1 Asia
Epäilty kilpailunrajoitus suur- ja ammattikeittiölaitteiden markkinoilla.
2 Osapuolet
Metos Oy Ab, Kerava
Toimenpidepyynnön tekijä:
Kopal Keittiöt Oy, Helsinki
3 Ratkaisu
Asia jätetään tutkimatta.
4 Asian vireilletulo
Kopal Keittiöt Oy (jäljempänä Kopal) on tehnyt virastolle toimenpidepyynnön 2.4.2012.
5 Asiaselostus ja ratkaisun perustelut
Kopal kertoo vastaanottaneensa ACP, Inc. yhtiön (jäljempänä ACP) 20.3.2012 päivätyn kirjeen, jossa ACP on ilmoittanut tuoteportfolioonsa liittyvistä jakelumuutoksista Suomessa ja pyytänyt 23.4.2012 alkaen osoittamaan kaikki laiteostoihin ja -palveluihinsa liittyvät yhteydenotot pääjakelukumppanilleen Metos Oy Ab:lle (jäljempänä Metos).
Kopal on suur- ja ammattikeittiölaitteiden jälleenmyyntiä ja maahantuontia harjoittava yritys, joka tarjoaa myös näihin laitteisiin liittyviä huolto- ja varaosapalveluita. Yrityksen asiakkaat ovat valtaosin julkishallinnon kohteita. ACP on yhdysvaltalaisyhtiö, joka valmistaa ja toimittaa suur- ja ammattikeittiöuuneja sekä mikroaaltouuneja Amana ja Menumaster -tavaramerkillä. Metos on suomalaisyhtiö, joka valmistaa ja markkinoi suur- ja ammattikeittiölaitteita Hackman, Wexiödisk ja Metos -tavaramerkillä. ACP ja Metos kuuluvat samaan italialaiseen Ali-konserniin, joka on Euroopan johtavia ammattikeittiölaitteiden valmistajia.[1]
Kopal on huomioinut ACP:n ja Metoksen konsernisuhteen toimenpidepyynnössään, mutta katsonut ACP:n ja Metoksen välisen järjestelyn rajoittavan suoraan Kopalin itsenäistä liiketoimintaa ja tavaroiden tuontia toisesta jäsenvaltiosta kilpailusääntöjen vastaisesti. Lisäksi Kopal on toimittanut virastolle tarjouspyyntöasiakirjoja, joissa se katsoo hankintayksiköiden suosineen perusteettomasti Metosta, kun hankintayksiköt ovat määritelleet hankittavan laitteen Metos-laitteeksi. Kopal katsoo Metoksen myyjänä ja hankintayksiköiden ostajina olevan määräävässä markkina-asemassa suurkeittiölaitteiden markkinoilla ja asiassa olevan siten kyse myös määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Kopal on pyytänyt virastoa puuttumaan esillä olevaan ongelmaan, joka rajoittaa kilpailua sisämarkkinoilla.
Kilpailuvirasto on pyytänyt Kopalilta puhelimitse lisäselvitystä muun muassa siitä, millä tavoin ACP:n ja Metoksen välinen järjestely mahdollisesti rajoittaa Kopalin liiketoimintaa. Kopalin mukaan ACP:n kirjeellä ja jakelujärjestelyillä ei ole ollut konkreettisia vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan. Kopal on kuitenkin pyytänyt virastoa huomioimaan kirjeen tosiasiallisen tarkoituksen, minkä Kopal epäilee olevan asiakkaiden ja kilpailijoiden vaihtoehtoisten toimituslähteiden rajoittaminen. Lisäksi Kopalin mukaan arvioinnissa on otettava huomioon Metoksen määräävä markkina-asema Suomen suurkeittiölaitteiden julkisten hankintojen markkinoilla, joilla julkiset hankintayksiköt suosivat Metosta. Kopal on viitannut tältä osin tarjouspyyntöasiakirjoihin, joissa hankintayksiköt ovat määritelleet hankittavan laiteen Metos-laitteeksi, sekä komission tällaisista hankinnoista aikaisemmin antamiin huomautuksiin, joista huolimatta tilanne Suomen markkinoilla ei ole Kopalin mukaan muuttunut.
Kilpailuviraston asiassa soveltama tutkimatta jättämistä koskeva säännös
Kilpailulain 32 §:ssä on säännös asioiden tutkimatta jättämisestä Kilpailuvirastossa. Säännöstä koskevien perustelujen (HE 88/2010) mukaan Kilpailuvirasto jättää asian tutkimatta, jos asian tutkiminen ei ole tarpeen lain tavoitteiden eli terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaamiseksi vahingollisilta kilpailunrajoituksilta.
Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan Kilpailuvirasto jättää asian tutkimatta, jos ei voida pitää todennäköisenä, että kyseessä on lain 5 tai 7 §:n tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 tai 102 artiklassa tarkoitettu kilpailunrajoitus. Säännöstä koskevien perustelujen mukaan asia jätetään tutkimatta 2 momentin 1 kohdan perusteella, jos voidaan kohtuudella olettaa, että menettely ei kuulu kilpailulain tai SEUT:n kilpailusääntöjen soveltamisalaan.
Kilpailulain 32 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan asia voidaan jättää tutkimatta, jos asiaa koskeva toimenpidepyyntö on ilmeisen perusteeton. Lakiesitystä koskevien perustelujen mukaan toimenpidepyyntö on ilmeisen perusteeton, esimerkiksi silloin, jos toimenpidepyyntö ei kuulu Kilpailuviraston toimivaltaan tai jos toimenpidepyynnössä esitetyt seikat eivät selvästi liity kilpailun turvaamiseen.
Kilpailuvirasto on tehnyt tutkimatta jättämistä koskevan päätöksen asiassa seuraavin perustein:
Asiassa ei näytä olevan kysymys rajoituksesta, joka kilpailulain 1 §:n tarkoittamalla tavalla vaikuttaisi markkinaprosessin toimivuuteen tai talouden tehokkuuteen. Annettujen tietojen perusteella kyse näyttäisi olevan pikemminkin samaan konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden sisäisestä tehtävien jaosta ja sitä koskevasta tiedotteesta kuin kilpailulaissa tai SEUT:ssa tarkoitetusta kilpailunrajoituksesta, jonka tutkiminen olisi tarpeen terveen ja toimivan kilpailun turvaamiseksi markkinoilla.
Kilpailulain ja SEUT:n kieltosäännökset koskevat elinkeinonharjoittajien välisiä sopimuksia, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätöksiä ja elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistettuja menettelytapoja, sekä yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai niiden yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Elinkeinonharjoittajien välistä kiellettyä yhteistyötä koskevaa kilpailulain 5 §:ää ja SEUT 101 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta sellaisten yritysten väliseen toimintaan, jotka muodostavat yhdessä yrityskonsernin eli yhden taloudellis-toiminnallisen kokonaisuuden. Kieltosäännös ei siis koske emoyhtiönä ja tytäryhtiönä samaan konserniin kuuluvien yritysten välisiä sopimuksia tai yhdenmukaistettuja menettelytapoja, jos yritykset muodostavat yhden ainoan taloudellisen yksikön, jossa emoyhtiö käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa, ja jos sopimusten tai menettelytapojen tavoite on yritysten välinen sisäinen tehtävien jako. Konsernin sisäiset sopimukset saattavat tulla arvioitavaksi suhteessa kolmansiin myös määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevan kilpailulain 7 §:n ja SEUT 102 artiklan nojalla. Tältäkään osin asiassa ei ole kuitenkaan saatettu todennäköiseksi, että kyse olisi sellaisesta määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, jolla voitaisiin katsoa olevan kilpailua poissulkevia vaikutuksia. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, ettei toimenpidepyynnössä esitetyissä menettelyissä todennäköisesti ole kyse kilpailulain 5 tai 7 §:ssä taikka SEUT 101 tai 102 artiklassa tarkoitetusta kilpailunrajoituksesta.
Lisäksi Kilpailuvirasto katsoo, että siltä osin kuin Kopal epäilee julkisten hankintayksiköiden suosineen hankinnoissaan perusteettomasti Metosta, asiassa on kyse ensisijaisesti hankinta- eikä kilpailunrajoitusasiasta, ja toimenpidepyynnön tekijällä on tältä osin käytössään tehokkaampia oikeussuojakeinoja. Hankintalainsäädännön ja sisämarkkinoiden toimivuuden varmistamiseen liittyvät yleiset tehtävät kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle, ja mikäli hankintamenettely ei ole tarjoajan mielestä ollut hankintalaissa (348/2007) tarkoitetulla tavalla syrjimätön ja tasapuolinen, tarjoaja voi kunkin yksittäisen hankinnan osalta käyttää hankintalaissa säädettyjä oikeussuojakeinoja. Siten myös Kopal voi saattaa yhtiötä koskevat hankinta-asiat hankintalain mukaisena valituksena markkinaoikeuden käsiteltäviksi, mikäli se katsoo tulleensa esimerkiksi syrjityksi tietyssä yksittäisessä julkisyhteisön hankintamenettelyssä.
Edellä mainituin perustein Kilpailuvirasto jättää asian tutkimatta.
Kilpailuviraston päätös tutkimatta jättämisestä ei sisällä arviota epäillyn kilpailunrajoituksen lainmukaisuudesta. Mikäli virasto saa uutta tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä asiassa käsitellyn toiminnan olevan kilpailulain vastaista, Kilpailuvirasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi.
6 Sovelletut säännökset
Kilpailulaki (948/2011) 32 §.
7 Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailulain 44 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
8 Lisätiedot
Lisätietoja antaa tutkija Mikko Heinonen, puh. 029 505 3388, sähköposti etunimi.sukunimi@kkv.fi.
[1] ACP Inc. Wilmington, DE (USA) on Ali Group North America Corporation, Winston-Salem, N.C. (USA), 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Ali Group North America Corporation on puolestaan Ali S.p.a, Cernusco sul Naviglio, Milano (Italia), 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Metos Oy Ab on niin ikään Ali S.p.a:n 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö. ACP ja Metos kuuluvat siten samaan konserniin, jonka emoyhtiöllä Ali S.p.a:lla on molemmissa yhtiössä 100-prosenttinen määräysvalta.