Suomen Kuluttajaliitto on kirjeellään pyytänyt Kilpailuvirastoa selvittämään seteliautomaattien hoidon ja palvelujen hallitsevan markkina-aseman laillisuuden. Kilpailuvirasto toteaa asian johdosta seuraavaa.
Laki Kilpailuvirastosta (711/1988) määrittää viraston tehtävänä olevan terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen. Kilpailuvirasto mm. tutkii kilpailuolosuhteita, selvittää kilpailunrajoituksia ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin kilpailunrajoitusten vahingollisten vaikutusten poistamiseksi.
Pankkiautomaattien tullessa Suomeen oli niitä vain osalla pankeista – ja ainoastaan suurimmissa asutuskeskuksissa. Sittemmin automaatteja tuli laajempaan käyttöön, aluksi jokaiselle pankille omansa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan kehittymisen myötä automaattien yhteiskäyttö tuli mahdolliseksi. Tämän evoluution jatkumona on nykyinen käytäntö, jossa suomalaiset pankit ovat luopuneet tai luopumassa omista automaateistaan ja siirtyneet tai siirtymässä yhteisesti omistettuihin automaatteihin. Pääosasta automaatteja huolehtii Automatia Pankkiautomaatit Oy (Automatia), joka on tasaosuuksin Nordea Pankin, OKOn ja Sampo Pankin omistama tähän tehtävään perustettu yhtiö. Säästöpankit hoitavat omat automaattinsa itsenäisesti.
Laissa kilpailunrajoituksista (480/1992) todetaan, että samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita tai rajoittaa tuotantoa, jakaa markkinoita tai hankintalähteitä, elleivät ne ole välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä ja hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
Kilpailuvirasto sai pankkiautomaattien yhteiskäyttöä koskevan poikkeuslupahakemuksen (dnro 570/67/94). Järjestelyissä oli tarkoitus tehostaa pankkiautomaattien rahahuoltoa mm. luopumalla pankkiryhmäkohtaisista automaateista ja niiden ylläpidosta. Kilpailuvirasto antoi asiasta päätöksenään 20.11. 1995 poikkeusluvan, joka on voimassa 31.12.2005 asti. Lisäksi Kilpailuvirasto on 20.6.2001 antanut ehdollisen poikkeusluvan Automatia Pankkiautomaatit Oy:ssä harjoitettavalle rahahuoltopalveluja koskevalle hinnoitteluyhteistyölle.
Kilpailuvirasto valvoo, että poikkeusluvan ehtoja noudatetaan. Kilpailuviraston nykyisen käsityksen mukaan järjestely on merkinnyt automaattien sijoittelun järkevöitymistä, jolloin mitattavissa oleva palvelutaso on parantunut, vaikka automaattien määrä on vuodesta 1994 alkaen vähentynyt.
Kirjeessänne pyydätte myös Kilpailuvirastoa selvittämään palvelujen hallitsevan markkina-aseman laillisuuden.
Määräävä markkina-asema katsotaan kilpailunrajoituslain mukaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla on koko maassa tai tietyllä alueella yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se ohjaa merkittävästi hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla
Määräävä markkina-asema ei sinänsä ole kielletty. Kilpailunrajoituslain 7 §:ssä todetaan, että elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty. Väärinkäyttönä pidetään muun ohella:
- liikesuhteesta pidättäytymistä ilman asiallista syytä;
- hyvään kauppatapaan perustumattomien asiakkaan toimintavapautta rajoittavien liikesuhteen ehtojen käyttämistä;
- yksinmyynti- tai yksinostosopimusten käyttämistä ilman erityistä syytä;
- kohtuuttoman tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltamista; tai
- määräävän markkina-aseman hyväksi käyttämistä muiden hyödykkeiden tuotantoa tai markkinointia koskevan kilpailun rajoittamiseksi.
Kilpailuvirasto ei katso automaateissa käytettävän setelivalikoiman olevan kilpailua rajoittavan tekijän eikä pidä sitä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.
Suurien seteleiden pitoa automaateissa on perusteltu kustannuksilla. Kun automaatin käyttö on eräin poikkeuksin maksutonta, pyritään rahahuoltoon liittyviä kustannuksia minimoimaan mm. mahdollisimman harvoilla rahakasettien vaihtokerroilla. Kun automaatin kasetteihin mahtuu rajallinen määrä seteleitä, pyritään rahahuoltokäyntien määrää vähentämään lataamalla automaatteihin suuriarvoisempia seteleitä. Osin tässä on takana myös turvallisuus, rahakuljetuksiin automaateille liittyy riskitekijöitä. Ilmeisesti tilanne automaattien lataustavoissa voisi olla toinen, jos automaattien käyttäjiltä perittäisiin erillinen nostomaksu.
Suomessa käytettävä laitekanta poikkeaa monissa maissa käytetystä. Kilpailuviraston saaman käsityksen mukaan Suomeen on hankittu pääasiassa laitteita, jotka voidaan sijoittaa sekä sisä- että ulkotiloihin. Lämpötilanvaihtelujen kestovaatimus tiettävästi sulkee pois valikoimista joukon Etelä-Euroopassa käytössä olevia monikasettisia laitteita.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt mitään sellaisia ongelmia, joihin se voisi oman toimivaltuutensa puitteissa puuttua. Virasto poistaa asian käsittelystä.