Asianosaiset
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
Reissuradio (toimenpidepyynnön tekijä)
Asian vireilletulo
Reissuradion toimittaja Veli Kärkkäinen on 15.2.2000 saapuneessa kirjeessään pyytänyt Kilpailuvirastoa selvittämään, onko Teosto ry käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa ottaessaan 1.1.2000 käyttöön uuden musiikinesityskorvauksen vähimmäistariffin kaupallisille radioasemille. Musiikinesityksen kuukausimaksu Reissuradiolle on ennen korotusta ollut keskimäärin 1.035,40 markkaa kuukaudessa. Minimitariffimuutoksen jälkeen Reissuradion musiikinesityskorvaus on noussut 4.583,40 markkaan kuukaudessa. Teosto on ilmoittanut muutoksesta toimenpidepyynnön tekijälle 22.12.1999 päivätyllä tiedotteella.
Asian selvittäminen
Kilpailuvirasto pyysi asiassa selvitystä Teosto ry:ltä. Teosto ry on antanut 20.3.2000 ja 12.5.2000 asiaa koskevia selvityksiä.
Teosto ja musiikin esitysoikeusmarkkinat
Teosto on säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikinkustantajia edustava järjestö, joka hallinnoi ja lisensioi musiikin tekijöiden esitysoikeuksia. Musiikinesitysoikeusmarkkinoilla on lukuisia erilaisia käyttäjämarkkinoita, joilla kullakin on oma musiikinesitystariffinsa. Aina kun edustava neuvottelukumppani on löytynyt, Teosto on pyrkinyt sopimaan kaikkiin alueen samanlaisiin ja musiikkia samankaltaisesti hyödyntäviin musiikinkäyttäjiin sovellettavasta tariffista edustavan neuvottelukumppanin kanssa. Teoston näkemyksen mukaan se on määräävän markkina-asemansa perusteella velvoitettu kohtelemaan kaikkia samanlaisia asiakkaita yhtäläisesti.
Teoston mukaan musiikin käytön perusteella voidaan erotella kaksi pääkategoriaa sen mukaan, onko musiikin käytön merkitys käyttäjän ydinliiketoiminnan kannalta olennaista vai onko musiikin käyttö toissijaisessa merkityksessä ydinliiketoimintaan nähden. Ensimmäistä kategoriaa edustaa musiikin käyttö esimerkiksi normaalissa paikallisradiotoiminnassa ja konserteissa, joissa ydinliiketoimintaan kuuluu musiikin esittäminen. Taustamusiikin esittäminen myymälöissä, kampaamoissa, jne. edustaa jälkimmäistä, asiakasviihtyvyyden vuoksi musiikkia käyttävää kategoriaa.
Radioaseman ja Teosto/NCB:n välisen sopimuksen laajuus
Radioasema saa Teoston kanssa solmiman lähetyssopimuksen perusteella oikeuden lähettää radiolähetyksissään kaikkea Teoston edustamaa suojattua musiikkia. Sopimus oikeuttaa radioaseman myös tallentamaan musiikkia käytettäväksi aseman omissa lähetyksissä, lähettämään näitä tallenteita muille radioasemille ns. ohjelmavaihdon puitteissä sekä maahantuomaan laillisia tallenteita. Teostolle on asiakassopimuksilla siirtynyt yli 12.000 suomalaisen säveltäjän, sanoittajan, sovittajan ja musiikkikustantajan tekijänoikeudet teosten esittämiseen ja tallentamiseen. Ulkomaisten teosten käyttöoikeutta Teosto hallinnoi Suomessa ulkomaisten sisarseurojensa kanssa tehtyjen ns. vastavuoroisuussopimusten perusteella. Nämä sopimukset kattavat lähes kaikkien maailman valtioiden oikeudenhaltijat eli niin aasialaisen, eurooppalaisen, anglo-amerikkalaisen, australialaisen, afrikkalaisen kuin etelä-amerikkalaisen musiikin.
Teoston teosrekisterissä oli vuoden 1999 lopussa rekisteröitynä n. 900.000 koti- ja ulkomaista teosta. Rekisterissä on käytännössä kaikki suomalaiset musiikkiteokset. Ulkomaiset teokset dokumentoidaan Teoston rekistereihin sitä mukaa kun niitä esitetään tai tallennetaan Suomessa.
Teoston tariffin mukaista musiikin esitys- ja tallentamiskorvausta vastaan radioasema saa siten ns. avoimen lisenssin, eli voi lähettää käytännössä koko maailman ”musiikkirepertoaaria” halutessaan 24 h/vrk. Teoston musiikin käyttölupa kattaa ns. luovien tekijöiden oikeudet. Äänitetuottajien ja esiintyvien taiteilijoiden oikeuksia Teoston lupa ei koske.
Kaupallisten radioasemien musiikinesityskorvaus
Teoston selvityksen mukaan kaupallisten radioiden musiikin lähetys- ja tallentamisoikeuskorvaus perustuu Suomen Radioiden Liiton (jäljempänä SRL) ja Teoston väliseen vuoden 1996 alusta voimassa olleeseen puitesopimukseen ja siihen liittyvään tariffiin. Kunkin radiotoimiluvan haltijan kanssa Teosto tekee samanlaiset SRL:n kanssa sovittuun malliin perustuvat sopimukset, joissa korvauksen osalta viitataan Teoston ja SRL:n välillä kulloinkin sovellettavaksi sovitun tariffin mukaiseen korvaukseen. Korvaus on liikevaihtosidonnainen ja korvausprosentti määräytyy radioaseman musiikkipitoisuuden mukaisesti. Kun Teosto siirtyi 1.1.1996 puhtaaseen liikevaihtosidonnaiseen tariffiin, markkamääräisiä minimikorvauksia ei nähty tarpeellisiksi. Kaikilla merkittävän potentiaalisen kuulijakunnan omaavilla kaupallisilla radioasemilla oli sellainen liikevaihto, että musiikin käyttö radiolähetyksessä tuotti musiikin tekijöille kohtuullisen korvauksen liikevaihtosidonnaisella tariffilla.
Teoston käymät neuvottelut ja minimitariffista tiedottaminen
1990-luvun jälkipuoliskolla alalle alkoi tulla toimijoita, jotka lähettivät runsaasti Teoston edustamaa suojattua musiikkia suurelle potentiaaliselle kuulijakunnalle, mutta joiden Teostolle ilmoittama radiotoiminnasta saatu liikevaihto oli erittäin alhainen.
Teosto on selvityksensä mukaan neuvotellut SRL:n kanssa uudesta minimitariffista 4.5.1999 ja 15.6.1999. Teosto sopi SRL:n kanssa 15.6.1999 pidetyssä kokouksessa neuvotteluiden jatkamisesta ”kesälomien jälkeen”, mutta yhteinen neuvotteluaika löytyi vasta 17.11.1999. Teoston neuvottelut SRL:n kanssa venyivät lähelle vuodenvaihdetta, joten tariffiuudistuksesta tiedottaminen tapahtui vasta jouluviikolla.
Teoston mukaan tariffimuutokset on ollut toteutettava kalenterivuoden alusta, koska radioasemien laskutus perustuu vuotuiseen liikevaihtoon ja Teoston esityskorvausten tilityskausi on kalenterivuosi. Teosto tulee selvityksensä perusteella tulevassa toiminnassaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota tariffimuutoksista tiedottamiseen riittävässä ajoin ennen muutosten voimaantuloa. Teosto on tarjoutunut joustamaan maksuaikatauluissa ja järjestelyissä, jotta asiakkaat pystyisivät sopeuttamaan toimintansa muuttuneeseen vähimmäiskorvaustasoon. Tällaista joustoa Teosto on selvityksensä mukaan tarjonnut myös Reissuradiolle.
Uusi minimitariffi
Neuvotteluissa päädyttiin siihen, ettei Teoston ja SRL:n sopimusta tariffista ei muutettu, mutta Teosto otti 1.1.2000 alkaen käyttöön seuraavat markkamääräiset minimikorvaukset radioasemille, joiden musiikkituntimäärä vuodessa on yli 1000 tuntia. Musiikkimäärän jäädessä alle 1000 tuntia markkamääräinen korvaus on 2.000 mk vuodessa.
| Radioaseman potentiaalinen kuuntelijamäärä | Vähimmäiskorvaus vuodessa |
| alle 100 000 henkilöä | 20.000 mk |
| 100 001–300 000 | 35.000 mk |
| 300 001– | 55.000 mk |
Teoston selvityksen mukaan normaalin liikevaihtotariffin perusteella korvausta maksavien pääkaupunkiseudulla toimivien kaupallisten radioasemien korvaukset Teostolle vaihtelevat [ ][1] ja [ ][2]markan välillä vuodessa eli kuukausitasolla n.[ ][3] ja [ ][4] markan välillä. Käytännössä vähimmäiskorvauksen 55.000 mk/vuosi soveltaminen pääkaupunkiseudulla toimivalle radioasemalle tarkoittaa 4.583,33 mk:n kuukausittaista Teosto-korvausta, joka oikeuttaa 24 h/vrk Teoston edustaman suojatun musiikin lähettämiseen pääkaupunkiseudulla noin miljoonalle potentiaaliselle kuulijalle.
Teoston näkemyksen mukaan musiikin käyttämisellä ydinliiketoiminnassa on aina oltava jokin kohtuullinen vähimmäishinta, joka on riippumaton yrityksen liikevaihdosta. Teosto katsoo, että kun käytännössä paikallisradiolähetyksen ohjelma-ajasta pääosa koostuu Teoston edustamasta musiikista ja musiikin tekijänoikeuslupien hankkiminen on siten radioaseman ainoa merkittävä kuluerä, ei alle 4.600 markan kuukausittaista korvausta musiikin oikeudenhaltijoille voitane pitää kohtuuttomana, eikä vähimmäiskorvauksen käyttö voi siten muodostaa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.
Muu kuin kaupallinen toiminta
Teoston selvityksen mukaan kaupallisten, jatkuvasti toimivien radioasemien ohella Suomessa toimii muutama epäkaupallinen paikallisradioasema ja satunnaisesti lyhytaikaisella toimiluvalla toimivia radioasemia uskonnollisten juhlien, kesätapahtumien yms. yhteydessä. Näihin radiolähetyksiin Teosto soveltaa lähetyksen potentiaaliseen kuuntelijamäärään ja musiikkitunteihin perustuvaa tariffia. Yleisradio Oy maksaa Teostolle välimiesmenettelyssä määrättyä minuuttihintaa lähettämästään suojatusta musiikista. Alueellisten radiolähetysten minuuttihinta riippuu siitä, mikä on lähetyksen potentiaalinen kuulijakunta. Pääkaupunkiseudulla kuuluvan Ylen Aikaisen esittämän musiikin minuuttihinta oli 1998 [ ][5] mk/min ja korvaus vuositasolla ko. kanavan lähetyksissä esitetystä musiikista noin [ ] [6]mk/v. Ylen aikaisen ohjelman musiikkipitoisuus on huomattavasti pienempi kuin kaupallisten radioiden ohjelmien.
Teosto katsoo, ettei voine olla hyväksyttävää, että periaatteessa mainosrahoituksella toimivan runsaasti musiikkia käyttävän radioaseman korvaus Teostolle olisi merkittävästi alhaisempi kuin aatteellisella pohjalla taikka muutoin epäkaupallisesti toimivan vähän kaupallista musiikkia käyttävän radioaseman korvaus samoilla kuuntelijamarkkinoilla.
Hinnoittelun kustannusvastaavuus
Teoston selvityksen mukaan se tallentaa tiedot kaikkien radioasema- asiakkaidensa esittämistä musiikkiteoksista atk-järjestelmäänsä laskutusta (musiikkiminuutit) ja korvausten tilitystä oikeudenhaltijoille varten (teosten nimet, säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, kääntäjät, musiikkikustantajat, esityskesto). Lähes kaikki radioasemat raportoivat jo esittämänsä musiikin tiedot Teostolle konekielisessä muodossa tietokonelevykkeillä, jonka käsittelykulut Teostossa ovat tapahtumien suuresta määrästä huolimatta kohtuulliset. Jotkut pienehköt radioasemat raportoivat tyypillisesti toimintansa alusta musiikkitietonsa Teostolle jonkin aikaa paperilla. Reissuradio on Teoston mukaan toistaiseksi toimittanut sille ainoastaan paperiraportteja.
Teosto tallennuttaa radioasemilta saamansa paperiraportit ulkopuolisella toimistopalveluyrityksellä, joka laskuttaa tallentamisesta 0,26 mk/per ns. lyhyt tietue, kun tallennetaan pelkästään teosten kestot, esityspäivämäärä ja kellonaika sekä 1,32 mk per ns. pitkä tietue, kun tallennetaan kaikki korvausten tilitystä oikeudenhaltijoille varten tarpeelliset tiedot (vuonna 1999 laskutus oli 0,25 ja 1,26 mk per tietue). Teostossa on päätetty, että jos radioaseman vuotuinen korvaus Teostolle jää hyvin vähäiseksi, ei kaikkia aseman toimittamia ohjelmaraportteja tallenneta, vaan yksi kokonainen kuukausi ns. lyhyinä tietueina kuukausittaisen musiikkimäärän selvittämiseksi ja 8 otantaviikkoa eri puolilta vuotta ns. pitkinä tietueina korvausten tilitystä varten.
Teoston selvityksen mukaan Reissuradion vuodelta 1999 ennen 15.1.2000 toimittamien paperiraporttien toteutuneet tallentamiskulut ovat olleet seuraavat:
| 3 otantaviikkoa ns. pitkinä tietueina: 7.196 tapahtumaa á 1,26 mk | = 9.066,96 mk |
| tammikuu ns. lyhyinä tietueina: 12.755 tapahtumaa á 0,25 mk | = 3.188,75 mk |
| eli yhteensä | = 12.255,71 mk |
Teoston selvityksen mukaan, jos Reissuradion kaltainen radioasema toimittaisi sopimuksen mukaisesti koko vuodelta raportit esittämästään musiikista paperilla, jota Teosto tallennuttaisi ne sähköiseen muotoon ulkopuolisena tallennuksena laskutustietoja ja tilitystä varten ja jos arvioitaisiin esitystapahtumien vuotuiseksi määräksi 105.000 (8750 kuukaudessa), aiheutuisi siitä Teostolle seuraava noin 45.000 markan vuotuinen kustannus:
| Lyhyet tietueet 88.848 x 0,26 mk | = 23.100,48 mk |
| Pitkät tietueet 16.152 x 1,32 mk | = 21.320,64 mk |
| eli yhteensä | = 44.421,12 mk |
Teostolle aiheutuu sen selvityksen mukaan käsittelykulujen lisäksi kuluja laskutuksesta, perinnästä, korvausten tilittämisestä oikeudenhaltijoille ja yleisiä hallinnointikuluja. Teoston mukaan sen kokonaishallintokulut ovat n. 17 % kaikista kotimaan esitystuloista. Radiomusiikin lisensiointimarkkinoilla musiikin hyödyntämisestä aiheutuu samat hallinnointikulut riippumatta siitä, onko radiotoiminta taloudellisesti kannattavaa ja mikä on siitä saatava liikevaihto. Reissuradion asiakaskohtainen hallinnointikulu on vähintään sama kuin kilpailevan paikallisradioaseman Radio Cityn. Teoston näkemyksen mukaan ei ole oikein, että suuren liikevaihdon omaavat radioasemat tai muiden musiikinkäyttöalueiden asiakkaat maksaisivat myös pienten radioasemien hallinnointikulut. Tämän vuoksi pienen liikevaihdon radioasemien korvausten on katettava vähintään omat kustannuksensa.
Kilpailuvirasto pyysi Reissuradiolta vastinetta Teoston selvitykseen. Reissuradio antoi selvityksiä 12.4.2000 ja 10.5.2000.
Reissuradion toiminnasta
Reissuradio on selvittänyt Kilpailuvirastolle toimivansa Valtioneuvoston antamalla toimiluvalla tällä hetkellä kahdella 200 W tehoisella taajuudella pääkaupunkiseudulla lähettäen liikennepainotteista ohjelmaa 24 h/vrk seuraavan keskivertolaskelman mukaisesti 8 x liikenneuutiset+ mainokset= yhteensä n. 112 min, eli noin kaksi tuntia. Kantriohjelmaa päivällä 2 tuntia 30 min. Eli puhetta, mainoksia ja musiikkia 4,5 tuntia/vrk. Meno- ja paluuliikenteen aikana kotimaista 2 x 60 min.= 2 tuntia /päivä. Valtaosa ohjelmasta muodostuu amerikkalaisesta kantrimusiikista 17,5 tuntia/vrk.
Reissuradion mukaan se on erikoisradioasema, joka palvelee lähinnä maantieliikennettä ja soittaa amerikkalaista kantrimusiikkia, joka ei nauti Suomessa kotimaisen musiikin kaltaista suojaa. Reissuradio katsoo, että tällainen liikenne/kantriradiomalli on yleismaailmallinen ja siihen ei sovellu Suomessa tai missään muualla minkäänlainen formaattiajattelu.
Reissuradion Teostolle maksamat tekijänoikeuskorvaukset
Reissuradio on ensimmäisen toimintavuotensa tulojen perusteella maksanut Teostolle kuukausittain 1.035,40 mk. Vuoden 2000 alusta Reissuradion Teostolle maksama korvaus on noussut 55.000 mk/vuosi, eli 4.583,40 mk/kk Teoston kaupallisten radioasemien minimitariffin muuttamisen vuoksi. Reissuradio katsoo, että minimitariffin nosto nelinkertaiseksi on ollut kohtuuton ja Teosto on syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Reissuradio on Kilpailuvirastolle selvittänyt, että 55.000 mk minimikorvaus on sille kohtuuton, koska se on Reissuradion liikevaihdolla reilusti yli neljännes koko liikevaihdosta.
Hinnoittelun kustannusvastaavuus
Reissuradio katsoo, ettei se ole tietoinen tai vastuussa mahdollisista Teoston käsittelykustannuksista. Lisäksi Reissuradio katsoo, etteivät Teoston esittämät laskelmamallit sovellu tai toteudu Reissuradion suhteen. Reissuradio katsoo, että Teoston esittämät kuuntelijaluvut pääkaupunkiseudulla eivät missään olosuhteissa sovellu musiikin soittokorvauksia määriteltäessä Reissuradion toiminnassa, vaikka Reissuradion kuuluvuusalueella onkin miljoona potentiaalista kuulijaa. Teoston vertailua kaupallisten radioiden ja Ylen Aikaisen välillä Reissuradio on pitänyt epäasiallisena, koska Reissuradio ei kuulu Radioliittoon ja asiaan vaikuttavia tietoja on vaikea ammattilaisenkaan saada.
Asian kilpailuoikeudellinen arviointi
Teoston määräävä markkina-asema
Kilpailuneuvosto on todennut Teostoa koskevissa ratkaisuissaan (dno 5/359/95, kilpailuneuvoston päätös 5.10.1995 ja dno 22/359/96, kilpailuneuvoston päätös 1.6.1998), että Teosto ry:llä on tosiasiallinen monopoli säveltaiteen tekijänoikeuksien hallinnoinnissa Suomessa.
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
Toimenpidepyynnön perusteella Teoston on epäilty käyttäneen väärin määräävää markkina-asemaansa ottaessaan käyttöön kaupallisille radioasemille uuden minimitariffin, mistä on aiheutunut pienille kaupallisille radioasemille kohtuuton musiikinesityskorvausmaksun korotus. Edellä mainitun tyyppistä kilpailunrajoittamista arvioidaan kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdan perusteella.
Kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 4 kohdan mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä pidetään kohtuuttoman tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltamista. Lainkohdassa asetettu kohtuullisuus- ja tasapuolisuusvelvoite edellyttää käsiteltävässä tapauksessa, että Teoston musiikinesityksistä perimät korvaukset, niihin tehtävät korotukset ja uusien maksujen käyttöönotto ovat mahdollisimman kustannusvastaavat, eli seuraavat asiakkaiden palvelemisesta Teostolle aiheutuvia kustannuksia. Samoin edellytyksenä on, että Teoston saamat tuotot eivät kokonaisuudessaan tai jonkin asiakasryhmän kohdalla olennaisesti ylitä välttämättömiä suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Uuden minimitariffin kustannusvastaavuuden arviointi
Kilpailuneuvosto on katsonut Teosto ry:tä koskevassa ratkaisussaan (dno 22/359/96, päätös 1.6.1998), että tekijänoikeuskorvauksia, kuten immateriaalioikeuksien hyödyntämisestä maksettavia korvauksia ei voida tarkastella pelkistetyn kustannuslaskennan avulla. Immateriaalioikeuksille on luonteenomaista, ettei käyttökorvaus määräydy hyödykkeen (immateriaalioikeuden) tuottamiskustannusten tai sen luovuttamisesta eri käyttäjille tai käyttäjäryhmille syntyvien kustannusten perusteella. Oikeudenhaltijalle tuleva korvaus määräytyy yleensä joko oikeuden hyödyntämisen laajuuden (käyttöperiaate) tai siitä saatavien tulojen (rojaltiperiaate) perusteella. Päätöksessä katsottiin keskeiseksi kilpailuoikeudelliseksi kysymykseksi asiakkaiden samankaltaisuuden arvioinnissa se, onko asiakkaiden kesken kyse samanlaisesta musiikin hyödyntämisestä.
Teosto on selvityksessään perustellut uuden minimitariffin kustannusvastaavuutta esittämällä Kilpailuvirastolle laskelmia Reissuradion raporttien tallentamisen kustannuksista sähköiseen muotoon. Teoston selvityksen mukaan Reissuradion vuodelta 1999 ennen 15.1.2000 toimittamien paperiraporttien toteutuneet tallentamiskulut ovat olleet 12.255,71 mk. Teoston selvityksen mukaan sille aiheutusi 45.000 markan vuotuinen kustannus, jos Reissuradion kaltainen radioasema toimittaisi sopimuksen mukaisesti koko vuodelta esittämästään musiikista ja Teosto tallennuttaisi ne sähköiseen muotoon.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei Teoston esittämien laskelmien radioasemien musiikinesityskorvausten hallinnointikustannuksista perusteella voida suoraan osoittaa uuden minimitariffin kustannusvastaavuutta ja laskelmat saattavat sisältää kustannustehottomuutta, jota ei kilpailuilla markkinoilla toimivilla yrityksillä yleensä esiinny.
Teoston selvityksen mukaan kaupallisilta radioasemilta perittävät musiikinesityskorvaukset vaihtelevat [ ][7] mk:n ja [ ][8] mk:n välillä vuodessa. Lisäksi musiikinesityskorvaukset koskevat myös teosten ei-kaupallista esittämistä ja esim. Ylen Aikainen maksoi Teostolle vuonna 1998 musiikinesityskorvauksia [ ][9] mk/min ja korvaus vuositasolla oli noin [ ][10]mk/vuosi.
Reissuradio on vastineessaan perustellut uuden minimitariffin kohtuuttomuutta sillä, että Reissuradio on kaupallisista radioasemista poikkeava maantieliikenteeseen ja amerikkalaiseen kantriin erikoistunut radioasema. Lisäksi uusi minimikorvaus olisi Reissuradion liikevaihdosta yli neljänneksen. Reissuradio on selvittänyt, että valtaosa sen ohjelmasta (17,5 tuntia/vrk) muodostuu amerikkalaisesta kantrimusiikista.
Kilpailuvirasto katsoo, että Reissuradio toimii samoilla markkinoilla muiden kaupallisten radioasemien kanssa, joten siihen voidaan soveltaa samoja periaatteita kuin muihinkin kaupallisiin radioasemiin. Kilpailuvirasto katsoo, että kaupallisten radioasemien tekijänoikeusmaksuja voidaan arvioida käyttöperiaatteen perusteella, koska kaupalliset radioasemat saavat tulonsa mainoksista ja kaupallisen radiotoiminnan luonteeseen kuuluu olennaisena osana musiikin esittäminen.
Kilpailuvirasto on vertaillut kaupallisten radioiden uutta minimitariffia Teoston pääkaupunkiseudulla kaupallisilta radioasemilta ja ei-kaupallisilta perimiin vuosittaisiin musiikinesityskorvauksiin ja minimikorvauksella saatavan musiikinhyödyntämisen mahdollisuuden laajuuteen. Tämän perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että 55.000 markan vuosittaista musiikinesityskorvausta noin 1.000.000 kuulijan potentiaalin omaavalle kaupalliselle radioasemalle, joka oman selvityksensä mukaan soittaa vuorokaudessa 17,5 tuntia Teostomaksun alaista musiikkia, ei voida pitää kohtuuttomana.
Virasto ei myöskään ole saanut vastaavanlaisia selvityspyyntöjä muilta sellaisilta asiakkailta, joiden Teostomaksu on noussut minimitariffin käyttöönoton jälkeen. Lisäksi välittömiä vuotuisia asiakaskohtaisia musiikinesityskorvausten hallinnoimiskustannuksia koskeva Teoston selvitys kaupallisten radioasemien osalta ei tue sitä väittämää, että Teosto olisi syyllistynyt kustannusvastaamattomaan hinnoitteluun ottaessaan käyttöön uuden minimitariffin kaupallisille radioasemille.
Uuden minimitariffin käyttöönottaminen
Kilpailulainsäädännön asettama kohtuullisuus- ja tasapuolisuusvaatimus edellyttää kuitenkin, että tariffeja ja niiden rakennetta koskevat muutokset toteutetaan maltillisesti ja asiakkaiden oman toiminnan sopeuttamisen kannalta riittävän pitkällä siirtymäajalla. Kilpailuvirasto on aikaisemmin tapauksessa Jyväskeskuksen Hammashuolto Oy (Dno 1096/61/98) ottanut kantaa Teoston musiikinesityskorvaustariffin korottamiseen ja todennut, että pienetkin korotukset on toteutettava maltillisesti ja riittävän pitkällä siirtymäajalla.
Vaikka Teosto on neuvotellut uudesta minimitariffista keväällä 1999, on uudesta minimitariffista tiedotettu radioasemille vasta 22.12.1999 päivätyllä tiedotteella ja uusi minimitariffi on otettu käyttöön 1.1.2000. Kilpailuvirasto katsoo, että minimitariffi on otettu käyttöön liian lyhyen siirtymäajan puitteissa ja siitä on tiedotettu erittäin myöhäisessä vaiheessa niille kaupallisille radioasemille, joita se koskee. Lisäksi Kilpailuvirasto haluaa Teoston kiinnittävän huomiota siihen, että Teostoa on aikaisemmassa päätöksessä huomautettu musiikinesityskorvaustariffien maltillisesta korottamisesta ja riittävän pitkästä siirtymäajasta.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto on selvittänyt Reissuradiolta saamansa toimenpidepyynnön perusteella, onko Teosto käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa ottaessaan käyttöön kaupallisille radioasemille uuden minimitariffin 1.1.2000 lukien.
Teostolla on Kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettu tosiasiallinen monopoli säveltaiteen tekijänoikeuksien hallinnoinnissa Suomessa. Tämän vuoksi Teoston käyttöön ottamaa uutta minimitariffia on arvioitu Kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaisesti.
Ottaen huomioon Reissuradion kaupallinen luonne, musiikin hyödyntämisen laajuus ja kuuntelijapotentiaali, ei Teoston uuden minimitariffin käyttöönottoa tässä tapauksessa voida pitää Kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdan mukaisena määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Kilpailuvirasto katsoo kuitenkin, että Teoston esittämät asiakaskohtaiset musiikinesityskorvausten hallinnointikustannukset saattavat sisältää määräävän markkina-aseman mukanaan tuomaa kustannustehottomuutta, jonka vuoksi Teoston esittämiä perusteluita radioasemilta perittyjen minimitariffien korotuksille ei voida yksistään pitää kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävinä. Lisäksi Kilpailuvirasto huomauttaa uudelleen Teostoa siitä, että hintojen korotukset on toteutettava maltillisesti ja riittävän pitkällä siirtymäajalla.
Kilpailuvirasto poistaa asian enemmästä käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 § ja 7 §:n 4 kohta.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta Kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n 1 momentin mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
[1] Tieto poistettu liikesalaisuutena.
[2] Tieto poistettu liikesalaisuutena.
[3] Tieto poistettu liikesalaisuutena.
[4] Tieto poistettu liikesalaisuutena.
[5] Tieto poistettu liikesalaisuutena.
[6] Tieto poistettu liikesalaisuutena.
[7] Tieto poistettu liikesalaisuutena.
[8] Tieto poistettu liikesalaisuutena.
[9] Tieto poistettu liikesalaisuutena.
[10] Tieto poistettu liikesalaisuutena.