Asianosainen
Oracle Finland Oy, Espoo
Toimenpidepyynnön tekijä
Tieturi Oy (ent. R.Linturi Oy), Helsinki
Asian vireilletulo
Tieturi Oy (ent R.Linturi Oy, jäljempänä Tieturi) on 31.8.1994 lähettämässään tutkimuspyynnössä pyytänyt virastoa selvittämään, onko Oracle Finland Oy (jäljempänä Oracle) syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön kieltäytymällä myymästä Tieturille tietokantalisenssiä koulutuskäyttöön kaupallisesti järkevin ehdoin.
Osapuolet
Tieturi on Suomessa johtava yksityinen tietotekniikan koulutusyritys, jonka liikevaihto vuonna 1996 on ollut noin 40 miljoonaa markkaa. Tieturi on kurssittanut vuonna 1995 14.300 henkilöä. Tieturilla on ollut kurssinimikkeitä vuoden 1996 kevään kausiohjelmassa noin 130 ja kurssitapahtumia noin 500. Tieturi kouluttaa lähes kaikkia tietotekniikan ammattilaisille tarkoitettuja ohjelmointivälineitä, -kieliä ja tietokantaratkaisuja.
Oracle Corporation on yhdysvaltalainen yritys ja se harjoittaa liiketoimintaa yli 100 maassa. Oracle Corporation on johtava tiedonhallintatuotteiden ja niihin liittyvien palvelujen toimittaja maailmassa. Sen tuotetarjonnan ydin on tietokanta, mutta Oraclen tuotevalikoimaan kuuluu myös sovellusohjelmia. Oracle Corporationin liikevaihto oli vuonna 1995 yli 3 miljardia dollaria.
Oracle Finland Oy on Oracle Corporationin tytäryhtiö Suomessa. Oraclen liikevaihto oli vuonna 1995 116 miljoonaa markkaa ja 1.6.1996 – 31.5.1997 välisenä tilikautena noin 160 miljoonaa markkaa. Oracle markkinoi tuotteitaan tiedonhallintaan ja sovelluskehitykseen sekä valmissovelluksiaan myyntiin, markkinointiin, talouden-, toiminnan- ja henkilöresurssien ohjaukseen. Oracle tarjoaa myös tuotteisiinsa liittyviä palveluja, kuten koulutusta, konsultointia ja teknistä tukea.
Relaatiotietokantaohjelmista ja niiden tuotekohtaisesta koulutuksesta
Tietokannalla tarkoitetaan yleensä tiedonhallinnassa kaikkien samaan aihepiiriin kuuluvien tietojen muodostamaa kokonaisuutta. Relaatiotietokanta perustuu relaatiomallin mukaiseen tietokannan hallintajärjestelmään. Tietokantaohjelmalla käsitellään tietokannassa olevia tietoja.
Relaatiotietokantaohjelmien (jäljempänä tietokanta tarkoittaa relaatiotietokantaa) markkinat ovat luonteeltaan kansainväliset. Lähes kaikki markkinoilla toimivat yritykset ovat kansainvälisiä ja myyvät ohjelmia siten, että yhdestä maasta hankittu ohjelma voidaan ottaa käyttöön toisessa maassa. Toimittajien markkinaosuudet vaihtelevat maittain ja alan suuret toimittajat ovat mukana kaikilla markkinoilla.
Oracle Corporationin markkinaosuus tietokantamarkkinoilla on Tietoviikko -lehden (22.8.1997) mukaan 55 prosenttia. Suomessa Oraclella on eri arvioiden mukaan noin 50 prosentin markkinaosuus Unix-käyttöjärjestelmäympäristössä. Myös PC- eli mikrotietokoneiden tietokannoissa Oraclella on suuri markkinaosuus. Mainframe- eli suurkoneympäristössä merkittävin tietokantatoimittaja on saatujen selvitysten mukaan Microsoft Oy. Oraclen ja Microsoft Oy:n lisäksi muita tietokantaohjelmien markkinoilla Suomessa kilpailevia yrityksiä ovat mm. Computer Associates Finland Oy, IBM Oy, ICL Data Oy, Solid Information Tecnology Oy ja Sybase Finland Oy.
Tietokantaohjelmien tuotekohtainen koulutus on eri tietokantaohjelmien jälkimarkkina-aluetta. Tietokannan hankinnan jälkeen tarvitaan tyypillisesti tuotekohtaista koulutusta. Tietokantaohjelman päivityksen yhteydessä tai tietokantaa laajennettaessa tai kehitettäessä asiakas tarvitsee käytössään olevaan tietokantaan liittyvää koulutusta.
Asiakkaat ovat säännönmukaisesti tuoteuskollisia eli kerran valitussa tietokantaratkaisussa pysytään yleensä vuosia. Asiakkaiden tuoteuskollisuutta määrättyyn tietokantaan ja siihen liittyviin koulutuspalveluihin lisää myös se, että osa ohjelmien kehitysvälineistä ja sovelluksista sitoo asiakkaan kerran valitsemaansa tietokantaan.
Asian selvittäminen
Tieturi on 31.8.1994 pyytänyt Kilpailuvirastoa selvittämään Oraclen epäiltyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Kilpailuvirasto pyysi 5.9.1994 asiasta vastinetta Oraclelta, joka vastasi 7.9.1994. Kilpailuvirasto pyysi Tieturilta vastinetta Oraclen antaman selvityksen johdosta, ja Tieturi antoi vastineensa 11.11.1994.
Kilpailuvirasto on kuullut asiantuntijana 10.5.1995 puhelimitse ATK-Instituutin edustajaa relaatiotietokantaohjelmistoista ja niiden koulutuksesta. Kilpailuvirasto pyysi selvitystä tietokantaohjelmien ja niiden koulutukseen liittyvistä markkinoista 13 alalla toimivilta yritykseltä 11.5.1995 päivätyllä selvityspyynnöllään. Vastauksen antoivat seuraavat seitsemän yritystä: Inforan Oy 15.5.1995, Oy Software AG Finland 23.5.1995, Hewlett-Packard Oy 23.5.1995, Progress Software Oy 26.5.1995, Instru Data Oy 26.5.1995, Tietoväylä Oy 1.6.1995 ja Oy International Business Machiness Ab (jäljempänä IBM) 14.6.1995.
Kilpailuvirasto pyysi 28.9.1995 selvitystä relaatiotietokantaohjelmien koulutuksesta Computer Associates Finland Oy:ltä ja 2.10.1995 TT-Technology Oy:ltä. Ensiksi mainittu vastasi 2.10.1995 päivätyllä kirjeellään ja jälkimmäinen antoi selvityksensä 18.10.1995. Kilpailuvirasto kuuli 13.10.1995 IBM:n edustajia Kilpailuvirastossa.
Kilpailuvirasto pyysi 22.12.1995 selvitystä relaatiotietokantaohjelmien markkinoista ja keskinäisestä korvattavuudesta. Vastauksen antoivat seuraavat viisi yritystä: Gordion Talousohjaus Oy 19.1.1996, Relatech Oy 17.1.1996, Stonesoft Oy 18.1.1996, KT-Tietokeskus (nyk. Nova Group) 23.1.1996 ja TT-Tieto Oy 2.2.1996.
Kilpailuvirasto siirsi asian käsittelyn Uudenmaan lääninhallitukseen 20.3.1996 päivätyllä toimenpidepyynnöllä. Tämän johdosta lääninhallitus on 26.4.1996 pyytänyt kirjallisesti selvitystä Tieturilta, joka toimitti lisäinformaatiota asiasta 29.4.1996 päivätyllä kirjeellään ja vastauksensa selvityspyyntöön 21.5.1996 päivätyllä kirjeellään. Lääninhallitus pyysi 29.5.1996 kirjallisesti selvitystä Oraclelta, joka vastasi 27.6.1996 päivätyllä kirjeellään. Oracle oli lähettänyt osan tästä vastauksestaan tiedoksi Tieturille, joka kommentoi sitä 5.7.1996 päivätyllä kirjeellään. Asian selvittämiseksi lääninhallitus pyysi 1.8.1996 vielä lisäselvitystä Oraclelta, joka vastasi 13.8.1996 päivätyllä kirjeellään. Lääninhallitus lähetti asiasta pyydetyn selvityksen Kilpailuvirastolle 10.3.1997.
Kilpailuvirasto tiedusteli EU:n komissiosta, onko vastaavanlaista tapausta vireillä muissa jäsenvaltioissa. Komission 30.8.1996 päiväämän vastauksen mukaan vastaavaa tapausta ei ole vireillä.
Kilpailuvirasto lähetti 9.5.1997 Oraclelle selvityspyynnön, jossa virasto pyysi Oraclea ottamaan kantaa Kilpailuviraston esittämään markkinamäärittelyyn, jonka mukaan Oracle saattaa olla määräävässä markkina-asemassa Oraclen tietokannan koulutuspalveluissa. Lisäksi virasto pyysi kirjeessään Oraclea esittämään perusteita koulutuslisenssin saamisen ehdoille, sillä ehdot saattavat viraston alustavan arvion mukaan rajoittaa vahingollisella tavalla kilpailua Oraclen tietokannan koulutuspalveluissa. Oracle antoi 15.8.1997 vastauksensa Kilpailuviraston selvityspyyntöön.
Oraclen edustajat ja Kilpailuviraston edustaja neuvottelivat 27.8.1997 asiasta virastossa.
Tieturin selvitys
Oraclen 5.8.1994 Tieturille tarjoamien koulutuslisenssiehtojen mukaan Oracle edellytti Tieturin hankkivan Oraclelta 12 käyttäjän tietokantalisenssin ja maksavan koulutusliiketoiminnastaan [ ] prosentin suuruista rojaltia. Ehtojen mukaan Tieturin kouluttajien olisi myös osallistuttava ennen koulutuksen aloittamista Oraclen järjestämään koulutukseen. Tieturin mukaan pelkästään [ ] prosentin rojaltin maksaminen tarkoittaisi sitä, että Oracle-tuotteiden koulutus olisi tappiollista. Tieturi katsoo, että Oraclen tarkoituksena ei ollut sopimus Tieturin kanssa, vaan neuvottelujen pitkittäminen ja oman monopoliaseman säilyttäminen.
Tieturin mukaan tietotekniikan ohjelmistojen, käyttöjärjestelmien, verkkojen ja tekniikan kouluttamisen markkinoilla toimii kymmeniä yrittäjiä. Yksikään koulutusyritys ei ole voinut toteuttaa Oraclen tuotteiden koulutusta Suomessa. Oraclen tarjoamat koulutusoikeuden ehdot (täydet lisenssimaksut, arviolta noin 30 päivän pakollinen koulutus Tieturin Oracle-kouluttajilta ja [ ] prosentin rojalti koulutuksen liikevaihdosta) ovat taloudellisesti niin ankarat, että niiden vuoksi Oraclen tuotteiden koulutus on kannattamatonta Suomessa. Tieturin mukaan myös asiakkaat kärsivät Oraclen monopoliasemasta, sillä Oraclen järjestämien kurssien hinnat ovat 20-80 prosenttia korkeammat kuin esimerkiksi Tieturin (muiden kuin Oraclen tietokannan) kurssien hinnat.
Tieturi kouluttaa kymmenien eri toimittajien tuotteita ja ohjelmia. Se ei ole 10 -vuotisen historiansa aikana maksanut, eikä kukaan Oraclea lukuunottamatta ole myöskään edellyttänyt rojaltimaksuja kouluttamisen liikevaihdosta. Tieturi ei ole kuullut, että yksikään muukaan suomalainen koulutusyritys olisi maksanut rojalteja koulutuskäyttöoikeudesta.
Tieturin laskelmien mukaan se joutuisi maksamaan kahden vuoden aikana Oraclelle yli [ ] markkaa. Oraclen kanssa kilpaileville toimittajille Tieturin maksut ovat vain n. [ ] markkaa. Oraclen perimät korvaukset ovat yli [ ]-kertaiset muihin tietokantatoimittajiin verrattuna.
Tieturin mielestä koulutuksella on asiakkaille huomattava merkitys tietokantojen käyttöönottovaiheessa ja käytön tehostamisessa. Koulutusta pidetään aikaisempaakin tärkeämpänä ja taloudellisesti tuottavana investointina, mistä kertoo mm. se, että Oraclen ja muiden toimittajien tietokantojen koulutuskysyntä on vilkasta. Ylivoimaisesti eniten yritykset kysyvät opettajan ja oppilaan välittömään vuorovaikutukseen perustuvaa luokkaopetusta.
Tieturi katsoo, että koulutusta tarvitsevat yritykset ovat sidoksissa kerran valitsemiinsa tuotteisiin ja ratkaisumalleihin. Vaihtamisen toiseen toimittajaan estää se, että vaihto aiheuttaa yleensä huomattavia lisäkustannuksia.
Oraclen selvitys
Relaatiotietokantaohjelmien markkinat Suomessa voidaan Oraclen 27.6.1996 vastauksen mukaan jakaa kolmeen eri markkina-alueeseen: Mainframe, Unix ja PC-markkinoihin. Mainframe-markkinoilla IBM:llä on ollut jo viimeiset 5 vuotta [ ] prosentin markkinaosuus ja loput [ ] prosenttia markkinoista on ollut Oraclella. Unix-markkinoilla Oraclen markkinaosuus on ollut vastaavasti noin [ ] prosenttia. Muiden osuudet vuosina 1991 ja 1996 ovat: Ingres [ ja ] prosenttia; Progress [ ja ] prosenttia; Informix [ ja ]prosenttia sekä Sybase [ ja ] prosenttia. PC-markkinoilla Oraclen markkinaosuus on noin [ ] prosenttia, Microsoftin [ ] prosenttia, Sybasen [ ] prosenttia, Informixin [ ] prosenttia ja muiden yritysten noin [ ] prosenttia. Edellä mainittujen yritysten lisäksi Solid voidaan myös mainita merkittävänä tietokantatoimittajana.
Oracle katsoo, ettei koulutus kuulu tietokantamarkkinoille, koska tietokantaohjelman voi ostaa ja sitä käyttää osallistumatta koulutukseen. Tietokanta-ohjelmien koulutusmarkkinoita ei kuitenkaan Oraclen mielestä voida pitää relevantteina hyödykemarkkinoina, sillä tietokannan käyttäjät voivat oppia tietokannan käyttöä muillakin tavoilla kuin osallistumalla luokkamuotoiseen koulutukseen. Oracle ei katso olevansa määräävässä markkina-asemassa sillä perusteella, että se antaa luokkamuotoista kaupallista koulutusta ainoana Suomessa.
Oraclen selvityksen mukaan Oraclen ohjelmien käyttöä voi oppia myös itseopiskellen, julkisissa oppilaitoksissa tai ulkopuolisen konsultin avulla. Ulkopuolinen kouluttaja voi kouluttaa Oraclen tietokantaa kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että kouluttaja tai koulutettavat käyttävät itse ohjelmaa koulutuksessa vain ostamansa käyttöoikeuden mukaisessa laajuudessa. Oracle katsoo, että sen tarjoama koulutus on merkitykseltään vähäinen suhteessa siihen, millä tavoin yleensä hankitaan taito käyttää tietokantaohjelmistoja.
Oraclen antamaa kaupallista koulutusta vastaavaa kaupallista koulutusta ei tällä hetkellä anna Suomessa mikään muu yritys kuin Oracle. Vuoden 1996 keväällä Oracle on saanut uudet ohjeet Oracle-konsernin EMEA-divisioonasta (Europe, Middle East, Africa) siitä, millä ehdoilla Oracle voi myöntää ulkopuolisille tahoille oikeuden antaa Oracle-ohjelmien koulutusta. Ehdot ovat pääkohdissaan seuraavat: 1. Laadullisten kriteerien täyttäminen (auktorisointi); 2. Liittymisjäsenmaksu; 3. Vuosittaiset jäsenmaksut; 4. Teknisen tuen maksut ja 5. Oppilaskohtaiset maksut.
1. Koulutuksen laadun varmistamiseksi Oracle edellyttää, että kukin Oracle-koulutusta antava henkilö omaa tarvittavat tiedot Oraclen ohjelmista. Virheellinen tai puutteellinen koulutus aiheuttaa ongelmia, työtä ja kustannuksia Oraclelle. Lievimmillään tämä voi tarkoittaa ylimääräisiä kyselypuheluita ohjelmien käytöstä ja pahimmissa tapauksissa jopa vahingonkorvausvaatimuksia ohjelmien virheellisen käytön aiheuttamista vahingoista.
Mikäli henkilöllä ei ole aikaisempaa Oracle-kokemusta, hänen on ensin osallistuttava sille kurssille, jonka opetusoikeudet hänelle tullaan myöntämään. Tälle kurssille osallistumisesta henkilön on maksettava [ %] kurssin normaalihinnasta. Seuraavaksi henkilön on annettava opetusnäyte (aiempaa Oracle-kokemusta omaavat voivat päästä suoraan tähän vaiheeseen) opettamalla kurssia Oraclen tarkkailijan alaisuudessa. Tämän kurssin maksuista koulutuksen tarjoaja-ehdokas saa [ %] rojaltin. Oracle toimittaa kurssimateriaalin ilman eri veloitusta. Viimeisessä vaiheessa Oracle antaa palautetta opetusnäytteestä, jolloin hyväksytty opetusnäyte johtaa opetusoikeuden myöntämiseen ja hyväksymättömän näytteen johdosta henkilön on käytävä lisäkoulutuksessa ja annettava uusi opetusnäyte.
2. Liittymisjäsenmaksu on [ mk (vastattava USD )] ensimmäisestä koulutuskeskuksesta. Lisäkoulutuskeskusten liittäminen maksaa [ mk (vastattava USD,-)]. Liittymisjäsenmaksun perusteella koulutuksen tarjoaja saa toimia vuoden, jonka jälkeen sen on maksettava jatkovuosista vuosittaisia jäsenmaksuja.
3. Jäsenmaksut koulutuksen tarjoajan on maksettava Oraclelle vuosittain, mikäli osapuolet päättävät jatkaa tätä yhteistyötä. Vuosittaisen jäsenmaksun hinta määräytyy kulloinkin voimassa olevan Oraclen hinnoittelun mukaisesti.
4. Koulutuksen tarjoajan on maksettava vuosittain teknisen tuen maksuina [n. mk (vastattava USD ).]
5. Oppilaskohtaisina maksuina koulutuksen tarjoajan on maksettava Oraclelle [ ] prosenttia Oraclen vastaavan kurssin hinnan mukaisesta hinnasta. Koulutuksen tarjoajan koulutukseen osallistuvilta pyytämä hinta ei vaikuta siihen, mitä Oraclelle on maksettava.
Edellä mainittuja maksuja vastaan koulutuksen tarjoaja saa käyttöoikeuden tarvittaviin ohjelmistoihin ilman eri maksua. Käyttöoikeus sisältää oikeuden käyttää kyseisiä ohjelmistoja ainoastaan sovittuun koulutukseen. Koulutuksen tarjoajalla on käytettävissään ohjelmistojen tueksi Oraclen normaalikäytännön mukaiset teknisen tuen palvelut. Lisäksi Oracle toimittaa koulutuksessa käytettävän oppilaskohtaisen materiaalin ilman eri lisämaksua.
Vuonna 1994 Tieturille tehty tarjous ei vastaa Oraclen uudempaa käytäntöä. Oraclen Tieturille vuonna 1994 tekemän tarjouksen hinta tietokoneohjelmien käyttöoikeudesta sisälsi vakiokäyttöoikeuksien lisäksi oikeuden käyttää ohjelmia koulutuskäyttöön. Uudempien ehtojen mukaan ohjelmia voi ostaa pelkästään koulutuskäyttöön, jolloin hinta muodostuu eri tavalla.
Oracle katsoo, erttä tekijänoikeutensa perusteella sillä on yksinoikeus määrätä myymiensä tietokoneohjelmien hinnoista ja ehdoista. Tietokoneohjelman käyttö koulutukseen on oma käyttötyyppinsä, joka hinnoitellaan eri tavalla kuin muut käyttöoikeudet.
Tieturin kommentointi Oraclen vastineesta
Tieturi kommentoi Oraclen edellä esitettyä vastinetta 5.7.1996 päivätyllä kirjeellä. Tieturin mukaan Oracle on muuttanut alkuperäisen toimenpidepyynnön liitteenä olleita ehtoja jonkin verran, mutta muutos näyttäisi johtavan siihen, että Oraclen koulutuksen aloittaminen olisi Tieturille taloudellisesti vielä mahdottomampaa kuin aikaisemmin.
Uusien ehtojen laadullisten kriteerien täyttäminen -kohdasta Tieturi toteaa, että Oraclen tuotteet eivät vaikeusasteeltaan poikkea muista tietokantatuotteista. Muiden tietokantojen toimittajat eivät ole kokeneet edellä kohdassa 1. mainittuja asioita ongelmiksi. Kaikilla toimittajilla on myös tarjolla maksua vastaan koulutuksessa tarpeellisia tukipalveluja.
Oppilaskohtaiset maksut -kohdassa mainittua [ ] %:n rojaltia Tieturi pitää liiketaloudellisesti mahdottomana. Ehto tekee hintakilpailun Oraclen kanssa käytännössä mahdottomaksi.Lisäksi kaikilta muilta toimittajilta koulutuslisenssejä voidaan ostaa ilman kytkentöjä materiaalihankintoihin tai lisenssinantajan kouluttajakoulutukseen.
Oraclen lisäselvitykset 13.8.1996, 15.8.1997 ja 27.8.1997
Oraclen mukaan käyttöoikeusehdot sallivat sen, että Oraclelta käyttöoikeuden ostanut yritys voi palkata ulkopuolisen konsultin kouluttamaan yrityksen henkilöstöä Oracle-ohjelmien käyttäjäksi. Tällöin Oraclen asiakasyritys vastaa itse hankkimansa koulutuksen sisällöstä ja laadusta, eikä Oracle puutu tällaiseen toimintaan millään tavoin eikä vaadi siitä maksua. Oracle katsoo, että uusilla yrityksillä on mahdollisuus aloittaa toiminta Oraclen ohjelmien koulutusmarkkinoilla, ellei aloittava yritys valitse toimintatavakseen nimenomaan Oraclen tietokantaohjelmien luokkamuotoista koulutusta. Lisäksi kuka tahansa voi tarjota teoriakoulutusta Oracle-ohjelmien käytöstä, mikäli koulutuksessa ei käytetä Oraclen ohjelmia. Oracle Corporationin maailmanlaajuisen kokemuksen perusteella koulutuksen järjestäjillä on kuitenkin käytännössä halu ja tarve järjestää koulutusta, johon osallistuu enemmän oppilaita kuin yrityskohtaisesti räätälöidyille kursseille ja jonka oppilaskohtaiset kustannukset pysyvät alhaisina. Kokemukset esimerkiksi Keski-Euroopan maista osoittavat, että Oraclen asettamilla ehdoilla on mahdollista järjestää kilpailevaa koulutustarjontaa.
Kilpailuviraston selvityspyynnön johdosta kesällä 1997 antamassaan vastauksessa Oracle on muuttanut aikaisempaa käsitystään tapauksen relevanteista hyödykemarkkinoista. Kun Oracle on aikaisemmin katsonut tapauksessa relevanttien hyödykemarkkinoiden muodostuvan niistä keinoista, joilla asiakas oppii Oraclen tietokannan käyttöä, niin kirjeessään Oracle katsoo, että tuotekohtaiset koulutuspalvelut ovat osa tietokantamarkkinoita. Oraclen mukaan sille muodostuu teknisesti suuri markkinaosuus, jos markkinat määritellään Kilpailuviraston alustavan kannanoton mukaisesti ainoastaan hyödykkeiden korvattavuuden perusteella.
Oracle katsoo, että asiakkaat ottavat tietokantaa hankkiessaan huomioon muiden seikkojen lisäksi myös tuotekohtaisten koulutuspalvelujen ominaisuudet. Tämä pakottaa Oraclen hinnoittelemaan koulutuksen kilpailukykyisellä tavalla. Oraclen tarjoama Oraclen tietokannan koulutus on suunnilleen saman hintaista kuin muiden tuotekohtaista luokkakoulutusta järjestävien kouluttajien. Oracle katsoo menettävänsä asiakkaita tietokantamyynnissä, mikäli se korottaisi koulutuspalvelujensa hintoja. Oraclen tarjoamien koulutuspalvelujen ensisijaisena tarkoituksena on tukea tietokantamyyntiä.
Nykyisin (selostettu vuoden 1997 kesän tilannetta) itsenäistä Oraclen tietokannan koulutusta voi järjestää sellainen kouluttaja, joka solmii Oraclen kanssa OAEP (Oracle Approved Education Provider) -sopimuksen. Kouluttajan on hankittava Oraclelta oppilaspaketit, mutta näiden hintoja ei enää sidota Oraclen omilta oppilailta perimiin hintoihin. Oppilaspaketin ostovelvoitteen syynä on koulutusmateriaalin laadun varmistaminen. Oraclen käsityksen mukaan oppilaspaketin ostovelvollisuus myös vastaa alan kauppatapaa ja on koulutusyritysten etujen mukaista. Itsenäisen kouluttajan on oppilaspakettien kiinteän hinnan lisäksi maksettava Oraclelle liittymismaksu [ ] USD sekä vuosimaksu [ ] USD. Nämä maksut sisältävät lisenssin niihin tuotteisiin, joita koulutuksen toteuttamiseen tarvitaan.
Kouluttaja voi halutessaan solmia Oraclen kanssa OAEC (Oracle Approved Education Center) -sopimuksen, jolloin Oracle huolehtii koulutuspalveluiden markkinoinnista ja hinnoittelusta. Oracle maksaa kouluttajalle [ ] prosentin komission kurssien hinnasta.
Oraclen tuotteisiin perustuvia sovelluksia myyvät elinkeinonharjoittajat voivat tehdä Oraclen kanssa BAP (Business Alliance Partner) -sopimuksen. Sopimuksen tehneellä jälleenmyyjällä on oikeus jälleenmyynnin ohessa antaa koulutusta asiakkaalle. Jälleenmyynnin yhteydessä tapahtuvasta koulutuksesta Oracle ei peri maksua. Jälleenmyyjiä on Oraclen mukaan tällä hetkellä hieman yli sata.
Oracle on vastauksessaan selvittänyt myös koulutus- ja konsultointipalveluiden eroja. Konsultointipalveluiden tavoitteena on yhteistyössä asiakkaan kanssa tuottaa tietojärjestelmäratkaisuja, jotka sopivat asiakkaiden käyttötarkoituksiin. Koulutuspalvelut puolestaan auttavat asiakasta hyödyntämään Oraclelta ostamiaan ohjelmistotuotteita.
Neuvotteluissa 27.8.1997 saatu selvitys
Oraclen edustajan mukaan yhtä tietokantaversiota käytetään säännöllisesti useita vuosia. Verotuksellisesti tietokannan käyttöaika on viisi vuotta. Kun asiakas haluaa vaihtaa Oraclen tietokantaversion uudempaan, on tietokantaohjelman päivitys asiakkaalle ilmaista. Tietokannan päivityksen yhteydessä asiakas usein vaihtaa myös sovelluksensa.
Oraclen edustajan mukaan Oraclen tietokannan hintaan vaikuttaa mm. tietokannan käyttäjien määrä. Pienen yrityksen tietokannan hankintakustannukset alkavat noin 100.000 markasta ja suuren yrityksen tietokannan hankintakustannukset voivat olla miljoonia markkoja. Sovellukset ovat asiakkaalle kuitenkin vielä tietokantahankintaa suurempi investointi.
Oraclen edustajan mukaan tietokannan päivitys, uudet sovellukset tai kehitysvälineet aiheuttavat säännöllisesti koulutustarvetta.
Markkinoilla toimivilta yrityksiltä saadut selvitykset
Tietokantamarkkinoista
Kilpailuviraston selvityspyyntöön vastanneiden yritysten mielestä tietokantaohjelmien markkinat ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisen viiden vuoden aikana ja kehittyvät edelleen. Uusille yrittäjille ei ole näkyvissä markkinoilletulon esteitä. Markkinat ovat luonteeltaan kansainväliset, koska suurin osa tietokantaohjelmien toimittajista on kansainvälisesti toimivia yrityksiä. Markkinat ovat kuitenkin jossain määrin kansalliset, koska tuotteet täytyy dokumentoinnin, teknisen tuen ja koulutuksen osalta sovittaa suomen kieleen ja suomalaisiin olosuhteisiin.
Yritysten mukaan tietokantaohjelmien markkinat voidaan erottaa omiksi markkinoikseen esimerkiksi sovelluskehittimien ja sovelluksien markkinoista. Jotkut toimittajat ovat kuitenkin yhdistäneet sovelluskehittimet tietokantatuotteeseensa.Lisäksi asiakkaiden sovellusohjelmistot ovat usein tietokantakohtaisia, joten asiakas ei voi vaihtaa toisen toimittajan tuotteisiin kohtuullisin kustannuksin.
Yritysten mukaan asiakkaalla jo käytössä oleva tietokantamerkki on tietokantaa uusittaessa etusijalla, sillä näin saadaan sovellukset integroitua paremmin toisiinsa. Myös erot tietokantojen hallinnassa ja soveltamisessa ovat vielä toistaiseksi siinä määrin merkittäviä, että tuttu ja opittu tietokantatuote on helpompi valita. Markkinoilla on useita vaihtoehtoisia tietokantoja, mutta jos asiakas haluaa määrätyn sovelluksen, rajoittaa se tietokantavalinnan äärimmillään yhteen. Sovellusten toimittajat eivät välttämättä informoi asiakasta tästä riippuvuudesta päätöksentekotilanteessa.
Liikeyrityksen mahdollisuudet valita sovelluksessa käyttämänsä tietokanta riippuu ohjelmistotoimittajan käyttämistä kehitysvälineistä ja tietokantaliittymän toteutuksesta. Tässä suhteessa viime vuosina yleistyneet standardit, kuten ODBC, ovat laajentaneet tietokannan valinnan mahdollisuuksia. Toisaalta tietokantaohjelmistojen uudet ominaisuudet esim. tietokantaproseduurit, trikkerit, replikointi jne. ovat tietokantakohtaisia ja näiden ominaisuuksien käyttäminen sovelluksissa voi merkitä rajoituksia tietokannan valinnassa. Usein tietokantatoimittajan omat kehitysvälineet (Oracle Forms, Ingres 4 GL) myös toimivat tehokkaimmin oman tietokannan kanssa tai ne eivät lainkaan sovellu muiden tietokantojen käyttöön. Eräiden vastausten mukaan Oraclen ohjelmien kehitysvälineet sitovat käyttäjän lujasti tietokantaan.
Tietokantakoulutuksesta
Yritykset korostivat koulutuksen tärkeyttä. Koulutuksella on suuri merkitys erityisesti yrityksen tietokannan käyttöönotossa ja tietokannan käytön laajennuksessa. Yksikään yrityksistä ei suositellut itseopiskelua.
Vastanneet yritykset katsoivat, että voimakkaasta tuotekehityksestä johtuen tietokantakoulutus ei voi toimia ilman yhteyttä ohjelmistotoimittajaan. Useilla toimittajilla on kuitenkin koulutuksessa yhteistyökumppaneita, jotka voivat kouluttaa näiden tuotteita hankittuaan koulutusoikeuden.
Tietokantaohjelmien koulutusta voidaan vastanneiden yritysten mielestä pitää kuitenkin erillisinä markkinoina.Esimerkiksi IBM:n mukaan asiakkaat voivat valita omia tarpeitaan vastaavan koulutuksen, joka voi olla muun kuin IBM:n järjestämää. IBM ei aseta kilpailevalle kaupalliselle koulutukselle mitään esteitä. IBM edellyttää ainoastaan sen, että kouluttaja hankkii käyttöoikeudet koulutuksessa käytettäviin ohjelmistoihin. IBM myy koulutustarkoitukseen ohjelmistotuotteensa yleisillä lisenssiehdoilla.
Ulkopuoliset kouluttajat voivat kouluttaa myös muiden vastanneiden yritysten tietokantaohjelmistoja. Yrityksiltä saa koulutuslisenssin yleensä vastaavilla hinnoilla kuin muuhunkin käyttöön. Tietokannan koulutuksessa tarvittavasta lisenssistä ei alan kauppatapojen mukaan peritä rojaltia. Jotkut vastanneista tietokantavalmistajista edellyttävät kouluttajalta tietokannan käyttöoikeuden lisäksi myös koulutusmateriaalin hankkimista.
Oraclen ja Tieturin välinen koulutuslisenssisopimus
Oracle ja Tieturi ilmoittivat syksyllä 1997 sopineensa pääpiirteissään niistä ehdoista, joilla Tieturi pääsee aloittamaan Oraclen tuotteiden koulutuksen Suomessa. Sopimus Oraclen ja Tieturin välillä allekirjoitettiin marraskuun puolessa välissä 1997. Sopimus sisältää edelleen velvoitteen ostaa Oraclelta ns. oppilaspaketit, jotka aikaisemmista ehdoista poiketen hinnoitellaan sopimuksessa kappaleittain [hinnat markasta markkaan]. Oracle on myös edelleen edellyttänyt sitä, että Tieturi ostaa vuosittaisella summalla [ markkaa] Oraclelta tukipalveluja. Lisäksi on sovittu, että Tieturi maksaa Oraclelle vain vuosimaksua [ markkaa] (ensimmäisen vuoden liittymismaksulla saa toimia vuoden ja se on normaalin vuosimaksun suuruinen) ja Tieturin kouluttajat täyttävät sopimuksessa tarkemmin määritellyt pätevyysvaatimukset. Ohjelmien käytöstä Oracle ei peri erillistä maksua, vaan tämä maksu sisältyy sopimuksessa oppilaspakettien hintoihin.
Päätös
Relevantit markkinat
Kilpailuoikeudellisessa tarkastelussa relevantit markkinat määritellään ensisijaisesti kysynnän perusteella. Samoihin relevanteihin hyödykemarkkinoihin katsotaan kuuluvan hyödykkeet, joita asiakkaat pitävät kohtuullisesti keskenään korvattavina. Kysynnän ohella markkinamäärittelyssä otetaan huomioon myös hyödykkeiden tarjoajien toimintaolosuhteet ja tarjonnan korvattavuus.
Maantieteellisiä markkinoita määriteltäessä otetaan huomioon tarkastelun kohteena olevan yrityksen toiminta-alue ja alueet, joilla asiakkaiden on mahdollista solmia taloudellisesti ja teknisesti realistisia vaihtoehtoisia liikesuhteita.
Tietokantamarkkinat
Selvityksissä on tullut esille, että tietokantaohjelmien maantieteelliset markkinat eivät rajoitu yhteen valtioon, vaan tietokantavalmistajat kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisen asiakkaan ei tarvitse rajoittaa tietokantahankintaansa Suomen markkinoille, vaan asiakas voi tehdä hankintansa kansainvälisiltä markkinoilta. Tietokantaohjelmissa ei ole kansallisia erityispiirteitä ja ohjelmien kuljetuskustannukset ovat hankintahintaan nähden vähäiset. Kilpailuvirasto katsoo, että tietokantamarkkinoiden relevantti maantieteellinen markkina-alue on näin vähintään ETA-jäsenvaltiot.
Selvityksissä on myös tullut esille, että Oraclen suuresta markkinaosuudesta huolimatta Oraclen tietokannan lisäksi asiakkailla on vaihtoehtona useita muita kilpailukykyisinä pidettäviä tietokantoja. Koska Oracle ei pysty toimimaan tietokantamarkkinoilla selvästi muita tietokantavalmistajia riippumattomammin, Kilpailuvirasto arvioi, ettei Oraclella ole kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin tarkoittamaa määräävää markkina-asemaa tietokantamarkkinoilla.
Koska tapauksen kilpailunrajoitukset eivät kohdistu Kilpailunviraston mielestä tietokantamarkkinoille, virasto katsoo, että tietokantamarkkinoiden analysointi tämän enemmälti on tässä yhteydessä tarpeetonta.
Oraclen tietokannan koulutuspalvelut
Tieturin tutkimuspyynnössä esitetyt kilpailunrajoitukset kohdistuvat Oraclen tietokannan koulutuspalveluihin.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei muiden tietokantojen koulutus korvaa Oraclen tietokannan koulutusta, sillä yhteisestä SQL -kielestä huolimatta eri valmistajien tietokantaohjelmissa on huomattavia eroja. Tämän vuoksi Oraclen tietokannan hankkineet tarvitsevat nimenomaan Oraclen tietokannan käyttöönottoon, laajentamiseen ja kehittämiseen liittyvää koulutusta. Myös Oraclen uuden tietokantaversion käyttöönottaminen vaatii usein tuotekohtaista lisäkoulutusta.
Kilpailuviraston selvitysten mukaan tietokantaohjelmansa hankkinut yritys on alan nopeasta kehityksestä huolimatta pidemmän aikaa sidottu tekemäänsä tietokantaratkaisuun. Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan yhtä tietokantaversiota käytetään useamman vuoden ajan. Asiakasyritykset ovat oppimiskustannusten minimoimiseksi ja sovellusten yhteensopivuuden varmistamiseksi tuoteuskollisia eli tietokantaa ei esimerkiksi viiden vuoden käytönkään jälkeen vaihdeta toiseen tietokantaohjelmaan, vaan yrityksissä päivitetään käyttöön uudempi versio jo käytössä olleesta tietokannasta.
Kilpailuvirasto katsoo, että tietokantojen tuotekohtaiset koulutusmarkkinat ovat erilliset tietokantojen markkinoista. Tietokantojen koulutusta tarjoavat muutkin kuin tietokantojen valmistajat. Tietokantoja myös myydään ja ostetaan ilman sidontaa koulutuspalveluihin. Kilpailuvirasto arvioi, että uutta tietokantaa hankittaessa asiakkaat vertailevat tietokantoja ottaen jossain määrin huomioon myös kuhunkin tietokantaan saatavia koulutuspalveluja. Tietokannan hinta ja laatu kuitenkin ratkaisevat hankintapäätöksen eikä koulutustarjonta merkittävästi vaikuta tietokannan valintaan. Asiakkaan koulutustarve ilmenee usein vasta hankinnan jälkeen, kun tietokantaan liittyvää tietojärjestelmää kehitetään tai kun asiakkaalle päivitetään uusi tietokantaversio. Kilpailuvirasto katsoo, että asiakas ei osaa tietokannan hankkiessaan arvioida tietokannan käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyvää koulutustarvettaan ja laskea esimerkiksi tuotekohtaisen koulutuksen kustannuksia tulevalle viidelle tai useammalle vuodelle. Edellä esitetyillä perusteilla Kilpailuvirasto katsoo, ettei tuotekohtaisia koulutuspalveluja ja tietokantoja tule kilpailuoikeudellisessa arvioinnissa tarkastella yhtenä relevanttina hyödykemarkkinana.
Tietokantojen ja niiden koulutuksen markkinoiden erilaiset kilpailuolosuhteet ovat myös perusteena sille, miksi tietokantojen ja näihin liittyvän tuotekohtaisen koulutuksen ei voida katsoa olevan samoilla relevanteilla hyödykemarkkinoilla. Esimerkiksi koulutuksen maantieteelliset markkinat ovat kielen ja maantieteellisen läheisyyden tärkeydestä johtuen vahvasti kansalliset eli tässä tapauksessa rajoittuvat Suomeen, kun taas eri tietokantojen tarjoajat kilpailevat kansainvälisesti tunnetuilla tuotemerkkeillä kansainvälisillä markkinoilla.
Edellä mainituilla perusteilla Kilpailuvirasto katsoo, että Oraclen tietokannan koulutuspalvelut Oraclen tietokannan jälkimarkkinoina muodostavat tapauksen relevantit hyödykemarkkinat.
Oraclen määräävä markkina-asema
Kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin mukaan määräävä markkina-asema katsotaan olevan elinkeinonharjoittajalla, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hinta-tasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto tai jakeluportaalla.
Kilpailuvirasto on arviossaan huomioinut ensinnäkin sen, että Oraclen tietokantaohjelma on tekijänoikeudella suojattu. ATK -koulutuspalvelujen tarjontaan erikoistuneet yritykset, kuten Tieturi, tarvitsevat Oraclen tietokannan lisenssin Oraclen tietokannan koulutusmarkkinoille päästäkseen. Oracle voi tietokantansa tekijänoikeussuojan nojalla määrätä siitä, millä ehdoilla ja ketkä elinkeinonharjoittajat tarjoavat Oraclen lisäksi Oraclen tietokannan koulutuspalveluja Suomessa. Oraclella on ylivertainen asema Oraclen tietokannan koulutusmarkkinoilla myös siitä syystä, että Oracle tietokannan suunnittelijana ja uusien versioiden valmistajana luo markkinoille omilla toimillaan koulutuskysyntää ja se pystyy tämän vuoksi muita kouluttajia helpommin ja nopeammin vastaamaan asiakkaiden koulutustarpeisiin.
Oraclen markkina-osuudesta Oraclen tietokannan koulutuspalvelujen markkinoilla Kilpailuvirasto ei ole saanut selvitystä. Oracle on kuitenkin tähän asti ainoana elinkeinonharjoittajana tarjonnut koulutuspalvelujen tarjonnassa tavanomaista luokkamuotoista koulutusta Suomessa. Oracle on myös vastauksessaan todennut, että mikäli hyödykemarkkinat määritellään Kilpailuviraston selvityspyynnössä esitetyllä tavalla Oraclen tietokannan koulutuspalveluiksi, muodostuu Oraclelle teknisesti suuri markkinaosuus.
Oracle on siis edellä todetusti ollut ainoa elinkeinonharjoittaja, joka on tarjonnut elinkeinonharjoittajille Oraclen tietokannan luokkakoulutusta. Tieturi olisi ollut kiinnostunut näistä markkinoista, mutta se ei asian selvittelyjen aikana vuosina 1994 – syksy 1997 kyennyt saamaan aikaan Oraclen kanssa sellaista koulutuslisenssisopimusta, joka olisi mahdollistanut Tieturin pääsyn Oraclen tietokannan koulutusmarkkinoille. Tieturille tarjottujen lisenssiehtojen mukaan sisältökilpailu Oraclen tarjoaman koulutuksen kanssa ei käytännössä olisi ollut mahdollista, sillä Tieturi olisi oikeutettu järjestämään vain Oraclen koulutustarjontaa vastaavaa koulutusta. Kilpailuvirasto myös arvioi Oraclen tietokannan koulutuslisenssin ehdot ainakin Oraclen ja Tieturin välisen sopimuksen syntymiseen saakka sellaisiksi, että Tieturin hintakilpailu Oraclen kanssa olisi ollut erittäin vaikeaa. Edellä selvitetyistä syistä Kilpailuvirasto katsoo, että Oraclen tietokannan luokkamuotoisen koulutuksen markkinoille pääsyä voidaan pitää vaikeana.
Kilpailuvirasto katsoo, etteivät Oraclen vaihtoehtoisina palveluntarjoajina mainitsemat tietokantojen jälleenmyyjät tai konsultit järjestä varsinaista koulutusta. Yhteistyösopimuksen Oraclen kanssa solminut jälleenmyyjä saa myynnin ja asennuksen ohessa antaa neuvoja Oraclen tietokannan käytöstä. Konsulttipalvelut puolestaan tuottavat asiakkaille tietojärjestelmäratkaisuja, kun taas koulutuspalvelut auttavat asiakasta hyödyntämään ostamiaan ohjelmistotuotteita. Jälleenmyynnin yhteydessä annettu tietokannan opastus tai asiakkaan käyttöoikeudella toteutettu konsultointi eivät myöskään mahdollista luokkamuotoisen koulutuksen järjestämistä useamman yrityksen tarpeisiin samanaikaisesti.
Kilpailuvirasto katsoo, että Oraclen markkinakäyttäytyminen on selkein osoitus Oraclen määräävästä markkina-asemasta valmistamansa tietokannan koulutuspalveluissa. Oracle on kyennyt tarjoamillaan koulutuslisenssiehdoilla estämään kokonaan kilpailevan tarjonnan Oraclen tietokannan koulutuspalvelujen luokkamuotoisessa koulutuksessa marraskuuhun 1997 saakka. Se että markkinoille tulo estyy luokkamuotoisen koulutuksen tarjonnassa merkitsee sitä, että markkinoille eivät pääse nimenomaan koulutukseen erikoistuneet ja sen osaavat koulutusyritykset, jotka olisivat todellinen vaihtoehto ja kilpailija Oraclen koulutusliiketoiminnalle. Koulutusyrityksille, kuten Tieturille, koulutuspalvelun tarjoaminen tarkoittaa yleensä luokkamuotoista koulutusta. Markkinoille pääsyn estyminen nimenomaan Oraclen tietokannan luokkamuotoisessa koulutuksessa merkitsee myös sitä, että kilpailu estyy siinä koulutusmuodossa, joka on asiakasyritysten parissa erittäin kysyttyä ja asiakkaille usein kustannus-hyötysuhteeltaan ainoa rationaalinen koulutusvaihtoehto.Asennuksen yhteydessä saatu tietokannan opastus ei yleensä riitä ja luokkakurssia kalliimpaa konsultointia kysytään lähinnä yrityskohtaisesti räätälöitäviä tietojärjestelmiä varten.
Oraclen korkeasta markkinaosuudesta johtuen niiden asiakasyritysten joukko, jotka ovat riippuvaisia nimenomaan Oraclen tietokannan koulutuspalveluista, on merkittävä. Vastaavasti Oraclen tietokannan koulutusmarkkinoille pääsy on alan koulutusyrityksille tärkeää.
Edellä selvitetyillä perusteilla Kilpailuvirasto katsoo, että Oraclella on kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin mukainen määräävä markkina-asema Oraclen tietokannan koulutuspalvelujen markkinoilla Suomessa.
Määräävän markkina-aseman väärinkäytön arviointi
Kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaan väärinkäyttönä pidetään muun ohella hyvään kauppatapaan perustumattomien asiakkaan toimintavapautta rajoittavien liikesuhteen ehtojen käyttämistä sekä kohtuuttoman tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltamista. Toimintavapauden rajoittamisella tarkoitetaan muun muassa kahden erilaisen hyödykkeen perusteetonta sitomista toisiinsa. Kohtuuttomalla hinnoittelukäytännöllä puolestaan tarkoitetaan esimerkiksi sellaisten hintojen perimistä, jotka ovat kohtuuttoman korkeat suhteessa hyödykkeen tuottamisesta aiheutuneisiin kustannuksin ja hyväksyttävään voittotavoitteeseen. Immateriaalioikeuksien hinnoittelussa on suurempia voittoja pidetty hyväksyttävämpinä kuin muiden hyödykkeiden hinnoittelussa. Markkinoiden dynaamisen tehokkuuden turvaaminen edellyttää sitä, että esimerkiksi keksijöillä ja tekijänoikeuksin suojattujen tietokoneohjelmien luojilla on taloudellisia kannusteita tällaisten riskeiltään tavanomaista suurempien ja kehittämiskustannuksiltaan erityisen kalliiden hyödykkeiden tuottamiseen.
Oraclen tietokanta on suojattu Suomessa tekijänoikeuslailla (teossuoja TekijäL 1 § ja 5 § ja luettelosuoja TekijäL 49 §). Tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan tekijänoikeus lähtökohtaisesti tuottaa yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Tämä ei kuitenkaan estä kilpailunrajoituslain soveltamista tekijänoikeudella suojatun hyödykkeen luovutusehtoihin, sillä se, jolla on tekijänoikeus, ei saa asettaa sopimuskumppanille toimivaa kilpailua vääristäviä ehtoja, elleivät ehdot ole välttämättömiä tekijänoikeuden moraalisen ja taloudellisen oikeuden suojaamiseksi.
Oraclen lisenssiehtojen arviointi
Koulutuslisenssin ehdot vuonna 1994
Oracle on 5.8.1994 antanut Tieturille Oraclen tietokannan koulutusta koskevat kaupalliset ehdot, joiden mukaan käyttöoikeuksien saaminen edellyttää mm. vakiokäyttöoikeusmaksua 12 käyttäjästä sekä [ ] prosentin rojaltia Tieturin Oracle -sidonnaisen koulutuksen liikevaihdosta.
Lisenssisopimuksissa käyttöoikeuden saaja usein maksaa lisenssinantajalle sekä kertamaksun että rojalteja esimerkiksi patentin käyttöoikeudella valmistetun hyödykkeen myyntituloista. Rojaltimaksuihin perustuva lisenssin hinnoittelu kannustaa innovatiivisuuteen ja siihen, että lisenssinantaja antaa keksinnön käyttöoikeuden muille valmistajille, jolloin sen saatavuus ja hyödynnettävyys lisääntyvät. Esillä olevassa tapauksessa tilanne on erilainen, sillä koulutusmarkkinoiden ollessa tietokantamarkkinoista erilliset hyödykemarkkinat, eivät Oraclen tietokannan kouluksen liikevaihdosta maksettavat rojaltit vaikuta tietokantamarkkinoiden innovatiivisuuteen. Rojaltien vaatiminen koulutuskäyttöoikeudesta on viraston mielestä kyseenalaista, sillä Oraclen tietokannan käyttöoikeuden hankkinut kouluttajayritys myy itse toteuttamaansa koulutusta eikä Oraclen tietokannan käyttöoikeuksia.
Tietokantakouluttajan liikevaihdon edellyttämistä kustannuksista koulutuksessa käytettävien ohjelmien käyttöoikeusmaksut ovat usein suhteellisen vähäisiä verrattuna esimerkiksi koulutusosaamisen hankkimisen kuluihin. Jos koulutusyritys maksaa rojalteja suuren osuuden koko koulutustoiminnan liikevaihdosta, koulutusyritys joutuu maksamaan rojalteja Oraclelle hyvin paljon muistakin investoinneistaan ja kilpailutekijöistään kuin Oraclen tekijänoikeuksin suojatun tietokannan käyttöoikeudesta. Koska alan kauppatapojen mukaista ei ole vaatia kouluttajalta koulutuslisenssistä rojaltia ja Tieturi olisi Oraclen vaatimusten mukaan joutunut vakiokäyttöoikeus-, kouluttautumis- ja tukipalvelumaksujen lisäksi maksamaan jopa [ ] prosentin rojaltia Oracle -sidonnaisen koulutuksen liikevaihdosta, Kilpailuvirasto katsoo, että Tieturille asetettujen muiden maksuvelvoitteiden lisäksi ainakin vaadittua [ ] prosentin suuruista rojaltia voidaan pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana ja kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltamisena. Vuodesta 1996 lähtien Oracle ei ole enää edellyttänyt rojaltisuoritusta koulutuslisenssistä.
Oracle on lisäksi vuonna 1994 edellyttänyt, että Tieturi koulutuslisenssin ohella ostaa Oraclelta myös Oraclen tietokannan vakiokäyttöoikeudet, joita yritysasiakkaat ostavat esimerkiksi osaksi taloushallinnon ja myynnin tietojärjestelmiään. Kilpailuvirasto katsoo, että tällaisen sitovan ehdon asettaminen Oraclen tietokannan koulutusmarkkinoille pääsylle rajoittaa kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdan mukaisesti hyvään kauppatapaan perustumattomalla tavalla asiakkaan toimintavapautta. Oracle on sittemmin poistanut myös koulutuslisenssin ja vakiokäyttöoikeudet yhteensitovan ehdon koulutuslisenssisopimuksistaan.
Koulutuslisenssin nykyiset ja vuonna 1996 sovelletut ehdot
Oraclen keväästä 1996 lähtien soveltamien uudempien ehtojen mukaan Tieturin on ostettava Oraclelta jokaiselle oppilaalleen ns. koulutuspaketti, josta Tieturin on maksettava Oraclelle [ ] prosenttia Oraclen omilta oppilailtaan perimistään hinnoista. Tieturin on myös maksettava Oraclelle liittymismaksu ja vuosittainen lisenssimaksu. Tieturin kouluttajien on ennen koulutuslisenssin myöntämistä osallistuttava Oraclen kurssille, ellei heillä ole aikaisempaa kokemusta Oraclen tietokannasta sekä annettava Oraclelle hyväksyttävä opetusnäyte. Lisäksi Tieturin on sitouduttava maksamaan Oraclelle vuosittainen maksu tukipalveluista.
Marraskuussa 1997 syntyneen sopimuksen mukaan Tieturin on ostettava tukipalvelut ja oppilaspaketit Oraclelta. Oppilaspaketit hinnoitellaan sopimuksessa kappaleittain. Tieturi ei joudu maksamaan Oraclen tietokannan koulutuslisenssistä erillistä liittymismaksua, vaan se pääsee Oraclen tuotteiden koulutusmarkkinoille vuosittaisella maksulla. Tieturin kouluttajilta Oracle edellyttää sopimuksen mukaan suosituksia ja määrättyjen pätevyysvaatimusten täyttämistä.
Oraclen mukaan koulutuslisenssin sitominen koulutusmateriaalin hankintaan on välttämätöntä kouluttajayrityksen koulutuksen riittävän laadun turvaamiseksi. Myös Kilpailuvirasto katsoo, että Oraclen tietokannan laadullisesti kehnosta koulutuksesta saattaa aiheutua Oraclen tavaramerkin sekä tekijänoikeuden maineen heikentymistä ja muuta taloudellista vahinkoa. Kilpailuvirasto katsoo kuitenkin, että Oracle pystyisi turvaamaan koulutuksen hyväksyttävän laadun muullakin tavalla kuin velvoittamalla kouluttajan käyttämään Oraclen valmistamaa koulutusmateriaalia. Kilpailuviraston mielestä Oraclen perustelut vaikuttavat lisäksi keinotekoisilta, sillä Oracle ei aseta konsulttipalvelujen tarjonnan ehdoksi Oraclen valmistaman materiaalin käyttämistä tai muita laadun turvaamiseen liittyviä vaatimuksia. Kilpailuviraston selvitysten mukaan tietokantavalmistajat eivät yleensä edellytä sitä, että koulutuksessa käytetään vain valmistajan koulutusmateriaalia. Tämän vuoksi Kilpailuvirasto katsoo, että koulutuskäyttöoikeuden sitominen koulutusmateriaalin hankintaan rajoittaa kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa mainitulla tavalla koulutusyrityksen toimintavapautta ainakin silloin, kun koulutusyritys on koulutustarjontaansa viitaten tai muulla tavoin kyennyt osoittamaan koulutuksensa laadukkuuden.
Kilpailuvirasto katsoo, että Oraclella on koulutuksen laadun turvaamiseksi ollut oikeus varmistua Oraclen tietokannan kouluttajan pätevyydestä. Selvitysten mukaan on myös alan kauppatapojen mukaista varmistua kouluttajan pätevyydestä. Pätevyysvaatimusten asettamista ei voida tämän vuoksi pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kiellettynä toimintavapauden rajoittamisena.
Kilpailuvirasto katsoo, että Oraclella on ollut asiallinen syy sitoa yhteen tukipalvelut ja koulutuslisenssi. Tieturin mukaan Oraclen tukipalveluja joka tapauksessa tarvitaan koulutuksessa. Koulutuslisenssin sitominen tukipalvelujen hankintaan saattaa viraston arvion mukaan olla välttämätöntä tietokannan hyödyntämiseksi koulutuksessa teknisesti tyydyttävällä tavalla ja Tieturin tai muun koulutusyrityksen tarjonnan laadun varmistamiseksi. Tukipalvelujen ostovelvoitetta ei voida näin pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kiellettynä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.
Koulutusmateriaalin hinnoittelun sitominen Oraclen kurssien hinnoitteluun
Oraclen vuoden 1996 koulutusmateriaalin hinnoittelurakennetta Kilpailuvirasto pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdan mukaisella tavalla kohtuuttoman ja kilpailua vääristävän hinnoittelukäytännön soveltamisena. Kilpailuvirasto katsoo, että Oraclen omiin hintoihin sidottu koulutusmateriaalin hinnoittelu vääristää tehokkaan kilpailun toimivuutta Oraclen tietokannan koulutusmarkkinoilla. Esimerkiksi koulutusmarkkinoilla Oraclen kanssa kilpailevan Tieturin kustannukset kasvaisivat Oraclen hinnan korotuksen ansiosta, minkä seurauksena Tieturin olisi nostettava hintoja tai muutoin sen kannattavuus heikentyisi. Oraclen koulutusmateriaalin hinnoittelusta tekee kohtuuttoman myös se, ettei Oraclelta ostettavan koulutusmateriaalin hintaan Oraclen ehtojen mukaan vaikuttaisi yksin koulutusmateriaalin laatimiseen liittyvät kustannukset ja materiaalille laskettu voittotavoite, vaan kaikki muutkin Oraclen koulutuspalvelujen tarjontaan liittyvät kustannustekijät ja koko Oraclen koulutustoiminnan kate. Kilpailuvirasto siis katsoo, että Oracle on oppilaspaketin hinnoittelussaan vaatinut Tieturilta maksua selvästi muustakin kuin koulutusmateriaalista, mitä ei voi pitää kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävänä. Kilpailuviraston selvityspyynnön jälkeen (toukokuu 1997) Oracle on ilmoittanut, ettei koulutuspakettien hintoja enää sidota Oraclen omilta oppilailta perittyihin hintoihin.
Koulutuslisenssikorvausten määrän arviointi
Oraclen tietokannan koulutuslisenssin nykyisen ja kevään 1996 hinnoittelukäytännön (liittymis- ja vuosimaksu, kouluttautumismaksut sekä tukipalvelujen ja koulutusmateriaalin hinnat) kohtuuttomuuden arviointiin Kilpailuvirasto ei ole saanut riittävää selvitystä. Hinnoittelukäytännön kohtuuttomuuden arviointia vaikeuttaa erityisesti se, että Oraclen selvityksen mukaan esimerkiksi Keski-Euroopassa koulutusyritykset ovat tulleet Oraclen tietokannan koulutusmarkkinoille suunnilleen saman suuruisilla maksuvelvoitteilla kuin Oracle on Suomessa vaatinut. Oraclen ja Tieturin välinen sopimus viittaa siihen, että Oraclen vuoden 1997 maksuvelvoitteiden tarkistusten jälkeen myös Suomessa on taloudellisesti kannattavaa aloittaa kilpaileva koulutustarjonta Oracle-tuotteissa.
Oraclen koulutuslisenssin mahdolliseen kohtuuttomaan hinnoittelukäytäntöön selvityksissä viittaa se, että alan kauppatapojen mukaan tietokantojen koulutuslisenssien ja vakiokäyttöoikeuksien hinnoittelua ei ole Oraclen tavoin eriytetty. Useimpien alan elinkeinonharjoittajien mukaan oikeudesta kouluttaa ei yleensä peritä sen korkeampaa hintaa kuin vakiokäyttöoikeuksistakaan.
Kilpailuvirasto katsoo, että tietokannan valmistajan voi olla hyväksyttävää hinnoitella koulutuskäyttöoikeus vakiokäyttöoikeudesta poikkeavalla tavalla, vaikka se ei olekaan alan kauppatavan mukaista. Immateriaalioikeuksien käyttöoikeuksien lisensioinnissa hintojen eriyttämiselle voidaan kustannusperusteiden ohella hyväksyä jossain määrin myös arvoperusteita, mikäli hintojen eriyttäminen ei vääristä kilpailua. Tarkasteltavassa tapauksessa Oraclen tietokannan vakiokäyttöoikeuksia ja koulutuskäyttöoikeuksia kysytään selvästi erilaisiin tarpeisiin, mistä johtuen hintojen eriyttämisellä ei Oraclen asiakkaiden välillä ole kilpailuvaikutuksia. Koulutuskäyttöoikeuden tuottama taloudellinen tulos koulutusyritykselle on myös välittömämpi kuin vakiokäyttöoikeus esimerkiksi asiakasyrityksen taloushallinnossa.
Asian käsittelyn päättäminen
Tieturi on loppuvuodesta 1997 päässyt Oraclen kanssa sopimukseen, joka mahdollistaa kilpailevan koulutustarjonnan aloittamisen Oraclen tietokannan koulutuspalveluissa. Oracle on kohtuullistanut sopimuksessa koulutuslisenssiehtojaan. Koska kyse on lisäksi ollut tekijänoikeussuojan ja kilpailunrajoituslain yhteensovittamisen ja markkinamäärittelyn osalta tulkinnallisesta tilanteesta, Kilpailuvirasto katsoo, että seuraamusmaksun määräämisen esittämistä Oraclelle on kilpailunrajoituslain 8 §:n mukaisesti pidettävä kilpailun turvaamisen kannalta perusteettomana.
Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 §, 7 § ja 8 §.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Mikäli Kilpailuvirasto ei tee esitystä kilpailunrajoituksen käsittelemiseksi kilpailuneuvostossa, sen voi kilpailunrajoituslain 13 §:n mukaan tehdä elinkeinonharjoittaja, jota kilpailunrajoitus välittömästi koskee tai elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien etujen valvomiseksi toimiva yhteisö.