Osapuolet
Ilmailulaitos
Blue1 Oy
Ratkaisu
Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja se poistetaan käsittelystä.
Asian vireilletulo ja selvittäminen
Blue1 Oy (”Blue1”) teki Kilpailuvirastolle 21.4.2005 toimenpidepyynnön koskien Ilmailulaitoksen epäiltyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Toimenpidepyynnön mukaan Ilmailulaitos suosii Tampere-Pirkkalan vanhan rahtiterminaalin käytöstä veloitettavilla matkustajamaksuillaan irlantilaista Ryanair -lentoyhtiötä suhteessa muihin lentoyhtiöihin. Lisäksi toimenpidepyynnössä katsotaan, että Ilmailulaitoksen perimät matkustajamaksut ovat läpinäkymättömiä ja kustannusvastaamattomia. Toimenpidepyynnössä on myös kiinnitetty huomiota kansainvälisiin ja kansallisiin matkustajamaksuihin, palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen sekä siihen, miten lentokoneen koko vaikuttaa matkustajamaksuihin.
Kilpailuvirasto on tavannut Blue1:n edustajat 10.5.2005 sekä saanut näiltä lisäselvityksen asiassa 23.5.2005. Lisäksi osapuolet ovat toimittaneet virastolle selvityksiä 15.11.2005 ja 5.1.2006.
Osapuolet
Ilmailulaitos
Ilmailulaitos ylläpitää Suomen lentoasemaverkostoa ja lennonvarmistusjärjestelmää. Ilmailulaitoksen 25 lentoaseman lisäksi Suomessa on kaksi kunnallista lentoasemaa, Mikkeli ja Seinäjoki. Ilmailulaitos vastaa Suomen lentoturvallisuustyöstä sekä yhdessä liikenneministeriön ja ulkoasiainhallinnon kanssa lentoliikennepolitiikasta. Valtioneuvosto asettaa Ilmailulaitoksen yleiset toiminta- ja tulostavoitteet. Ilmailulaitoksesta annetun lain (1123/1990) mukaan Ilmailulaitos on liikenneministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos.
Blue1
Blue1 on SAS-konsernin täysin omistama suomalainen tytäryhtiö. Blue1 lentää paitsi Suomen sisäisiä reittejä, myös ulkomaankohteisiin Euroopassa. Blue1 tekee yhteistyötä SAS-konsernin kanssa kaikilla reiteillään, ja näiden kahden yhtiön tuotteet ja palvelut on integroitu.
Asiaselostus ja ratkaisun perustelut
Ilmailulaitoksen määräävä markkina-asema
Toimenpidepyynnössä on katsottu, että Ilmailulaitoksella on kilpailunrajoituslaissa tarkoitettu määräävä markkina-asema, koska Ilmailulaitoksen lentoasemalta liikennöivällä lentoyhtiöllä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä Ilmailulaitoksen kanssa kyseisen lentoaseman käyttöä koskeva sopimus. Toimenpidepyynnön mukaan lentoasemia itsessään pidetään niin sanottuina luonnollisina monopoleina, sillä kaikkien lentoyhtiöiden, jotka tahtovat liikennöidä jonkin lentoaseman kautta, tulee maksaa Ilmailulaitokselle liikennemaksuja lentoaseman ja sen palvelujen käytöstä.
Ilmailulaitoksen toimintaa lentoasemien ylläpitäjänä on, yllä mainittu huomioon ottaen[1], perusteltua tarkastella lähtökohtaisesti mahdollisen määräävän markkina-aseman väärinkäytön näkökulmasta. Tämän asian ratkaisemiseksi ei kuitenkaan ole välttämätöntä ottaa täsmällisesti kantaa Ilmailulaitoksen markkina-asemaan tai relevantteihin markkinoihin.
Toimenpidepyyntö
Toimenpidepyynnön keskeinen väite liittyy hintasyrjintään, ja etenkin siihen, syrjiikö Ilmailulaitos matkustajamaksujensa hinnoittelulla eri lentoyhtiöitä.
Irlantilainen Ryanair aloitti huhtikuussa 2003 suorat lennot Tampere-Pirkkalan lentoaseman vanhasta rahtiterminaalista (terminaali 2) Ruotsin Skavstaan ja liikennöi Tampere-Pirkkalasta tällä hetkellä lisäksi myös Lontoon Stanstedille, Frankfurtin Hahnille ja Riikaan. Toimenpidepyynnön mukaan Ryanair ei osallistu Ilmailulaitoksen hallinnoiman lentoasemaverkoston ylläpitämiseen, koska se ei suorita matkustajamaksuja, vaan siltä peritään terminaali- ja huolintapalveluista yhtä pakettimaksua, jonka hinnoittelu perustuu yhteen maksuun molemmista palveluista. Toimenpidepyynnössä katsotaan, että Ryanair saa oikeudetonta kilpailuetua muiden lentoyhtiöiden kustannuksella käyttäessään Tampere-Pirkkalan vanhaa rahtiterminaalia maksamatta matkustajamaksua.
Toimenpidepyynnössä katsotaan lisäksi, etteivät Ilmailulaitoksen julkaisemat liikennemaksutaulukot täytä määräävässä markkina-asemassa olevalle elinkeinonharjoittajalle asetettua läpinäkyvyysvaatimusta eikä ICAO:n suosituksissa annettuja ohjeistuksia. Toimenpidepyynnön mukaan Ilmailulaitoksen julkaisema liikennemaksutaulukko ei ole lainkaan läpinäkyvä matkustajamaksuilla katettavien kustannusten ja matkustajamaksujen määräytymisperusteiden suhteen.
Kustannusvastaamattomuuden osalta Blue1 toteaa, että Ilmailulaitoksen perimiin matkustajamaksuihin ei millään tavoin vaikuta se, miltä Ilmailulaitoksen hallinnoimalta lentoasemalta ilma-alus liikennöi, vaan Ilmailulaitos soveltaa asiakkaisiinsa nähden tasahinnoittelua. Toimenpidepyynnön mukaan matkustajamaksujen tulisi määräytyä lentoyhtiöiden Ilmailulaitokselle kullakin lentoasemalla erikseen aiheuttamien todellisten kustannusten mukaan. Esimerkkinä kustannusvastaamattomuudesta toimenpidepyynnössä mainitaan transfermatkustajat, joista matkustajamaksua ei peritä lainkaan, vaikka transfermatkustajasta aiheutuu kustannuksia lentoasemalle.
Ilmailulaitoksen vastine
Ilmailulaitos toteaa vastineessaan virastolle, ettei Ryanair käytä Ilmailulaitoksen Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajaterminaalia 1, vaan Airpro Oy:n Ilmailulaitokselta vuokraamaa vanhaa rahtiterminaalia (terminaali 2), jonka käytöstä Ryanair maksaa matkustajamaksua vastaavan maksun Airpro Oy:lle. Ilmailulaitos ei siten peri Ryanairilta matkustajamaksua, koska Ryanairin matkustajat eivät käytä Ilmailulaitoksen terminaalia tai tiloja.
Ilmailulaitoksen mukaan Ryanairin toiminta ei tapahdu muiden lentoyhtiöiden kustannuksella, koska Tampere-Pirkkalan lentoaseman vanhan rahtiterminaalin liikenne, muun kuin matkustajamaksun osalta, tuottaa lisäkatetta muiden liikennemaksujen ja tilavuokrien muodossa koko lentoasemalle ja Ilmailulaitokselle. Kyseinen liikenteen lisäyksen volyymi koituu Ilmailulaitoksen mukaan kaikkien lentoyhtiöiden eduksi. Ilmailulaitos painottaa vastineessaan, että Blue1 voi käyttää Tampere-Pirkkalan lentoaseman vanhaa terminaalia samoilla ehdoin kuin Ryanair.
Kilpailuviraston näkemys
Hintasyrjinnällä tarkoitetaan samanlaisten kauppakumppaneiden kohtelemista toisistaan poikkeavasti ilman kustannusperusteista tai muuta kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävää syytä. Kustannusvastaavuudella hintasyrjinnän yhteydessä tarkoitetaan sitä, että mikäli hintoja on asiakaskohtaisesti eriytetty, tulee määräävän markkina-aseman yrityksen voida esittää kustannusperusteinen syy hintojen eriytykselle. Hintojen läpinäkyvyysvaatimuksella taas tarkoitetaan sitä, että kauppakumppanilla on tilaisuus perehtyä hinnoittelun periaatteisiin ja mahdollisuus selvittää, mistä maksettu hinta koostuu.
Ilmailulaitoksen asiakkailtaan lentoyhtiöiltä perimät maksut ja niiden perusteet ovat samat kaikille lentoyhtiöille. Virasto viittaa hinnoittelun kustannusvastaamattomuuden ja läpinäkymättömyyden osalta markkinaoikeuden Helsingin Sataman matkustajamaksuja koskevaan 11.10.2002 päätökseen[2], jossa markkinaoikeus totesi, että kiinteä 10 markan suuruinen matkustajakohtainen maksu oli perusteiltaan selkeä ja jokainen palveluja käyttävä varustamo oli voinut arvioida miten sen maksama hinta on muodostunut. Matkustajamaksu oli objektiivinen ja tasapuolinen, koska kaikilta palvelujen käyttäjiltä perittiin samalla perusteella määräytyvä hinta.
Ilmailulaitos perii lentoyhtiöiltä samansuuruiset ja -perusteiset matkustajamaksut. Myös Blue1:lla on mahdollisuus käyttää Tampere-Pirkkalan lentoaseman vanhaa rahtiterminaalia samoin kuin muillakin lentoyhtiöillä.
Kilpailuvirasto katsoo selvityksissä saamiinsa tietoihin viitaten, että asiassa ei ole esitetty sellaisia näkökohtia, jotka viittaisivat ilmeisiin markkinamekanismin yleisen toimivuuden kannalta haitallisiin vaikutuksiin tai jotka selkeästi viittaisivat kilpailunrajoituslaissa kiellettyyn kilpailunrajoittamiseen. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, ettei asian yksityiskohtaisempi selvittäminen ole tarpeellista.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (480/1992) 7 §, muutossäädöksen (318/2004) jälkeen 6 §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään.
Valitusosoitus on liitteenä.
Lisätiedot
Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.
[1] Ks. lisäksi myös Kilpailuviraston päätökset dnro 839/61/2001 ja dnro 9/61/97.
[2] Dnro 117/690/2000.