Asianosaisen
OP-Tukku Oy, Vantaa
Asian vireilletulo
Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan OP-Tukku Oy:n (jäljempänä OPT) eräisiin hankintasopimuksiin tavarantoimittajien kanssa sisältyi pakollista kauttalaskutusta koskevia ehtoja. Sopimusten mukaan tavarantoimittajan tuli laskuttaa tavarantoimitukset osuuspankkeihin OPT:n kautta. Kilpailuviraston aikaisempien päätösten mukaan pakollisella kauttalaskutuksella saattaa olla vahingollisia vaikutuksia terveelle ja toimivalle kilpailulle (ks. esim. Silmäterä-optikkoja ja Europta Oy:tä koskeva päätös 21.1.1994, dno 422/61/92 sekä K-kauppiaita ja Kesko Oy:tä koskeva päätös 20.7.1993, dno 77/61/92).
Asian selvittäminen
Kilpailuviraston selvitystoimenpiteet
Kilpailuvirasto on selvittänyt OPT:n kauttalaskutusvaatimuksen vahingollisia vaikutuksia OPT:hen tehdyllä yrityskäynnillä 11.5.1994 sekä kyselyllä osuuspankeille (26.7.1995) ja OPT:n tavarantoimittajille (3.8.1995). Kyselyssä oli mukana 14 osuuspankkia ja 16 tavarantoimittajaa. Tavarantoimittajille tehty kysely koski 36 tuoteryhmää, joista esimerkkeinä mainittakoon toimistokalusteet, holvit, tallelokerojärjestelmät, erilaiset konttorikoneet, rahankäsittelylaitteet ja ATK-laitteet. Kyselyn ulkopuolelle oli jätetty OPT:n varastosta toimitettavat tavarat kuten erilaiset lomakkeet sekä tuotteet, jotka OPT oli itse suunnitellut. Viimeksi mainittuja tuotteita ovat muun muassa jotkut pankkitiskit.
OP-Tukku Oy
OPT perustettiin 9.5.1980. Yrityksen omistaa Osuuspankkien Keskusliitto, johon kaikki osuuspankit kuuluvat jäseninä. OPT:n toiminta-ajatuksena on olla kilpailukykyinen tukkuliike, jonka asiakkaina ovat osuuspankit. Toiminta-ajatukseen kuuluu palvella osuuspankkeja tavarahankinnoissa auttamalla löytämään lyhyessä ajassa varteenotettavat tavarantoimittajat.
OPT:llä on noin 650 tavarantoimittajaa. Näistä 64 myyjän kanssa OPT on tehnyt ns. runko- tai vuosisopimuksen.
OPT:n liikevaihto vuonna 1994 oli 179 miljoonaa markkaa. Liikevaihto muodostui varastotoimituksista, joissa OPT osallistui tavararoiden fyysiseen käsittelyyn, kaupoista, joissa OPT tilasi tavarat toimitettavaksi valmistajalta suoraan pankkiin ja kauttalaskutuksesta, jossa OPT ei osallistunut itse liiketapahtumaan muuten kuin laskuttajana.
Kauttalaskutus
Kauttalaskutuksella tarkoitetaan menettelyä, jossa tavarat ja/tai palvelut toimitetaan suoraan ostajalle, mutta myyjä ei laskuta suoraan ostajaa, vaan jotakin kolmatta osapuolta, tässä tapauksessa OPT:tä.
OPT ilmoitti tehneensä runko- tai vuosisopimuksia 64 tavarantoimittajan kanssa. Nämä tavarantoimittajat olivat OPT:n ilmoituksen mukaan sellaisia, joiden kanssa OPT piti yhteistyötä tärkeänä tuotekehittelyn ja suunnittelun vuoksi. Sopimuksissa edellytettiin laskutuksen kierrättämistä OPT:n kautta esimerkiksi ilmaisulla: ”Myyjä laskuttaa kaikki osuuspankkiryhmälle tapahtuvat toimitukset OP-Tukku Oy:n kautta”. Joissain sopimuksissa kauttalaskutus oli lähinnä suosituksen luontoinen. OPT ei ilmoituksensa mukaan valvonut kauttalaskutusvelvoitteen noudattamista.
Kauttalaskutuksesta OPT saa tuotekohtaisesti sovitun, keskimäärin […] prosentin suuruisen palkkion. OPT:n mukaan palkkiolla katetaan laskutuskustannukset ja osa niistä kustannuksista, jotka ovat syntyneet OPT:n henkilökunnan työpanoksista tuotekehittelyssä, suunnittelussa ja osuuspankkien konsultointitehtävissä tavarantoimittajia valittaessa.
Kilpailuviraston kysely osuuspankeille ja tavarantoimittajille
Kilpailuvirasto selvitti osuuspankeille ja tavarantoimittajille suunnatulla kyselyllä kauttalaskutusvelvoitteen vaikutuksia kilpailun toimivuuteen pankkien yleisesti käyttämien vakiotuotteiden markkinoilla.
Viraston tekemä kysely lähetettiin 14 osuuspankille ja 16 keskeiselle tavarantoimittajalle. Useimmilla kyselyssä mukana olleilla tavarantoimittajilla oli OPT:n kanssa runkosopimus, jossa oli maininta kauttalaskutusvelvoitteesta. Kyselyssä mukana olleet osuuspankit oli valittu eri puolilta Suomea. Niiden joukossa oli sekä suuria että pieniä osuuspankkeja.
Selvityksessä osuuspankkeja pyydettiin ilmoittamaan mm. ostojen määrä suoraan tavarantoimittajilta ja OPT:stä sekä sellaiset vaihtoehtoiset tavarantoimittajat, joista ei ollut mainintaa OPT:n toimittajarekisterissä. Lisäksi osuuspankkeja pyydettiin selvittämään eri tavarantoimittajien kilpailuttamismahdollisuudet.
Tavarantoimittajia pyydettiin ilmoittamaan muun muassa suurimmat asiakkaansa ja myynnin arvo osuuspankeille ja OPT:lle suuntautuneesta kokonais- ja tuoteryhmäkohtaisesta liikevaihdosta.
Osuuspankkien vastauksista ilmeni, että OPT:tä käytettiin hyväksi edullisen tavarantoimittajan etsintäprosessin alkuvaiheessa ajan säästämiseksi. Sen jälkeen osuuspankki päätti usein itsenäisesti tavarantoimittajasta, joka saattoi olla OPT:n sopimuskumppani tai jokin muu yritys. Osuuspankit pystyivät nimeämään monessa vakiotuotteessa vähintään kolme vaihtoehtoista tavarantoimittajaa, jotka ne pystyivät kilpailuttamaan.
Vuonna 1994 osuuspankkien kokonaisostomenot jakaantuivat viraston tekemien arvioiden mukaan siten, että ostot OPT:stä olivat noin 70 % (varastotoimitukset 30 %, suorat toimitukset 40 %) ja suorat ostot tavarantoimittajilta noin 30 %.
Selvityksen perusteella voitiin myös todeta, että viraston kyselyssä tarkoitettujen 36:n tuoteryhmän ostomenojen osuus pankkien tuloslaskelmien ”muut kulut” -ryhmästä oli noin 1-2 %. OPT:n perimät kauttalaskutuspalkkiot olivat puolestaan joitain promillen kymmenesosia tuloslaskelmien muista kuluista.
Tavarantoimittajien antamista vastauksista ilmeni, että osuuspankeille menevät toimitukset voitiin ainakin pääsääntöisesti laskuttaa myös ilman OPT:n kauttalaskutusta. Eräät tavarantoimittajat pitivät kuitenkin kauttalaskuttamista myönteisenä, koska toimitukset kaikille osuuspankeille voitiin laskuttaa yhdellä laskutusosoitteella.
Selvityksessä mukana olleiden tavarantoimittajien kokonais- ja tuoteryhmäkohtaisessa liikevaihdossa oli myynti osuuspankeille ja OPT:lle melko vähäistä. Osuuspankkisektorille suuntautuneen myynnin osuus oli yritysten kokonaisliikevaihdosta kaikissa tapauksissa alle 15 % ja tuoteryhmäkohtaisessa liikevaihdosta laskettuna prosentin osien ja lähes 30 %:n välillä.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Kilpailuvirasto on aikaisemmissa pakollista kauttalaskutusta koskevissa päätöksissään arvioinut kauttalaskutuksen vaikutuksia sekä tavarantoimittajien että vähittäiskaupan näkökulmasta.
Tavarantoimittajille pakollinen kauttalaskutus merkitsee aina suorien liikesuhteiden estymistä vähittäisportaaseen eli tässä tapauksessa osuuspankkeihin. Pakollinen kauttalaskutus voi lisäksi rajoittaa tavarantoimittajan kilpailumahdollisuuksia samalla tavalla kuin yksinostosopimukset, jos kauttalaskuttaja – kuten on tavallista – hyväksyy vain yhden tai muutamia valmistajia toimittajikseen. Jos kauttalaskuttajalla on riittävästi neuvotteluvoimaa, tavarantoimittaja saattaa myös joutua myymään sille hintaan, joka alittaa hyödykkeiden kilpailullisen tason. Pakollinen kauttalaskutus voi näin estää tai rajoittaa kilpailua valmistajien tasolla. Pakollisen kauttalaskutuksen vaikutukset valmistajien väliseen kilpailuun riippuvat muun muassa siitä, miten suuri kauttalaskuttajan markkinaosuus on kyseessä olevien hyödykkeiden kokonaiskysynnästä, millaiset mahdollisuudet kullakin valmistajalla on päästä kauttalaskuttajan toimittajaksi ja miten usein kauttalaskuttaja kilpailuttaa tavarantoimittajat.
Vähittäisportaalla pakollinen kauttalaskutus johtaa edellä kerrotuin tavoin suorien valmistajan ja loppukäyttäjän välisten liikesuhteiden estymiseen ja usein myös siihen, että ryhmään kuuluva vähittäiskauppa voi ostaa vain valmistajalta, jonka kanssa kauttalaskuttaja on tehnyt toimitussopimuksen. Niissä tapauksissa, joissa virasto on puuttunut pakolliseen kauttalaskutukseen, on ollut kysymys siitä, että vähittäisportaan mahdollisuuksia suoriin ostoihin valmistajilta oli rajoitettu kauttalaskuttajan tekemillä sopimuksilla sekä valmistajien että vähittäiskaupan kanssa. Menettely sitoi ryhmän vähittäiskaupat kauttalaskuttajan asiakkaiksi. Tämä puolestaan yhdenmukaisti ryhmän jäsenten kilpailukäyttäytymistä sekä hintojen että tavaravalikoiman osalta. Pakollisen kauttalaskuttamisen todettiin edellä tarkoitetuissa ratkaisuissa myös hidastaneen tai vääristäneen tavarantoimittajien kauttalaskuttajalle maksamien alennusten siirtymistä vähittäisportaan omiin myyntihintoihin.
Käsillä olevassa asiassa kilpailuvirasto on ensiksi arvioinut OPT:n asettaman kauttalaskutusvelvoitteen vaikutuksia tavarantoimittajien väliseen kilpailuun.
Osuuspankkien virastolle antamien vastausten mukaan OPT:n toimittajarekisterin ulkopuolisilla tavarantoimittajilla on mahdollisuus käydä kauppaa suoraan osuuspankkien kanssa ja osuuspankit saattoivat vastaavasti ostaa hyödykkeitä OPT:n vuosisopimustoimittajien kilpailijoilta. Tämä ilmeni osuuspankkien antamista vastauksista muun muassa niin, että kaikissa merkityksellisissä vakiotuotteiden ryhmissä osuuspankit olivat vuonna 1994 ostaneet tuotteita myös suoralla laskutuksella. Kauttalaskutuksen osuus kyselyssä tarkoitettujen vakiotuotteiden kokonaisostoista vaihteli pankista riippuen noin 25 %:sta lähes 90 %:iin. Vastauksista voitiin todeta, että suuret osuuspankit käyttivät eniten suoria liikesuhteita tavarantoimittajiin. Toisaalta vakiotuotteiden valmistajilta ja maahantuojilta saatujen tietojen mukaan niiden myynti osuuspankeille (suorat ostot ja kauttalaskutus) oli tuoteryhmistä riippuen yleensä alle prosentin ja noin 15 %:n välillä yritysten kokonaismyynnistä. Yhden, erityisesti pankeille tarkoitetun tuotteen kaupassa osuuspankkiryhmän osuus yrityksen kokonaismyynnistä lähenteli 30 %.
Edellä olevan perusteella kilpailuvirasto toteaa, että OPT:n runko- tai vuosisopimusten kauttalaskutusvelvoite ei johda vahingolliseen kilpailunrajoittamiseen valmistajien välisessä kilpailussa.
Toiseksi kilpailuvirasto on arvioinut kauttalaskutuksen vaikutuksia osuuspankkien toimintaan.
Edellä on jo selvitetty, että kauttalaskutusvelvoite ei estä osuuspankkien suoria liikesuhteita tavarantoimittajiin. Viraston saamista osuuspankkien vastauksista voidaan todeta, että osuuspankit varsin yleisesti neuvottelevat itsekin ostohinnoista toimittajien kanssa ja voivat siis saada hyväkseen esimerkiksi suurostajan etuja. Lisäksi pankkien vastauksista voidaan havaita, että pankkien ostot OPT:n sopimustoimittajilta olivat 1-2 % pankkien tuloslaskelmien ”muut kulut” -ryhmästä ja vastaavasti OPT:n perimät kauttalaskutuspalkkiot samasta kuluryhmästä vain joitain promillen kymmenesosia.
Näillä perusteilla virasto toteaa, että kauttalaskutusvelvoiteella ei ole merkitystä kilpailutilanteeseen myöskään osuuspankkien tasolla.
Kilpailuvirasto on arvioinnissaan kiinnittänyt huomiota myös siihen, ettei OPT osallistu liiketapahtumiin vain kauttalaskuttajana, vaan tuoteryhmistä riippuen myös muun muassa suunnittelijana, myyntinäyttelyn ylläpitäjänä, testaajana ja tilausten välittäjänä.
Ratkaisu
OP-Tukku Oy:n kauppaehdoissa mainittu kauttalaskutusvelvoite ei ollut vahingollinen kilpailunrajoitus. Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja se poistetaan käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 9 §
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.