Osapuolet
Boreal Kasvinjalostus Oy
Toimenpidepyynnön tekijä:
Maanviljelijä Antti Seppälä
Ratkaisu
Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja se poistetaan käsittelystä.
Asian vireilletulo
Maanviljelijä Antti Seppälä on tehnyt 26.2.2003 Kilpailuvirastolle toimenpidepyynnön koskien Boreal Kasvinjalostus Oy:n (Boreal) toimintaa kantasiementen toimituksissa tietyille alueille. Kilpailuvirastoon on puhelimitse tullut myös muita yhteydenottoja, jotka koskevat käytännössä samaa asiaa. Yhteydenottojen mukaan määräävässä markkina-asemassa oleva Borealin parhaiden uusien kantasiemenlajikkeiden toimituksiin liittyy Borealin osakkaita suosivia ja muita toimijoita syrjiviä piirteitä. Edelleen yhteydenotoissa on katsottu, että myös kantasiemenlajikkeita koskeviin rojaltimaksuihin liittyy Borealin osakkaita suosivia ja muita toimijoita syrjiviä piirteitä.
Asiaselostus ja ratkaisun perustelut
Kasvinjalostustoiminnasta säädetään laissa kasvinjalostajanoikeudesta (789/1992). Lain 1 §:n mukaan kasvilajikkeen jalostaja tai se, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, (lajikkeen omistaja) voi rekisteröinnillä saada yksinoikeuden lajikkeen ammattimaiseen hyväksikäyttämiseen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Lain 2 §:n mukaan kasvinjalostajanoikeus voidaan myöntää kasvilajikkeeseen, joka kuuluu kasvisukuun tai -lajiin, jonka viljelyllä tai maahantuonnilla voi Suomessa olla kaupallista merkitystä.
Borealin mukaan sen myymä tuote on kasvilajike. Boreal myy oikeuksia kehittämiinsä kasvilajikkeisiin siemenliikkeille, jotka puolestaan tuottavat Borealin toimittamasta kantasiemenestä sertifioitua kylvösiementä viljelijöille. Kasvinjalostajaoikeus edellyttää lajikkeen lisäysaineiston hyödyntäjänä olevalta siemenliikkeeltä lupaa lajikkeen käyttöön. Lupa perustuu jalostajan ja siemenliikkeen väliseen sopimukseen. Tietyn kasvilajikkeen kasvinjalostusoikeuden myynti on Borealin liiketoimintaa.
Boreal ei myy oikeuksia suoraan viljelijöille vaan se myy oikeuksia siemenliikkeille, jotka tuottavat kylvösiementä yksittäisten viljelijöiden käyttöön. Esimerkiksi toimenpidepyynnön tekijä ei siten kuulu Borealin jakeluportaaseen, sillä Borealin mukaan yksittäiset maanviljelijät ovat sen tuotteiden loppukäyttäjiä, jotka voivat ostaa tarvitsemaansa kantasiementä tuotantosopimuksen tekevältä siemenliikkeeltä, joka taas saa kantasiementä lajike-edustussopimuksen mukaisesti kasvinjalostajalta.
Borealin mukaan sen liiketoimintaa koskevat viljalajikohtaiset markkinat voidaan pääsääntöisesti erotella omiksi markkinoikseen. Sen sijaan yhden viljalajin eri lajiketyypit eivät Borealin mukaan yleensä eroa niin merkittävästi toisistaan, että niiden erotteleminen omiksi markkinoikseen olisi perusteltua.
Kilpailuvirasto katsoo, että tämän asian ratkaisemiseksi ei ole välttämätöntä määritellä relevantteja markkinoita tai Borealin markkina-asemaa näillä markkinoilla täsmällisesti. Ottaen huomioon Borealin korkea markkinaosuus erityisesti eräiden kasvilajikkeiden kohdalla, sen markkinakäyttäytymistä on kuitenkin tarkoituksenmukaista tarkastella lähtökohtaisesti mahdollisen määräävän markkina-aseman väärinkäytön näkökulmasta.
Borealin toimittamien tietojen mukaan Suomen kansallisessa lajikeluettelossa oli vuonna 2004 yhteensä 94 viljalajiketta, joista 40 oli Borealin jalostamia. Viljalajeittain eriteltynä tarjonta oli oli seuraava: Ohra 35 / 13 kpl, [1] kaura 22/11 kpl, kevätvehnä 11 / 5 kpl, kevätruis 1 / 0 kpl syysvehnä 10 / 5 kpl, syysruis 11 / 6 kpl ja ruisvehnä 4 / 0 kpl. Borealin mukaan tarkasteltaessa markkinoita lajikohtaisesti sen markkinaosuus vaihtelee 10 ja 90 %:n välillä lajista riippuen. Borealin lisäksi markkinoilla on useita ulkomaisia kasvinjalostajia. Lisäksi osa Borealin omistajista on ryhtynyt kilpailemaan tämän kanssa lajikemarkkinoilla. Borealin mukaan sen perustamisesta lähtien on pidetty selvänä, että omistajat voivat kilpailla sen kanssa.
Borealin selvityksen mukaan siemenalan toimijoilla onkin useita eri kanavia hankkia itselleen lajike-edustuksia, mikäli ne pystyvät osoittamaan olevansa taloudellisesti kannattava jakelutie lajikkeen omistajille. Borealin selvityksen mukaan sen omassa sopimustoiminnassa lajike-edustussopimukset sovitaan liiketaloudellisin ja tasapuolisin perustein kaikkien kanssa, eikä lajike-edustussopimuksiin ole etuoikeutta yhdelläkään siemenliikkeellä. Borealin mukaan sen hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti lajike-edustajalta edellytetään aina 1) luotettavaa taloudellista asemaa ja kykyä vastata sitoumuksistaan, 2) riittävää, lajin ja lajiketyypin mukaan vaihtelevaa siementuotantovolyymiä, 3) kykyä, resursseja ja halua panostaa lajikkeen markkinointiin pitkäjänteisesti sekä 4) kykyä asianmukaisten laatuvaatimusten täyttämiseen.
Silloin kun Boreal onnistuu kehittämään markkinoille uuden lajikkeen, se esittelee sitä käytännössä kaikille siemenliikkeille ja samalla kartoittaa kunkin liikkeen kiinnostuksen ja arvioidun tuotantovolyymin kyseisen lajikkeen osalta. Borealin mukaan siementuotantoprosessista aiheutuvat kustannukset ja niiden rakenne johtaa usein käytännössä siihen, että uuden lajikkeen myynti on suurelle siemenliikkeen huomattavasti kannattavampaa kuin pienelle liikkeelle. Lisäksi pienillä siemenliikkeillä on usein merkittäviä kapasiteettirajoitteita. Borealin mukaan se ei tee lainkaan varsinaisia yksinmyyntisopimuksia, mikä tarkoittaa sitä, että Boreal ei ole yhdessäkään sopimuksessa myöskään uutuuslajikkeiden osalta sitoutunut myymään lajikeoikeutta vain yhdelle lajike-edustajalle. Käytännössä Boreal kuitenkin pidättäytyy uuden lajikkeen tullessa markkinoille siemenliikkeen toivomuksesta noin 1–3 vuoden ajan edustussopimusten solmimisesta useampien siemenliikkeiden kanssa. Siemenliikkeelle tämä on usein erittäin tärkeää, koska se joutuu panostamaan uuden lajikkeen markkinointiin ja jakeluun merkittävästi.
Borealin mukaan kaikilla siemenliikkeillä on uutuuslajikkeiden edustusoikeudesta riippumatta mahdollisuus hankkia saman kasvilajin muita lajikkeita joko Borealilta tai muilta toimijoilta. Myös uutuuslajiketta myydään alun markkinointivaiheen jälkeen kaikille siemenliikkeille, jotka täyttävät edellä mainitut kriteerit. Borealin mukaan esimerkiksi Peltosiemen Oy:llä, jonka jäsen toimenpidepyynnön tekijä on, on käytössään useita Borealin lajikkeita. Toimenpidepyynnössä erityisesti esillä olleen ohran osalta näistä useat lajikkeet soveltuvat Borealin mukaan Keski-Suomeen, jossa toimenpidepyynnön tekijä harjoittaa toimintaansa.
Borealin mukaan kasvinjalostaja saa pääosan tuotoistaan lajike-edustussopimusten nojalla siemenliikkeiltä perittävistä sertifioidun siemenen rojalteista sekä viljelijöiltä perittävistä oman siemenen käyttömaksuista. Lajikkeen rojaltin perustaso riippuu lajista, lajiketyypistä ja näiden kilpailuasemasta markkinoilla. Lopullinen tarkka taso määräytyy Borealin ja siemenliikkeen välisissä neuvotteluissa, joiden yhteydessä sovitaan muun muassa jakelu- ja markkinointipanostuksista. Rojaltin perustason lisäksi sovitaan lajike-edustajan kanssa rojaltin kannustavasta volyymiporrastuksesta: mitä suurempi on sertifiointivolyymi, sitä matalampi on rojalti. Volyymi lasketaan lajikekohtaisesti eikä esimerkiksi ko. yrityksen Borealilta ostamien kaikkien lajikkeiden volyymin perusteella, eivätkä suuret siemenliikkeet siten ole rojaltitason porrastuksissa erityisasemassa. Vaihtoehtoisesta lajiketarjonnasta, vaihtoehtoisista jakelukanavista sekä siemenliikkeiden koosta ja neuvotteluvoimasta johtuen Boreal ei voi käytännössä koskaan yksipuolisesti määritellä rojaltitasoa. Rojaltit vaihtelevat käytännössä ennen muuta lajikkeen mukaan. Sen sijaan saman lajikkeen rojalti eri siemenliikkeiden välillä vaihtelee hyvin vähän, eikä tämä siten vaikuta merkittävästi sertifioidun siemenen hintaan. Kaiken kaikkiaan jalostajalle maksettava rojalti on noin 11 % sertifioidun siemenen keskimääräisestä hinnasta.
Kilpailuviraston tehtäväksi on lainsäädännössä asetettu selvittää kilpailunrajoituksia ja niiden vaikutuksia. Jos Kilpailuvirasto katsoo elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän rajoittavan kilpailua, sen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Kilpailuvirasto voi kuitenkin olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kilpailunrajoituksesta huolimatta kokonaisuutena pitää toimivana tai jos kilpailunrajoituksella on vain vähäinen vaikutus taloudelliseen kilpailuun. Kilpailuviraston tavoitteena on lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla puuttua erityisesti kansantaloudellisesti merkittäviin kilpailunrajoituksiin, joilla on markkinamekanismin yleisen toimivuuden kannalta merkittävä haitallinen vaikutus.
Kilpailuvirasto katsoo selvityksissä saamiinsa tietoihin viitaten, että asiassa ei ole esitetty sellaisia näkökohtia, jotka viittaisivat ilmeisiin markkinamekanismin yleisen toimivuuden kannalta haitallisiin vaikutuksiin tai jotka viittaisivat kilpailunrajoituslaissa kiellettyyn kilpailunrajoittamiseen. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, ettei asian yksityiskohtaisempi selvittäminen ole tarpeellista.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (480/1992) 3 §:n 2 mom., 7 §, (laissa 318/2004) 6 §
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään.
Valitusosoitus on liitteenä.
Lisätiedot
Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.
[1] Lajikkeita yhteensä / Borealin lajikkeita