Asianosaiset
Lea Hokkeri
Suomen Ratsastajainliitto
Asian vireilletulo
Lea Hokkeri ihmetteli Kilpailuvirastoon 23.3.2000 saapuneessa kirjeessään sitä, miksi hänellä on oltava Green Card, vaikka hänellä on jo voimassa oleva ratsastustapahtumat kattava itse hankittu yksilöllinen vakuutus.
Asian selvittäminen
Kilpailuvirasto antoi 4.3.1998 Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (jäljempänä SLU) alaisia lajiliittoja koskevan päätöksen (dnro 1089/61/95), jonka mukaan tapaturmavakuutusta ei saa sitoa enää urheilulisenssiin. Kilpailuviraston ja lajiliittojen välisissä neuvotteluissa sovittiin, että liitot poistavat vanhan käytäntönsä, jossa lisenssivakuutus on ainoa mahdollinen urheilulisenssin saamisen edellytyksenä oleva vakuutus. Lisäksi sovittiin, että liitot merkitsevät vakuutusmaksun osuuden urheilulisenssiin, jotta urheilijalla on mahdollisuus vertailla lisenssivakuutuksen hintaa yksilöllisten tapaturmavakuutusten hintoihin. Lähes kaikki lajiliitot ilmoittivat Kilpailuvirastolle suostuvansa poistamaan kilpailua rajoittavan menettelyn ja siirtyvänsä uuteen käytäntöön vuonna 1998 alkavana vakuutuskautena.
Suomen Ratsastajainliitto ry (jäljempänä SRL) ilmoitti Kilpailuvirastolle kirjeessään 23.10.1997, että kukin jäsenmaksunsa maksanut jäsen saa aina jäsenetuna ryhmätapaturmavakuutuksen, joka kattaa ratsastusharrastuksen ja -kilpailun parissa sattuneet vahingot. Liiton vakuutusmenettely poikkeaa siten muiden lajiliittojen vakuutusmenettelystä, jossa jokainen henkilö on rekisteröity vakuutuksen ottajaksi. Myös liiton jäseninä olevien ratsastustallien toimintavastuu on katettu kyseisellä liiton ottamalla ryhmävakuutuksella. Vakuutus ei ole yhteydessä lisenssiin. Tämän lisäksi SRL on kehittänyt ratsastuksen harrastajien turvallisuuden vuoksi ratsastukseen eräänlaisen ajokortin, joka on tarkoitettu SRL:n jäsenratsastuskouluissa säännöllisesti ratsastaville, mutta jotka eivät halua kuitenkaan liittyä ratsastusseuraan. Tätä ajokorttia kutsutaan Green Cardiksi. SRL:n hyväksymissä ratsastuskouluissa ja harrastetalleissa säännöllisesti ratsastavilla henkilöillä pitää olla joko voimassa oleva SRL:n seuran jäsenkortti tai em. Green Card. Tähänkin kuuluu ryhmätapaturmavakuutus.
SLU ilmoitti Kilpailuvirastolle 8.5.2000 päivätyssä kirjeessään, että SRL:n aikaansaama vakuutuskäytäntö soveltuu hyvin lajiin ja yhdistystoimintaan edullisuutensa ja kattavuutensa vuoksi, mutta ei ota huomioon yksilöllistä halukkuutta irtaantua yhteisesti luodusta järjestelmästä. Vakuutuskäytäntöä ei SLU:n mielestä kuitenkaan pitäisi muotoseikkojenkaan vuoksi purkaa.
SRL:n varsinaisina jäseninä ovat 325 ratsastusseuraa ja yhteisöjäseninä 180 ratsastuskoulua. Ratsastusseuroissa liiton 140 mk:n suuruisen jäsenmaksun maksaa noin 23000 henkilöä, joiden jäsenetuihin kuuluu ryhmätapaturmavakuutus, jonka osuus on 15 mk. Myös Green Cardiin sisältyvän ryhmätapaturmavakuutuksen arvo on 15 mk. SRL:n jäseninä olevat ratsastuskoulut tai harrastetallit antavat Green Cardin ratsastusta harrastaville. SRL veloittaa kouluilta 50,- kortin hintana. Toimenpidepyynnössä mainittu ratsastuskoulu on siirtänyt tämän kustannuksensa ratsastustunnin hintaan.
Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan Suomessa on noin 600 ratsastuspalveluja myyvää tallia tai ratsastuskoulua, joista 180 eli 30 % on SRL:n jäseniä. Liiton ulkopuolisissa kouluissa ei tarvita Green Cardia. Näissä kouluissa kunkin harrastajan yksityisesti ottama tapaturmavakuutus on riittävä.
Päätös ja sen perustelut
SRL:n vakuutuskäytäntö saattaa ”pakollisuutensa” vuoksi rajoittaa jossain määrin kilpailua vakuutusalalla, joskin vakuutuskäytännöllä ei ryhmätapaturmavakuutuksen vähäisen arvon vuoksi ole juuri taloudellista vaikutusta vakuutusalaan. Ratsastustallien ja –koulujen lukuisuus huomioon ottaen ratsastuksen harrastajilla on useita mahdollisuuksia valita mieleisensä talli tai koulu, mikä osoittaa kilpailun toimivan tällä toimialalla. Näin ollen Kilpailuvirasto ei pidä kilpailunrajoituslain 9 ja 12 §:n perusteella tarpeellisena ryhtyä asiassa enempiin toimenpiteisiin, vaan poistaa sen käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslain 9 § ja 12 §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on tämän päätöksen liitteenä.