1 Asia
Semel Oy:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
2 Osapuolet
Semel Oy, Vantaa
Toimenpidepyynnön tekijä: Tampereen Aluetaksi Oy, Tampere
3 Ratkaisu
Asia poistetaan käsittelystä.
4 Asian vireilletulo
1. Tampereen Aluetaksi Oy (jäljempänä myös Tampereen Aluetaksi) teki 9.6.2004 Kilpailuvirastolle toimenpidepyynnön, jossa yhtiö katsoi Semel Oy:n (jäljempänä myös Semel) käyttäneen väärin määräävää markkina-asemaansa taksien maksuliikennejärjestelmien markkinoilla. Tampereen Aluetaksin mukaan Semel oli kieltäytynyt toimittamasta yhtiölle ohjelmistojen ylläpitopalveluja kohtuullisin ehdoin. Tampereen Aluetaksi pyysi toimenpidepyynnössään Kilpailuvirastoa ryhtymään toimenpiteisiin Semelin toiminnan vahingollisten vaikutusten poistamiseksi ja Semelin velvoittamiseksi toimittamaan taksien taksamittari- ja maksuliikennejärjestelmäohjelmistojen ylläpitopalveluja Tampereen Aluetaksille tavanomaisilla ehdoilla.
5 Asiaselostus
5.1 Yritykset
2. Tampereen Aluetaksi Oy on vuonna 1990 perustettu taksien ajovälitystä harjoittava yhtiö, jonka toimialue on Tampereen kaupunki ja sen ympäristökunnat. Yrityksen omistavat sen ajovälityspalveluja käyttävät taksiautoilijat. Yhtiö hoitaa ajovälityksen lisäksi laskutuksen ja maksujen välityksen sekä palvelujen markkinointi- ja sopimistehtäviä. Yhtiön toiminnan piirissä on noin 500 taksiautoa ja sen liikevaihto oli vuonna 2006 noin 2 miljoonaa euroa.
3. Semel Oy on oman ilmoituksensa mukaan Pohjoismaiden johtava taksialan tietojärjestelmien toimittaja, joka on toiminut alalla vuodesta 1971. Semelin oman arvion mukaan sen markkinaosuus taksien taksamittarijärjestelmistä ja maksuliikennejärjestelmistä Suomessa oli vuonna 2003 noin 60 %. Semelin liikevaihto vuonna 2007 oli noin 4,3 miljoonaa euroa.
4. Mobisoft Oy on toimittanut vuodesta 1994 alkaen taksien ajonvälitysjärjestelmiä ja sen toimittamia ajonvälitysjärjestelmiä käyttää Suomessa nykyisin yli 2 000 taksia. Yritys on aloittanut vuonna 2004 taksien maksuliikennejärjestelmien tuotekehityksen ja tullut näiden laitteiden markkinoille Suomessa vuosina 2004–2005.
5.2 Asian tausta
5. Taksiautoissa olevaa elektroniikkaa voidaan Kilpailuviraston saamien selvitysten perusteella kuvata hieman pelkistäen viidestä komponentista koostuvaksi kokonaisuudeksi. Nämä ovat 1) taksamittarit, 2) maksupäätteet, 3) ajovälityslaitteet, 4) keskusyksiköt ja 5) siirtotie. Taksamittarit ja maksupäätelaitteet ovat taksiautoissa olevia laitteita, joilla määritellään ajetun matkan hinta ja välitetään tieto suoritetusta maksusta ajovälityskeskuksessa sijaitsevaan keskustietokoneeseen. Nämä integroituvat toiminnallisesti vahvasti toisiinsa ja ne hankitaan viraston saamien tietojen mukaan usein samalta toimittajalta. Ajovälityslaitteet koostuvat ensinnäkin alueellisten taksiyhtiöiden ajovälityskeskuksiin sijoitetuista laitteista, joiden avulla otetaan vastaan asiakkailta tulevat ajotilaukset ja toiseksi autoissa olevista tilaukset vastaanottavista laitteista. Alueellisten taksiyhtiöiden tiloissa ovat lisäksi keskustietokoneet ja niiden ohjelmistot, jotka ottavat vastaan tiedot taksiautoissa tehdyistä maksutapahtumista. Näiden tietojen perusteella taksiyhtiöt hoitavat maksujen veloittamisen taksinkäyttäjien pankkitileiltä ja tilittävät maksut autoilijoille. Lisäksi järjestelmiin kuuluvat siirtotielaitteistot, joiden avulla hoidetaan maksutapahtumia koskevien tietojen kulku taksiautojen, taksiyhtiön ja pankkien välillä.
6. Tampereen Aluetaksin mukaan yhtiön jäsentakseissa on perinteisesti käytetty Semelin toimittamia ja asentamia ajovälitys- ja maksupäätelaitteita. Näihin laitteisiin liittyvät Tampereen Aluetaksin mukaan olennaisena osana niissä käytettävät ohjelmistot sekä ohjelmistojen ylläpitopalvelut.
7. Tampereen Aluetaksi hankki tammikuussa 2004 Mobisoft Oy:ltä uuden ajovälitysjärjestelmän ja siihen Sunit Oy:n toimittamat ajoneuvotietokoneet. Autoihin jäi edelleen Semelin toimittamat taksamittarit ja maksupäätelaitteet. Lähes samanaikaisesti Tampereen Aluetaksi hankki taksien maksuliikennejärjestelmän uutta GPRS-pohjaista siirtotietä varten tarvittavat laitteet Semelin kilpailijoilta Mobisoft Oy:ltä ja Soon Oy:ltä. Tämän seurauksena Semel irtisanoi 18.2.2004 päivätyllä kirjeellään Tampereen Aluetaksin kanssa voimassa olleet taksamittari- ja maksupäätejärjestelmäohjelmistojen ylläpitosopimukset päättymään 31.8.2004. Kirjeessään Semel on irtisanomisperusteena vedonnut siihen, että se katsoo tekijänoikeuksiaan loukatun. Tämän lisäksi Semel on tuonut esille – esimerkiksi Tampereen Aluetaksille 30.1.2004 toimittamassaan kirjeessä – että Tampereen Aluetaksin valitsema uusi maksutapahtumien siirtotie ei ole salaustasoltaan riittävä, eikä Suomen Pankkiyhdistyksen hyväksymä.
8. Tampereen Aluetaksi katsoo, että Semelin väite maksutapahtumien salaustason riittämättömyydestä on paikkansapitämätön. Yhtiön mukaan Suomen Pankkiyhdistys on hyväksynyt sen uuden järjestelmän maksuliikenteen salaustason riittävyyden osalta. Lisäksi Tampereen Aluetaksi kiistää, että se olisi loukannut Semelin tekijänoikeuksia. Tampereen Aluetaksi katsoo, että Semelin todellisena tarkoituksena on ollut sulkea markkinat kilpailulta ja painostaa Tampereen Aluetaksi hankkimaan maksuliikennejärjestelmänsä kokonaisuudessaan Semeliltä.
5.2.1 Väitetty sopimusrikkomus ja tekijänoikeuden loukkaukset
9. Semel pitää tekijänoikeuden loukkauksena ensinnäkin sitä, että Tampereen Aluetaksi on sen näkemyksen mukaan sopimuksenvastaisesti muuttanut Semelin toimittamaa maksuliikennejärjestelmää ilman Semelin suostumusta. Semelin ja Tampereen Aluetaksin välillä on ollut sopimus, jonka mukaisesti Semel on toimittanut ja päivittänyt taksamittari- ja maksupäätelaitteisiin liittyvät ohjelmistot. Semelin mukaan Tampereen Aluetaksi on yhdessä Mobisoft Oy:n kanssa rakentanut Semelin järjestelmää hyväksikäyttävän siirtotieratkaisun.
10. Semel katsoo, että Tampereen Aluetaksilla ei ole osapuolten välisen sopimuksen perusteella ollut oikeutta itsenäisesti muokata kyseessä olevaa maksuliikennejärjestelmää. Uuden siirtotieratkaisun rakentaminen Semelin maksupäätelaitteen ja keskusyksikön välille on Semelin mukaan sopimusrikkomus ja loukkaa lisäksi Semelin tekijänoikeuksia.
11. Tampereen Aluetaksi on tältä osin tuonut esille, että sen aiempi siirtotie oli kylläkin osa maksuliikennekokonaisuutta, mutta ei Semelin rakentama eikä kehittämä. Tampereen Aluetaksin mukaan se ei ole muuttanut tai muokannut Semelin järjestelmää, vaan ainoastaan siirtotien, joka alun perinkään ei ollut Semelin toteuttama, vaan ainoastaan sen hyödyntämä. Semel puolestaan katsoo, että riippumatta siitä kenen käytännössä toteuttama alkuperäinen siirtotie oli, kuvatunlainen siirtotie joka tapauksessa kuului osana Semelin toteuttamaan järjestelmään, eikä sitä olisi tullut muuttaa ilman Semelin suostumusta.
12. Toiseksi Semel katsoo, että sen luottamuksellista ja tekijänoikeudella suojattua ohjelmistojen rajapintadokumentaatiota on ilman Semelin hyväksyntää luovutettu ja käytetty siirtotien uudistuksessa. Tampereen Aluetaksi on tältä osin tuonut esille, että se pyysi aivan ensimmäiseksi Semeliä luovuttamaan sille tarvittavien Tampereen Aluetaksin käytössä olevien ohjelmistojen rajapintatiedot. Kun Semel oli kieltäytynyt toimittamasta näitä tietoja, Tampereen Aluetaksi hankki rajapintatiedot Zenitel Denmark A/S:ltä, jolla on Tampereen Aluetaksi Oy:n käsityksen mukaan ollut oikeus luovuttaa kyseiset tiedot sille loukkaamatta Semelin tai minkään muunkaan osapuolen tekijänoikeutta.
13. Semel toteaa, että Zenitel A/S on saanut kyseiset spesifikaatiot aikanaan Semeliltä toimeksiannon suorittamista – siirtotien toteuttamista – varten, eikä tällä siten ole ollut oikeutta luovuttaa dokumentaatiota edelleen. Semel katsoo, että sillä on tekijänoikeus itse rajapintamääritelmiin sekä rajapintaan liittyvään spesifikaatioiden dokumentaatioon. Tampereen Aluetaksi, Mobisoft Oy ja tanskalainen Zenitel A/S ovat tekijänoikeuslain vastaisesti valmistaneet ja jakaneet kopioita rajapintamäärittelyt sisältävästä dokumentaatiosta. Semelin mukaan Tampereen Aluetaksilla tai Mobisoft Oy:llä ei ole ollut oikeuksia rajapinnan tai sen osien toteuttamiseen omassa ratkaisussaan.
14. Tampereen Aluetaksi ei ole asiassa kyseenalaistanut Semelin toimittamien ohjelmistojen tai niiden rajapintojen tekijänoikeussuojaa. Tampereen Aluetaksin mukaan asiassa on sen sijaan oleellista tarkastella sitä, mihin toimiin ohjelmiston lisenssinhaltija (tässä tapauksessa Tampereen Aluetaksi) saa ryhtyä sellaisten tietojen hankkimiseksi, joiden avulla voidaan saavuttaa yhteentoimivuus tekijänoikeudella suojattujen tietokoneohjelmien välillä. Tampereen Aluetaksin mukaan sillä olisi tekijänoikeuslain 25 k §:n mukaan ollut oikeus selvittää rajapintatieto ohjelmistokoodin kopioimisella tai muodon kääntämisellä Semel Oy:n kieltäydyttyä luovuttamasta rajapintatietoa (ns. dekompilaatio). Tekijänoikeuslain 25 k §:n mukaan koodin kopioiminen ja/tai kääntäminen on sallittua, mikäli toimenpiteet ovat välttämättömiä sellaisten tietojen hankkimiseksi, joiden avulla voidaan saavuttaa yhteensopivuus.
15. Semel on pyytänyt asiasta lausunnon oikeustieteen tohtori Niklas Bruunilta, joka on katsonut, että tekijänoikeuslain 25 k §:n soveltamisen ehdot eivät tässä tapauksessa täyty, eikä Tampereen Aluetaksilla siten olisi ollut oikeutta dekompilaatioon. Bruun toteaa toisaalta, että tässä tapauksessa dekompilaatiota ei ole käytännössä toteutettu eikä edes väitetty toteutetun, joten tekijänoikeuslain 25 k §:llä on asiassa ylipäätään vain teoreettista merkitystä. Semel katsoo, että dekompilaation sijasta Tampereen Aluetaksi on ryhtynyt tekijänoikeuslain vastaisesti Semelin ohjelmistojen rajapintatietojen kopiointiin ja jakelemiseen.
5.2.2 Maksuliikenteen turvallisuustaso
16. Semelin mukaan se on aikanaan toimittanut Tampereen Aluetaksille PMR-siirtotiehen[1] perustuvan maksuliikennejärjestelmän. Maksuliikennejärjestelmään kuuluivat osioina autoissa oleva taksamittarilaitteisto, maksupäätelaitteisto sekä niiden ohjelmistot, siirtotien protokollamääritys sekä keskuspään ohjelmistot, jotka varmistavat luotettavan maksuliikenteen siirron pankeille.
17. Semelin mukaan Tampereen Aluetaksi lähti kehittämään kolmannen osapuolen kanssa järjestelmää, joka korvaisi yhden osan Semelin järjestelmästä. Myös Semel tarjosi Tampereen Aluetaksille GPRS-siirtotiehen[2] perustuvan järjestelmän rakentamista 30.1.2004 päivätyllä tarjouksella samanlaisin ehdoin kuin muille asiakkailleen. Tampereen Aluetaksi kuitenkin valitsi toisen toimittajan rakentamaan uuteen siirtotiehen perustuvaa järjestelmää. Semel katsoo, että Tampereen Aluetaksi ja sen uusi toimittaja ovat yksin ottaneet riskin siitä, kykenevätkö ne kehittämään toimivan järjestelmän keskenään. Semel ei ilmoituksensa mukaan voi eikä halua ylläpitää tuotetta, joka ei ole enää sen oma, vaan kilpailijan tekemä.
18. Semel ja Tampereen Aluetaksi ovat olleet erimielisiä siitä, onko Tampereen Aluetaksin toteuttama uusi siirtotie ollut maksuliikenteen salaustason osalta riittävän turvallinen. Semelin mukaan tietoturvallisuus on vaarantunut, eikä uuden siirtotien salaustaso ole ollut Suomen Pankkiyhdistyksen vaatimusten mukainen. Järjestelmään tehty muutos on Semelin mukaan aiheuttanut sen, ettei Semelillä ole tietoa siitä, millaisia vaatimuksia järjestelmän uusi GPRS-siirtotie maksupäätteen ja/tai keskusyksikön päivitykselle asettaa, eikä Semelillä myöskään ole sellaista ylläpitoa, jota voitaisiin käyttää kyseessä olevalle GPRS-siirtotielle rakennettuun järjestelmään. Järjestelmän ylläpito edellyttäisi sen komponenttien ja ominaisuuksien täydellistä tuntemista.
19. Tampereen Aluetaksi puolestaan toteaa, että se ei ole pyytänyt Semeliltä muuta ylläpitoa kuin Semelin omille tuotteille, joihin kolmas osapuoli ei ole muuttamistarkoituksessa kajonnut. Tampereen Aluetaksi ei ole teettänyt uutta GPRS-maksuliikennejärjestelmää, vaan ainoastaan siirtänyt aiemmin PMR-verkossa tapahtuneen tiedonsiirron tapahtumaan GPRS-verkossa. Tämä ei ole edellyttänyt mitään muutoksia Semelin laitteisiin tai ohjelmistoihin auto- tai keskuspäässä. Tampereen Aluetaksin näkemyksen mukaan asiassa on kysymys vain eräistä vanhaan maksuvälitysjärjestelmään tehdyistä muutoksista, jotka Suomen Pankkiyhdistys on maksuliikenteen turvallisuuden osalta hyväksynyt.
20. Suomen Pankkiyhdistyksen 22.3.2005 päivätyn muistion mukaan sen tietotekninen turvallisuusjaosto on helmikuussa 2004 tutkinut siirtotien muutoksen vaikutuksen käytössä olleen maksupäätejärjestelmän turvallisuuteen. Järjestelmän todettiin olevan uudessa verkossa vähintään yhtä turvallinen kuin aiemmassa verkkoympäristössä. Pankkiyhdistys kuitenkin toteaa 22.8.2006 päivätyssä lausunnossaan, että se ei ole sinänsä antanut järjestelmälle hyväksyntää. Yhdistyksen tietotekninen turvallisuusjaosto on tutkinut siirtotien muutoksen vaikutusta käytössä olleen maksupäätejärjestelmän turvallisuuteen ja antanut tästä lausunnon. Lausunto koskee vain tätä yksittäistä järjestelmämuutosta. Pankkiyhdistyksen mukaan Tampereen Aluetaksilta aikanaan saatujen tietojen perusteella yhtiössä oli käynnissä laajempi ajovälitysjärjestelmän uudistaminen, jonka yhteydessä myös maksupäätejärjestelmä oli tarkoitus nykyaikaistaa EMV-kelpoiseksi.[3] Tampereen Aluetaksille on Pankkiyhdistyksen mukaan annettu aikaa muuttaa järjestelmänsä uusien vaatimusten mukaiseksi. Pankkiyhdistys toteaa myös, että sen maksuliikennejärjestelmien turvallisuuteen liittyvien standardien tarkoituksena ei ole rajata käytettävissä olevia teknologioita tai eri toimittajatahoja silloin, kun ne täyttävät pankkien maksuliikenteeltä edellyttämät turvallisuusvaatimukset.
21. Tekniikan tohtori Hannu H. Kari on Kilpailuviraston pyynnöstä tarkastellut asiantuntijalausunnossaan siirtotien turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja toteaa, ettei hän voi yhtyä Semelin esittämiin väitteisiin siitä, että GPRS-verkkopohjainen ratkaisu olisi vähemmän tietoturvallinen kuin PMR-pohjainen ratkaisu.
5.3 Tilanteen eteneminen
22. Tampereen Aluetaksi on edellä kuvatulla tavalla hankkinut vuonna 2004 uuden ajovälitysjärjestelmän sekä maksuliikennejärjestelmän uutta GPRS-pohjaista siirtotietä varten tarvittavat laitteet Semelin kanssa kilpailevilta yrityksiltä. Taksamittareiden ja maksupäätejärjestelmän osalta Tampereen Aluetaksi olisi halunnut jatkaa yhteistyötä Semelin kanssa, mikä ei kuitenkaan onnistunut Semelin irtisanottua ohjelmistojen ylläpitosopimukset. Tampereen Aluetaksin mukaan Semelin menettely ja Kilpailuviraston ratkaisun viipyminen pakottivat yhtiön etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja Semelin taksamittari- ja maksupäätekokonaisuuksien tilalle. Semelin osioiden tilalle Tampereen Aluetaksi kehitti yhteistyössä Screenway Oy:n, Ebsolut Oy:n, Sunit Oy:n ja Mobisoft Oy:n kanssa kokonaan uudenlaisen taksamittari- ja maksupäätejärjestelmän. Tampereen Aluetaksi on vahvistanut Kilpailuvirastolle, että yhtiö on kokonaisuudessaan luopunut Semelin taksamittari- ja maksupäätejärjestelmän käytöstä maaliskuussa 2007.
6 Oikeudellinen arviointi
6.1 Relevantit markkinat ja Semelin markkina-asema
23. Määräävän markkina-aseman olemassaolon ja sen mahdollisen väärinkäytön arvioinnin perusteena ovat tapauskohtaisesti määriteltävät relevantit hyödyke- ja maantieteelliset markkinat. Sellaiset hyödykkeet, joita asiakkaat pitävät toisiaan kohtuullisesti korvaavina, luetaan mukaan relevantteihin hyödykemarkkinoihin. Maantieteellisiä markkinoita määriteltäessä otetaan huomioon tarkastelun kohteena olevan yrityksen toiminta-alue ja sellaiset alueet, joilla asiakkaiden on mahdollista solmia taloudellisesti ja teknisesti realistisia vaihtoehtoisia liikesuhteita.
24. Kilpailuvirasto on 21.12.2001 tehnyt Semelin menettelytapoja koskevan päätöksen, jossa se on todennut, että Semelillä on tuolloin ollut määräävä markkina-asema takseissa käytettävien taksamittarijärjestelmien markkinoilla Suomessa. Semelillä on tuolloin ollut oman ilmoituksensa mukaan yli 95 %:n osuus taksamittarijärjestelmien markkinoilla Suomessa. Kyseisessä päätöksessä todetaan, että relevantit hyödykemarkkinat käsittävät takseissa käytettävien taksamittarijärjestelmien markkinat. Maantieteellisesti markkinoita on pidetty valtakunnallisina, koska taksamittareita myydään ja ostetaan samantyyppisin ehdoin koko Suomen alueella.
25. Tampereen Aluetaksin Kilpailuvirastolle tekemässä toimenpidepyynnössä yritys on ilmoittanut toimenpidepyynnön koskevan takseissa käytettäviä maksuliikennejärjestelmiä, joihin kuuluvat taksamittari- ja maksupäätejärjestelmät sekä siirtotie, jota pitkin tiedot maksutapahtumista siirtyvät taksiautoista keskustietokoneisiin. Tampereen Aluetaksi on katsonut että Semelillä on määräävä markkina-asema taksien maksuliikennejärjestelmien ja niihin liittyvien ohjelmistojen markkinoilla.
26. Tampereen Aluetaksilla ja Semelillä on ollut eriävä näkemys siitä, muodostavatko taksamittarit ja maksupäätteet yhden kokonaisuuden sekä siitä, missä määrin laitteet yleensä hankitaan samalta toimittajalta. Semel on esittänyt, että relevantit tuotemarkkinat eivät esillä olevassa tapauksessa muodostu taksien maksuliikennejärjestelmien markkinoista, kuten Tampereen Aluetaksi on katsonut. Semelin näkemyksen mukaan ajovälitys-, maksupääte- ja taksamittarijärjestelmät muodostavat kukin omat erilliset tuotemarkkinansa. Semel katsoo, että maksupäätteiden osalta on tarkasteltava kaikkia maksunvälitysjärjestelmiä – ei vain takseissa käytettäviä järjestelmiä – ja että näin määritellyillä maksunvälitysjärjestelmien markkinoilla sillä ei ole määräävää markkina-asemaa. Yhtiön mukaan sillä mahdollisesti aikanaan taksamittareiden markkinoilla ollut määräävä markkina-asema ei tarkoita, että sillä olisi määräävä asema maksupäätteissä. Semel on myös kiistänyt, että sillä enää nykyisin olisi määräävää markkina-asema taksamittareissa. Semel katsoo lisäksi, että taksamittareiden ja maksupäätteiden ohjelmistoja tulee arvioida erillään laitemarkkinoista: ohjelmistot muodostavat omat tuotemarkkinansa, eikä Semelillä ole oman arvionsa mukaan ohjelmistomarkkinoilla määräävää markkina-asemaa.
27. Kilpailuviraston saamien selvitysten mukaan taksamittareita toimittavat Suomessa Semelin ohella muun muassa Trippi Oy, Sunit Oy sekä ruotsalainen Halda AB (jonka tuotteita Suomessa edustaa Finnmeter). Maksupäätemarkkinoilla toimii Semelin ohella muun muassa Point Transaction Systems Oy. Ajovälityslaitteissa Mobisoft Oy on perinteisesti ollut vahva toimija ja sen ohella ajovälitysjärjestelmiä toimittavat muun muassa Planit Sweden AB ja Semel. Kilpailuviraston kuulemat taksimarkkinatoimijat ovat arvioineet, että Semelin markkinaosuus taksamittareissa ja takseissa käytettävissä maksupäätelaitteissa on edelleen huomattava.
28. Laite- ja järjestelmämarkkinoiden lisäksi asiassa voidaan arvioida Semelin asemaa jälkimarkkinoilla eli jo asennettujen taksamittari- ja maksunvälitysjärjestelmien ohjelmistojen ylläpidossa. Taksamittari- ja maksupäätejärjestelmien hankinnassa on ajovälitysyhtiöiden ja yksittäisten autoilijoiden kannalta kyse pitkäaikaisesta ja merkittävästä investoinnista. Kynnys järjestelmän ja siihen kuuluvien laitteiden vaihtamiseen kerralla toisen valmistajan tuotteisiin on korkealla. Taksamittari- ja maksunvälitysjärjestelmien käyttö edellyttää laitteiden ja ohjelmistojen toimivuutta: ilman ohjelmistojen ylläpitoa koko järjestelmä lakkaa jollakin aikavälillä toimimasta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella muiden ohjelmistoyritysten on hyvin hankala päivittää ja ylläpitää toisen yhtiön, tässä tapauksessa Semelin, toimittamia ohjelmistoja. Semelin voidaan siten arvioida olevan ohjelmiston ylläpidon osalta pakollisen kauppakumppanin asemassa suhteessa niihin asiakkaisiin, joiden käytössä on Semeliltä hankittu taksamittari- ja/tai maksunvälitysjärjestelmä.
29. Asian lopputuloksen kannalta relevanttien markkinoiden ja Semelin markkina-aseman tarkka määritteleminen voidaan kuitenkin jättää avoimeksi. Semelin vahva markkina-asema huomioiden asiaa on kuitenkin perusteltua tarkastella mahdollisen määräävän markkina-aseman väärinkäytön näkökulmasta.
6.2 Semelin menettelyn arviointia
6.2.1 Toimituksista kieltäytyminen ja sidonta kilpailunrajoituslain 6 §:n kannalta
30. Kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaan yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla muun muassa kohtuuttomien, sitovien tai syrjivien ehtojen asettaminen asiakkaille. Tapauskäytännön perusteella myös liikesuhteesta kieltäytyminen ilman asiallista syytä voi olla määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.
31. Tampereen Aluetaksi katsoo, että Semel on kieltäytynyt liikesuhteesta lopettamalla taksamittari- ja maksupäätejärjestelmäohjelmistojen ylläpidon. Toimituksista kieltäytyminen oli käytännössä seurausta siitä, että Tampereen Aluetaksi ei suostunut hankkimaan kaikkia tarvitsemiaan maksuliikennejärjestelmän laitteita Semeliltä, vaan osti ne Semelin kanssa kilpailevalta laitetoimittajalta.
32. Liikesuhteesta kieltäytymisen ohella Semelin menettelyä voidaan arvioida myös kilpailunrajoituslain 6 §:n kieltämän sidonnan kannalta. Sitominen tarkoittaa sitä, että toimittaja asettaa tietyn hyödykkeen myynnin ehdoksi sen, että ostaja hankkii tältä myös toisen, erillisen hyödykkeen. Ensimmäistä hyödykettä kutsutaan sitovaksi hyödykkeeksi ja toista sidotuksi hyödykkeeksi. Jos sitominen ei ole hyödykkeen ominaisuuksien tai kaupallisen käyttötarkoituksen vuoksi objektiivisesti perusteltua, kyse voi olla määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Sitomisesta kilpailulle aiheutuva suurin kielteinen vaikutus on se, että se voi johtaa sidotun hyödykkeen markkinoiden sulkemiseen kilpailijoilta.
33. Semelin mukaan se ei ole asettanut ylläpitopalvelujen toimittamisen ehdoksi, että Tampereen Aluetaksi ostaa myös muut osakasautoissaan tarvitsemansa tuotteet Semeliltä. Semel on todennut edellyttävänsä, että sen kilpailijat eivät riko Semelin oikeuksia kuten tekijänoikeudet ja myös, että kilpailijat eivät lupaa asiakkailleen liikaa, kuten esimerkiksi toimivuutta osana Semelin toimittamaa järjestelmää.
34. Semel on toimittanut Tampereen Aluetaksille maksuliikennejärjestelmän vuonna 1994. Yhtiöiden välillä on siten 1990-luvulta alkaen ollut voimassa taksamittareiden ja maksupäätelaitteiden ylläpidosta sopimukset, joita on aika ajoin uusittu. Sopimukset ovat olleet voimassa toistaiseksi ja ne ovat olleet irtisanottavissa IT2000 EOY (Erityisehtoja ohjelmistojen ylläpitopalveluista) -sopimusehtojen kohdan 6.2 mukaan. Kyseisten erityisehtojen mukaan toistaiseksi voimassa oleva ylläpitopalvelua koskeva sopimus voidaan kirjallisesti irtisanoa päättymään toimittajan puolelta kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta. IT2000-ehdot eivät edellytä irtisanomisen perustelemista, kun käytetään kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Semel on kuitenkin esittänyt syyksi irtisanomiselle sopimusrikkomuksen ja tekijänoikeuden loukkauksen.
35. Asiassa on esitetty näkemyksiä myös sen puolesta, että Semel olisi luovuttanut ohjelmistoihin pysyvän käyttöoikeuden ja että Semelin tulisi tarjota Tampereen Aluetaksille ohjelmistojen ylläpitopalvelua niin kauan kuin se tarjoaa vastaavia palveluja muillekin taksiyhtiöille.
36. Asiaa puhtaasti sopimusoikeudellisesta näkökulmasta tarkastellen näyttää selvältä, että Semelin ja Tampereen Aluetaksin välisen ylläpitosopimuksen perusteella sopimus on ollut irtisanottavissa. Kilpailunrajoituslain ja kilpailuoikeudellisen tapauskäytännön perusteella määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen kohdalla hyödykkeiden toimittamisesta kieltäytyminen saattaa kuitenkin saada määräävän markkina-aseman väärinkäytön luonteen riippumatta siitä, mitä osapuolten välillä on esimerkiksi sopimuksen irtisanomisesta sovittu. Liikesuhteesta kieltäytyminen voi ilmetä joko suorana kieltäytymisenä tai myös epäsuorasti, jos sopimuksen syntymiselle asetetaan hinnoittelun tai muiden ehtojen osalta sellaisia vaatimuksia, joista tiedetään, ettei vastapuoli voi niihin suostua. Toimitusten lopettamista vanhalle asiakkaalle pidetään helpommin väärinkäyttönä kuin kieltäytymistä liikesuhteesta uuden asiakkaan kanssa. Jotta liikesuhteesta kieltäytyminen voisi muodostua määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi, kysymyksessä on oltava asiakkaan toiminnan kannalta välttämätön hyödyke. Tapauskäytännön valossa olennaista on myös se, millaisia vaikutuksia määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen kieltäytymisellä on kilpailulle – ei yksittäiselle kilpailijalle. Myös määräävässä markkina-asemassa olevalla yrityksellä voi olla liikesuhteesta pidättäytymiseen objektiivinen ja kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävä syy.
37. Käsillä olevassa tapauksessa toimituksista kieltäytymistä voidaan tarkastella myös ohjelmistojen rajapintatietojen kannalta. Kuten edellä on todettu, Tampereen Aluetaksi pyysi rajapintatietoja alun perin Semeliltä itseltään, joka kieltäytyi näitä toimittamasta. Euroopan komission ja yhteisöjen tuomioistuinten tapauskäytännön perusteella määräävässä markkina-asemassa oleva ohjelmistoyritys voi tietyissä tilanteissa olla velvoitettu toimittamaan kilpailijoilleen ohjelmistojensa rajapintatietoja, jotka mahdollistavat kilpailijoiden tuotteiden yhteensopivuuden määräävässä asemassa olevan yrityksen tuotteiden kanssa.[4] Ohjelmistomarkkinoilla tekijänoikeuksia on siten tietyissä tilanteissa ollut tarpeen rajoittaa tuotteiden yhteensopivuuden ja kilpailijoiden markkinoille tulon edistämiseksi. Puuttumiskynnys on kuitenkin korkealla ja edellyttää muun muassa, että rajanpintatiedot ovat kilpailijoiden liiketoiminnan kannalta välttämättömiä ja että kieltäytyminen tietojen luovutuksesta olisi omiaan johtamaan käytännössä kaiken tehokkaan kilpailun eliminoitumiseen kyseessä olevilta markkinoilta.
6.2.2 Semelin menettelylleen esittämät perustelut
38. Semel on perustellut ylläpitosopimusten irtisanomista ennen kaikkea sillä, että Tampereen Aluetaksi ja mahdollisesti eräät kolmannet yritykset ovat uuden siirtotien hankinnassa syyllistyneet sopimusrikkomukseen ja Semelin tekijänoikeuksien loukkaamiseen. Kilpailuvirasto on vastaanottanut asian tekijänoikeudellisista ja teknisistä aspekteista runsaasti selvitystä eri osapuolilta. Semel on pyytänyt asiantuntijalausunnot oikeustieteen tohtori Niklas Bruunilta sekä tekniikan tohtori Arto Karilalta. Kilpailuvirasto puolestaan on puolestaan pyytänyt lausunnon tekniikan tohtori Hannu H. Karilta. Lausuntojen ja muun asiassa esitetyn selvityksen perusteella voidaan todeta, että Tampereen Aluetaksin maksuliikennejärjestelmän siirtotien toteuttamiseen liittyy monitahoisia teknisiä ja tekijänoikeudellisia ongelmia. Tampereen Aluetaksi ei ole kyennyt ainakaan yksiselitteisesti osoittamaan vääriksi Semelin sopimusrikkomukseen ja tekijänoikeuden loukkauksiin liittyviä väitteitä.
39. Toiseksi Semel on tuonut esille, että uusi maksutapahtumien siirtotie ei ole ollut salaustasoltaan riittävä. Asiassa Kilpailuviraston saama selvitys – etenkin Suomen Pankkiyhdistyksen antamat lausumat – viittaavat kuitenkin siihen, ettei uusi siirtotie käytännössä näytä heikentäneen maksuliikenteen turvallisuutta.
6.2.3 Semelin menettelyn vaikutukset
40. Tampereen Aluetaksin hankittua aikanaan taksamittari- ja maksupäätejärjestelmät laitteineen ja ohjelmistoineen Semeliltä, yhtiö on jäänyt riippuvaiseksi siitä, että Semel jatkaa ohjelmistojen ylläpitoa. Ilman ohjelmistojen ylläpitoa riski siitä, että laitteet ja koko järjestelmä lakkaavat toimimasta, on merkittävä. Vakavan toimintahäiriön sattuessa Tampereen Aluetaksi ja sen autoilijat eivät olisi pystyneet lainkaan käyttämään taksamittari- ja maksupäätejärjestelmäänsä.
41. Edellä Semelin markkina-asemaa arvioitaessa on tuotu esille, että yritystä voidaan pitää pakollisena kauppakumppanina ja siten määräävässä markkina-asemassa olevana myös varsinaisia laitemarkkinoita seuraavilla jälkimarkkinoilla, tässä tapauksessa ohjelmistojen ylläpidossa. Jälkimarkkinoilla toteutettuja kilpailunrajoituksia selvitettäessä on otettava huomioon se kokonaisuus, jonka kyseessä olevat tuotteet ja niihin liittyvät jälkimarkkinat muodostavat. Jos toimittajan markkinaosuus edeltävillä tuotemarkkinoilla on huomattava, myös jälkimarkkinoilla toteutetuilla kilpailunrajoituksilla on todennäköisesti enemmän merkitystä sekä asiakkaiden että kilpailun kannalta. Semelin merkittävä markkinaosuus taksamittareista ja takseissa käytettävistä maksupäätejärjestelmistä viittaa siihen, että sen menettelytavoilla jälkimarkkinoilla eli ohjelmistojen ylläpidossa voi potentiaalisesti olla haitallisia vaikutuksia kilpailulle myös laite- ja järjestelmämarkkinoilla.
42. Semelin ja Tampereen Aluetaksin välinen ohjelmistojen ylläpitosopimus päättyi syyskuussa 2004. Tampereen Aluetaksi on kuitenkin onnistunut käyttämään Semelin laitteita ja ohjelmistoja vielä pitkään Semelin ylläpidon lakattua, joskin siten, että se on joutunut sietämään riskiä taksamittari- ja maksupäätejärjestelmän vikaantumisesta korjaamattomaan kuntoon. Maaliskuuhun 2007 mennessä Tampereen Aluetaksi on kokonaisuudessaan luopunut Semelin taksamittari- ja maksupäätelaitteiden käytöstä ja korvannut ne kilpailevilla järjestelmillä. Näin ollen ei voida todeta, että Semelin toimittamat laitteet, järjestelmät tai niiden ylläpito olisivat olleet välttämättömiä Tampereen Aluetaksin liiketoiminnan kannalta. Tilanne on joka tapauksessa korjaantunut, eikä Tampereen Aluetaksi ole enää Semelin toteuttamasta ohjelmistojen ylläpidosta riippuvainen.
43. Kilpailuviraston tietoon ei ole tullut muita vastaavia tapauksia, joissa Semel olisi kieltäytynyt yhteistyöstä olemassa olevan asiakkaansa kanssa. Näin ollen ei näytä siltä, että Semel toteuttaisi markkinoilla systemaattista poissuljentaa, jolla se laajemmin ottaen pyrkisi estämään kilpailevien toimittajien alalletuloa tai siellä pysymistä. Yleistyessään tämänkaltaiset menettelytavat voisivat kuitenkin johtaa siihen, että asiakkaat pidättäytyisivät yksittäisistä hankinnoista kilpailevilta toimittajilta siinä pelossa, että Semel lopettaa asiakkailla ennestään käytössä olevien Semelin ohjelmistojen ylläpidon.
6.3 Johtopäätös
44. Kilpailuviraston tehtäväksi on lainsäädännössä asetettu selvittää kilpailunrajoituksia ja niiden vaikutuksia. Jos Kilpailuvirasto katsoo elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän rajoittavan kilpailua, sen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Kilpailunrajoituslain 12 §:n mukaan Kilpailuvirasto voi kuitenkin olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kilpailunrajoituksesta huolimatta kokonaisuutena pitää toimivana tai jos kilpailunrajoituksella on vain vähäinen vaikutus taloudelliseen kilpailuun. Lain esitöiden (HE 243/1997) mukaan virasto voi olla ryhtymättä toimenpiteisiin esimerkiksi tapauksissa, joissa kiellon vastaisesta toiminnasta on jo luovuttu ja joissa asian selvittämisellä ei olisi kilpailun turvaamisen kannalta tai rikkomuksen periaatteellisen hylättävyyden vuoksi merkitystä.
45. Lain 12 §:n tarkoituksena on antaa Kilpailuvirastolle mahdollisuus kohdentaa voimavarojaan tarkoituksenmukaisella tavalla esimerkiksi vakavimpien rajoitusten selvittämiseen. Kilpailuvirasto voi päättää väitetyn rajoituksen selvittämisen, jos mahdollisen rajoituksen enemmällä tutkimisella ja siitä saatavalla tuloksella ei olisi olennaista merkitystä kilpailulainsäädännön perustavoitteen, toimivien markkinoiden turvaamisen kannalta
46. Käsillä olevassa asiassa näyttää osittain olleen kysymys markkinakonfliktista, jossa osapuolten erimielisyydet ovat kärjistyneet. Vaikkakin uudet järjestelmähankinnat ovat aiheuttaneet Tampereen Aluetaksille ylimääräisiä kustannuksia, Semelin menettely ei ole estänyt Tampereen Aluetaksia kehittämästä uusien yhteistyökumppaniensa kanssa Semelin järjestelmää korvaavaa uutta taksamittari- ja maksupäätejärjestelmää. Kilpailijoiden alalletulo ei ole Semelin menettelyn seurauksena estynyt ja Tampereen Aluetaksin riippuvuus Semelistä on lakannut. Asiassa näyttää olleen kysymys yksittäisestä tapauksesta, eikä Semelin laajemmin soveltamasta käytännöstä kilpailijoiden liiketoiminnan estämiseksi. Edellä mainitut seikat huomioiden Kilpailuvirasto katsoo, ettei asian enempi selvittäminen ole enää tarpeen. Asia voidaan siten poistaa käsittelystä.
7 Sovelletut säännökset
47. Laki kilpailunrajoituksista (480/1992) 3 §:n 2 momentti, 6 § ja 12 §
8 Muutoksenhaku
48. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituslain 21 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
9 Lisätiedot
49. Lisätietoja antaa Timo Mattila.
[1] PMR (Personal Mobile Radio), analoginen radioverkko.
[2] GPRS (General Packet Radio Service), digitaalisessa GSM-verkossa toimiva pakettikytkentäinen tiedonsiirtopalvelu, jota käytetään pääasiassa langattoman Internet-yhteyden muodostamiseen matkapuhelimen tai GPRS-sovittimen avulla.
[3] Semelin ja Tampereen Aluetaksin kiista liittyy vanhaan suomalaiseen off-line -maksupäätejärjestelmän toimintaympäristöön tehtyyn muutokseen. Off-line -maksupäätejärjestelmämäärityksen tilalle on tullut kansainvälinen EMV-määritys. Kaikkien 1.1.2006 jälkeen hankittujen uusien erillismaksupäätteiden on tullut olla EMV-sirumaksupäätteitä.
[4] Asia COMP/C-3/37.792 – Microsoft, komission päätös 24.3.2004 sekä samassa asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ratkaisu T-201/04, 17.9.2007, Kok. 2007 s. II-3601. Ks. myös tapaus IBM, Fourteenth Report on Competition Policy, kappaleet 94–95.