Osapuolet
Suomen Posti Oyj, Helsinki
Paikalliskustannus Alanko Ky/Mäntsälä-lehti, Mäntsälä
Ratkaisu
Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystään.
Asian vireilletulo ja selvittäminen
Paikalliskustannus Alanko Ky/Mäntsälä-lehti (jäljempänä Mäntsälä-lehti) kertoo toimenpidepyynnössään toimivansa perheyhtiönä, joka kustantaa myös Elimäen Sanomat -nimistä paikallislehteä. Mäntsälä-lehden mukaan Suomen Posti Oyj:n jakelua hoitava tytäryhtiö (jäljempänä Posti) perii Itä-Uudellamaalla harvemmin ilmestyviltä sanomalehdiltä kohtuutonta hintaa varhaisjakelustaan syrjien hinnoittelussaan pieniä sanomalehtiä suhteessa suuriin päivälehtiin. Mäntsälä-lehden mukaan harvoin ilmestyvien sanomalehtien varhaisjakelun kohtuullinen hinta määräytyy varhaisjakelun valtakunnallisen keskitason mukaan.
Mäntsälä-lehti ilmestyy kahdesti viikossa, ja sen levikki on ollut runsaat 5000 kappaletta. Lehden päälevikkialue on Mäntsälä, lisäksi lehteä jaetaan tilaajille Pornaisissa ja Pukkilassa. Toimenpidepyynnön tekijän mukaan Mäntsälää voi jakelualueena verrata mihin hyvänsä Uudenmaan maaseutukuntaan ja pienempiin kaupunkeihin. Jakeluhinnat ovat noin neljäsosa lehden liikevaihdosta. Oman jakeluverkoston luomista henkilökunnaltaan pienelle yritykselle toimenpidepyynnön tekijä pitää lähes mahdottomana vaihtoehtona.
Mäntsälä-lehti katsoo Postin käyttävän väärin määräävää markkina-asemaa varhaisjakelussa sanomalehtijakelun hinnoittelullaan ja rajoittavan kilpailua.
Kilpailuvirasto päätti ryhtyä selvittämään Postin mahdollista määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ottaen huomioon Postin aseman lehtien päiväjakelussa sekä sen, että toimenpidepyynnön tekijän ohella eräät muut alueen sanomalehdet ovat ottaneet yhteyttä virastoon ja esittäneet samansuuntaisia epäilyjä varhaisjakelun hinnoittelusta.
Kilpailuvirasto on vastaanottanut sanomalehtien varhaisjakelun hinnoittelusta selvityksiä Postilta 15.4.2005 ja 17.2.2006 sekä saanut lisäselvityksiä Mäntsälä-lehdeltä ja eräiltä muilta Uudellamaalla ilmestyviltä sanomalehdiltä, jotka eivät kuitenkaan halunneet tehdä asiassa toimenpidepyyntöä. Kilpailuvirasto toimitti toimenpidepyynnön tekijälle kommentteja varten Postin hinnoittelusta antaman lisäselvityksen 17.2.2006 julkisen version sekä alustavan arvionsa asiassa ja sai pyydetyn vastineen 7.4.2006.
Asiaselostus ja ratkaisun perustelut
Vuonna 2003 Kilpailuvirasto hyväksyi ehdollisena yrityskaupan, jolla Sanoma Osakeyhtiön sanomalehtien varhaisjakeluliiketoiminta entisen Uudenmaan läänin alueella siirtyi Postille.[1] Yrityskauppapäätöksessä todettiin muun muassa Postin sitoutuvan noudattamaan jakelupalvelujen tarjoamisessa tasapuolista ja kustannusvastaavaa hinnoittelua. Päiväjakelun ei katsottu voivan korvata sanomalehden varhaisjakelua, minkä vuoksi sanomalehtien varhais- ja viikonloppujakelun katsottiin muodostavan päiväjakelusta erilliset tuotemarkkinat. Kysymystä siitä, kuuluvatko jälkimmäiset jakelumarkkinat samoille relevanteille tuotemarkkinoille, vai tulisiko niitä tarkastella erillisinä tuotemarkkinoina, ei yrityskauppapäätöksessä ratkaistu. Sanomalehtien varhais- ja viikonloppujakelun markkinat todettiin alueellisiksi ja relevantit maantieteelliset markkinat siten entisen Uudenmaan läänin laajuisiksi.
Yrityskauppapäätöksessä Kilpailuvirasto totesi edelleen jakelumarkkinoille pääsyn kynnyksen korkeaksi ja jakeluverkkojen perustamisen edellyttävän yleensä alueen runkolehden saamista jakeluun. Alueilla, joilla Posti hoitaa varhaisjakelun, runkolehti on yleensä sidottu sopimuksin Postin jakeluun, minkä vuoksi kilpailevan jakelutoiminnan synty ei ole todennäköistä ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Kilpailuvirasto arvioi tilanteen muodostuvan tällaiseksi entisen Uudenmaan läänin alueella.
Yrityskaupasta antamissaan lausunnoissa sanomalehdet puolsivat yrityskauppaa, koska Postin arvioitiin olevan neutraalimpi ja laadukkaampi toimija kuin ostokohde Leijonajakelu, jonka katsottiin ensisijaisesti hoitavan Helsingin Sanomien jakelua.
Kilpailuvirasto katsoo, että Postilla on edellä esitetyn perusteella todennäköisesti määräävä markkina-asema sanomalehtien päiväjakelussa, mutta että Mäntsälä-lehden toimenpidepyynnön käsittelyn kannalta ei ole kuitenkaan välttämätöntä arvioida relevantteja markkinoita varhais- ja viikonloppujakelun osalta sen tarkemmin kuin yrityskauppapäätöksessä on tehty.
Toimenpidepyynnön tekijä on esittämänsä hintakehitysvertailun mukaan maksanut varhaisjakelusta selvästi enemmän kuin 2-päiväiset sanomalehdet VTT:n laskeman valtakunnallisen keskiarvon mukaan ovat maksaneet.
Kilpailuvirasto katsoo saamiensa selvitysten perusteella, että jakeluolosuhteissa on eroja maan eri osissa, joten suora vertailu toimenpidepyynnön tekijän tapaan maan keskiarvoon ei anna oikeaa kuvaa asiassa. Postin menettelyssä on kysymys siitä, onko se väitetyllä tavalla hinnoitellut kohtuuttomasti tai syrjivästi pienten harvoin ilmestyvien sanomalehtien varhaisjakelun Uudellamaalla.
Kilpailuvirasto on saanut Postilta selvitystä sen sanomalehtien varhaisjakelun hinnoitteluperiaatteista. Posti, kuten sen yrityskaupassa hankkima Leijonajakelukin, soveltavat sanomalehtien varhaisjakeluun niin sanottua Sava-mallia, joka on perusteiltaan syntynyt jo 1970-luvun lopulla ja tähtää jakelukustannusten mahdollisimman objektiiviseen jakoon varhais- ja viikonloppujakeluverkossa olevien lehtien kesken.
Postin käyttämä Sava-malli on poikennut Leijonajakelun käyttämästä mallista jonkin verran. Siinä määritellään lehtikohtaiset kappalehinnat jakelutunnuskohtaisesti. Hinnan määrityksessä ovat keskeisiä jakelutunnuskohtaiset kokonaiskustannukset, jakelutunnuksella jaettavien lehtien kokonaiskappalemäärät sekä kertoimet, joissa otetaan lukuun lehden ilmestymiskerrat viikossa, lehden peittoprosentti jakelutunnuksella ja lehden keskimääräinen kappalepaino. Lisäksi malliin on lisätty palvelukerroin ja paikalliskerroin, joiden avulla voidaan ottaa huomioon muun muassa asiakkaan ja Postin mahdollinen tuotantoprosessin integroiminen esimerkiksi tietojärjestelmien yhteensopivuudessa ja laskutustietojen siirtymisessä. Asiakkaalla on myös mahdollisuus valita, haluaako hän lehtensä kappalehinnan vaihtelevan jakelutunnuskohtaisesti vai veloitetaanko jakelupalvelusta keskihintaa kaikkien jakelutunnusten kustannuksiin perustuvien hintojen suhteessa.
Postin mukaan sanomalehtien varhaisjakelu on alueellista toimintaa, jolle on luonteenomaista kunkin jakelualueen kustannusten ja olosuhteiden vaihtelut. Tämän vuoksi eri jakelualueiden asiakashinnat eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Asiakashinnat eivät ole vertailukelpoisia yksittäisenkään jakelutunnuksen sisällä, koska asiakkaalla on edellä todettu valintaoikeus.
Postin lisäselvityksen mukaan Mäntsälä-lehden jakelualue Itä-Uusimaa on kustannuksiltaan muita Uudenmaan jakelualueita kalliimpi. Tämä johtuu siitä, että alueen henkilökustannukset ovat keskimääräistä korkeammat, eikä alueella jaeta seitsenpäiväistä suuripeittoista sanomalehteä, joka kantaisi valtaosan jakelukustannuksista. Yhtä tai kahta suuripeittoista lehteä on myös nopeampaa jakaa kuin monta pienipeittoista muun muassa nimikemäärän kasvun vuoksi. Harvoin ilmestyvät lehdet nostavat jakeluorganisaation kustannuksia lisäämällä jakelun työkuorman päivittäistä vaihtelua, minkä lisäksi ne suosivat yleensä loppuviikon ilmestymispäiviä aiheuttaen näin kuormitushuipun loppuviikolle. Lehden painokaan ei suoraan korreloi sen käsiteltävyyden kanssa, vaan kevyet lehdet ovat vaikeammin jaettavia erityisesti talviaikaan. Kustannusvaikutusta Itä-Uudellamaalla korostaa myös se, että alue on maantieteellisesti laaja ja siinä on paljon harvaan asuttuja alueita.
Postin lisäselvityksestä, jossa on myös jakelutunnuksittainen vertailu Mäntsälä-lehden, kahdesti viikossa ilmestyvän Loviisan Sanomien ja 7-päiväisen Keski-Uusimaa lehden välillä ilmenee, että hintamuutokset ajalta 1.1.2002-30.6.2004 kohtelevat jaettavia lehtiä samalla tavalla. Mäntsälä-lehden hintojen määräytyminen ja niiden muutostaso ei olennaisesti poikkea kyseessä olevalla jakelualueella jaettavien lehtien hinnoittelusta.
Vastineessaan toimenpidepyynnön tekijä kiistää, että Postin jakeluhintaneuvotteluissa olisi kysymys aidosta neuvottelutilanteesta, vaan hintoja korotetaan ilmoittamalla tulevista korotuksista vaihtoehtona jakelusopimuksen irtisanominen. Neuvottelujen luonnetta selvitetään vastineeseen oheistetuin lausunnoin. Toimenpidepyynnön tekijän mukaan Leijonajakelu/Postin varhaisjakelussa jatkuu sama toimintatapa, joka on ollut tyypillistä jo vuodesta 1993 alkaen. Vastineessa ei oman jakeluverkoston luomista paikallislehdille pidetä edes teoreettisesti mahdollisena vaihtoehtona. Toisaalta saatujen selvitysten mukaan eräät Itä-Uudellamaalla ilmestyvät lehdet käyttävät varhaisjakelun lisäksi myös päiväjakelua.
Koska kilpailutilanne on edellä mainitun yrityskaupan jälkeen olennaisesti muuttunut toimenpidepyynnössä tarkoitetulla alueella, Kilpailuvirasto on arvioinut asiaa ennen kaikkea ajalta, jolloin Posti on hoitanut varhaisjakelua. Kilpailuvirasto on tarkastellut Leijonajakelu/Postin sanomalehtien varhaisjakelun hinnoitteluperiaatteita oikeuskäytännössä vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti.
Johtopäätös
Kilpailunrajoituslain tavoitteena on kilpailun edellytysten turvaaminen muun muassa poistamalla markkinoille pääsyn esteitä, torjumalla määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä sekä estämällä markkinoiden liiallinen keskittyminen yrityskauppavalvonnalla. Kilpailuviranomaisten tehtävänä on ensisijaisesti huolehtia kilpailuprosessin toimivuudesta ja kilpailun rakenteellisten edellytysten säilymisestä.
Markkinataloudessa hinnanmuodostus markkinoilla perustuu elinkeinonharjoittajien itsenäiseen hinnoitteluun ja sitä ohjaavaan markkinamekanismiin. Myös kilpailunrajoituslain näkökulmasta yrityksillä on lähtökohtaisesti vapaus hinnoitella tuotteensa haluamallaan tavalla, eikä kilpailuviranomaisen tehtäviin kuulu tietyn hinnoittelujärjestelmän tai hintatason salliminen tai vahvistaminen yrityksen noudatettavaksi.
Kohtuuton tai syrjivä hinnoittelu, jota toimenpidepyynnössä tarkoitetaan, edellyttävät oikeuskäytännön mukaan selkeää näyttöä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Kilpailuneuvosto on hinnoittelun väitettyä kohtuuttomuutta koskeneiden tapausten yhteydessä todennut, että kilpailunrajoituslaissa tarkoitetun kohtuuttoman korkean hinnoittelun tunnusmerkistöön kuuluu se, että yrityksen soveltamat hinnat selkeästi ylittävät hyväksyttävänä pidettävän rajan. Kilpailuneuvoston mukaan myös muun näytön olisi tuettava johtopäätöstä hinnoittelun selkeästä kohtuuttomuudesta tai syrjivyydestä.[2]
Asiassa saatujen selvitysten perusteella Kilpailuvirasto pitää ilmeisenä, että jakeluolosuhteissa maan eri osissa on eroja, eikä hintojen suora vertailu toimenpidepyynnön tekijän tavoin maan keskiarvoon anna oikeaa kuvaa asiassa. Posti on myös selvittänyt, että Mäntsälä-lehden jakelualueella Itä-Uudellamaalla on tekijöitä, jotka nostavat jakeluorganisaation kustannuksia muihin alueisiin nähden. Lisäksi Postin toimittama jakelutunnuksittainen vertailu Mäntsälä-lehden sekä eräiden muiden tässä päätöksessä edellä mainittujen lehtien välillä, ei viittaa väitettyyn hintasyrjintään.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaisia näkökohtia, jotka viittaisivat markkinamekanismin yleisen toimivuuden kannalta haitallisiin vaikutuksiin tai selkeästi kilpailunrajoituslaissa kiellettyyn kilpailun rajoittamiseen. Asian yksityiskohtaisempi selvittäminen ei siten ole tarpeellista.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 §:n 2 mom., 7 §, laissa (318/04) 6 §
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään.
Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Lisätiedot
Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.
[1] Kilpailuviraston päätös 22.8.2003 (dnro 146/81/03)
[2] Ks. muun muassa Kilpailuneuvoston päätökset 18.6.2001 Helsingin Energia (dnro 151/690/99) ja Kuopion Energia (dnro 173/690/99)