänyt asiaa kuulemalla (19.1.2006 ja 1.6.2006) energiapuumarkkinoilla keskeisenä ostajana toimivaa Biowatti Oy:tä. Tammikuussa 2006 Biowatti Oy kertoi Kilpailuvirastolle, että puuenergian kysyntä oli noussut, mutta nousu oli vaikuttanut lähinnä sahateollisuudesta saatavan raaka-aineen hintaan, eikä se ollut näkynyt metsähakkeen hinnassa. Toisella kuulemisella selvitettiin, oliko markkinoilla tapahtunut muutoksia kuluneen puolen vuoden aikana. Biowatti Oy:n mukaan puuenergian myyntihintojen korotus oli ollut hieman aikaisempia vuosia suurempi. Syynä tähän oli Biowatti Oy:n käsityksen mukaan polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintojen nousu, eikä Biowatti Oy nähnyt yhteyttä hintojen nousun ja MTK:n antaman hinnoittelutiedotteen välillä. Biowatti Oy totesi, että MTK:n esittämät käyttöarvolaskelmat tuli ottaa MTK:n edunvalvontatehtäviin kuuluvina lausuntoina eivätkä ne sellaisina välttämättä olleet myöskään täysin paikkaansa pitäviä.
5 Oikeudellinen arvio
Kilpailunrajoituksista annetun lain (480/92, muut. 318/2004) 4 §:n mukaan
Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.
Lainkohdan 2 momentissa todetaan muun ohella, että
Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:
1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja.
MTK on julkaissut hinnoitteluperusteet energiapuulle. MTK:n tiedotteessa on annettu latvusmassalle euromääräiset hinnoitteluperusteet, 100 euroa hehtaarilta tai 1–2 euroa kiintokuutiometriltä, ja lisäksi todetaan MTK:n näin linjanneen hinnoittelun.
Vaikka voidaan olettaa, että energiapuun markkinahinta ei kaikissa tapauksissa ole yhtäläinen sen käyttöarvon kanssa, Kilpailuvirasto katsoo, että MTK:n tiedote on ollut omiaan yhdenmukaistamaan metsäenergian myyjien hintapolitiikkaa ja markkinakäyttäytymistä. Johtopäätöstä tukee osaltaan se, että tiedotteen antamisen ajankohtana metsäenergian markkinat olivat kehittymättömät. Ottaen huomioon tiedotteen sanamuodon hinnoittelun linjaamisesta Kilpailuvirasto katsoo, että tiedote on myös sisältänyt selvän kehotuksen hinnoitella energiapuu tiedotteessa todetulle tasolle. Kilpailuvirasto katsoo, että MTK:n antamaa metsäenergian hinnoittelutiedotetta on todennäköisesti pidettävä lain 4 §:n vastaisena elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän hintasuosituksena.
Jos Kilpailuvirasto katsoo elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän rajoittavan kilpailua 4 tai 6 §:ssä taikka EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklassa tarkoitetulla tavalla, sen on lain 12 §:n 1 momentin mukaan Kilpailuviraston on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Kilpailuvirasto voi kuitenkin olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailunrajoituksesta huolimatta kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kokonaisuudessaan pitää toimivana. Lain esitöiden mukaan virasto voi olla ryhtymättä toimenpiteisiin esimerkiksi tilanteissa, joissa kiellon vastaisesta toiminnasta on jo luovuttu tai joissa asian selvittämisellä ei olisi kilpailun turvaamisen kannalta merkitystä.
Selvitysten perusteella MTK:n syksyllä 2005 julkaisema tiedote metsäenergian hinnoitteluperusteista on ollut yksittäistapaus. Kilpailuvirastolla ei ole näyttöä siitä, että MTK:n julkaisemilla hinnoitteluperusteilla olisi ollut merkittävää vaikutusta energiapuun hintaan markkinoilla. Virasto ei ole myöskään saanut tietoa siitä, että MTK:n julkaisemia hinnoitteluperusteita olisi ryhdytty laajamittaisesti toimeenpanemaan metsänomistajaorganisaatioissa. Edellä sanotuilla perusteilla ja ottaen lisäksi huomioon tiedotteen antamisesta kulunut aika Kilpailuvirasto katsoo lain 12 §:n perusteella, ettei sillä ole perustetta ryhtyä asiassa enempiin toimenpiteisiin. Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystään.
6 Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/1992, ml. muutossäädös 318/2004) 12 §
7 Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituslain 21 §:n perusteella siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
8 Lisätiedot
Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Mika Hermas.
[1] TEKES, Työtehoseura, Helsingin Yliopisto ja Jaakko Pöyry Consulting ovat tulleet esiin selvityksessä.