1 asia
Määräävän markkina-aseman epäilty väärinkäyttö lentoliikenne- ja matkatoimistopalveluiden markkinoilla.
2 osapuolet
Finnair Oyj, Vantaa
3 ratkaisu
Asia poistetaan käsittelystä.
4 asian vireilletulo
Kilpailuvirasto on oma-aloitteisissa tutkimuksissaan selvittänyt Finnairin toimintaa suhteessa matkatoimistoihin, matkanjärjestäjiin ja suurasiakkaisiin.
Tutkimusten kohteina ovat olleet Finnairin sopimukset matkatoimistopalveluista ja yhtiön suurille matkatoimistoille maksamat lisäpalkkiot, suurasiakassopimusten ehdot sekä niin sanotut liittymälentoalennukset.
Kilpailuvirasto lähetti 9.12.2002 Finnairille selvityksen, johon oli koottu viraston tutkimuksissa löytyneet potentiaaliset kilpailuongelmat. Finnair vastasi selvitykseen 28.3.2003. Tutkimusten aikana Kilpailuvirasto on saanut Finnairilta myös useita muita selvityksiä. Lisäksi Kilpailuvirasto on saanut lausuntoja ja tietoja muun muassa Finnairin tytäryhtiöiden kanssa kilpailevilta matkatoimistoilta ja matkanjärjestäjiltä, Suomen Matkailualan liitto ry:ltä (SMAL), lentoyhtiöiden palveluita käyttäviltä yrityksiltä ja Ilmailulaitokselta (nykyään Ilmailuhallinto).
5 asiaselostus ja ratkaisun perustelut
Finnairin merkittävän markkina-aseman vuoksi Kilpailuvirasto on tarkastellut Finnairin toimintaa lähtökohtaisesti määräävän markkina-aseman mahdollisen väärinkäytön näkökulmasta. Tutkimusten lopputulos huomioon ottaen ei Kilpailuvirastolla ole kuitenkaan tarvetta ottaa kantaa relevanttien markkinoitten määrittelyyn taikka Finnairin markkina-asemaan.
5.1 Matkatoimistosopimukset
Kilpailuvirasto selvitti tutkimuksissaan, sisältyikö Finnairin matkatoimistosopimuksiin ehtoja, joiden vuoksi matkatoimistot olisivat lipunmyynnissään joutuneet suosimaan Finnairia suhteessa kilpaileviin lentoyhtiöihin. Määräävässä markkina-asemassa olevalta yritykseltä on lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaan kielletty kilpailijoita poissulkevien alennusjärjestelmien käyttäminen. Samalla Kilpailuvirasto tarkasteli, kohteleeko Finnair myynniltään samaa suuruusluokkaa olevia matkatoimistoja tasapuolisesti.
Virasto vertaili eri matkatoimistojen sopimuksia ja erityisesti palkkioiden suuruuteen vaikuttavia ehtoja eri matkatoimistojen sopimuksissa. Yhtenä tarkastelun kohteena olivat myös mahdolliset erot Finnair-konserniin kuuluvien ja sen ulkopuolisten matkatoimistojen sopimuksissa.
Vuosina 1998–2000 Finnair käytti matkatoimistosopimuksista nimitystä asiamiessopimus. Tähän aikaan Finnair solmi joidenkin matkatoimistojen kanssa osana sopimusjärjestelmäänsä lisäpalkkiosopimuksia. Näiden sopimusten perusteella Finnair palkitsi matkatoimistoja ennalta asetettujen myyntitavoitteiden saavuttamisesta. Kilpailuvirasto on tarkastellut tutkimuksissaan Finnairin tytäryhtiöiden Area Oy:n ja Suomen Matkatoimisto Oy:n sekä Töölön Matkatoimisto Oy:n, Bennett Nordic Oy:n ja Kohdematkat Oy:n sopimuksia lisäpalkkioista.
Vuoden 2001 alussa Finnair uudisti asiamiessopimusjärjestelmänsä ja solmi asiamiesten kanssa sopimukset matkatoimistopalveluista. Kilpailuvirasto on tarkastellut myös näitä uusittuja sopimuksia. Lisäksi virasto on tutustunut Finnairin vuonna 2006 eräille matkatoimistoille[1] maksamiin palkkioihin ja niiden maksuperusteisiin sekä näiden toimistojen vuonna 2007 voimassa olleisiin sopimuksiin.
Komission päätös asiassa British Airways – Virgin
Ennakkotapauksena lentoyhtiöiden matkatoimistoille maksamien palkkioiden kilpailuoikeudellisesta arvioinnista voidaan tarkastella EU:n komission tekemää päätöstä British Airways – Virgin – asiassa[2]. Päätöksessä käsiteltiin British Airwaysin matkatoimistoille Iso-Britanniassa maksamia myynnin kehitykseen perustuvia lisäpalkkioita.
Komissio katsoi päätöksessään, että British Airways oli määräävässä markkina-asemassa lentoliikennepalveluiden markkinoilla suhteessa matkatoimistoihin ja että sen maksamat lisäpalkkiot olivat uskollisuusalennuksia, jotka British Airwaysin määräävän markkina-aseman vuoksi olivat lainvastaisella tavalla kilpailua rajoittavia. Yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuin ja Yhteisöjen tuomioistuin pitivät myöhemmissä ratkaisuissaan päätöksen pääkohdiltaan voimassa. Kilpailuvirasto on tarkastellut Finnairin matkatoimistojen kanssa tekemiä sopimuksia komission tässä päätöksessä asettamien kriteerien mukaisesti.
Komissio julkaisi päätöksen jälkeen periaatteet, joita määräävässä markkina-asemassa olevien lentoyhtiöiden matkatoimistoille maksamien palkkioiden tulee noudattaa. Komission mukaan eri matkatoimistoille maksettavien komissioiden suuruus voi vaihdella: a) eri toimistojen jakelukustannuksien mukaan ja b) toimistojen lentoyhtiölle tuottamien palveluiden arvon mukaan. Maksettavien palkkioiden kasvun tulee perustua: a) lentoyhtiön jakelukustannusten pienenemiselle ja b) matkatoimistojen lentoyhtiölle tuottamien jakelupalveluiden arvon nousulle. Palkkioiden laskuperusteena voidaan käyttää korkeintaan kuuden kuukauden myyntiä. Ne eivät saa perustua edellisen kauden myynnin arvon perusteella lasketuille myyntitavoitteille ja niiden tulee kasvaa lineaarisesti sopimuksissa mainittujen pohja-arvojen yli menevältä osalta. Tietyn lipun kirjoittamisesta maksettava komissio ei saa kasvaa muun tyyppisten lippujen myynnissä tapahtuvan kasvun seurauksena. Matkatoimistoilla on myös oltava mahdollisuus myydä muiden lentoyhtiöiden lippuja sekä kolmansien osapuolten toimittamia hyödykkeitä.
Finnairin lisäpalkkiosopimukset 1998–2000
Finnair maksoi vuosina 1998–2000 käytössä olleiden lisäpalkkiosopimusten perusteella osalle asiamiehistä lisäpalkkioita kansainvälisen reittilentoliikenteen lipunmyynnistä eli ns. IATA -myynnistä. Palkkiot oli sidottu porrastettuihin markkamääräisiin myyntitavoitteisiin. Nämä lisäpalkkiosopimukset ovat saattaneet sisältää kilpailijoita poissulkevan tavoitealennusjärjestelmän piirteitä. Tällaiset alennusjärjestelmät eivät ole määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle sallittuja.
Kilpailuvirasto kiinnitti selvityksissään huomiota muun muassa siihen, että Finnair ei ollut määritellyt tarkkoja markkamääriä tai muita reunaehtoja sille, millä kriteereillä tietyn asiamiehen kanssa tehdään sopimus lisäpalkkioiden maksamisesta. Tämän lisäksi eri toimistojen palkkioiden määräytymisehdoissa ja niille maksetuissa palkkioissa on esiintynyt eroja, jotka ovat saattaneet olla kilpailunäkökulmasta ongelmallisia.
Vuodesta 1998 vuoden 2000 maaliskuuhun Finnair käytti lisäpalkkiosopimuksissa yhtenä lisäpalkkioiden maksuperusteena myös omaa markkinaosuuttaan ja sen kehittymistä asiamiesten lipunmyynnissä. Nämä sopimukset ovat siis palkinneet matkatoimistoja nimenomaan myynnin keskittämisestä Finnairille. Myös nämä sopimukset ovat näiltä osin saattaneet olla ongelmallisia.
Matkatoimistopalvelusopimukset
Vuonna 2001 käyttöön otetuista matkatoimistopalvelusopimuksista Kilpailuvirasto löysi selvityksissään kaksi kilpailunäkökulmasta mahdollisesti ongelmallista piirrettä.
Yksi tällainen piirre oli matkatoimistojen edellisen vuoden myyntiarvojen käyttäminen niille asetettavien alennusten perusteena. Toinen seikka, johon Kilpailuvirasto kiinnitti huomiota, oli se että Finnair palkitsi näiden sopimusten perusteella matkatoimistoja Finnair Plus -myynnin kasvattamisesta. Tällä järjestelyllä on osaltaan saattanut olla tavoitealennuksille tyypillisiä, kilpailua haittaavia vaikutuksia.
Viraston selvitysten aikana vuonna 2003 Finnair uudisti matkatoimistojen kanssa tekemiään sopimuksia ja luopui muun muassa kokonaan matkatoimistoille koti- ja ulkomaanliikenteen reittilippujen kirjoittamisesta maksetuista prosenttipalkkioista eli ns. komissioista. Tämän seurauksena matkatoimistot siirtyivät perimään palveluistaan maksun suoraan asiakkailtaan.
Sopimustilanne vuonna 2007
Kilpailuvirasto pyysi vuoden 2007 syyskuussa nähtäväkseen selvityksen voimassa olevista erityyppisistä sopimuksista matkatoimistojen kanssa sekä otoksen näistä sopimuksista. Selvityksen mukaan Finnairilla on voimassa kolmentyyppisiä matkatoimistosopimuksia: Agent+, Agent ja Agency.
Agent+ – sopimuksia solmitaan Finnairin antaman selvityksen mukaan[3] […] keskittyneiden, […][4] toimistojen kanssa, joiden […] myynti vuodessa ylittää […] euroa. Esimerkiksi sellaisten toimijoiden kuin […] on tehty tällaiset sopimukset.
Agent – sopimuksia solmitaan […]matkatoimistoketjujen kanssa, joiden vuotuinen IATA -myynti on yli […] euroa vuodessa. Tällaisia ketjuja ovat esimerkiksi […]
Agency – sopimuksia solmitaan sellaisten […]matkatoimistojen kanssa, joiden vuotuinen IATA – myynti on […] euroa vuodessa. Agency – luokan sopimuksia Finnairilla on esimerkiksi […] kanssa.
Näiden erityyppisten sopimusten perusteella Finnair maksaa matkatoimistolle palkkioita seuraavasti:
Agent+
| Maksuperuste | Palkkioprosentti | Laskuperuste |
| C,-Y,-J,-luokkien myynti | […] | Ko. luokkien myynti alkaen 1. lipusta |
| Työn laatu | […] | kv. IATA-myynti |
| Muu keskinäinen yhteistyö | […] | kv. IATA-myynti |
| Kanta-asiakasjärjestelmät | […] | Finnair Plus kv. IATA-myynti |
| Yrityskoodien ylläpitäminen | […] | yrityskoodillinen kv. IATA-myynti |
Agent
| Maksuperuste | Palkkioprosentti / € | Laskuperuste |
| C,J,-Y -luokkien myynti | […] | Ko. luokkien myynti alkaen 1. lipusta |
| Työn laatu | […] | kv. IATA-myynti |
| Muu keskinäinen yhteistyö | […] | kv. IATA-myynti |
| Kanta-asiakasjärjestelmät | […] | Finnair Plus kv. IATA-myynti |
| Yrityskoodien ylläpitäminen | […] | yrityskoodillinen kv. IATA-myynti |
| Kv. reittien kuponkikohtainen palkkio | […] | myytyjen lippujen lkm. |
Agency
| Maksuperuste | Palkkioprosentti / € | Laskuperuste |
| Koulutus | […] | kv. IATA-myynti |
| Muu keskinäinen yhteistyö | […] | kv. IATA-myynti |
| Kanta-asiakasjärjestelmät | […] | Finnair Plus kv. IATA-myynti |
| Kv reittien kuponkikohtainen palkkio | […] | myytyjen lippujen lkm. |
Finnairin mukaan muulla keskinäisellä yhteistyöllä tarkoitetaan asiakkaisiin ja/tai henkilökuntaan kohdistuvaa markkinointia. Agent+ sopimus käsittää lisäksi Finnairin ja matkatoimiston […] erillisen suunnitelman mukaan. Agent- ja Agency-sopimuksiin sisältyvä kuponkikohtainen lisäpalkkio on Finnairin mukaan […].
Tämän lisäksi sopimuksiin sisältyy kansainvälistä IATA -myyntiä koskevia myyntitavoitteita, joiden saavuttamisesta Finnair maksaa lisäpalkkion. Koska lisäpalkkiot on sidottu suoraan myynnin kehitykseen, on Kilpailuvirasto erityisesti kartoittanut näiden lisäpalkkioiden taloudellista merkitystä matkatoimistoille vertaamalla maksettujen palkkioiden suuruutta matkatoimistojen liikevaihtoon ja – tulokseen, Finnair-myynnin arvoon sekä toimistojen myymien kansainvälisen liikenteen lentolippujen keskimääräiseen hintaan ja asiakkailta perimiin palvelumaksuihin.
Kilpailuvirasto on tutustunut Finnairin vuonna 2007 voimassa olleisiin, erityyppisiin matkatoimistosopimuksiin ja niiden perusteella maksettuihin palkkioihin. Kilpailuvirasto pyysi Finnairia toimittamaan sopimusten perusteella maksetuista palkkioista selvitykset vuodelta 2006 Arealta, Suomen Matkatoimistolta, Kaleva Travelilta, Via Travelzonilta, Matka-Vekalta ja Matkaketjulta.
Ajalla 1.1.2007–31.12.2007 voimassa olleissa sopimuksissa lisäpalkkioihin oikeuttavat myyntikynnykset on sidottu puolen vuoden myynnin suuruuteen. Asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta maksettavien palkkioiden prosentuaalinen suuruus on selvästi alhaisempi kuin Kilpailuviraston aiemmin tutkimissa 2000-luvun alussa voimassa olleissa sopimuksissa. Aikaisemmissa sopimuksissa lisäpalkkiot olivat myynnin tasosta ja toimistosta riippuen […] % sopimuskauden myynnistä. Nykyisissä sopimuksissa lisäpalkkioiden suhteellinen osuus on […] % puolen vuoden myynnistä. Palkkioiden suuruus on siis nykyään vain […] % aikaisemmasta palkkiotasosta. Alennusten alhaiset suhteelliset suuruudet johtavat luonnollisesti toimistojen myyntiin suhteutettuna pieniin rahamääräisiin palkkioihin.
Ottaen huomioon näiden myyntitavoitteisiin sidottujen palkkioiden suhteen matkatoimistoketjujen liiketoiminnan volyymiin sekä toimistojen itse asiakkailtaan perimiin palkkioihin, on hyvin epätodennäköistä, että Finnairin maksamilla lisäpalkkioilla voisi olla merkitystä lentoyhtiöiden väliselle kilpailulle Suomesta ja Suomeen lennettävässä liikenteessä. Myöskään Finnair – konserniin kuuluvien ja sen ulkopuolisten matkatoimistojen välillä ei ole havaittavissa myyntipalkkioissa mainittavia eroja, joilla virasto voisi perustellusti olettaa olevan vaikutusta toimistojen väliseen kilpailuun.
Muut Finnairin matkatoimistoille maksamat palkkiot on nykyisessä järjestelmässä liitetty suoraan matkatoimiston Finnairille tekemiin palveluihin kuten kanta- ja yritysasiakastietojen käsittelyyn. Näistä toiminnoista maksettavat palkkiot on määritelty […] ja ne ovat kaikille samaan sopimuskategoriaan kuuluville toimistoille yhtäläiset.
Kilpailuvirasto pitää parannuksena Finnairin toimintatavoissa myös sitä, että nykyisessä kolmiportaisessa sopimusjärjestelmässä Finnair on määrittänyt toimistojen vuotuiselle myynnille kynnysarvot, joiden mukaan sopimustyyppi määräytyy. Ehdoista käy ilmi, että ehdot on porrastettu suhteessa toimistojen myynnin arvoon ja siten niiden taloudelliseen merkitykseen Finnairille.
Viraston selvitysten aikana Finnair on pienentänyt maksamiaan lisäpalkkioita ja selkeyttänyt sopimus- ja palkkiojärjestelmäänsä. Näiden muutosten seurauksena tutkimusten alussa vallinnut tilanne on muuttunut huomattavasti. Finnairin sopimusjärjestelmään tekemät muutokset ja nykyinen markkinatilanne huomioiden virasto ei katso tarpeelliseksi selvittää asiaa tältä osin enempää.
5.2 Yritysasiakassopimukset
Kilpailuvirasto on selvityksissään kiinnittänyt huomiota myös Finnairin suurasiakkailleen myöntämiin alennuksiin. Virasto on selvittänyt näiden alennusten potentiaalisia sitovia vaikutuksia määräävän markkina-aseman mahdollisena väärinkäyttönä.
Asiakkaiden ostojen ja Finnairin niille vuosina 2001–2002 maksamien alennusten vertailun perusteella vaikutti siltä, että annetut alennukset eivät olleet johdonmukaisesti sidoksissa asiakkaiden ostojen suuruuteen. Finnairin keskeinen asema kansainvälisen ja kotimaisen reittiliikenteen markkinoilla huomioon ottaen näillä alennuksilla olisi saattanut olla lentoyhtiöiden suurasiakkaista käymää kilpailua haittaavia vaikutuksia.
Sopimusten ja niihin sisältyvien alennusjärjestelmien vaikutusten selvittämiseksi Kilpailuvirasto lähetti 2.6.2005 joukolle erisuuruisia yrityksiä lausuntopyynnön lentoliikennesopimuksia koskien. Lausuntopyyntö lähetettiin yhteensä 55 eri yritykselle, joista 30 vastasi. Alla olevaan taulukkoon on koottu vastanneiden yritysten lentoliikennepalveluitten hankintaa koskeva sopimustilanne kesällä 2005.
Vastanneiden yritysten sopimustilanne
| Yksi sopimus | 5 |
| Kaksi sopimusta | 8 |
| Useampia sopimuksia | 10 |
| Ei sopimusta | 3 |
| Kv konsernitason sopimus | 2 |
| Sopimus matkatoimiston kanssa | 2 |
| Vastanneita | 30/55 (55%) |
Kahdeksallatoista yrityksellä oli sopimus vähintään kahden taikka useamman lentoyhtiön kanssa. Lisäksi kahdella vastaajalla oli kansainvälinen konsernitason sopimus ja kahdella jonkin matkatoimiston. Viidellä yhtiöllä oli ainoastaan yhden lentoyhtiön kanssa sopimus. Näistä […] oli sopimus ainoastaan Finnairin kanssa.
Kilpailuvirasto pyysi lisäksi yrityksiä arvioimaan sopimuslentoyhtiön valintaan vaikuttavia tekijöitä asettamalla valintaan mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä merkittävyysjärjestykseen.[5] Yhtiöt pitivät yleisesti ottaen hintaa ja lentoyhtiöiden palveluiden kattavuutta – eli reittiverkoston laajuutta, päivittäisten lähtöjen ja suorien lentojen lukumäärää – tärkeimpinä valintakriteereinä.
Lentoyhtiöiden tarjoamat alennukset, palvelun taso ja pisteidenkeruuohjelmat arvioitiin keskimäärin edellä lueteltuja vähemmän tärkeiksi tekijöiksi. Muista tekijöistä turvallisuus mainittiin kolmessa vastauksessa. Näiden vastausten valossa lentoyhtiöiden alennusohjelmien merkitys ei siis vaikuta ratkaisevalta yhtiöiden ostokäyttäytymiselle.
Kilpailuviraston tutkinnan aikana saamien tietojen mukaan Finnairin yritysasiakassopimuksissa oli ns. […]-ehto, jonka mukaan sopimuksen solmiva yritys sitoutuu […] lentomatkoja varattaessa.
Jo pelkästään ehdon muotoilun perusteella oli mahdollista, että se oli ristiriidassa määräävässä markkina-asemassa olevalle yhtiölle kilpailulainsäädännössä asetettujen velvoitteiden kanssa.
Viraston kyselyyn saamista vastauksista kävi kuitenkin ilmi, että suurimmalla osalla Kilpailuviraston lausuntopyyntöön vastanneista yrityksistä ei ollut […]ehtoa sopimuksissaan. Eräissä sopimuksissa asiakkaan odotettiin vain viestittävän Finnairin kanssa solmitun sopimuksen ja pisteidenkeruuohjelman olemassa olosta henkilöstölleen. Yhdeksällä vastaajalla oli jossakin tekemistään lentoliikennepalvelusopimuksista esiintynyt tällainen ehto.
Ehdon vaikutus matkustushankintoihin arvioitiin kuitenkin kautta linjan hyvin vähäiseksi ja pääsääntö näyttäisi olevan se, että […] silloin, kun se muutenkin sopii yhtiön kulloisiinkin matkustustarpeisiin. Ehdon noudattamista ei valvota eikä se selvästikään estä yritysasiakkaita solmimasta sopimuksia myös muiden lentoyhtiöiden kanssa.
Lausuntopyynnössä pyydettiin lisäksi yrityksiä arvioimaan yritysasiakassopimusten ohjaavaa vaikutusta hankintoihin. Vastauksista kävi selvästi ilmi, että yritysten valintojen kannalta ratkaisevaa on kulloinenkin matkustustarve ja että tarvittavaan lentoon pyritään löytämään edullisin taikka nopein vaihtoehto sopimuksista riippumatta. Finnairin taikka muiden lentoyhtiöiden kanssa tehtyjä sopimuksia ei siis tuotu esille hankintoja keskeisesti ohjaavina tekijöinä.
Finnair merkittävänä toimijana lentoliikennemarkkinoilla on vahva tekijä myös suurasiakaskentässä, mutta viraston saamat vastaukset eivät anna viitteitä siitä, että suurasiakassopimuksilla olisi sellaisia asiakkaita sitovia vaikutuksia, että lentoyhtiöiden välinen kilpailu niiden vuoksi olisi merkittävästi rajoittunut. Kilpailuvirasto ei näiden tietojen perusteella pidä asian enempää selvittämistä tältäkään osin tarpeellisena.
5.3 Liittymälentoalennukset
Finnair myöntää valmismatkalle ulkomaille Helsingistä jatkaville matkustajille kotimaanlennolla maantieteelliseen vyöhykejakoon perustuvia liittymälentoalennuksia silloin kun lomalento lennetään Finnairin koneella. Finnairin mukaan liittymähintaisia paikkoja – kuten muitakin halvempia lippuja – on saatavana rajoitetusti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liittymähintaisten paikkojen myyntiä tietylle lennolle rajoitetaan lennon täyttyessä muihin hintoihin tehdyistä varauksista. Tietyn varausasteen ylittyessä liittymähintaisia lippuja ei enää lennolle myydä. Liittymähintaisten lippujen tarjonta määräytyy siis samalla tavalla kuin muidenkin halvempien lentolippujen eli […] annettujen ohjeiden mukaan.
Kilpailuviraston aloittaessa tutkimukset 2000-luvun alussa, olivat liittymälentoalennukset selvästi kilpailukykyisempiä kuin muut Finnairin tarjoamat hinnat kotimaan liikenteessä. Tuolloin liittymälentohinnat olivat jopa 70 % halvempia kuin niin sanotut täysihintaiset liput. Ylivoimaisesti suurin osa ulkomaille suuntautuvista lomalennoista lennetään Helsinki-Vantaan lentokentältä. Liittymälentojen edullisuus ja saatavuuden rajoittaminen Finnairilla lennettäviin lomalentoihin on saattanut johtaa siihen, että näillä alennuksilla on ollut kielteinen vaikutus muita lentoyhtiöitä lomalentotuotannossaan käyttävien matkanjärjestäjien kilpailukykyyn.
Eräältä matkanjärjestäjältä saadussa lausunnossa todettiin muun muassa, että Finnair ei ollut kaikkina aikoina pystynyt toimittamaan tarvittavaa konekapasiteettia. Tämä oli osaltaan johtanut siihen, että matkanjärjestäjän oli ollut pakko käyttää muita lentoyhtiöitä matkatuotannossaan toistuvasti. Muita lomalentoyhtiöitä käytettäessä ko. matkanjärjestäjien kilpailukyky kärsi suhteessa Finnair-konsernin matkanjärjestäjiin silloin kun asiakkailla ei ollut mahdollisuutta hankkia Helsinkiin lennettävää kotimaan matkaa liittymälentohintaan.
Liittymälennot vuonna 2007
Liittymälentojen saatavuuteen pätee edelleen nykyään samat ehdot kuin aikaisemmin, eli vain sellaiseen lomapakettiin, joka perustuu Finnairin Helsingistä lähtevään loma- tai reittilentotuotantoon, voi ostaa liittymälennon.
Lentoliikennemarkkinoilla on kuitenkin tapahtunut joitakin huomattavia muutoksia 2000-luvulla. Niin sanottujen halpalentoyhtiöiden ilmaantuminen markkinoille on aiheuttanut alan perinteisille toimijoille paineita tuoda tarjolle aiempaa selvästi edullisempia ja kokonaan uusia vaihtoehtoja. Asian käsittelyn alkaessa ei markkinoilla ollut tarjolla esimerkiksi yhdensuuntaisia lentoja muuten kuin erittäin korkeaan hintaan. Nykyään kotimaan reiteillä Finnairin lisäksi SAS:n tytäryhtiö Blue1 myy yhdensuuntaisia lentolippuja myös economy -luokkaan. Alla esimerkkejä Finnairin kotimaan tarjonnan hinnoittelusta syyskuussa 2007:
| Hinta (€) | Joensuu, J-kylä, Kokkola, Kuopio, Vaasa | Kajaani, Kuusamo, Rovaniemi | Turku, Tampere | Kittilä, Ivalo | Oulu |
| Halvin yhdensuuntainen | […] | […] | […] | […] | […] |
| Liittymälento yhteen suuntaan | […] | […] | […] | […] | […] |
| Halvin meno-paluu | […] | […] | […] | […] | […] |
Finnairilla on nykyään kaikilla kotimaan reiteillä tarjolla lentolippuja, joiden hinnat [ovat vastaavat kuin][6] liittymälentojen hinnat ja joiden saatavuus ei ole mitenkään sidottu lomamatkalla käytettävään lentoyhtiöön. Tällaisia lippuja ovat yhtiön mukaan […]-varausluokkien lentoliput.
Finnairin Kilpailuvirastolle toimittamien tietojen mukaan liittymälentoja on ollut vuoden 2007 tammi-kesäkuussa yhteensä tarjolla […] paikkaa. Liittymälentojen kysyntä eli asiakkaiden tekemien varausten määrä on tänä aikana ollut […] paikkaa. Samaan aikaan liittymälentoja [vastaavien][7], edellä lueteltujen lipputyyppien tarjonta on ollut […] ja kysyntä […] paikkaa.[8]
Liittymälentoja on siis ollut tarjolla näiden tietojen perusteella noin […] % enemmän kuin [vastaavia][9] lipputyyppejä. [Vastaavien][10] lipputyyppien kysyntä on samaan aikaan ollut kuitenkin […] suurempaa.
Vaikka lentolippujen keskihinta kotimaan liikenteessä onkin viime aikoina ollut hienoisessa nousussa 2000-luvun alussa tapahtuneen hintojen selvän laskun jälkeen, on matkustajille tarjolla nykyään aiempaa monimuotoisempia ja edullisempia vaihtoehtoja kuin viraston aloittaessa tutkimukset.
Markkinoilla tapahtuneen kehityksen vuoksi ei Finnairin tarjoamilla liittymälentoalennuksilla viraston arvion mukaan voida nykyään olettaa olevan sellaisia kilpailua estäviä vaikutuksia, että Kilpailuviraston puuttuminen asiaan olisi perusteltua. Kilpailuvirasto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kilpailutilanne kotimaan lentoliikenteessä on 2000-luvulla vaihdellut hyvinkin nopeasti. Tämän vuoksi liittymälentojen saatavuuden rajoittaminen voi markkinaolosuhteiden, esimerkiksi hintatason, muuttuessa saada toisenlaisen merkityksen kuin tällä hetkellä.
Ottaen kuitenkin huomioon, että Finnair on viraston selvitysten aikana ilmoittanut olevansa vastaisuudessa valmis tarjoamaan matkanjärjestäjille mahdollisuutta sopia liittymälentoalennusten yhdistämisestä myös muilla lentoyhtiöillä lennettäviin lomalentoihin, ei virastolla ole tässä vaiheessa aihetta ryhtyä enempiin toimenpiteisiin.
6 sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (480/92) 3 § 2 momentti ja 6 § (ja ennen 1.5.2004 voimaan tullutta lainuudistusta kilpailunrajoituslaki 7 §).
7 muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
8 lisätiedot
Lisätietoja antaa Antti Norkela.
[1] Area Oy, Suomen Matkatoimisto Oy, Kaleva Travel Oy, Via Travelzon Oy, Matka-Vekka Oy ja Matkaketju Oy.
[2] EY:n komission päätös 2000/74/EY, 14.7.1999, Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös T-219/99, 17.12.2003 ja Yhteisöjen tuomioistuimen päätös asiassa C-95/04 P, 15.3.2007.
[3] Finnairin selvitys 24.9.2007.
[4] Tiedot on poistettu liikesalaisuuksina.
[5] Arvioitavat tekijät olivat: a) reittiverkoston kattavuus, b) suorien lentojen osuus yhtiön tarjonnasta, c) päivittäisten lähtöjen lukumäärä, d) hintataso, e) lentoyhtiön tarjoamat alennukset, f) pisteidenkeruuohjelmat, g) palvelun taso ja h) muut mahdolliset tekijät.
[6] Tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[7] Tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[8] Finnairin vastaus Kilpailuvirastolle 24.10.2007.
[9] Tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[10] Tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.