Asian vireilletulo
LKV Asuntoagentti Aaro Tanskanen Oy toimitti Itä-Suomen lääninhallitukselle 16.1.1999 toimenpidepyynnön, jossa epäiltiin Savon Sanomien erillisen broadsheet -liitteen ilmoitushinnoittelun syrjivän joitakin kiinteistönvälittäjiä ja olevan siten määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Tietyt kuopiolaiset kiinteistönvälittäjät olivat ryhtyneet ostamaan Savon Sanomilta em. liitettä, josta saamansa ilmoitustilan he olivat jakaneet keskinäisellä sopimuksellaan kiinteisiin osuuksiin samoin palstamillimetrihinnoin.
Asuntopörssi-lehti teki 29.6.2000 Itä-Suomen lääninhallitukselle toimenpidepyynnön, jossa epäiltiin Savon Sanomien käyttäneen ilmoitushinnoittelussa väärin määräävää asemaansa ja rajoittavan vapaata kilpailua Kuopion talousalueen lehti-ilmoittelun markkinoilla. Savon Sanomien edellä mainitun nelisivuisen broadsheet -liitteen ilmoitushinnoittelu oli toimenpidepyynnön mukaan laajennettu koskemaan myös toimituksellisia Koti ja Asuminen-teemasivuja. Alennettu ilmoitushinnoittelu koski paitsi kiinteistönvälittäjiä myös muita teemasivujen ilmoittelijoita (urakoitsijat, huonekaluliikkeet ym. asumiseen liittyvät mainostajat).
Kiinteistönvälitys Asuntotoimi Oy LKV, Savon Ykkösvälitys Oy LKV, Kuopion Hyvät Tilat Ky LKV, Suomen Huoneistoketju Oy, Kiinteistönvälitys Oma Koti Oy LKV, Kiinteistönvälitys Kuopion LKV – Luotetut Kodin välittäjät Oy ja LKV Asuntoagentti Aaro Tanskanen Oy toimittivat Kilpailuvirastolle 11.1.2001 päivätyn toimenpidepyynnön, jossa epäiltiin Savon Sanomia määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä broadsheet-liitteen ilmoitushinnoittelussa. Savon Sanomat oli palannut pelkän nelisivuisen liitteen myyntiin ja myynyt ilmoitustilaa alemmalla hinnalla vain tietyille liitteessä mukana oleville kiinteistönvälittäjille, minkä katsottiin syrjivän muita kiinteistönvälittäjiä. Selvityspyynnössä vaadittiin lisäksi Savon Sanomien määräämistä kilpailunrajoituslain 2 luvun 14 §:n mukaiseen väliaikaiseen toimenpidekieltoon kilpailunrajoittamisesta aiheutuvan kohtuuttoman kilpailuedun ja vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Kilpailuvirasto siirsi 15.1.2001 asian Itä-Suomen lääninhallituksen selvitettäväksi.
Asian selvittäminen
Itä-Suomen lääninhallitus on saanut Savon Mediat Oy:ltä eli sanomalehti Savon Sanomilta, (jatkossa Savon Sanomat) kirjallisia selvityksiä broadsheet-liitteen myynnistä ja hinnoittelusta 1.9.2000 (täydennetty 26.10.2000), 29.9., 17.10., 3.11. ja 29.12.2000 sekä 23.01.2001. Lisäksi Itä-Suomen lääninhallitus on kuullut suullisesti Savon Sanomia 7.3. ja 4.4.2000 sekä 23.1. ja 22.2.2001. Itä-Suomen lääninhallitus toimitti selvityksensä Kilpailuvirastoon 28.3.2001.
Kilpailuvirasto on toimittanut Savon Sanomille 10.4.2001 päivätyn vastinepyynnön. Virasto on saanut Savon Sanomilta selvityksiä 23.5., 12.6., 23.8., 15.10., 23.10., 15.11., 3.12.2001 ja 11.3.2002. Kuopion alueen kiinteistönvälittäjiltä virasto on saanut selvityksiä 29.11., 30.11. ja 3.12.2001. Asuntopörssi on toimittanut virastolle selvityksiä 3.4. ja 10.12.2001.
Yritykset
Savon Sanomatkuuluu Savon Mediat Oy -konserniin, jonka toimialana on harjoittaa – joko tytär- tai osakkuusyhtiöiden kautta – graafista ja sähköistä joukko- ja kohdeviestintää. Päätoimialana on sanomalehtien kustantaminen, sanomalehtien ja muiden painotuotteiden painaminen ja jakelu sekä radiotoiminta ja opetusvälinetuotanto. Savon Mediat konsernin liikevaihto oli vuonna 2000 272 Mmk ja henkilökunnan määrä 550 henkilöä.
Savon Mediat Oy-konsernin liiketoiminta keskittyy Kuopion, Iisalmen ja Pieksämäki-Varkauden markkina-alueille. Sen kustantamia sanomalehtiä ovat Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat ja Warkauden Lehti. Paikallislehtitoimintaa harjoittavia lehtiä konsernissa ovat Karttula-Tervo-Vesannon Sanomat, Pieksämäen Lehti, Heinäveden Lehti, Koillis-Savo, Pitäjäläinen, Puruvesi, Sisä-Savon Sanomat, Soisalon Seutu, Uutis-Jousi, Miilu, Matti ja Liisa sekä Pielavesi-Keitele. Savon Mediat Oy:n kaupunkilehtiä ovat Viikkosavo ja Salmetar. Savon Mediat Oy:n omistavat Keskisuomalainen Oyj (66,6 %), Ilkka-Yhtymä Oyj (11,2 %), TS-Yhtymä Oy (7,7 %) ja Sanoma-WSOY (14,5 %).
Kiinteistönvälitysliikkeet Kiinteistönvälitys Asuntotoimi Oy LKV, Savon Ykkösvälitys Oy LKV, Kuopion Hyvät Tilat Ky LKV, Suomen Huoneistoketju Oy, Kiinteistönvälitys Oma Koti Oy LKV, Kiinteistönvälitys Kuopion LKV – Luotetut Kodin välittäjät Oy ja LKV Asuntoagentti Aaro Tanskanen Oy ovat Kuopion seudulla toimivia pankkeihin sitoutumattomia kiinteistönvälittäjiä.
Asuntopörssi-lehti on Kustannus Oy Monilehden julkaisema ilmaisjakelulehti. Lehti ilmestyy Kuopiossa ja Siilinjärvellä joka toinen lauantai ja sen kohderyhmänä ovat asunnon ostajat. Lehti on asuntokaupan ja asumisen erikoislehti, jossa kiinteistönvälittäjät ja rakennusliikkeet ovat olleet suurimpia ilmoitusasiakkaita.
Itä-Suomen lääninhallituksen selvitykset
Broadsheet-liite
Lääninhallituksen selvitysten mukaan liite on Savon Sanomille yksi iso ilmoituskokonaisuus, jonka voi ostaa vain arkisin ja jota yleensä myydään kaikille halukkaille mediakortin mukaan. Sen hinnoittelun perusteena on suoramainontatyyppisen materiaalin julkaiseminen lehden liitteenä.
Savon Sanomien toimittamien selvitysten mukaan on käynyt ilmi, että osa Kuopion kiinteistövälittäjät ry:n jäsenliikkeistä sopi marraskuussa 1998 alkavansa yhdessä ostaa Savon Sanomilta erillistä broadsheet -liitettä (4 sivua, sivukoko 8×510 mm, 4-väri). Liitteen ilmoitustilan kiinteistönvälittäjät jakoivat keskinäisellä sopimuksella kiinteisiin osuuksiin maksaen kukin saman palstamillimetrihinnan ilmoituksestaan. Ilmoituspaikka liitteessä saattoi vaihdella. Kyseinen broadsheet-liite ilmestyi Savon Sanomissa ensimmäisen kerran 5.12.1998 ja 9.1.1999 lähtien se on ilmestynyt joka lauantai. Savon Sanomat ja osa Kuopion kiinteistövälittäjät ry:n jäsentoimistoista sopivat aluksi koko vuoden 1999 ilmoittelustaan ja option myötä välittäjät jatkoivat em. liitteen ostamista myös vuonna 2000.
Savon Sanomat teki sopimukset vuoden pituisiksi lähinnä asiakkaiden toivomuksesta. Kun kiinteistönvälittäjät sopivat keskenään nelisivuisen liitteen julkaisemisesta, he edellyttivät että jokainen yritys tekee vuosisopimuksen Savon Sanomien kanssa. Näin välittäjät eliminoivat sen riskin, että jonakin viikkona liitteessä olisi tyhjää tilaa, jonka mukana olevat välittäjät joutuvat yhteisesti maksamaan.
Liitteen laajentaminen
Savon Sanomat siirsi keväällä 2000 em. nelisivuisen broadsheet-liitteen Koti ja Asuminen- teemasivujen yhteyteen. Ko. teemasivut (yhteensä 8 sivua) koostuivat tällöin nelisivuisesta liitteestä, muusta ilmoitusmateriaalista ja toimituksellisesta osasta. Savon Sanomien mukaan teemasivujen ilmoitustila oli tarkoitettu teemaa vastaavien toimialojen ilmoittelijoille kuten kiinteistönvälittäjille, rakennusurakoitsijoille ja sisustusliikkeille. Näillä ehdoilla Savon Sanomat alkoi julkaista Koti ja asuminen – kokonaisuutta 3.6.2000 alkaen.
Lääninhallituksen selvitysten mukaan liitteen muututtua em. tavalla avoimeksi 27 yritystä teki Savon Sanomien kanssa jokaviikkoisen sopimuksen ilmoittelustaan siinä. Näistä 21 oli kiinteistönvälittäjiä, neljä rakennusliikettä sekä lisäksi yksi pankki ja yksi huonekaluliike.
Paluu nelisivuiseen liitteeseen
Savon Sanomat luopui vuoden 2001 alusta lähtien kahdeksansivuisen liitteen tarjoamisesta ilmoitustilaksi ja palasi alkuperäiseen nelisivuiseen liitteeseen. Myyntiehdot olivat pääpiirteittäin samat kuin 5.12.1998–27.5.2000 välisellä ajanjaksolla.
Vuoden 2001 alusta lähtien pelkän nelisivuisen broadsheet -liitteen ostajina on ollut 13 Kuopion seudun kiinteistönvälittäjää sekä kuusi rakennusliikettä, jotka ostavat yhden kahdeksasosan liitteen ilmoituksista neljä aina kerrallaan. Liitteen ostajat jakavat ilmoitustilan keskinäisellä sopimuksellaan kiinteisiin osuuksiin maksaen kukin saman palstamillimetrihinnan ilmoituksestaan. Ilmoituspaikka liitteessä saattaa vaihdella.
Lääninhallituksen selvitysten mukaan liitteen myynnistä ei kuitenkaan ole tehty pitkiä ja sitovia sopimuksia, vaan liitteen muodostaminen, ostaminen ja siitä veloittaminen tapahtuu aina kertaluonteisesti, vaikka liite käytännössä ilmestyykin joka viikko. Ilmoitusrytmi ja ilmoituksen koko on yksittäisen ilmoittajan itsensä määrättävissä ja liitteen ilmoittajat voivat vaihdella viikoittain.
Liitteen uudelleenlaajentaminen ja nykytilanne
Savon Sanomat uudisti liitettään 3.2.2001 alkaen. Uudistuksessaan Savon Sanomat kasvatti liitettä kahdella sivulla teemasivujen puolelle. Ne kiinteistönvälittäjät, jotka olivat jääneet alkuperäisen nelisivuisen liitteen ulkopuolelle, saattoivat nyt ostaa ilmoitustilaa liitteen pelisääntöjen mukaisesti. Lisäsivuilla oli myös toimituksellista aineistoa ja muiden kuin kiinteistönvälittäjien ilmoituksia. Savon Sanomat on selvitystensä mukaan luopunut ilmoitustilan myymisestä broadsheet-liitteen lisäsivuille 1.1.2002 alkaen.
Liitteen ilmoitustilan hinnoittelu
Hinnoittelu 5.12.1998 alkaen
Kiinteistönvälittäjille liitteen hinta vuonna 1999 oli 55.100 mk netto + alv. Mikäli liitteen olisi ostanut yksi ilmoittaja, hinta olisi 45.000 mk netto. Välittäjät maksoivat lisäksi nelivärierotteluistaan 190 mk/kpl.
Jos ilmoitusliite olisi jäänyt kiinteistönvälittäjiltä toteutumatta jonain lauantaina, liitteen hinta olisi noussut 58.000 mk:aan netto + alv. Jos taas yksittäinen kiinteistönvälittäjä olisi jäänyt pois liitteestä, olisi se maksanut sopimussakkona kahdeksan ilmoituksensa hinnan (vähintään 25.000 mk) muille välittäjille. Lisäksi sen pääsy liitteeseen olisi jatkossa estetty. Em. sopimussakosta ja muista sanktioista liitteen ostaneet kiinteistönvälittäjät olivat sopineet keskenään. Liitteen ostaneet kiinteistönvälittäjät saivat ilmoitustilaa huomattavasti Savon Sanomien normaalia ilmoitushintaa halvemmalla.
Hinnoittelu 3.6.2000 alkaen
Savon Sanomilla oli vuonna 2000 ilmoitushinnoittelustaan ja alennusten määräytymisperusteistaan julkiset hinnastot ja alennustaulukot. Niiden mukaan ilmoittelusta voi saada joko toistoalennusta tai 3–15 %:n sopimusasiakaskorvausta, jonka lähtökohtana on vuotuiseen kokonaismarkkavolyymiin pohjautuva taulukko. Korvaus maksettiin kalenterivuotta seuraavan tammikuun aikana tai kuukausittain laskutuksen yhteydessä. Jotta korvaus maksettaisiin kuukausittain laskutuksen yhteydessä, Savon Sanomat edellytti kalenterivuoden mittaista kirjallista sopimusta.
Uuden kahdeksansivuisen liitteen myyntiehtojen (17.5.2000 päivätty Savon Sanomien kahdeksansivuisen liitteen pelisäännöt) perusteella kuitenkin ne kiinteistönvälittäjät, jotka olivat aiemmin jääneet nelisivuisen broadsheet-liitteen ulkopuolelle, saattoivat ostaa ilmoitustilaa Koti ja Asuminen-teemasivuilta em. liitteen pelisääntöjen mukaisesti. Myös mm. rakennuttajille ja sisustusliikkeille myytiin ilmoitustilaa samaan hintaan em. teemasivuilla. Kyseisiä myyntiehtoja alettiin soveltaa 3.6.2000 alkaen ja ehdot olivat voimassa vuoden 2000 loppuun. Uusi hinnoittelu oli kuitenkin vain harvojen ilmoittaja-asiakkaiden tiedossa, eikä myyntiehtoja esimerkiksi julkaistu muiden mediatietojen yhteydessä. Niiden mukaan Koti- ja asuminen -teemasivuilla olisi ollut voimassa normaali mediakortin mukainen hinnoittelu.
Kahdeksansivuisen liitteen ilmoitushinta oli porrasteinen sen mukaan, miten useasti asiakas ilmoitteli. Harvemmin ilmoittelevilta asiakkailta perittiin ilmoituksesta korkeampaa hintaa kuin joka lauantaina teemasivuilla ilmoittelevilta asiakkailta. Jokaviikkoiselta ilmoittajalta peritty hinta oli 3,70 mk/pmm + alv ja ilmoituksen minimikoko oli 300 pmm. Harvemmin ilmoittelevat asiakkaat maksoivat huomattavasti korkeampaa ilmoitushintaa porrasteisesti sen mukaan, minkä kokoinen ilmoitus heillä oli. Hinnoittelumalli erosi normaalista teemasivuilmoitushinnasta. Julkisen hinnaston mukaan Koti ja Asuminen- teemasivujen ilmoitushinta oli normaali mediakortin mukainen teemahinta, mutta em. uusien myyntiehtojen mukaan nelivärihinnoittelu niille asiakkaille, jotka eivät sitoutuneet jokaviikkoiseen ilmoitteluun oli seuraavanlainen:
| Ilmoituksen koko | Ilmoituksen hinta |
| 200–495 pmm | 10,50 mk/pmm + alv |
| 500–995 pmm | 9,80 mk/pmm + alv |
| 1001–1995 pmm | 9,10 mk/pmm + alv |
| 2000- pmm | 8,40 mk/pmm + alv |
Hinnoittelu 1.1.2001 alkaen
Savon Sanomat palasi 1.1.2001 pääperiaatteiltaan samanlaiseen hinnoittelumalliin kuin ajanjaksolla 5.12.1998–2.6.2000.
Hinnoittelu 3.2.2001 alkaen
Savon Sanomat uudisti hinnoitteluaan 3.2.2001 alkaen. Uudistuksessaan Savon Sanomat kasvatti liitettä kahdella sivulla, josta ne kiinteistönvälittäjät, jotka olivat jääneet alkuperäisen nelisivuisen liitteen ulkopuolelle, saattoivat nyt ostaa ilmoitustilaa liitteen omien pelisääntöjen mukaisesti. Lisäsivuilla oli myös toimituksellista aineistoa ja muiden kuin kiinteistönvälittäjien ilmoituksia.
Hinnoittelu oli porrasteinen sen mukaan, miten useasti asiakas ilmoitteli. Joka viikko ilmoitteleville kiinteistönvälittäjille liitteen ilmoitushinta on 3,70 mk/pmm, joka toinen viikko ilmoitteleville 5,50 mk/pmm ja muille kuin kiinteistönvälittäjille normaalin teemasivuhinnaston mukainen. Savon Sanomat myy kiinteistönvälittäjille koko liitteen mediakortin hinnan mukaisesti, mutta laskuttaa kutakin välittäjää suoraan. Sen, ketkä ovat mukana liitteessä ja millä ilmoituskoolla päättävät välittäjät itse. Koko liitteen hinta oli vuoden 2001 ilmoitushinnaston mukaan 60.000 mk + alv netto useammalle ilmoittajalle.
Savon Sanomat ei enää jatkanut vuoden 2001 alusta ilmoitustilan myymistä Koti ja Asuminen-teemasivuilla liitteen palstamillimetrihinnalla, vaan ko. teemasivuilla noudatettiin mediakortin mukaista normaalia teemasivuhinnoittelua ja alennuskäytäntöä muiden ilmoittajien kuin kiinteistönvälittäjien osalta.
Koti- ja Asuminen -teemasivujen ilmoitushinta oli seuraavanlainen:
| Ilmoituksen koko pmm | Ilmoituksen hinta |
| 45–195 pmm | 12,30 mk/pmm + alv |
| 200–495 pmm | 10,90 mk/pmm + alv |
| 500–995 pmm | 10,15 mk/pmm + alv |
| 1001–1995 pmm | 9,40 mk/pmm + alv |
| 2000- pmm | 8,70 mk/pmm + alv |
Hinnoittelu 1.1.2002 alkaen
Savon Sanomat on selvitystensä mukaan luopunut ilmoitustilan myymisestä broadsheet-liitteen lisäsivuille 1.1.2002 alkaen. Savon Sanomien mukaan tiedot uudistetusta liitehinnoittelusta ilmenevät mediakortista ja asiakkaille on tiedotettu uudesta liitehinnoittelusta kirjeellä 11.10.2001. Uusi liitehinnoittelu vastaa sitoumusta, jonka Savon Sanomat on toimittanut Kilpailuvirastolle 20.8.2001. Virastolle esitetty hinnasto on seuraavanlainen:
Yhden asiakkaan ostaessa liitteen:
| Määrä kpl/v | hinta markkaa |
| 1–11 kpl | 45.000 mk netto+alv |
| 12–23 kpl | 44.120 mk netto + alv |
| 24–35 kpl | 43.255 netto+alv |
| 36- | 42.405 netto+alv |
Usean asiakkaan ostaessa yhdessä liitteen:
| Määrä kpl/v | hinta mk |
| 1–11 kpl | 60.000 mk netto+alv |
| 12–23 kpl | 58.825 mk netto+alv |
| 24–35 kpl | 57.670 netto+alv |
| 36- | 56.540 netto+alv |
Savon Sanomat on lisäksi ilmoittanut virastolle suunnittelevansa broadsheet-liitteen laajentamista siten, että asiakkaille olisi uudistuksen jälkeen neljäsivuisen liitteen ohella tarjolla myös kuusisivuinen liite. Liitehinnoittelu olisi jatkossa seuraavanlainen usean asiakkaan ostaessa liitteen:
| Määrä kpl/v | neljäsivuinen | kuusisivuinen |
| 1–11 kpl | 61.509 mk | 96.154 mk |
| 12–23 kpl | 60.290 mk | 94.249 mk |
| 24–35 kpl | 59.101 mk | 92.399 mk |
| 36- | 57.941 mk | 90.576 mk |
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Relevantit markkinat
Määräävän markkina-aseman olemassaolon ja sen mahdollisen väärinkäytön arvioinnin perusteena ovat tapauskohtaisesti määriteltävät relevantit hyödyke- ja maantieteelliset markkinat. Sellaiset hyödykkeet, joita asiakkaat pitävät toisiaan kohtuullisesti korvaavina, luetaan mukaan relevantteihin hyödykemarkkinoihin. Maantieteellisiä markkinoita määriteltäessä otetaan huomioon tarkastelun kohteena olevan yrityksen toiminta-alue ja sellaiset alueet, joilla asiakkaiden on mahdollista solmia taloudellisesti ja teknisesti realistisia vaihtoehtoisia liikesuhteita.
Hyödykemarkkinat
Hyödykemarkkinoita arvioitaessa olennaista on asiakkaiden ja ensi sijassa kysynnän näkökulma. Hyödykemarkkinoiden määrittelyssä on selvitettävä, mitkä tavarat tai palvelut ovat asiakkaiden/kuluttajien näkökulmasta toisiaan korvaavia. Hyödykkeiden keskinäistä korvaavuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota lähinnä hyödykkeiden samanlaiseen käyttötarkoitukseen, vertailukelpoiseen laatutasoon ja saatavuuteen sekä hintatasoon. Toissijaisesti voidaan huomiota kiinnittää tarjonnan korvaavuuteen.
Kilpailuneuvosto on Lapin Kansa Oy:n tapauksen (2/359/98) ratkaisussaan todennut, että lehti-ilmoittelun markkinoita voidaan pitää relevantteina hyödykemarkkinoina sellaisille ilmoittaja-asiakkaille, joita ovat 1) asiakkaat, joille lehti-ilmoittelu on ainoa varteenotettava vaihtoehto kohderyhmän tavoittamiseen, ja 2) asiakkaat, joille lehti-ilmoittelu kuuluu tarpeellisena osana heidän monipuoliseen mediavalikoimaansa ja lehti-ilmoittelu ei ole kokonaan korvattavissa muilla mediavälineillä.
Kilpailuvirasto katsoo, että käsiteltävässä tapauksessa Savon Sanomien broadsheet-liitteestä ilmoitustilaa ostavat asiakkaat (lähinnä Kuopion talousalueella toimivat kiinteistönvälittäjät) on luettavissa ryhmään, joille lehti-ilmoittelu on ainoa varteenotettava vaihtoehto kohderyhmän tavoittamiseen, tai ainakin lehti-ilmoittelu kuuluu tarpeellisena osana heidän mediavalikoimaansa, eikä ole kokonaan korvattavissa muilla mediavälineillä. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo relevanttien hyödykemarkkinoiden tässä tapauksessa olevan lehti-ilmoittelun markkinat.
Maantieteelliset markkinat
Relevantit maantieteelliset markkinat muodostuvat sellaisesta alueesta, jolla yritykset kilpailevat keskenään ja jolla kilpailuolosuhteet ovat samanlaiset kaikille myyjille. Tällä alueella määräävässä asemassa oleva yritys pystyy käyttämään markkinavoimaansa esim. toteuttamalla hinnankorotuksen ilman, että sen asiakkaat hankkisivat halutut hyödykkeet esim. toisella alueella toimivalta yritykseltä. Markkinoita voidaan pitää kansallisina, mikäli muista maista ei ole tarjolla hinnaltaan tai laadultaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja hyödykkeiden kotimarkkinoilla.
Lääninhallituksen selvityksessä tarkasteltavana ovat olleet Kuopion talousalueen markkinat, jotka selvityksen mukaan muodostavat käsiteltävässä tapauksessa sekä mainonnan ja ilmoittelun tarpeiden että käytettävissä olevien mainosvälineiden kannalta omat alueelliset markkinansa. Koska tapauksessa on kyse Kuopion seudun kiinteistönvälittäjien lehti-ilmoittelusta ja kiinteistönvälitystoiminta on pääsääntöisesti alueellista, on myös välittäjien lehti-ilmoittelu selkeästi rajoittunut Kuopion talousalueella ilmestyviin sanomalehtiin. Näin ollen markkinat eroavat toisaalta muista alueellisista markkinoista ja toisaalta valtakunnallisista markkinoista. Kilpailuvirasto katsoo relevanttien maantieteellisten markkinoiden tässä tapauksessa olevan Kuopion talousalueen markkinat.
Määräävä markkina-asema
Kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalla on määräävä markkina-asema, jos sillä on koko maassa tai tietyllä alueella yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla. Määräävän markkina-aseman olemassaolon määrittely edellyttää markkinaosuuksien, alalle pääsyn esteiden, yrityksen kilpailuetujen ja käyttäytymisen sekä alan kehityksen tarkastelua.
Määräysvaltaa Savon Sanomissa käyttävän Savon Mediat Oy:n määräävä markkina-asema on ilmeinen Kuopion talousalueen lehti-ilmoittelun markkinoilla ottaen huomioon sen, että Savon Sanomat on alueen ainoa 7-päiväinen sanomalehti. Savon Sanomien ilmoitusmyyntitulot vuonna 2000 olivat 86,8 Mmk ja tilaustuotot 66,9 Mmk. Lehden tarkastettu levikki oli 67 850 kappaletta (LT 1/2000) ja lukijamäärä 180 000 (KMT 995/00K). Pohjois-Savossa ilmestyvistä lehdistä ainoastaan 1-päiväinen Kiuruvesi (levikki 8131) ei kuulu Savon Mediat -konserniin.
Savon Sanomien ilmestymisalueelta puuttuvat merkittävät kilpailevat lehtiyritykset. Alalle tulon kynnys on korkea ns. alueelliselle kakkoslehdelle. Ilmaisjakelulehtien markkinaosuudet eivät myöskään uhkaa toimitetun ja tilatun sanomalehden asemaa ilmoitusvälineenä. Lisäksi on huomattava, että Savon Mediat Oy:llä on ilmaisjakelulehtien sektorilla omia julkaisuja, kuten Kuopiossa ilmestyvä Viikkosavo. Muita Pohjois-Savossa ilmestyviä Savon Mediat Oy:n omistamia sanomalehtiä ovat Iisalmen Sanomat ja Warkauden Lehti, paikallislehtiä Karttula-Tervo-Vesannon Sanomat, Heinäveden lehti, Koillis-Savo, Pitäjäläinen, Sisä-Savon Sanomat, Soisalon seutu, Uutis-Jousi, Miilu, Matti ja Liisa ja Pielavesi-Keitele sekä muita kaupunkilehtiä Viikkosavon lisäksi Salmetar. Oma kirjapaino ja jakeluverkosto tukevat lehtiä ja antavat mahdollisuuden myös suoramarkkinointiin. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Savon Mediat Oy:llä on määräävä markkina-asema Kuopion talousalueen lehti-ilmoittelun markkinoilla.
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
Asiakkaan sitominen
Kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 2 kohdan mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä pidetään muun ohella hyvään kauppatapaan perustumattomien asiakkaan toimintavapautta rajoittavien liikesuhteen ehtojen käyttämistä. Kieltosäännös on tarpeen sen vuoksi, että määräävässä markkina-asemassa oleva yritys voi pitkälti yksipuolisesti sanella liikesuhteessa käyttämänsä toimitus- ja muut ehdot, koska asiakkaalla ei markkinarakenteen vuoksi ehkä ole käytännössä edellytyksiä olla alistumatta ehtoihin. Sitomisella pyritään yleensä markkina-aseman suojaamiseen tai sen lisäämiseen ja sitä kautta voittojen kasvattamiseen. Sitomalla asiakkaansa yritys voi saavuttaa asiakkaita ja sitä itseään hyödyttäviä tehokkuusetuja, mutta voi samalla sulkea pois kilpailevia tarjoajia ja heikentää siten toimialan dynaamista tehokkuutta. Sidottu asiakas ei voi vapaasti omien liiketoimintakriteeriensä perusteella valita, mitä tuotteita tai palveluksia hän hankkii tai mistä hän ne hankkii. Sitomisella voidaan pyrkiä estämään kilpailun syntymistä tai poistamaan olemassa olevilta kilpailijoilta kannattavan kilpailun edellytyksiä. Lisäksi sitomisella voidaan tähdätä monopolivoiman tuoman hinnoittelun vapauden täysimääräiseen hyödyntämiseen.
Lääninhallituksen selvitysten mukaan Savon Sanomat teki tiettyjen Kuopion seudun kiinteistönvälittäjien kanssa sopimukset broadsheet-liitteen ostamisesta aina vuodeksi kerrallaan. Välittäjät itse toivoivat vuosisopimuksia, koska eliminoivat siten riskin, että jonakin viikkona liitteessä olisi tyhjää ilmoitustilaa, jonka liitteessä mukana olevat välittäjät joutuisivat yhteisvastuullisesti maksamaan.
Kiinteistönvälittäjille liitteen hinta vuonna 1999 oli 55.100 mk netto + alv. Jos ilmoitusliite olisi jäänyt kiinteistönvälittäjiltä toteutumatta jonain lauantaina, liitteen hinta olisi noussut 58.000 mk:aan netto + alv. Jos taas yksittäinen kiinteistönvälittäjä olisi jäänyt pois liitteestä, olisi se maksanut sopimussakkona kahdeksan ilmoituksensa hinnan (vähintään 25.000 mk) muille välittäjille. Lisäksi välittäjän pääsy liitteeseen olisi jatkossa estetty. Em. sopimussakosta ja muista sanktioista liitteen ostaneet kiinteistönvälittäjät olivat sopineet keskenään, mutta ehdot sisältyivät kunkin välittäjän Savon Sanomien kanssa tekemään sopimukseen.
Kilpailuvirasto katsoo, että Savon Sanomien ja kiinteistönvälittäjien välisissä broadsheet-liitettä koskevissa vuosisopimuksissa, joissa säänneltiin sopimussakoista ja muista sanktioista, ei ollut kyse kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kielletystä sitomisesta. Kiinteistönvälittäjien tarkoitus oli ostaa yhteisesti joka viikko ilmestyvä liite, jonka ilmoitustilan hankkimiseen he yhteisesti sitoutuivat. Tämäntyyppistä liitekokonaisuutta hankittaessa on vuosisopimus tarkoituksenmukainen sekä liitteen tarjoajan että ilmoittaja-asiakkaiden näkökulmasta. Oli myös tarkoituksenmukaista, että kunkin välittäjän viikottaista liitteessä mukanaoloa kyettiin sopimusehdoilla kontrolloimaan. Ilman kontrollimahdollisuutta ilmoitushinta olisi saattanut nousta jonakin viikkona kohtuuttomaksi liitteessä ilmoittajille. Välittäjät olivat itse halunneet kyseiset ehdot sopimuksiinsa, eikä aloite sanktioihin siis ollut tullut Savon Sanomilta.
Savon Sanomien 3.6.2000 voimaantulleissa myyntiehdoissa kahdeksansivuisen liitteen ilmoitushinta oli porrasteinen sen mukaan, miten useasti asiakas ilmoitteli Savon Sanomissa. Harvemmin ilmoittelevilta asiakkailta perittiin ilmoituksesta korkeampaa hintaa kuin joka lauantaina ilmoittelevilta asiakkailta. Jokaviikkoiselta ilmoittajalta peritty hinta oli 3,70 mk/pmm ja ilmoituksen minimikoko oli 300 pmm. Harvemmin ilmoittelevat asiakkaat maksoivat huomattavasti korkeampaa ilmoitushintaa porrasteisesti (katso taulukko sivulla 4) sen mukaan, minkä kokoinen ilmoitus heillä oli. Hinta vaihteli 8,40–10,50 mk/pmm. Myös 3.2.2001 voimaantulleessa hinnastossa ilmoitushinta oli sitä alhaisempi mitä tiheämmin asiakas ilmoitteli. Joka viikko ilmoitteleville kiinteistönvälittäjille liitteen ilmoitushinta on 3,70 mk/pmm, joka toinen viikko ilmoitteleville 5,50 mk/pmm ja muille harvemmin ilmoitteleville normaalin teemasivuhinnaston mukainen.
Kiellettynä asiakkaan sitomisena ei voida pitää pelkästään sitä, että ilmoitushinta on riippuvainen siitä, kuinka usein asiakas ilmoittelee. Mikäli kuitenkin alennukset ovat kohtuuttoman suuria, ja niitten tarkoituksena tai seurauksena on se, että asiakkaiden kannattaa keskittää merkittävä osa ilmoitteluaan ko. sanomalehteen, voidaan porrastettua hinnoittelua pitää kiellettynä sidontana. Koska Savon Sanomat ei ole pystynyt osoittamaan alennusten perustuneen ilmoittelun toistuvuudesta aiheutuviin kustannussäästöihin, Kilpailuvirasto katsoo Savon Sanomien jyrkkäporrasteisen hinnoittelun sitoneen asiakkaita ainakin ajanjaksolla 3.6.–29.12.200 ja mahdollisesti myös 3.2.–29.12.2001 keskittämään lehti-ilmoitteluaan Savon Sanomiin. Kilpailuvirasto katsoo, että Savon Sanomien hinnoittelu on ollut tältä osin kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kiellettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Savon Sanomat on kuitenkin muuttanut hinnoitteluaan ja luopunut lopullisesti asiakkaita sitovasta ilmoitushinnoittelustaan 1.1.2002 alkaen.
Ilmoitustilan hinnoittelun selkeys ja läpinäkyvyys
Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoittelun tulee perustua selkeyteen ja läpinäkyvyyteen. Kilpailuneuvosto on todennut Teosto ry:tä koskevassa päätöksessään (dno 22/359/96, päätös 1.6.1998), jonka korkein hallinto-oikeus on vahvistanut (taltio 1540, päätös 9.6.1999), että pelkästään hinnoittelun läpinäkymättömyyttä voidaan pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n kieltämänä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.
Määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä epäillyn yrityksen tulee pystyä osoittamaan hinnoittelunsa perusteet niin selkeästi, että yhtiön toiminnan lainmukaisuus on mahdollista arvioida. Läpinäkyvyysperiaatteen noudattaminen edellyttää, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen asiakas voi perehtymällä hinnoittelun periaatteisiin selvittää, mistä tekijöistä sen maksama hinta muodostuu. Läpinäkyvyysperiaate edesauttaa määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoittelun tasapuolisuutta ja objektiivisuutta.
Lääninhallituksen selvitysten mukaan Savon Sanomien broadsheet-liitteen hinnoittelu oli ajanjaksolla 5.12.1998–2.6.2000 selkeää ja läpinäkyvää Savon Sanomien myydessä liitteen ilmoitustilaa erityisen liitehinnastonsa mukaisesti paikallisista kiinteistönvälittäjistä koostuvalle ostoyhteenliittymälle ja toisaalta ilmoitustilaa hinnastonsa mukaisesti teemasivujen hinnalla muille kiinteistönvälittäjille. Savon Sanomien laajennettua liitteen käsitteen 3.6.2000 Koti ja Asuminen teemasivuille, hinnoittelu muuttui läpinäkymättömäksi, koska Savon Sanomien julkisissa hinnastoissa ei kerrottu mitään Koti ja Asuminen-teemasivujen erikoisasemasta muihin teemasivuihin nähden. Koti ja Asuminen-teemasivujen erikoishinnasto oli vain harvojen tiedossa, sillä liitteen myyntiehtoja (”ns. uuden kahdeksansivuisen liitteen pelisääntöjä”) ja hinnastoa ei julkisesti ollut saatavilla esimerkiksi muiden mediatietojen yhteydessä. Teemasivuilla olisivat pystyneet ilmoittelemaan paitsi välittäjät myös mm. rakennusliikkeet ja sisustusliikkeet, joiden asiakkaille teemasivut oli kohdennettu. Monet ilmoittajat käyttivätkin mahdollisuutensa halvempaan ilmoitusmahdollisuuteen.
Savon Sanomat uudisti hinnoitteluaan 3.2.2001 alkaen. Uudistuksessaan Savon Sanomat kasvatti liitettä kahdella sivulla, josta ne kiinteistönvälittäjät, jotka olivat jääneet alkuperäisen nelisivuisen liitteen ulkopuolelle, saattoivat nyt ostaa ilmoitustilaa liitteen omien pelisääntöjen mukaisesti. Kilpailuvirasto katsoo, että Savon Sanomien liitteen ilmoitustilan hinnoittelu oli edelleen läpinäkymätöntä, koska liitteen pelisäännöt olivat vain harvojen tiedossa. Liitteen pelisääntöjä ja hinnastoa ei julkisesti ollut saatavilla esimerkiksi muiden mediatietojen yhteydessä.
Savon Sanomat on kuitenkin muuttanut hinnoitteluaan läpinäkyväksi 1.1.2002 alkaen, jolloin Savon Sanomat luopui ilmoitustilan myymisestä broadsheet-liitteen lisäsivuille. Savon Sanomien mukaan tiedot uudistetusta liitehinnoittelusta ilmenevät mediakortista ja asiakkaille on tiedotettu uudesta liitehinnoittelusta kirjeellä 11.10.2001.
Edellä mainitun selvitysten perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Savon Sanomien broadsheet -liitteen hinnoittelu ei ole ollut ajanjaksoina 3.6.2000–29.12.2000 ja 3.2.2001–31.12.2001 kilpailunrajoituslain 7 § 4 kohdan mukaisesti riittävän selkeätä ja läpinäkyvää, jotta ilmoittaja-asiakas olisi kyennyt julkisen hinnaston tai Savon Sanomien mediakortin perusteella selvittämään ilmoitushinnoittelun perusteet.
Ilmoitustilan hinnoittelun tasapuolisuus ja syrjimättömyys
Kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdassa kielletyllä hintasyrjinnällä tarkoitetaan erilaisten hintojen perimistä samanlaisilta asiakkailta ilman kilpailuoikeudellisesti hyväksyttäviä perusteita. Elinkeinonharjoittajan soveltama hinnoittelukäytäntö vaikuttaa sen asiakasyritysten keskinäiseen kilpailuasemaan ja voi siten keinotekoisesti vääristää kilpailuolosuhteita niillä markkinoilla, joilla sen asiakasyritykset toimivat.
Elinkeinonharjoittaja syyllistyy hintasyrjintään, jos saman hyödykkeen myyntihinta kahdelle eri asiakkaalle ei ole sama eikä hintaero ole perusteltavissa objektiivisesti todennettavilla ja kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävillä syillä. Määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan hinnoittelukäytäntöön saa sisältyä vain sellaisia asiakaskohtaisia hintaeroja, jotka ovat toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömiä ja väistämättömiä ja jotka vastaavat asiakkaiden aiheuttamia kustannuseroja elinkeinonharjoittajan omassa toiminnassa. Edellä olevat ehdot täyttävät kustannusvastaavat hintaerot ovat useimmiten kilpailuoikeudellisesti hyväksyttäviä.
Kilpailuviraston käsityksen mukaan se, että Savon Sanomat on myynyt 9.12.1998 alkaen erillistä liitettä lähinnä paikallisista kiinteistönvälittäjistä kootulle ostoyhteenliittymälle ei ole sinänsä kilpailunrajoituslaissa kiellettyä syrjintää. Liitettä voidaan pitää erillisenä ilmoituskokonaisuutena, jolle voi olla eri hinnasto ja hinnoitteluperusteet kuin perinteiselle lehti-ilmoitukselle. Kilpailuviraston käsityksen mukaan erillisen liitteen voi Savon Sanomilta hankkia muukin ryhmä kuin kiinteistönvälittäjät, joten syrjintää ei ole havaittavissa tältäkään osin.
Lääninhallituksen selvitysten mukaan Savon Sanomat myi 3.6.2000 ja 29.12.2000 välisenä ajanjaksona ilmoitustilaa myyntiehdoilla (17.5.2000 päivätyt kahdeksansivuisen liitteen pelisäännöt), joiden perusteella nelisivuisesta liitteestä ulosjääneet kiinteistönvälittäjät, rakennuttajat ja sisustusliikkeet saattoivat ostaa Koti ja Asuminen-teemasivuilta ilmoitustilaa broadsheet-liitteen ilmoitushinnaston mukaisesti niille rakennettujen omien pelisääntöjen mukaan.
Savon Sanomilla on ollut em. ajanjaksona erillinen julkinen teemasivuhinnasto, mutta Koti ja Asuminen-teemasivuille on ilmoitustilaa kuitenkin myyty joillekin asiakkaille muita teemasivuja edullisemmalla hinnalla. Kilpailuviraston käsityksen mukaan ilmoituksia on ollut kuitenkin toimituksellisen aineiston lisäksi muillakin teemasivuilla. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Savon Sanomien ilmoitushinnoittelu on ollut kyseisenä ajanjaksona muiden teemasivujen ilmoittajien kannalta syrjivää ja siten kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdassa kiellettyä hinnoittelua.
Savon Sanomat uudisti hinnoitteluaan 3.2.2001. Uudistuksessaan Savon Sanomat kasvatti liitettä yhdellä lehdellä, josta ne kiinteistönvälittäjät, jotka olivat jääneet ulos nelisivuisesta liitteestä, saattoivat nyt ostaa ilmoitustilaa niille tehtyjen omien pelisääntöjen (liitteen ilmoitushinnan) mukaisesti. Lisäsivut ovat pitäneet sisällään myös toimituksellista aineistoa ja muiden kuin kiinteistönvälittäjien ilmoituksia. Hinnoittelu oli porrasteinen sen mukaan, miten useasti ilmoittelee. Joka viikko ilmoitteleville kiinteistönvälittäjille ilmoitushinta oli 3,70 mk/pmm, harvemmin ilmoitteleville 5,50 mk/pmm ja muille harvemmin ilmoittaville normaalin mediakorttihinnaston teemahinnoittelun mukainen.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei Savon Sanomat ole pystynyt osoittamaan liitteen lisäsivujen ja muiden sivujen ilmoitushintojen erojen 3.2.2001 ja 29.12.2001 välisenä ajanjaksona perustuneen kustannusvastaavuuteen tai muuhun kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävään syyhyn. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että koska Savon Sanomien toimituksellisilta sivuilta on myyty em. ajanjaksona kiinteistönvälittäjille ja muille Koti- ja Asuminen teemasivujen ilmoittelijoille ilmoitustilaa alempaan hintaan kuin muiden teemasivujen ilmoitusasiakkaille, Savon Sanomien ilmoitustilan myynti on ollut tältä osin syrjivää ja siten kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdassa kiellettyä hinnoittelua.
Kiinteistönvälittäjien tekemissä selvityspyynnöissä on epäilty Savon Sanomien syrjineen joitakin kiinteistönvälittäjiä broadsheet-liitteen ilmoitushinnoittelussa, koska Savon Sanomat oli myynyt ilmoitustilaa 9.12.1998 alkaen alhaisella hinnalla vain tietyille kiinteistönvälittäjille. Kilpailuviraston saamien selvitysten perusteella ilmoitustilaa on myyty halvemmalla kaikille broadsheet-liitettä ostaneille kiinteistönvälittäjille tasapuolisesti liitehinnaston mukaan. Liitteeseen on päässyt mukaan muitakin kuin kiinteistönvälittäjiä. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Savon Sanomien ilmoitushinnoittelu ei ole tältä osin syrjinyt joitakin asiakkaita eikä ole siten ollut kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdassa kiellettyä hinnoittelua.
Kilpailuvirasto ei ole saanut Savon Sanomilta selvityksiä, joiden perusteella se olisi voinut arvioida 1.1.2002 uudistetun hinnoittelujärjestelmän tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä. Kilpailuvirasto pitää kuitenkin selkeyden ja läpinäkyvyyden kannalta myönteisenä sitä, että broadsheet-liitteen hinnoittelukriteerit ovat Savon Sanomien uudistetun ja suunnitteilla olevan hinnoittelujärjestelmän myötä ilmoittaja-asiakkaiden ja kilpailijoiden tiedossa. Uusi ja suunnitteilla oleva hinnoittelujärjestelmä lisäävät hinnoitteluperusteiden läpinäkyvyyttä ja antavat asiakkaille paremmat mahdollisuudet arvioida niihin sovelletun hinnoittelun tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto on selvittänyt Savon Sanomien ilmoitustilan hinnoittelun kilpailunrajoituslain mukaisuutta saamiensa toimenpidepyyntöjen ja Itä-Suomen lääninhallituksen selvityksen perusteella.
Koska Savon Mediat Oy on kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin mukaisessa määräävässä markkina-asemassa sanomalehti-ilmoitusmarkkinoilla Kuopion talousalueella, Kilpailuvirasto on arvioinut Savon Sanomien broadsheet-liitteen ilmoitustilan hinnoittelua kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 ja 4 kohtien perusteella.
Savon Sanomien ja broadsheet-liitteen ostaneiden kiinteistönvälittäjien välisten sopimusten solmimista vuodeksi kerrallaan ja sopimussakkoa yms. sanktioita koskevia sopimusehtoja tai Savon Sanomien noudattamaa porrasteista ilmoitushinnoittelua ei voida pitää ilmoittaja-asiakkaita sitovana menettelynä ja siten kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdan mukaisena määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Sen sijaan Savon Sanomien noudattama jyrkkäporrasteista ilmoitushinnoittelua voidaan pitää ainakin ajanjaksona 3.6.–29.12.2000 ilmoittaja-asiakkaiden sitomisena keskittämään ilmoitteluaan Savon Sanomiin ja siten kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdan mukaisena määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Savon Sanomat on kuitenkin muuttanut hinnoitteluaan vuoden 2002 alusta siten, että kielletty sidonta on poistunut eikä ilmoitushinnoittelua voida enää tällä hetkellä pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdan mukaisena määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.
Savon Sanomien tarjoaman broadsheet-liitteen hinnoittelua on pidettävä ajanjaksoina 3.6.–29.12.2000 ja 3.2.2001–31.12.2001 kilpailunrajoituksista annetun lain 7 § 4 kohdan vastaisena läpinäkymättömän hinnoittelun soveltamisena. Savon Sanomat on kuitenkin muuttanut hinnoitteluaan läpinäkyväksi 1.1.2002 alkaen, jolloin Savon Sanomat luopui ilmoitustilan myymisestä broadsheet-liitteen lisäsivuille. Savon Sanomien mukaan tiedot uudistetusta liitehinnoittelusta ilmenevät mediakortista ja asiakkaille on tiedotettu uudesta liitehinnoittelusta kirjeellä 11.10.2001. Kilpailuvirasto katsoo, että Savon Sanomien uudistettu, vuoden 2002 alusta käyttöön ottama ja suunnitteilla oleva hinnoittelujärjestelmä ovat asiakkaan kannalta läpinäkyvämpiä ja aikaisempaa selkeämpiä, joten Savon Sanomien menettelyä ei voida tältä osin enää tällä hetkellä pitää kilpailurajoituslain 7 §:n 4 kohdan mukaisena määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.
Savon Sanomien tarjoaman broadsheet-liitteen lisäsivujen hinnoittelua suhteessa muihin ilmoittaja-asiakkaisiin on pidettävä em. ajanjaksoina myös kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdassa kiellettynä hintasyrjintänä. Savon Sanomat on kuitenkin luopunut ilmoitustilan myymisestä broadsheet-liitteen lisäsivuille 1.1.2002 alkaen, joten Savon Sanomien menettelyä ei voida enää tältä osin pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdan mukaisena määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Siihen, missä määrin uudistettu hinnoittelujärjestelmä on muutoin asiakkaita kohtaan tasapuolinen ja syrjimätön tai kustannusvastaava, ei virasto voi tässä vaiheessa ottaa kantaa.
Savon Sanomat on saatujen selvitysten perusteella myynyt toimenpidepyyntöjä tehneille kiinteistönvälittäjille ilmoitustilaa broadsheet-liitteen lisäsivuilta samaan hintaan kuin liitteessä mukana olleille kiinteistönvälittäjille. Kiinteistönvälittäjät eivät ole myöskään pystyneet selvityksissään osoittamaan Savon Sanomien menettelystä aiheutuneen niille muutoin taloudellista vahinkoa. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, ettei Savon Sanomia ole ollut tarvetta määrätä kiinteistönvälittäjien pyytämään kilpailunrajoituslain 2 luvun 14 §:n mukaiseen väliaikaiseen toimenpidekieltoon kilpailunrajoittamisesta aiheutuvan kohtuuttoman kilpailuedun ja vahingollisten vaikutusten poistamiseksi.
Kilpailuoikeudelliset seuraamukset
Kilpailunrajoituksista annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalle, joka rikkoo lain 4–7 §:n säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu (kilpailurikkomismaksu), jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muuten perusteettomana.
Lainkohdan perustelujen (HE 91/162) mukaan seuraamusmaksun määräämättä jättäminen on perusteltua ainoastaan silloin, kun maksun määrääminen johtaisi ilmeisen kohtuuttomiin seurauksiin. Lainkohdassa tarkoitettuna vähäisenä menettelynä voidaan pitää esimerkiksi alueellisesti tai ajallisesti rajoittunutta toimintaa, jonka kansantaloudelliset vaikutukset ovat vähäisiä. Lisäksi 1.7.1998 voimaan tulleen kilpailunrajoituslain hallituksen esityksen perusteluissa (HE 97/243) on todettu, että Kilpailuvirasto voi jättää seuraamusmaksuesityksen tekemättä tapauksissa, joissa lain aikaisemman soveltamiskäytännön perusteella on ilmeisen selvää, ettei kilpailuneuvosto tulisi seuraamusmaksua määräämään.
Kilpailuvirasto katsoo, että esityksen tekeminen kilpailuneuvostolle seuraamusmaksun määräämiseksi Savon Sanomien määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ei ole perusteltua. Virasto on ottanut huomioon seuraamusmaksuesityksen tekemistä koskevassa harkinnassaan seuraavat seikat.
Savon Sanomat on pyrkinyt yhteistyössä kilpailuviranomaisten kanssa kehittämään broadsheet-liitteelle hinnoittelujärjestelmän, joka perustuu läpinäkyviin kriteereihin. Vaikka Kilpailuvirasto ei ole vielä voinut todeta Savon Sanomien sille antamien selvitysten perusteella sitä, onko broadsheet-liitteen uudistettu hinnoittelu kaikelta osin tasapuolista ja syrjimätöntä, on oletettavaa, että hinnoittelukriteerien selkiyttäminen edesauttaa hinnoittelun muodostumista tasapuoliseksi.
Seuraamusmaksun tekemistä ei ole pidetty perusteltuna myöskään siitä syystä, että Savon Sanomien menettelystä ilmoittaja-asiakkaille aiheutuneet vahingot näyttäisivät olleen suhteellisen vähäiset. Vahinkoa Savon Sanomien menettelyn vuoksi kärsineillä ilmoittaja-asiakkailla ja kilpailijoilla on myös mahdollisuus hakea kilpailunrajoituksista annetun lain 18 a §:n mukaista vahingonkorvausta. Mikäli myöhemmin ilmenee, että Savon Sanomien uudistettu hinnoittelu ei ole tässä päätöksessä tarkoitetulla tavalla läpinäkyvää, selkeätä ja tasapuolista, asia otetaan uudelleen käsittelyyn.
Asia poistetaan käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 §:n 2 momentti, 7 §:n 2 ja 4 kohdat ja 8 §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.