Asianosaiset
Elisa Communications Oyj
Jippii Group Oyj
Yritykset
Elisa Communications Oyj
Elisa Communications Oyj (aikaisemmin Helsingin Puhelin Oyj, jäljempänä Elisa) on liittymämäärältään Suomen toiseksi suurin televerkkoyritys, joka toimii pääosin entisen Uudenmaan läänin alueella. Kiinteän verkon liittymiä sillä oli vuoden 2000 lopussa 742 968 kappaletta, joista ISDN-liittymiä oli 212 114 kappaletta. Elisan liikevaihto vuonna 2000 oli 3 097 miljoonaa markkaa ja koko Elisa Communications -konsernin 7 396 miljoonaa markkaa. Elisa tarjoaa Internet-palveluita omistamiensa Internet-operaattoreiden Kolumbuksen ja Megabaud Oy:n kautta. Kolumbus yhtiöitettiin vuoden 2001 alusta ja sen liikevaihto vuonna 2000 oli noin 160 miljoonaa markkaa.
Jippii Group Oyj
Jippii Group Oyj (jäljempänä myös Jippii) on asiakasmäärällä mitaten Suomen toiseksi suurin Internet-operaattori. Yhtiö on tunnettu myös aiemmilla nimillään Saunalahden Serveri Oy ja Saunalahti Oyj. Saunalahti perustettiin vuonna 1999 fuusioimalla DLC Data Link Connections Oy, Scifi Communications International ja Nettilinja Oy. Myöhemmin yhtiöön on fuusioitu kymmenkunta pienempää ISP-yritystä (Internet Service Provider, Internet-palveluntarjoaja). Jippii toimii myös teleoperaattorina tarjoamalla kiinteän ja GSM-verkon puheluja sekä Internet-yhteyksiä sekä lankaverkossa että radioteitse. Viime aikoina yhtiö on laajentunut myös ulkomaille. Jippii Group Oyj:n liikevaihto vuonna 2000 oli 206 miljoonaa markkaa ja nettotulos 127 000 markkaa.
Asian vireilletulo
Elisa Communications Oyj ilmoitti vuoden 2000 toukokuussa muuttavansa puheluhintojaan 1.7.2000 alkaen. Eräänä osana hinnastouudistusta yhtiö aloitti Nettitaksa-palvelun tarjoamisen muuttamalla ISDN-puheluhinnoittelua siten, että tiettyihin numeroihin iltaisin ja viikonloppuisin[1] suuntautuvasta Internet-liikenteestä peritään kiinteä 149 markan kuukausihinta ilman aikaperusteista veloitusta. Nettitaksan käyttöönotosta peritään 50 markan kytkentämaksu. Lisäksi asiakkaan maksettaviksi tulevat normaalit ISDN-liittymän kuukausimaksut.
Jippii teki 22.6.2000 Kilpailuvirastolle toimenpidepyynnön, jossa se epäili Elisan uuden palvelun hinnoittelun rajoittavan kilpailua ja heikentävän Jippiin toimintamahdollisuuksia ja vähentävän sen liikenteestä saamia tuloja erityisesti terminointikorvausten osalta.
Jippii katsoi toimenpidepyynnössään, että Elisan toiminnan tarkoituksena on kiertää liikenneministeriön paikallisverkkopäätöksen (221/1999) määräykset. Yhtiön käsityksen mukaan Elisan ei tulisi sallia ottaa uusia hinnoitteluperiaatteita käyttöön ennen kuin se on Kilpailuviraston edellyttämällä tavalla tarjonnut kilpailijoilleen yhteenliittämistä tasapuolisin, läpinäkyvin ja kohtuullisin ehdoin yhtiön paikalliskeskuksissa tai kilpailijoiden osoittamassa muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Jippii pyysi Kilpailuvirastoa antamaan kilpailunrajoituslain 14 §:n mukaisen väliaikaisen kiellon, jossa kielletään Elisaa toimeenpanemasta esitettyä hintarakenteen muutosta sekä tarjoamasta Nettitaksa-tuotetta ja tehostamaan kieltoa riittävällä uhkasakolla.
Asian selvittäminen
Lausunnot
Kilpailuvirasto pyysi Jippiin esittämistä väitteistä lausuntoa Elisa Communications Oyj:ltä, kuluttajavirastolta (KV), liikenneministeriöltä (LM), PC-käyttäjät ry:ltä (PCUF), Sonera Oyj:ltä (Sonera), Telehallintokeskukselta (THK) ja Telia Finland Oy:ltä (Telia Finland). Kilpailuvirasto pyysi 14.8.2000 mennessä vastaanottajilta näkemyksiä erityisesti Jippiin toimenpidepyynnössään esittämiin kilpailuun ja kuluttajan valinnanmahdollisuuksiin liittyviin väitteisiin. Kilpailuvirasto sai lausunnot 25.8. Elisalta, 22.8. liikenneministeriöltä, 21.8. Soneralta, 22.8. THK:lta ja 4.9. Kuluttajavirastolta.
Elisa
Vastineessaan Elisa viittasi Jippiin 10.7.2000 päivättyyn asiakastiedotteeseen, jossa todettiin Nettitaksa-palvelun olevan kannattava ISDN-liittymän haltijalle ainoastaan, mikäli Internet-käyttöä on lähes 2,5 tuntia joka päivä. Lisäksi Elisa totesi Nettitaksan hyödyttävän ainoastaan noin kolmea prosenttia Elisan verkkoon liitetyistä Internetiä käyttävistä liittymänhaltijoista. Elisa totesi, että voidakseen ottaa ISDN Nettitaksa-palvelun käyttöönsä täytyy tällä hetkellä loppukäyttäjällä olla Elisan ISDN-liittymä.
Terminointikorvausten osalta Elisa totesi, että niiden tarkoituksena on kattaa kiinteän verkon operaattorin kustannukset puhelun kuljettamisesta yhdysliikennerajapinnasta tilaajaliittymään. Terminointikorvausta maksetaan vain tavallisiin tilaajanumeroihin päättyvästä liikenteestä.[2] Internet-palveluntarjoajan liittyessä Elisan soittosarjapalveluun tai 2 Mbit/s liittymällä Elisan verkkoon, ei Elisalla ole perustetta maksaa terminointikorvausta yhdysliikenneoperaattorille tai missään tapauksessa Internet-palveluntarjoajalle. Yhtiön näkemyksen mukaan terminointikorvausten suorittaminen ylipäätään Internet-liikenteestä on perusteetonta ja vastoin terminointikorvauksen alkuperäistä käyttötarkoitusta.
Elisa ilmoitti ISDN Nettitaksa-palvelunsa olevan hinnoiteltu kustannusvastaavasti juuri niin, että siitä saatavilla kuukausituloilla katetaan yhteyskustannukset asiakasliittymistä yhdysliikennerajapintaan. Elisan mukaan kustannukset ovat samat riippumatta siitä, onko yhdysliikennerajapinnassa toinen operaattori tai Internet-palveluntarjoaja, joka on kytketty Elisan verkkoon esimerkiksi 2 Mbit/s liittymällä. Elisa katsoi, että se syyllistyisi kustannusvastaamattomaan hinnoitteluun ja syrjisi Elisan verkkoon liittynyttä Internet-palveluntarjoajaa, jos se saman kustannuksen aiheuttavasta tiedonsiirrosta maksaisi yhdysliikenneoperaattorille jotain, mutta ei Internet-palveluntarjoajalle.
Elisa katsoi, että Nettitaksa-palvelun kilpailuvaikutuksia arvioitaessa on olennaista, että Elisan kanssa kilpailevat teleoperaattorit voivat tarjota sen verkkoon liitetyille tai liittyville Internet-palveluntarjoajille Elisan Nettitaksa-palvelua tai vastaavaa omaa tuotetta kohtuullisin kustannuksin ja katteellisesti. Elisa totesi edelleen, että sen kanssa kilpailevalla yhdysliikenneoperaattorilla on useita vaihtoehtoja vastata Elisan Nettitaksa-palveluun joko ottamalla käyttöön oma vastaava ISDN-tasatariffiin perustuva palvelu tai tarjoamalla Internet-palveluntarjoajalle mahdollisuutta hyödyntää Elisan palvelua.
Elisa katsoi, ettei se voi käyttää markkinavoimaansa väärin Jippiin esittämällä tavalla ja pakottaa Internet-palveluntarjoajia liittymään Elisan verkkoon. Elisan mukaan sen ISDN Nettitaksa-palvelun käyttöönotolla ei ole Jippiin toimenpidepyynnössä esitettyjä kilpailuoikeudellisia vaikutuksia, eikä siihen liity mitään sellaisia toimenpiteitä tai toimintaa, joka voitaisiin katsoa Elisan määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi sikäli kuin ISDN Nettitaksa-palvelun katsottaisiin kuuluvan Elisan perinteisen toimialueen kiinteän verkon paikallisten telepalvelujen tarjontaan.
Vastineessaan Elisa totesi, että ISDN Nettitaksa-palvelun käyttöönotto oli seurausta puhtaasti kuluttajien toivomuksista ja markkinoiden kysynnästä. Paitsi että se tarjoaa edullisen vaihtoehdon paljon Internetiä esimerkiksi kotioloissa käyttäville, se mahdollistaa myös paljon kaivatun kontrollin ja enimmäismäärän Internetin käyttökustannuksille.
Kuluttajavirasto
Kuluttajavirasto totesi lausunnossaan, että tasahinnoitteluun perustuva Internetin käyttö saattaa olla erittäin houkutteleva vaihtoehto kotitalouksille, joissa Internetiä käytetään paljon, erityisesti silloin, kun perheessä on useampia Internetin käyttäjiä. Kotitalouksissa menojen ennakoitavuus on jo sinällään usein keskeistä, ja tasahinnoittelu mahdollistaa Internetin käytön kustannusten kuukausittaisen budjetoinnin. Menojen ennakoitavuus saattaa siten muodostua tärkeäksi tekijäksi, kun kotitaloudet tekevät Internetin käyttöön liittyviä päätöksiä, vaikka tasahinnoittelu ei johtaisi tai sen ei olisi tarkoituskaan johtaa varsinaisiin säästöihin. Internetin käyttö ilman aikaveloitusta saattaa myös selvästi muuttaa Internetin käyttötapoja. Aikaveloitukseton käyttö mahdollistaa Internet-yhteyden jatkuvan aukipidon, mikä on omiaan lisäämään Internetin käyttöä. Tällä seikalla voi olla merkitystä tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta.
Kuluttajavirasto totesi myös teleyritysten muuttaneen hinnoittelurakennettaan siten, että erityisesti kiinteät kustannukset liittymän ylläpidosta ovat huomattavasti kasvaneet. Hinnoittelurakenne on jo nyt muuttunut siihen suuntaan, että kustannukset vähäisestä puhelimen käytöstä ovat suhteessa huomattavasti kasvaneet. Muuttamalla puheluiden hinnoittelurakennetta edelleen samaan suuntaan on mahdollista, että myös vähän Internetiä käyttävät ohjataan vähitellen kiinteähintaiseen aikaveloituksettomaan Internetin käyttöön.
Liikenneministeriö
Liikenneministeriö katsoi lausunnossaan, että xDSL-tekniikan[3] kehittyminen on vaatinut ISDN-tekniikan kehittämistä kohti yhteysajasta riippumatonta hinnoittelua. Edullinen ja koko ajan päällä oleva laajakaistainen Internet-yhteys on tavoite, jolla yleisesti uskotaan edistettävän informaatioyhteiskunnan edellyttämien palvelujen kehittymistä.
Ministeriö korosti terminointimaksun olevan korvausta puhelun vastaanottavan teleyrityksen puheensiirtoverkon käyttämisestä. Markkinavoimaltaan huomattavan teleyrityksen on hinnoiteltava erikseen televerkkonsa käyttö yhteenliittämistä pyytävän teleyrityksen televerkosta tai -palvelusta televerkkonsa liittymiin kustannussuuntautuneesti (Liikenneministeriön päätös 220/1999).
Liikenneministeriön näkemyksen mukaan uuden ISDN-tasatariffipalvelun ei voida katsoa olevan kiertotie terminointikorvauksen maksamisen välttämiseksi. Liikenneministeriö toteaa Nettitaksa-hinnoittelun olevan uusi muoto IP-lähipuhelun hinnoittelusta ja ISDN-tasatariffipalvelun teknisen toteutustavan vastaavan IP-lähipuhelun teknistä toteutustapaa, jossa Internet-yhteys siirtyy dataverkkoon jo Elisa Communications Oyj:n paikallisverkon alueella, eikä puhelun terminointimaksuja makseta toiselle paikallisverkkoyritykselle. Nettitaksan teknisen järjestelyn osalta liikenneministeriö toteaa, ettei sillä ei ole siitä erikseen mitään huomautettavaa.
Telehallintokeskus
Telehallintokeskus totesi valmistelleensa omaa lausuntoaan yhteistyössä liikenneministeriön kanssa ja ilmoitti perustavansa lausuntonsa telemarkkinalakiin ja sen pohjalta annettuihin säädöksiin. Telehallintokeskuksen mukaan televerkkojen ja -palveluiden konvergenssikehitys johtaa muutoksiin telealan sektorikohtaisissa säädöksissä lähitulevaisuudessa. THK ei kuitenkaan lausunnossaan ennakoi muutostarvetta tarkemmin.
Telehallintokeskus totesi, että Internet-palvelujen tarjoajana (ISP) Jippii voi liittää palvelunsa televerkkoihin ja kerätä liikennettä Elisan liittymäasiakkailta usealla vaihtoehtoisella tavalla, esimerkiksi seuraavasti:
Liittyminen Elisan puhelin/ISDN-verkon tilaajaliittymään
Jippiin ISP voi liittyä Elisan paikallisnumerosarjoilla Elisan puhelin/ISDN-verkon tilaajaliittymään. Yhteys Elisan televerkon liittymäasiakkaalta ISP:lle kulkee kokonaisuudessaan Elisan verkossa. Asiakas maksaa yhteydestä Elisan määrittelemän paikallispuhelumaksun. ISP puolestaan liittyy verkkoon maksamalla tarvittavat tilaajaliittymät ja niihin liitettävät soittosarjat.
Liittyminen Elisan puhelin/ISDN-verkkojen normaaliin yhteenliittämispisteeseen
ISP voi liittää televerkkonsa erillisillä palvelunumerosarjoilla Elisan ja muiden teleyritysten puhelin/ISDN-televerkkojen väliseen yhteenliittämispisteeseen. Puhelu Elisan tilaajaliittymästä yhteenliittämispisteeseen kulkee kokonaisuudessaan Elisan verkossa ja Elisa perii asiakkaalta yhteydestä paikallisverkkomaksun. Yhteyden yhteenliittämispisteestä ISP:lle järjestää ja hinnoittelee ISP haluamallaan tavalla.
Liittyminen Jippiin oman puhelin/ISDN-verkon tilaajaliittymään
Jippiin ISP voi liittyä myös Jippiin paikallisnumerosarjoilla Jippiin oman puhelin/ISDN-verkon tilaajaliittymään. Yhteys ISP:lle kulkee Elisan televerkossa tilaajalta Elisan ja Jippiin televerkkojen yhteenliittämispisteeseen ja Jippiin televerkossa yhteenliittämispisteestä Jippiin tilaajaliittymään. Kun Elisa veloittaa liittymäasiakkaaltaan päästä–päähän-yhteydestä paikallispuhelumaksun, on sen maksettava Jippiille korvaus Jippiin verkon käytöstä yhteyden muodostamiseen (ns. terminointikorvaus). ISP liittyy Jippiin puhelin/ISDN-verkon tilaajaliittymään kuten edellä. Tällä hetkellä Jippiillä on käytössä tämä vaihtoehto.
Liittyminen Elisan IP-pohjaiseen dataverkkoon
Jippiin ISP voi liittyä myös Elisan markkinoille tuomaan, IP-pohjaiseen kytkentäiseen datasiirtoverkkoon. Elisan ilmoituksen mukaan Elisan soittosarjapalvelut IP-verkkoon tuotetaan hajautetusti paikalliskeskustasolla, josta IP-liikenne siirretään nopeaan ja laajakaistaiseen ATM-verkkoon. ISP kytketään tähän verkkoon joko suoraan ATM-tasolla tai vaihtoehtoisesti reititinyhteyttä käyttäen. Yhteys Elisan puhelin/ISDN-verkon tilaajaliittymästä ISP:lle kulkee Elisan puhelin/ISDN-verkossa sekä Elisan kytkentäisessä datasiirtoverkossa. Asiakas maksaa tästä Internet-lähipuhelusta Elisan määrittelemän Internet-lähipuhelumaksun. Elisa veloittaa ISP:ltä dataverkkoon liittymisestä liittymismaksun ja kuukausimaksun.
Telehallintokeskus ilmoitti olevansa parhaillaan selvittämässä Elisan yhteenliittämiskustannuksia ja sitä, ovatko yhteenliittämisestä perityt maksut voimassa olevien telemarkkinalain säädösten mukaisia. Selvitys ei koske yhteenliittämisestä dataverkkoihin perittäviä maksuja mutta selkeyttää hinnoitteluperiaatteita HMV-säädösten alaisen teletoiminnan osalta.
Lausunnossaan Telehallintokeskus katsoi, ettei telemarkkinalaki estä Elisaa tarjoamasta asiakkailleen normaalista paikallispuhelusta poikkeavaa Internet-lähipuhelua ja ISDN Nettitaksa-puhelua niille puheluille, jotka ohjataan IP-pohjaisen dataverkon kautta Internet-palvelujen tarjoajille. Elisan on kuitenkin annettava muille IP-pohjaista, kytkentäistä datasiirtoa harjoittaville teleyrityksille mahdollisuus liittyä Elisan puhelin/ISDN-verkon paikalliskeskuksiin samoin HMV-velvoitteiden mukaisin ehdoin, joita se on käyttänyt oman IP-pohjaisen dataverkkonsa liittämisessä. Puhelin/ISDN-verkon tilaajalta datasiirtoverkon liitäntäpisteeseen tulevaa liikennettä vastaavan asiakashinnan tulee olla kustannusperusteinen ja verkkojen välisen yhteenliittämisen hinnoittelun tulee puhelin/ISDN-verkon osalta noudattaa telemarkkinalain säädöksiä.
Sonera
Lausunnossaan Sonera totesi, että voidakseen tarjota asiakkailleen Nettitaksa-hintaista Internet-palvelua, on Internet-palveluntarjoajan joko hankittava päätepalvelimiensa ja puhelinkeskuksen väliset yhteydet Elisalta tai hankittava myös päätepalvelinkapasiteetti Elisalta. Lisäksi palveluntarjoajan on siirryttävä käyttämään palveluissaan Elisan määrittelemää ja tarjoamaa palvelunumeroavaruutta. Sonera korosti sitä, että Internet-palveluntarjoajat ovat perinteisesti voineet vapaasti kilpailuttaa teleoperaattoreita ja hankkia päätepalvelimiensa yhteyskapasiteetin valitsemaltaan teleoperaattorilta sekä valintansa mukaan käyttää joko palvelu- tai tilaajaliittymänumeroavaruutta.
Sonera katsoi, että Nettitaksa nykyisessä muodossaan rajoittaa Internet-palveluntarjoajan vapautta valita operaattori, jolta se hankkii päätepalvelimiensa ja puhelinkeskusten väliset liittymät ja kapasiteetin. Lisäksi Soneran näkemyksen mukaan Nettitaksa rajoittaa Internet-palveluntarjoajan oikeutta käyttää valitsemaansa numeroavaruutta.
Sonera totesi, ettei Elisa ole tarjonnut muille teleoperaattoreille mahdollisuutta välittää Nettitaksa-puheluja omille ISP-asiakkailleen televerkkojen yhteenliittämisrajapinnan kautta. Sonera korostaa, että telemarkkinalain 3 luvun 10 §:n mukaan teleyritys on velvollinen neuvottelemaan toisen teleyrityksen televerkkojen ja telepalvelujen liittämisestä paitsi televerkkoihinsa myös telepalveluihinsa. Teleyrityksen, jolla on huomattava markkinavoima, on hyväksyttävä kaikki kohtuulliset yhteenliittämistä koskevat vaatimukset.
Soneran mukaan muilla teleoperaattoreilla ei käytännössä ole mahdollisuutta tarjota Elisan tilaajaliittymistä Nettitaksa-hintaista puheluyhteyttä omien ISP-asiakkaidensa soittosarjoihin. Tämä asettaa teleoperaattorit ko. markkinoilla eriarvoiseen asemaan tuomalla Elisalle ilmeistä kilpailuetua alueilla, jossa sillä on määräävä markkina-asema tai huomattava markkinavoima. Sonera totesi edelleen Nettitaksa-järjestelyn rajoittavan tosiasiassa kuluttajan vapautta valita Internet-palveluntarjoaja ja ohjaavan kuluttajia Elisan yhteistyökumppanien asiakkaiksi.
Soneran näkemyksen mukaan Elisan tulisi tarjota Nettitaksa-hinnoittelu myös teleoperaattorien välisen yhteenliittämisrajapinnan kautta kulkeviin puheluihin, sallia Internet-palveluntarjoajalle oikeus käyttää valintansa mukaan sekä palvelu- että tilaajaliittymänumeroavaruutta ja tilaajaliittymänumeroiden tapauksessa maksaa liikenteestä lain ja sopimusten mukaiset terminointimaksut. Hinnoitteluperiaatteiden ja -ehtojen tulisi kilpailunrajoituslain ja Kilpailuviraston edellyttämällä tavalla olla tasapuolisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä suhteessa kilpailijoihin.
Jippiin lisäselvitys
Kilpailuvirasto kuuli 26.9.2000 Jippiin edustajia. Jippiin mukaan Elisan nousevan liikenteen hinnoittelu on kohtuutonta ja kielletty hintaruuvi on havaittavissa. Lisäksi Elisan nykyiset terminointikorvaukset ovat syrjiviä. Jippiin mukaan Elisan tulisi tarjota kilpaileville operaattoreille Nettitaksa-palvelua vastaavaa kiinteää tukkuhintaa sekä paikallistason liityntöjä.
Jippii korosti, että Elisa ei tarjoa muille operaattoreille ratkaisua, joka hinnoittelunsa puolesta mahdollistaisi Nettitaksaa vastaavan tuotteen tarjoamisen kannattavasti niiden omille asiakkaille eikä tukkumarkkinoita siten ole. Jippiin näkemyksen mukaan teleoperaattoreiden välisessä liikenteessä tulee soveltaa kiinteää tukkuhintaa ruuhka-aikojen ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin, muutoin normaalia yhdysliikennehintaa.
Jippii otti lisäksi esille sen, ettei Elisan Kilpailuviraston vaatimuksesta esittämä yhteenliittämishinnasto ehtoineen ole yhtiöitä tyydyttävä erityisesti tilojen yhteiskäytön osalta. Keskustelussa todettiin myös, että Elisan yhteenliittämishinnasto on vaikeaselkoinen ja omiaan vaikeuttamaan laskelmien tekoa. Lisäksi Jippii totesi, että Internet-palveluntarjoajien kohtelun tulee olla tasapuolista myös terminointikäytännössä.
Elisan vastine
Kilpailuvirasto antoi Elisalle vastinepyynnön 19.1.2001, missä virasto selvitti Elisalle alustavan kantansa laskevan ja nousevan liikenteen hinnoitteluun, Nettitaksa-hinnoittelussa havaitsemaansa hintaruuviin sekä Jippiille maksettuihin terminointimaksuihin. Elisa antoi vastineensa 19.2.2001, minkä lisäksi Elisan edustajat selvittivät yhtiön kantoja viraston edustajille tapaamisessa 5.1.2001. Vastineessaan Elisa on todennut ottavansa käyttöön lähipuheluille, paikallisverkkomaksuille ja Internet-lähipuhelulle uudet loppuasiakashinnat. Elisa on myös esittänyt luonnoksen uusista yhteenliittämishinnastoon esittämistään lisäyksistä ja hinnoittelumuutoksista. Lisäksi Elisa on toimittanut Kilpailuvirastolle laitetilojen yhteiskäyttöä koskevan hinnaston, tuotekuvauksen sekä vuokrasopimusmallin.
Tapaamisessa ja vastineessaan Elisa on antanut virastolle lisäselvitystä Nettitaksa-hinnoittelun Elisan palveluoperaattorille aiheuttamista kustannuksista. Elisa on todennut, että yhtiön palveluoperaattori hankkii Nettitaksaa varten tarvitsemansa verkkopalvelut yhtiön verkko-operaattorilta samoilla ehdoilla kuin yhtiön ulkopuolisetkin palveluoperaattorit. Elisan tilastojen mukaan Nettitaksa-palvelua käytettäessä puheluiden keskipituus on […][4] minuuttia ja asiakkaat käyttävät palvelua keskimäärin […] päivässä, joten palvelu on Elisan palveluoperaattorille tappiollinen. Elisa kuitenkin uskoo, että palvelu muuttuu kannattavaksi vuoden 2001 loppuun mennessä, kun mm. loma-aikojen Internetin käyttöä vähentävä vaikutus ja alkuinnostuksen laantuminen otetaan huomioon.
Elisan mukaan yhtiön Jippiille maksamat terminointikorvaukset ovat olleet tasapuolisia muille operaattoreille maksettuihin terminointikorvauksiin verrattuna. Vaikka terminointikorvaukset eivät ole olleet pennimääräisesti samat, ovat korvaukset suhteessa Elisan loppuasiakashintoihin olleet samalla tasolla. Jippiille suuntautuvat puhelut keskittyvät ilta-aikaan, jolloin loppuasiakashinta on matalampi, kun esimerkiksi Soneran verkkoon suuntautuvista puheluista selvästi suurempi osa ajoittuu kalliimpaan päiväaikaan. Elisan operaattoreille maksamat terminointikorvaukset ovat kuitenkin saman suuruiset läpi vuorokauden. Elisan laskelmien mukaan se on tilittänyt Soneralle terminointikorvauksina noin […] % ja Jippiille noin […] % loppuasiakkailta perimistään hinnoista.
Elisa on ilmoittanut lähettäneensä Nettitaksa-asiakkailleen huhtikuun 2001 lopussa kirjeen, jossa Elisa on kehottanut asiakkaita välttämään Internet-yhteyksien turhaa auki pitoa. Elisa on 9.5.2001 Kilpailuviraston pyynnöstä toimittanut uuden 1.7.2001 voimaan astuvan yhteenliittämishinnastonsa.
Jippiin vastine
Jippii on vastineessaan 14.3.2001 todennut, että nousevan liikenteen palvelun järjestämisessä operaattorilaskutus voidaan hoitaa samalla tavalla kuin laskevan liikenteen osalta, eikä nousevan liikenteen palvelusta näin ollen ole perusteltua veloittaa korkeampaa hintaa. Jippiin mukaan Elisan esittämissä uusissa yhteenliittämishinnoissa mm. avausmaksut on asetettu liian korkeiksi.
Jippii on todennut, että Elisan terminointimaksujen osalta esittämät väitteet ovat harhaanjohtavia, kilpailuoikeudellisesti epärelevantteja sekä virheellisiä. Jippii on selvittänyt, että yhtiön oman verkon kautta kulkee noin […] Suomen kiinteän verkon paikallisliikenteestä. Kuukausittain Jippiin verkkoon tulee Internetiin suuntautuvaa paikallisliikennettä Elisan verkosta noin […] puhelua ja noin […] minuuttia. Jippii on myös todennut, että […]. Jippiin tilaaman Internet tracking -tutkimuksen mukaan Uudenmaan alueella Kolumbuksella on huomattavasti suurempi markkinaosuus kuin keskimäärin muualla Suomessa.
Jippiin mukaan terminointituloista saatava rahamäärä vaikuttaa olennaisesti teleyritysten väliseen kilpailuun Internet-palveluntarjoajien liityntäpalveluiden markkinoilla. […] Jippii toteaa, että vaikka Internet-liikenne ajoittuu lähinnä ilta- ja yöaikaan on tuolloin verkon käytöstä aiheutuva marginaalikustannuskin pienempi. Jippiin liikenneprofiili on myös muuttunut ja muuttuu edelleen koko ajan. Lisäksi Elisa on viime vuosina muuttanut loppuasiakashinnoitteluaan useita kertoja muuttamatta terminointikorvauksia. Tämän vuoksi terminointikorvauksen vertaaminen loppuasiakashintoihin on harhaanjohtavaa.
Jippii on todennut, että Elisan toiminnalla on ollut todellisia kilpailuun vaikuttavia seurauksia. Jippiin asema on heikentynyt mm. Internet-palveluntarjoajien liityntämarkkinoilla. Elisan aiheuttamasta syrjinnästä aiheutuu Jippiille vahinkoa vuositasolla noin […] markkaa ja Jippiille on tähän mennessä aiheutunut yksinomaan syrjivistä terminointikorvauksista noin […] markan suuruiset menetykset.
Elisan sovintoesitys
Kilpailuvirasto antoi Elisalle 15.6.2001 tiedoksi luonnoksen esitykseksi kilpailuneuvostolle, minkä jälkeen Kilpailuviraston ja Elisan edustajat neuvottelivat asiasta 18.6.2001. Elisa antoi 21.6.2001 esityksen asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi, missä Elisa ilmoitti olevansa valmis poistamaan Kilpailuviraston esitysluonnoksessa esiin tuomat kilpailua rajoittavat hinnoittelukäytännöt 1.7.2001 alkaen. Sovintoesityksen mukaan Elisa ryhtyy tarjoamaan tasahintaista Internet-palvelua varten paikallista nousevan liikenteen palvelua hintaan 44 penniä/puhelu ja 0,5 penniä/minuutti. Elisa tulee esittelemään hinnoittelumallin telehallintokeskukselle. Mikäli telehallintokeskus ei hyväksy uutta hintavaihtoehtoa, Elisa on varautunut lopettamaan Nettitaksa-tuotteen ensi syksyn aikana.
Lisäksi Elisa on valmis maksamaan kaikille operaattoreille saman suuruista terminointikorvausta 16,5 penniä/puhelu ja 3 penniä/minuutti. Elisa kuitenkin toteaa, että koko terminointijärjestelmän ja siihen liittyvien korvausten uudelleen ajattelu on lähitulevaisuudessa olennaisen tärkeää ja siksi edellä mainittu Elisan maksama pennimääräisesti sama terminointikorvaus on vain väliaikainen ratkaisu. Tämä johdosta Elisa aloittaa välittömästi kaikkien teleoperaattoreiden kanssa neuvottelut uuden terminointikäytännön aikaansaamiseksi yhteistyössä kilpailuviraston ja muiden viranomaisten kanssa.
Elisa antoi myös lausunnon Jippiin 14.3.2001 päivättyyn lausuntoon. Elisa totesi muun muassa, että Jippiin käsitys terminointimaksusta ja sen tarkoituksesta poikkeaa esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksestä merkittävästi. Ministeriö on käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvässä lausunnossaan todennut yksiselitteisesti, että terminointimaksu on korvausta puhelun vastaanottavan teleyrityksen puheensiirtoverkon käyttämisestä. Jippii on vastineessaan kertonut maksavansa Jippiin verkkoon liittyville Internet-palveluntarjoajille 15–50 % saamastaan terminointikorvauksesta. Ministeriön lausunnon mukaan terminointikorvausten tarkoituksena ei ole kattaa vastaanottavan teleoperaattorin muuta toimintaa, kuin teletoimintaa, esimerkiksi mahdollistamalla teleoperaattorin verkkoon liittyvien Internet-palveluntarjoajille maksettavat korvaukset.
Muut asiaan liittyvät seikat
Kilpailuviraston päätös 2.5.2000
Kilpailuvirasto on tutkinut Elisan Internet-lähipuhelun hinnoittelua ja siihen liittyviä yhteenliittämisehtoja ja hintoja päätöksessään 2.5.2000 (dnro 350/61/99). Virasto on päätöksessään todennut, että Elisalla on määräävä markkina-asema paikallisessa teletoiminnassa eli paikallisten verkko- ja telepalveluiden tarjonnassa niillä alueilla, joilla sillä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Päätöksessään Kilpailuvirasto totesi, että Internet-lähipuhelun halvempi hinta perustuu Elisan saavuttamiin kustannussäästöihin. Kuitenkin Elisan yöaikaan myöntämä 40 % alennus Internet-lähipuheluista oli vaikeuttanut kilpailevien Internet-palveluntarjoajien toimintaa, sillä loppuasiakkaiden Internet-lähipuhelusta maksama yöhinta on ollut saman suuruinen kuin Elisan yhdysliikenteestä kilpaileville televerkkoyrityksille maksama terminointimaksu. Elisa luopui 40 % alennuksesta 1.12.1999. Virasto ei saanut näyttöä siitä, että Elisan olisi Internet-lähipuhelun hinnoittelussa syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 § 2 ja 4 kohtien vastaiseen syrjintään tai saalistushinnoitteluun. Virasto katsoi, ettei Internet-lähipuhelun käyttöönottoa tai hinnoittelua voitu yksistään pitää myöskään kilpailunrajoituslain 7 § 5 kohdan vastaisena määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Elisan IP-verkon käyttöönotosta tiedottaminen ei kuitenkaan täyttänyt määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle asetettavia vaatimuksia.
Kilpailuvirasto katsoi, että kilpailijoilla tulee olla mahdollisuus tarjota tehokkaita ja teknisesti edistyneitä palveluita asiakkaille, jotta muut Internet-palveluiden tai muiden telepalveluiden tarjoajat voisivat tasapuolisesti kilpailla Elisan ja erityisesti yhtiön uuden IP-verkon kanssa. Tehokkaiden pakettikytkentäisten datapalveluiden tarjoaminen edellyttää, että kilpailijoilla on mahdollisuus liittyä Elisan televerkkoon mahdollisimman lähellä asiakasta. Kilpailuvirasto katsoi, että Elisalla on kilpailunrajoituslain 7 § 1 ja 4 kohtien nojalla velvollisuus tarjota kilpailijoille yhteenliittämistä tasapuolisin, läpinäkyvin ja kohtuullisin ehdoin yhtiön paikalliskeskuksissa tai kilpailijoiden osoittamassa muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Elisan tuli esittää virastolle kirjallinen selvitys yhteenliittämisen toteutuksesta ja ehdoista 31.8.2000 mennessä. Elisa on toimittanut Kilpailuvirastolle 31.8.2000 selvityksen paikallisen yhteenliittämisen ehdoista. Näiden ehtojen sisältöä arvioidaan jäljempänä. Elisa on tammikuussa 2001 toimittanut virastolle 1.1.2001 voimaan tulleen laitetilojen yhteiskäyttöä koskevan hinnaston, tuotekuvauksen sekä vuokrasopimusmallin.
Telehallintokeskuksen päätös 18.1.2001
Telehallintokeskus on 18.1.2001 antanut päätöksen (dnro 342/532/00) Elisan yhteenliittämismaksujen säännöstenmukaisuudesta. Päätöksessään THK on todennut, että Elisan nousevan ja laskevan liikenteen yhteenliittämistä koskeva hinnoittelu ei ole kohtuullisessa suhteessa suoritekustannuksiin. Päätöksessä on todettu, että THK:n arvioima Elisan nousevan liikenteen kustannus on noin […] pienempi ja laskevan liikenteen kustannus noin […] pienempi kuin Elisan perimät nousevan ja laskevan liikenteen maksut vuonna 1998. Vuoden 1999 laskelmien perusteella Elisan kustannukset olivat nousevan liikenteen osalta noin […] ja laskevan liikenteen osalta noin […] pienemmät kuin 1.5.1999 lähtien voimassa olleen hinnaston mukaiset nousevan ja laskevan liikenteen maksut. Päätöksessään THK on kieltänyt Elisaa hinnoittelemasta nousevaa ja laskevaa liikennettä telelainsäädännön vastaisesti ja on velvoittanut Elisan kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta korjaamaan yhteenliittämishinnastonsa niin, että nousevan ja laskevan liikenteen maksut ovat kohtuullisessa suhteessa kustannuksiin. Päätös on lainvoimainen.
Kilpailuoikeudellinen arvio
Alaa sääntelevät lait
Telemarkkinalain (396/1997) tarkoituksena on 1 §:n mukaan edistää maan telemarkkinoiden tehokkuutta siten, että saatavilla olevat mahdollisuudet televiestintään ovat käyttäjien televiestinnän kohtuullisten tarpeiden mukaisia, keskenään kilpailevia, teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Telemarkkinalain 2 §:n mukaan lain tarkoituksen saavuttamiseksi edistetään televerkkojen ja telepalveluiden välistä kilpailua ja luodaan tarjontaperiaatteet, jotka turvaavat 1 §:n mukaisten televerkkojen ja telepalveluiden yleisen saatavuuden.
Telemarkkinalain 36 §:n 4 momentin mukaan telemarkkinoiden kilpailunrajoituksia ja niiden vahingollisia vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös telemarkkinalain ja sen nojalla annetut säännökset ja määräykset.
Telemarkkinalain 3 §:n 2 momentin 4 kohdan ja liikenneministeriön 22.12.1997 antaman päätöksen[5] mukaan telemarkkinalaki ei koske kytkentäistä datasiirtoa ja kuvan siirtoa datasiirtoverkossa. Tämän rajauksen estämättä telemarkkinalain 3 luvun säännöksiä televerkkojen ja telepalveluiden yhteenliittämisestä sovelletaan myös kytkentäiseen datasiirtoon ja kuvan siirtoon dataverkoissa siinä laajuudessa kuin liikenneministeriö erikseen määrää (telemarkkinalaki 3.3 §). Telemarkkinalain soveltamisalan rajaus ei estä käsittelemästä datasiirrossa esiin tulevia kilpailuongelmia kilpailunrajoituslain nojalla. Rajaus ei myöskään estä telemarkkinalain soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen tuotteiden tarkastelemista samoille relevanteille markkinoille kuuluvina, jos tuotteiden markkinaolosuhteet ja ominaisuudet tekevät niistä asiakkaiden kannalta toisensa kohtuullisesti korvaavia.
Liikenneministeriön päätös teleyritysten televerkkojen ja -palvelujen yhteenliittämisestä (1393/1997 sekä muutokset 1154/1998, 220/1999 ja 117/2001) 15a §:n mukaan markkinavoimaltaan huomattavan teleyrityksen on hinnoiteltava yhteenliittämistä pyytävälle teleyritykselle televerkkonsa käyttö yhteenliittämistä pyytävän teleyrityksen televerkkoon tai telepalveluun (nouseva liikenne). Velvollisuus ei kuitenkaan koske paikallisteleverkosta saman telealueen sellaiseen paikallisteleverkkoon tai -palveluun lähtevää viestintää, jota ei ole valittu tunnuksella tai ensisijaisvalinnalla eikä matkaviestinverkosta paikallisteleverkkoon tai paikallistelepalveluun taikka toiseen matkaviestinverkkoon tai sen palveluun lähtevää viestintää.
Markkinavoimaltaan huomattavan teleyrityksen on hinnoiteltava erikseen televerkkonsa käyttö yhteenliittämistä pyytävän teleyrityksen televerkosta tai -palvelusta televerkkonsa liittymiin (laskeva liikenne). Velvollisuus ei kuitenkaan koske paikallisteleverkosta matkaviestinverkkoon tai sen palveluun tulevaa viestintää.
Huomattavan markkinavoiman omaavan teleyrityksen yhteenliittämismaksujen tulee olla julkisia, riittävästi eriteltyjä ja kohtuullisessa suhteessa suoritekustannuksiin. Yhteenliittämismaksut voivat sisältää kohtuullisen tuoton sijoitetulle pääomalle. Yhteenliittämismaksuista tulee julkaista riittävän eritellyt hinnastot ehtoineen. Yhteenliittämisestä perittyjen maksujen tulee olla yhtä suuret siitä riippumatta, mikä on välitetyn televiestinnän määrä.
Relevantit markkinat
Paikalliset telepalvelut
Jotta asiakas voisi käyttää Internet-palveluita, on asiakkaan ja Internet-palveluntarjoajan välille muodostettava yhteys. Tämä yhteys voidaan saada aikaan joko pysyvästi kiinteällä yhteydellä tai jokaista käyttökertaa varten erikseen valintaisen televerkon kautta. Yleisin yhteydenottotapa on valintainen yhteys (ns. dial-up access) Internet-palveluntarjoajan soittosarjaan perinteisen kiinteän televerkon kautta. Asiakas muodostaa yhteyden erikseen jokaisella käyttökerralla soittamalla kiinteästä teleliittymästään palveluntarjoajan soittosarjaan. Perinteisen analogisen puhelinverkon kautta otettu valintainen yhteys vaatii modeemit linjan molempiin päihin, sekä asiakkaalle että Internet-palveluntarjoajalle. Yhteyden tarjoaa asiakkaan liittymäoperaattori[6], jonka verkon kautta dataliikenne kulkee asiakkaan liittymästä Internet-palveluntarjoajalle ja päin vastoin. Liittymäoperaattori vastaa linjan avaamisesta ja liikenteen välittämisestä ja perii tästä maksun. Digitaalista ISDN-liittymää käytetään vastaavalla tavalla, mutta analogisen ja digitaalisen tekniikan välisen muutoksen tekeviä modeemeja ei tarvita.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei Internet-palveluun otettua valintaista yhteyttä voida pitää muusta paikallispuheluliikenteestä eroavana tuotteena, vaan paikallistelepalveluita eli televiestien reititystä paikallisessa televerkossa tulee käsitellä tässä tapauksessa yhtenä markkinana. Myös komissio on Worldcom – MCI tapauksessa[7] katsonut kaiken laatuisen paikallisen puhelinliikenteen kuuluvan samoille markkinoille. Päätöksessä komissio on nimenomaisesti todennut, että ”[m]ikään ei erota toisistaan Internetiä varten ostettavia paikallisia puhelinpalveluja ja puhelinpalveluja, jotka ostetaan mitä tahansa muuta paikallista puhelinliikennettä varten”. Sekä perinteisiä äänipuheluita että datapuheluita varten on hankittava kiinteän televerkon liittymä. Liittymäoperaattorilla ei tällä hetkellä ole käytännössä mahdollisuutta kontrolloida sitä, käytetäänkö liittymiä puheen vai datan siirtoon. Puheen ja datan siirto on perinteisissä televerkoissa toteutettu samalla tavalla eli piirikytkentäisesti. Kilpailuneuvosto on Päijät-Hämeen Puhelinyhdistyksen omistaja-alennuksia koskevassa tapauksessa antamassaan välipäätöksessä (28.2.2000) katsonut, että datasiirto ja äänipuhelut kuuluvat samoille paikallistelepalveluiden markkinoille.
Yhteenliittäminen
Paikallinen televerkkoyritys tarjoaa verkkopalveluita omalle palvelutuotannolleen sekä kilpaileville telepalveluyrityksille. Telepalveluyritykset käyttävät verkkopalveluita raaka-aineena jalostaessaan loppuasiakkaille tarkoitettuja telepalveluita. Keskeisimpiä paikallisia televerkkopalveluita ovat yhteenliittäminen sekä siihen liittyvät nousevan liikenteen ja laskevan liikenteen palvelut. Yhteenliittäminen tarkoittaa teleyritysten toimintojen fyysistä ja loogista yhdistämistä sen varmistamiseksi, että käyttäjät voivat harjoittaa televiestintää ja käyttää toisten teleyritysten palveluita. Yhteenliittäminen voi tapahtua paikallisen televerkon eri keskustasoilla, esimerkiksi paikallistasolla tai kauttakulkutasolla. Nousevan liikenteen palvelulla tarkoitetaan televerkon siirtokapasiteetin luovuttamista teleliittymistä yhteenliittämispisteeseen suuntautuvan teleliikenteen käyttöön ja laskevan liikenteen palvelulla televerkon käyttöä yhteenliittämistä pyytävän teleyrityksen televerkosta tai -palvelusta yhteenliittämistä tarjoavan teleyrityksen televerkon liittymiin.[8]
Kilpailuvirasto katsoo, että yhteenliittämistä ja siihen kuuluvia nousevan ja laskevan liikenteen palveluita voidaan pitää paikallisten televerkkomarkkinoiden alamarkkinoina. Verkkopalveluita hankkivien kilpailevien telepalveluyritysten nousevan ja laskevan liikenteen palveluiden tarve riippuu siitä, minkä tyyppisiä telepalveluita varten ne verkkopalveluita hankkivat. Esimerkiksi Internet-palvelua tarjoava palveluyritys tarvitsee yleensä vain nousevan liikenteen palveluita, kun taas kaukotelepalvelua tarjoavan on hankittava sekä nousevan että laskevan liikenteen palveluita. Yhdysliikennepalveluiden alamarkkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tämän asian ratkaisemisen kannalta välttämätöntä, sillä suppeammalla tai laajemmalla markkinamäärittelyllä ei ole vaikutusta Elisan markkina-asemaan.
Internet-palvelut
Kilpailuvirasto on päätöksessään 8.10.1999 (dno 1102/61/98) määritellyt Internet-palvelun seuraavasti:
Internetillä tarkoitetaan yhteenliitetyistä lähiverkoista ja palvelimista koostuvaa maailmanlaajuista tietoverkkoa. Käsiteltävässä tapauksessa Internet-palvelulla tarkoitetaan palvelua, jossa loppukäyttäjälle, yritykselle tai yksityishenkilölle, tarjotaan liittymää, joka mahdollistaa Internet-verkkoon pääsyn ja verkon käytön. Internet-palvelujen tarjoajalla tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa liittymää Internetiin ja muihin tietokonepohjaisiin tietoverkkoihin palvelintensa kautta. Useimmiten palveluihin kuuluu myös asiakasneuvonta liittymän käytössä (ns. helpdesk) sekä henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen ja kotisivujen tarvitseman levytilan tarjoaminen liittymän ostajalle.
Komissio on Telia–Telenor-päätöksessään[9] kuvaillut Internetiä joukoksi yhteenliitettyjä ja päällekkäisiä verkkoja, jotka kaikki käyttävät samaa TCP/IP-protokollaa tietojen siirtoon. Internet-verkot voivat liittyä yhteen horisontaalisesti ns. peering- eli liikenteen vaihtojärjestelyillä tai vertikaalisesti niin, että yksi verkko ostaa toiselta yhteyksiä muualle. Suurimmat Internet-dataverkot voivat olla kattavuudeltaan maailmanlaajuisia, kun taas pienempien verkkojen peittoalue voi olla paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen. Kaikki Internet-verkot ovat Internet-palveluntarjoajia (ISP) sekä toisilleen että loppuasiakkaille.
Tapauksessa WorldCom-MCI[10] komissio on todennut, ettei Internet-palveluita voida korvata muilla datasiirtopalveluilla. Internet-palveluita hankkivat asiakkaat odottavat saavansa Internet-palvelun avulla pysyvän ja häiriöttömän yhteyden kaikkiin Internetin käyttäjiin. Samassa päätöksessä komissio määritteli Internet-palvelun tarjoamisen seuraavasti:
Internet-palveluntarjoaja tarjoaa perusyhteyden käyttämällä sellaista laitteistoa, ohjelmistoa, verkkokonfiguraatiota, asiakastukea ja laskutuspalveluja, jotka ovat tarpeen, jotta asiakas voi hyödyntää Internet-yhteyttään.
Internet-palveluita tarjoaa Suomessa tällä hetkellä noin kuusikymmentä yritystä, joista suuri osa on pieniä alueellisesti toimivia palveluntarjoajia. Jippiin Taloustutkimus Oy:ltä hankkiman tutkimuksen mukaan Soneran markkinaosuus Internet-palveluista on kotikäyttäjien osalta 38 %, Jippiin 26 %, Elisan 14 %, paikallisten Finnet-yhtiöiden 8 %, MTV3:n 6 % ja muiden yhteensä 8 %. Yrityskäyttäjien osalta Soneran markkinaosuus on 39 %, Jippiin 18 %, Elisan 24 % ja muiden yhteensä 19 %. Pääsy Internet-palveluiden markkinoille on helppoa, toiminnan aloittamiselle ei ole asetettu lainsäädännössä rajoituksia eikä se vaadi kohtuuttomia taloudellisia voimavaroja, sillä Internet-operaattori voi aloittaa toiminnan arviolta 100.000–200.000 markan investoinneilla.
Internet-palveluntarjoajien liityntämarkkinat
Suuri osa loppuasiakkaista käyttää Internet-palveluita kiinteän televerkon kautta. Tämän takia Internet-palveluntarjoajan on pystyttävä liittymään yleiseen kytkentäiseen televerkkoon jossakin sen pisteessä. Teknisesti Internet-palveluntarjoaja voisi liittyä mihin tahansa sellaiseen televerkkoon, joka on yhdysliikennejärjestelyiden avulla yhteydessä loppuasiakkaan liittymäoperaattorin verkkoon. Valintainen yhteys voidaan muodostaa paitsi saman teleliikennealueen sisällä, myös kaukoverkkojen tai kansainvälisten yhteyksien avulla. Kauko- ja ulkomaanyhteyksistä perittävien suurempien maksujen takia Internet-palveluntarjoajan on käytännössä liityttävä televerkkoon sellaisessa pisteessä, joka mahdollistaa asiakkaan yhteydenoton paikallispuhelumaksulla. Usein valtakunnallista palvelua tarjoava ISP perustaa yhden soittosarjan kullekin teleliikennealueelle tai käyttää valtakunnallista palvelunumeroa, johon voi soittaa paikallispuhelumaksun hinnalla. Paikallisesti toimivat Internet-palveluntarjoajat voivat toimia joko yhdellä tai muutamalla teleliikennealueella tai vain yhden paikallisverkon alueella.
Internet-palveluntarjoaja voi liittyä televerkkoon usealla eri tavalla. Sellainen Internet-palveluntarjoaja, joka on samalla teleoperaattori (jäljempänä teleoperaattori-ISP), eli jolla on tai jonka kanssa samaan konserniin kuuluvalla yhtiöllä on omaa televerkkoa, voi käyttää liittymiseen omaa televerkkoaan. Teleoperaattori-ISP saa yhteyden asiakkaiden liittymäoperaattoreihin solmimalla näiden kanssa yhdysliikennesopimuksia, joiden nojalla teleliikenne välitetään asiakkaalta Internet-palveluntarjoajan verkkoon. Teleoperaattori-ISP saa verkkoonsa tulevista puheluista yhdysliikennesopimusten mukaista laskevan liikenteen korvausta (terminointikorvaus) siltä televerkkoyritykseltä, jonka verkosta puhelu on lähtenyt. Asiakkaalle teleoperaattori-ISP:n palveluun soittaminen maksaa tavallisesti paikallispuhelumaksun.
Internet-palveluntarjoaja, joka toimii ainoastaan telepalveluyrityksenä ja jolla ei ole omaa televerkkoa (jäljempänä myös palveluoperaattori-ISP), liittyy televerkkoon yleensä vuokraamalla yhteyden jonkin alueella toimivan televerkkoyrityksen verkosta. Asiakkaalta tuleva piirikytkentäinen teleliikenne ohjataan palveluoperaattori-ISP:lle vuokrayhteyden kautta, jonka välityksellä liikenne ohjautuu palveluoperaattori-ISP:n palvelinlaitteisiin. Palveluoperaattori-ISP muuntaa liikenteen pakettikytkentäiseksi. Televerkkoliityntää voi palveluoperaattori-ISP:lle tarjota mikä tahansa telealueella toimiva televerkkoyritys. Asiakkaan liittymäoperaattori ohjaa dataliikenteen yhdysliikennesopimusten nojalla sille televerkkoyritykselle, jolta palveluoperaattori-ISP on yhteyden vuokrannut ja maksaa verkkokorvaukset tälle televerkkoyritykselle. Televerkkoyritys puolestaan maksaa osan terminointikorvauksesta palveluoperaattori-ISP:lle yritysten keskinäisen sopimuksen perusteella. Tässä mallissa palveluoperaattori-ISP:n tulot muodostuvat televerkkoyritykseltä saatavista korvauksista sekä mahdollisesti myös asiakkailta perittävistä kuukausimaksuista. Palveluoperaattori-ISP:lle soittaminen maksaa asiakkaalle tavallisesti paikallispuhelumaksun.
Elisa on kesästä 1999 alkaen tarjonnut ISP-yrityksille myös aivan uutta liityntävaihtoehtoa eli liityntää omaan IP-verkkoonsa. IP-verkon avulla Elisan on tarkoitus tehostaa oman paikallisen televerkkonsa käyttöä muuntamalla Internet-liikenne pakettikytkentäiseksi mahdollisimman lähellä loppukäyttäjää. ISP, joka liittyy Elisan IP-verkkoon, saa dataliikenteen jo valmiiksi pakettikytkentäisessä muodossa, jolloin ISP ei tarvitse omaa modeemisarjaa. Internet-palveluntarjoajan tehtäväksi jää vain Internet-yhteyksien tarjoaminen. Elisan liittymäasiakkaat voivat soittaa halvemmalla niiden Internet-palveluntarjoajien soittosarjoihin, jotka ovat liittyneet IP-verkkoon. Yhtiön nykyisen hinnaston mukaan tällaisen Internet-puhelun hinta on noin 20 % halvempi kuin paikallispuhelumaksu.
Maantieteelliset markkinat
Kilpailuneuvosto on Päijät-Hämeen Puhelinyhdistyksen omistaja-alennuksia koskevassa tapauksessa antamassaan välipäätöksessä (28.2.2000) todennut, että paikallisteletoiminnan markkinat ovat alueelliset muodostuen siitä toimialueesta, jolla puhelinyhdistyksellä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka.
Myös yhteenliittämispalveluiden, mukaan lukien nousevan ja laskevan liikenteen palveluiden relevantit maantieteelliset markkinat on perusteltua rajata Elisan perinteisen toimialueen mukaan siksi alueeksi, jolla Elisalla oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Elisa on ainoa televerkkoyritys, jolla on kattava kiinteä televerkko tällä alueella ja yli 90 %:lla alueen asiakkaista on liittymä Elisan kiinteään verkkoon.
Komissio on Telia-Telenor[11] päätöksessään katsonut, että Internet-palveluiden markkinat ovat pääasiassa valtakunnalliset. WorldCom-MCI[12] päätöksessä komissio on todennut, että Internet-palveluiden markkinat voivat olla tapauksesta riippuen joko kansainväliset, valtakunnalliset tai alueelliset. Kilpailuvirasto on päätöksessään 8.10.1999 todennut, että Internet-palveluiden markkinat ovat pääosin valtakunnalliset, vaikka alalla toimii myös useita alueellisia palveluntarjoajia.
ISP-yritysten liityntäpalveluita voi edellä kuvatulla tavalla periaatteessa hankkia mistä tahansa televerkosta, joka on yhteenliittämisjärjestelyiden avulla yhteydessä loppuasiakkaan liittymäoperaattorin verkkoon. Jotta ISP voisi tarjota taloudellisesti kilpailukykyisiä Internet-palveluita loppuasiakkaille, on sen liityttävä televerkkoon paikallisesti. Kilpailuvirasto katsoo, ettei Internet-palveluntarjoajien liityntämarkkinoita voida tämän takia pitää laajempina kuin paikallisina, yleensä teleliikennealuekohtaisina.
Elisa Communications Oyj:n asema markkinoilla
Elisa on aktiivinen toimija kaikilla edellä kuvatuilla hyödykemarkkinoilla. Elisa tarjoaa perinteisellä toimialueellaan yhteenliittämispalveluita muille teleoperaattoreille sekä paikallisia telepalveluita kotitalouksille ja yrityksille. Perinteisellä toimialueellaan Elisa tarjoaa kilpaileville ISP-yrityksille liityntää sekä perinteiseen piirikytkentäiseen paikallisteleverkkoonsa että pakettikytkentäiseen IP-verkkoonsa. Yhtiön Kolumbus-Internet-palvelusta on saatavilla useita versioita sekä kotitalouksille että yrityskäyttöön. Kolumbusta markkinoidaan valtakunnallisesti ja useat Finnet-ryhmään kuuluvat paikalliset puhelinyhtiöt toimivat Kolumbuksen jälleenmyyjinä.
Elisalla on perinteisellä toimialueellaan yli 90 % markkinaosuus sekä liittymien että paikallisten telepalveluiden tarjonnassa. Kilpailuvirasto on mm. päätöksessään 23.12.1998[13] todennut, että Elisan (entinen HPY) markkinaosuus kiinteässä verkossa harjoitettavassa paikallisessa teletoiminnassa on niin korkea, että sillä voidaan viraston käsityksen mukaan todeta olevan määräävä markkina-asema paikallisteletoiminnassa jo pelkästään markkinaosuuden perusteella. Lisäksi Elisa hallitsee perinteisen toimialueensa kiinteää verkkoa, mikä antaa sille merkittävän kilpailuedun muihin teleoperaattoreihin verrattuna sekä mahdollisuuden vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin perinteisellä toimialueellaan. Myös Elisan taloudelliset voimavarat ovat huomattavat – yhtiön liikevaihto oli vuonna 1999 noin 28 % kaikkien Suomen teleyritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Kilpailuvirasto katsoo, että Elisalla on määräävä markkina-asema paikallisessa teletoiminnassa eli paikallisten verkkopalveluiden – mukaan lukien yhteenliittämispalveluiden – ja paikallisten telepalveluiden tarjonnassa niillä alueilla, joilla sillä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka.
Tällä hetkellä Internet-palvelumarkkinoiden suurimman toimijan Soneran iNET-palvelun valtakunnallinen markkinaosuus on hieman alle 40 %. Sekä Elisan Kolumbus-palvelun että Jippiin valtakunnallinen markkinaosuus on noin 20 %. Valtakunnallisten toimijoiden lisäksi alalla on useita kymmeniä vain paikallisesti toimivia palveluntarjoajia ja yhteensä Suomessa toimii noin 60 ISP-yritystä. Markkinat ovat lisäksi voimakkaasti kasvamassa ja uusien yrittäjien markkinoille tulo on helppoa. Kilpailuvirasto on päätöksessään 8.10.1999[14] katsonut, että alalla on toimivaa kilpailua ja ettei Elisalla ole määräävää asemaa Internet-palveluiden markkinoilla valtakunnallisesti eikä alueellisesti. Kilpailuvirasto on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että Internet-palveluntarjoaja, joka on samalla televerkko-operaattori, voi verkkopalveluidensa hinnoittelulla vaikuttaa kilpailevien Internet-operaattoreiden kustannuksiin ja paikallistelepalveluidensa hinnoittelulla loppukäyttäjän kustannuksiin. Em. päätöksessä on todettu, että määräävässä asemassa olevalla paikallisella televerkkoyrityksellä on erityinen velvoite kohdella asiakkainaan olevia Internet-operaattoreita tasapuolisesti, mikä tarkoittaa muun muassa sen käyttämän hinnoittelun kustannusvastaavuutta.
Lähes kaikilla alueilla Suomessa Internet-palveluntarjoajat voivat hankkia liitynnän televerkkoon muiltakin kuin alueen perinteiseltä televerkko-operaattorilta. Kilpailevia verkkoja tarjoavat Helsingin alueella mm. Sonera ja Telia. Internet-palveluntarjoajilla on mahdollisuus kilpailuttaa eri verkko-operaattoreita ja käytännössä useat ISP-yritykset ovat varmistus- ja kilpailutussyistä hankkineet liityntöjä useammalta televerkkoyritykseltä. IP-puhelua koskeneen tapauksen yhteydessä syksyllä 1999 Elisa arvioi, että ISP-liitynnöistä noin […] on sen verkossa ja noin […] Soneran verkossa. Jippiin oman verkon käyttöönotto ja yhteyksien siirtäminen yhtiön omiin keskuksiin tulisi Elisan arvion mukaan muuttamaan markkinatilannetta siten, että Jippiin markkinaosuudeksi tulisi noin […] ja Elisan ja Soneran markkinaosuudet pienentyvät vastaavasti. Kilpailuvirasto katsoo, ettei Elisalla ole määräävää markkina-asemaa ISP-liityntämarkkinoilla. Elisalla on kuitenkin paikallisessa teletoiminnassa omaavansa määräävän markkina-aseman avulla mahdollisuus vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin myös Internet-palveluntarjoajien liityntämarkkinoilla.
Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen velvollisuudet
Kilpailunrajoituslain 7 § mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä voidaan pitää mm. hyvään kauppatapaan perustumattomien asiakkaan toimintavapautta rajoittavien liikesuhteen ehtojen käyttämistä (2. kohta) sekä kohtuuttoman tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltamista (4. kohta). Määräävässä markkina-asemassa oleville elinkeinonharjoittajille onkin asetettu erityinen tasapuolisuus- ja kohtuullisuusvelvoite. Tällaisessa asemassa olevan elinkeinonharjoittajan tulee pidättäytyä toimenpiteistä, jotka syrjivät keskenään samassa asemassa olevia asiakkaita. Määräävässä asemassa olevan elinkeinonharjoittajan hinnoittelun on oltava kustannusvastaavaa, läpinäkyvää ja tasapuolista. Lisäksi määräävässä asemassa olevan elinkeinonharjoittajan on noudatettava hinnoittelussaan muutoinkin johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta.
Elisan hinnoittelukäytäntö
Internetiin suuntautuvat puhelut
Internet-soittosarjan sijainnista ja paikallisen teleoperaattorin tuotteistuksesta riippuen asiakkaalle tarjottavan Internetiin suuntautuvan yhteyden tekninen toteutus ja palvelusta peritty hinta vaihtelevat. Elisan paikallistelepalveluita käyttäville asiakkaille on tarjolla kolme erityyppistä palvelua Internetiin suuntautuvia puheluita varten – tavallinen lähipuhelu (paikallispuhelu), Internet-lähipuhelu sekä Nettitaksa-palvelu.
Tavallista lähipuhelua käyttävät ne asiakkaat, joiden Internet-palveluntarjoajan soittosarja sijaitsee muualla kuin Elisan paikallisverkossa, esimerkiksi Jippiin tai Soneran verkossa. Tällöin asiakas maksaa yhteydestä Elisan hinnaston mukaisen paikallispuhelumaksun. Elisa välittää puhelun omassa paikallisverkossaan asiakkaan liittymästä yhteenliittämispisteeseen, mistä puhelu siirtyy sille operaattorille, jonka verkossa soittosarja on. Elisa maksaa puhelun vastaanottavalle teleoperaattorille terminointikorvauksen.
Elisa on 1.6.1999 alkaen tarjonnut paikallistelepalveluita käyttäville asiakkailleen Internet-lähipuhelua, joka on 20 % edullisempi kuin paikallispuhelumaksu. Asiakas voi käyttää hyväkseen halvempaa Internet-lähipuhelua vain, jos asiakkaan käyttämän Internet-palveluntarjoajan soittosarja sijaitsee Elisan ns. IP-verkossa. Tällä hetkellä Elisan tytäryhtiö Kolumbus on ainoa suurista Internet-palveluntarjoajista, jonka soittosarjaan voi soittaa halvemmalla Internet-lähipuhelumaksulla.
Elisa ryhtyi 1.7.2000 tarjoamaan ISDN-asiakkailleen Nettitaksa-palvelua, jonka avulla asiakkaat voivat soittaa Internet-puheluita rajattoman määrän iltaisin ja viikonloppuisin. Elisa perii Nettitaksa-palvelusta kiinteän kuukausimaksun, eikä asiakkaan tarvitse maksaa iltaisin ja viikonloppuisin soitetuista Internet-puheluista lainkaan aikavelotteisia maksuja. Voidakseen käyttää Nettitaksa-palvelua, asiakkaan on valittava sellainen Internet-palveluntarjoaja, joka on liittynyt Elisan Nettitaksa-palveluun eli jonka soittosarja sijaitsee Elisan verkossa. Tällä hetkellä Nettitaksa-palveluun ovat liittyneet Elisa Communications -konserniin kuuluvat Kolumbus ja Megabaud sekä kaksi pientä palveluntarjoajaa, Oktanet ja Netsonic.
| 30.4.2001 saakka | 1.5.2001 alkaen | ||
|---|---|---|---|
| Paikallispuhelumaksu | päivä | 49 p/puh + 4,9 p/min | 54 p/puh + 4,9 p/min |
| ilta | 49 p/puh + 2,5 p/min | 54 p/puh + 2,5 p/min | |
| Internet-lähipuhelumaksu | päivä | 39 p/puh + 3,9 p/min | 41 p/puh + 4,1 p/min |
| ilta | 39 p/puh + 2 p/min | 41 p/puh + 2 p/min | |
| Nettitaksa-palvelu | ilta | 122,13 mk/kk | 122,13 mk/kk |
Yhteenliittämispalvelut
Nousevan ja laskevan liikenteen palvelut
Elisa veloittaa nykyisen hinnastonsa mukaisesti nousevan liikenteen palvelusta kauttakulkutasolla 21,5 penniä/puhelu ja 3,6 penniä/minuutti. Kauttakulkutaso on yleisin televerkkojen yhteenliittämistaso. Kilpailuvirastolle esitetyn hinnaston mukainen nousevan liikenteen palvelun hinta paikallistasolla on 19,5 penniä/puhelu ja 3 penniä/minuutti. Paikallisen nousevan liikenteen maksu veloitetaan, jos operaattoreiden verkot on liitetty yhteen paikalliskeskuksissa. Elisa on 11.12.2000 kertonut tarjonneensa Jippiille uutta paikallistason nousevan liikenteen hintaa 18,5 penniä/puhelu ja 2,8 penniä/minuutti.
Omaan verkkoonsa laskevista puheluista Elisa velottaa terminointikorvauksena 16 penniä/puhelu ja 3 penniä/minuutti. Lisäksi Elisa velottaa teleliikenteen kuljettamisesta teleliikennealueen sisäisenä transit-välityksenä liikennemääristä riippuen noin 2–3 penniä minuutilta. Teleliikennealueen sisäistä transit-välitystä on mm. puhelun siirtäminen kauttakulkutasolta paikallistasolle.
Tapaamisessa 5.1.2001 Elisa on esittänyt virastolle luonnoksen lisäykseksi yhteenliittämishinnastoon. Luonnoksessa yhteenliittämispalveluille on määritelty erilliset päivä- ja iltahinnat. Elisan ehdotuksen mukaan uuden hinnat eivät korvaisi nykyistä hinnastoa, vaan operaattorit voisivat valita, ostavatko yhteenliittämispalveluita vanhoilla vai uusilla hinnoilla.
| Voimassa olevat hinnat | Vaihtoehtoiset uudet hinnat | ||
|---|---|---|---|
| Nouseva liikenne | 21,5 p/puh+ 3,6 p/min | päivä | 32,5 p/puh +3,0 p/min |
| ilta | 32,5 p/puh +1,5 p/min | ||
| Paikallinen nouseva liikenne | 19,5 p/puh + 3 p/min | päivä | 27,0 p/puh + 2,4 p/min |
| ilta | 27,0 p/puh + 1,2 p/min | ||
| Laskeva liikenne | 16 p/puh + 3 p/min | päivä | 32,5 p/puh + 3,0 p/min |
| ilta | 32,5 p/puh + 1,5 p/min | ||
| Paikallinen laskeva liikenne | ei erillistä hintaa | päivä | 27,0 p/puh + 2,4 p/min |
| ilta | 27,0 p/puh + 1,2 p/min | ||
| Transitvälitys | 2–3 p/min | – | |
Elisa on toimittanut Kilpailuvirastolle uuden yhteenliittämishinnaston, joka astuu yhtiön ilmoituksen mukaan voimaan 1.7.2001. Uudessa hinnastossa on nousevalle liikenteelle kaksi ja laskevalle liikenteelle kolme vaihtoehtoista hinnoittelumallia.
| Nouseva liikenne | Vaihtoehto 1 | Vaihtoehto 2 | |
|---|---|---|---|
| Kauttakulkutasolla | 12 p/puh + 3 p/min | päivä | 30 p/puh + 3 p/min |
| ilta | 30 p/puh + 1,7 p/min | ||
| Paikallistasolla | 9 p/puh + 2,7 p/min | päivä | 27 p/puh + 2,7 p/min |
| ilta | 27 p/puh + 1,4 p/min | ||
| Laskeva liikenne | Vaihtoehto 1 | Vaihtoehto 2 | Vaihtoehto 3** | |
|---|---|---|---|---|
| Kauttakulkutasolla | TLA* | 12 p/puh + 3 p/min | 7 p/min | Kuten nouseva liikenne vaihtoehto 2, ei käytettävissä |
| Muu | 7 p/min | |||
| Paikallistasolla | TLA | 9 p/puh + 2,7 p/min | 5,7 p/min | |
| Muu | 5,7 p/min | |||
*TLA= puhelut Uudenmaan telealueen tilaajaliittymistä; Muu= puhelut muista televerkoista.
**Laskevan liikenteen hinnaston vaihtoehto 3 on sama kuin nousevan liikenteen vaihtoehto 2. Tämä hinnoitteluvaihtoehdon toteuttaminen edellyttää muutoksia yhteenliittämisrajapinnoissa eikä se ole toistaiseksi käytettävissä.
Elisa on neuvottelussa 5.1.2001 sekä vastineessaan 19.2.2001 todennut, että laskevan liikenteen palvelusta aiheutuvat kustannukset ovat olleet alhaisemmat kuin nousevan liikenteen kustannukset, koska laskevasta liikenteestä ei ole kerätty puhelutietoja mm. laskutusta, tilitystä ja tilastointia varten. Nouseva liikenne on mm. asiakaslaskutuksen oikeellisuuden varmistamiseksi tiketöity, kun taas laskevaa liikennettä on mitattu kustannuksiltaan tiketöintiä halvemmilla laskureilla. Elisa on oman ilmoituksensa mukaan siirtymässä tiketöintiin myös laskevan liikenteen osalta, minkä vuoksi 1.7.2001 voimaan tulevassa hinnastossa nousevan liikenteen vaihtoehdon 2 ja laskevan liikenteen vaihtoehdon 3 mukaiset hinnat ovat saman suuruiset. Laskevan liikenteen vaihtoehdon 3 mukaisen hinnoittelun toteuttaminen vaatii muutoksia yhteenliittämisrajapinnoissa, eikä Elisa tämän vuoksi ota tässä vaiheessa vaihtoehdon 3 mukaisia hintoja käyttöön. Elisa ei ole ilmoittanut, milloin vaihtoehdon 3 mukaiset laskevan liikenteen hinnat aiotaan ottaa käyttöön. Euroopassa yleisesti vallitsevan hinnoittelukäytännön mukaisesti teleyritykset veloittavat sekä nousevan liikenteen että laskevan liikenteen palvelusta saman suuruisen maksun.
Elisa on 21.6.2001 antamassaan sovintoesityksessä sitoutunut ottamaan käyttöön kiinteähintaisia Internet-puheluita varten uuden paikallisen nousevan liikenteen hinnoitteluvaihtoehdon 1.7.2001 alkaen. Uusi paikallisen nousevan liikenteen hinta on 44 penniä/puhelu ja 0,5 penniä/minuutti.
Elisan maksamat terminointikorvaukset
Elisan solmimissa yhteenliittämissopimuksissa on määritelty Elisan toiselle sopimusosapuolelle maksamien laskevan liikenteen palvelun korvausten (ns. terminointikorvaus) määrä. Kun asiakas soittaa Elisan verkosta esimerkiksi Jippiin verkossa sijaitsevaan Internet-soittosarjaan, Elisa perii asiakkaalta puhelusta paikallispuhelumaksun ja tilittää puhelusta Elisan ja Jippiin välillä 17.6.1999 solmitussa yhteenliittämissopimuksessa määritellyn terminointikorvauksen Jippiille. Kilpailuviraston saaman tiedon mukaan Elisa maksaa laskevan liikenteen korvausta Soneralle 16,5 penniä/puhelu ja 3 penniä/minuutti. Jippiille Elisa on maksanut laskevan liikenteen korvausta vain […]. Jippiin mukaan Elisa on asettanut alhaisemman korvaustason ehdoksi sille, että Elisa tarjoaa yhteenliittämispalveluita Jippiille.
Elisa on 21.6.2001 antamassaan sovintoesityksessä sitoutunut maksamaan kaikille operaattoreille saman suuruisia terminointikorvauksia 16,5 penniä/puhelu ja 3 penniä/minuutti 1.7.2001 alkaen.
Hinnoittelun kilpailua rajoittavat vaikutukset
Hintaruuvi
Elisan edellä esitelty loppuasiakkaille tarjottavien Internetiin suuntautuvien puheluiden sekä kilpaileville operaattoreille tarjottavien yhteenliittämispalveluiden hinnoittelu täyttää kielletyn hintaruuvin tunnusmerkit. Komission tiedonannon[15] mukaan hintaruuvi voidaan näyttää toteen osoittamalla, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen omat yksiköt tarjontaketjun loppupäässä eivät voisi toimia kannattavasti, jos niiltä perittäisiin [verkkopalvelusta] sama hinta kuin minkä kyseessä oleva yritys perii kilpailijoiltaan. Hintaruuvi voidaan näyttää toteen myös osoittamalla, että kilpailijoilta tarjontaketjun loppupään markkinoilla perityn liittymähinnan ja verkko-operaattorin tarjontaketjun loppupään markkinoilla perimän hinnan välinen marginaali ei ole riittävän suuri, jotta kohtuullisen tehokas palvelun tarjoaja voi saavuttaa tavanomaisen voiton kyseisillä markkinoilla.
Elisan loppuasiakkaille tarjoamista palveluista ainakin Internet-lähipuhelu sekä Nettitaksa ovat halvempia kuin näiden palveluiden tuottamisessa raaka-aineena käytetyt ja palveluiden tarjoamisen kannalta välttämättömät yhdysliikennepalvelut. Internet-lähipuheluun ja Nettitaksa-palveluun sisältyviä hintaruuveja selostetaan yksityiskohtaisesti jäljempänä.
Internet-lähipuhelu
Kotitalouksien Internet-palveluiden kysynnän kannalta tärkeimpinä ilta- ja viikonloppuaikoina Elisan nousevan liikenteen palvelun tukkuhinta toisille teleyrityksille on keskipituisen[16] 20 minuutin Internetiin suuntautuvan puhelun osalta lähes yhtä suuri kuin Internet-lähipuhelusta peritty vähittäishinta. Seuraavasta taulukosta havaitaan, että yli 20 minuutin pituisissa puheluissa tukkuhinta nousee selvästi korkeammaksi kuin vähittäishinta.
| Puhelun pituus | Internet-lähipuhelun iltahinta |
Nousevan liikenteen palvelu |
Paikallinen nousevan liikenteen palvelu |
|---|---|---|---|
| 5 min | 51 penniä | 39,5 penniä | 34,5 penniä |
| 20 min | 81 penniä | 93,5 penniä | 79,5 penniä |
| 30 min | 101 penniä | 129,5 penniä | 109,5 penniä |
| 60 min | 161 penniä | 237,5 penniä | 199,5 penniä |
Elisan tarjoama Internet-lähipuhelu sisältää puhelun kuljetuksen asiakkaalta piirikytkentäisessä paikallisverkossa paikalliskeskukseen, mistä puhelu siirretään IP-verkkoon ja kuljetetaan palomuurien ym. palveluiden kautta ISP-yrityksen liitäntärajapintaan. Elisan muilta teleyrityksiltä perimä nousevan liikenteen maksu kattaa puhelun kuljetuksen asiakkaalta yhteenliittämispisteeseen (paikallisen nousevan liikenteen osalta asiakkaalta paikalliskeskukseen). Kilpaileva operaattori, joka haluaa tarjota asiakkailleen Internet-lähipuhelua vastaavaa palvelua, joutuu ostamaan palvelun tuottamisessa välttämättömän nousevan liikenteen palvelun Elisalta. Tällä hetkellä Elisa veloittaa palvelun tuottamisessa tarvittavasta raaka-aineesta eli nousevan liikenteen palvelusta osittain korkeampaa hintaa kuin mitä se perii koko lopputuotteesta. Nousevan liikenteen palvelun hinnoitteleminen loppuasiakastuotteen hintaa korkeammaksi estää kilpailijoiden mahdollisuuden tarjota Elisan asiakkaille omia Internet-puhelutuotteita kilpailukykyiseen hintaan.
Neuvottelussa 5.1.2001 Elisa on todennut, että jos yhtiön tukku- ja vähittäishinnoittelua tarkastellaan kokonaisuutena, hintaruuvia ei ole. Internet-lähipuhelusta päiväaikaan peritty vähittäishinta on korkeampi kuin nousevan liikenteen palvelun tukkuhinta, minkä lisäksi myös ilta-aikaan tukkuhinta alittaa vähittäishinnan keskipituisen Internet-puhelun osalta.
Elisan tarjoama Internet-lähipuhelu on etupäässä kotitalousasiakkaille suunnattu palvelu. Kilpailuviraston käsityksen mukaan kotitalousasiakkaat käyttävät Internet-palveluita enimmäkseen iltaisin ja viikonloppuisin. Tämän vuoksi pääasiassa kotitalousasiakkaille palveluita tarjoavien yritysten kannalta iltaisin ja viikonloppuisin perittävillä yhteenliittämishinnoilla on selvästi suurempi merkitys kuin päivähinnoilla. Elisan selvityksen mukaan Jippiin verkkoon suuntautuvista puheluista noin 21 % soitetaan arkisin kello 7 ja 17 välillä ja noin 79 % iltaisin tai viikonloppuisin.
Määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan hinnoittelun tulisi olla kustannusvastaavaa ja tasapuolista. Tuotteiden ja palveluiden hintojen tulisi seurata asiakkaiden palvelemisesta aiheutuvia kustannuksia eivätkä tuotot saisi kokonaisuudessaan tai jonkin asiakasryhmän kohdalla olennaisesti ylittää välttämättömiä suoritekustannuksia. Eräissä tapauksissa myös määräävässä markkina-asemassa oleva elinkeinonharjoittaja voi käyttää keskimääräisiin kustannuksiin perustuvaa hinnoittelua, jossa jotkin asiakaskohtaiset kustannuserot jäävät huomiotta. Tällainen hinnoittelu on hyväksyttävää, jos tarkkojen asiakaskohtaisten kustannuserojen laskenta vaatisi kyseiseltä elinkeinonharjoittajalta enemmän lisäresursseja kuin yhteiskunta voisi säästää asiakaskohtaisten hintojen tarkemman määräytymisen kautta. Tällöin keskimääräishinnoittelu johtaa yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen kohdentumisen tehostumiseen.
Vaikka elinkeinonharjoittaja käyttäisi keskimääräistä hinnoittelua, tulisi hintojen seurata keskimääräiskustannuksissa tai eri asiakasryhmien kustannuksissa tapahtuvia muutoksia. Internet-palveluiden käytön yleistymisen myötä puheluiden keskipituudet ovat kasvaneet ja ilta-aikaan soitettujen puheluiden määrä on lisääntynyt. Erittäin selvästi muutokset ovat näkyneet niiden teleoperaattoreiden verkoissa, jotka tarjoavat pääasiassa Internet-palveluita. Elisa ei ole muuttanut yhteenliittämispalveluidensa hintoja edellä mainittujen markkinaolosuhteissa tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Elisa ei ole esittänyt selvitystä siitä, että keskimääräisiin kustannuksiin perustuva hinnoittelu olisi yhteenliittämishintojen kohdalla välttämätöntä. Lisäksi Elisa on toteuttanut päivä- ja iltahintojen eriyttämisen loppuasiakkaille tarjoamiensa palveluiden osalta.
Kilpailuvirasto katsoo, että Elisa on syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 § 4 kohdan vastaiseen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön hinnoittelemalla iltaisin ja viikonloppuisin tarjoamansa nousevan liikenteen palvelun korkeammaksi kuin sen avulla tuotetun loppuasiakkaille tarjottavan Internet-lähipuhelun.
Hinnastoehdotuksessa, joka tulee voimaan 1.7.2001, on nousevan liikenteen palvelulle määritelty hinnoitteluvaihtoehdossa 2 erikseen sekä päivä- että iltahinta. Vaihtoehdon 2 mukaiset nousevan liikenteen palvelun hinnat ovat kaikilla puhelupituuksilla loppuasiakashintoja alhaisempia. Uuden yhteenliittämishinnaston käyttöönoton yhteydessä edellä todettu hintaruuvi tulee poistumaan 1.7.2001 alkaen.
Nettitaksa-palvelu
Kilpaileva operaattori, joka haluaa tarjota omaan Internet-palveluunsa soittaville Elisan liittymäasiakkaille Nettitaksaa vastaavaa kiinteähintaista palvelua, joutuu hankkimaan tarvittavan nousevan liikenteen palvelun Elisalta. Elisa ei tarjoa yhteenliittämispalveluita kiinteään hintaan, vaan nousevan liikenteen palvelusta on maksettava minuuttiperusteinen korvaus. Jippiin mukaan kiinteän Internet-yhteyden tyypillisellä 60 %:n kuukausittaisella käyttöajalla laskettuna Elisan toisilta teleyrityksiltä nousevan liikenteen palvelusta perimä hinta olisi 679 mk eli 4,5-kertainen Nettitaksan kuukausivelotukseen verrattuna. Elisan tilastojen mukaan Nettitaksaa käytettäessä puheluiden keskipituus on […] minuuttia ja että asiakkaat käyttävät palvelua keskimäärin […] päivässä.[17] Oheiseen taulukkoon on laskettu Nettitaksa-palvelun tarjoamisesta aiheutuvat nousevan liikenteen palvelun kustannukset sekä nykyisillä yhteenliittämishinnoilla että Elisan 1.7.2001 voimaan tulevan yhteenliittämishinnaston hinnoilla. Kustannukset on laskettu käyttäen hyväksi Elisan ilmoittamia Nettitaksa-asiakkaiden puhelumääriä ja -pituuksia. Vaikka laskelmassa ei ole huomioitu muita kustannuksia kuin nousevan liikenteen kustannukset, voidaan havaita, että Nettitaksa-palvelu on palveluoperaattorille tappiollista sekä nykyisillä että uusilla yhdysliikennehinnaston hinnoilla.
| Nousevan liikenteen palvelun kustannus |
Nettitaksa-palvelun loppuasiakashinta |
Kate/Tappio | |
|---|---|---|---|
| Nykyinen hinta | […] | 122 mk | –[…] |
| Vaihtoehto 1 | […] | 122 mk | –[…] |
| Vaihtoehto 2 | […] | 122 mk | –[…] |
Elisan selvitysten mukaan Elisan verkko-operaattori ei tarjoa tasahinnoiteltua nousevan liikenteen palvelua yhtiön omalle palveluoperaattorille, vaan Elisan palveluoperaattori hankkii Nettitaksaa varten tarvitsemansa verkkopalvelut yhtiön verkko-operaattorilta samoilla ehdoilla kuin ulkopuoliset palveluoperaattoritkin. Elisa uskoo, että Nettitaksa-palvelun käyttö vähenee ajan myötä ja että palvelu saadaan voitolliseksi vuoden 2001 loppuun mennessä. Elisan mukaan asiakkaat käyttävät palvelua aluksi enemmän, mutta alkuinnostuksen jälkeen käyttö vähenee. Alkuvaiheessa Nettitaksa-palvelun käyttäjiksi on tullut asiakkaita, jotka käyttävät erittäin paljon Internet-palveluita. Jatkossa kiinteän kuukausimaksun turvallisuutta arvostavien asiakkaiden osuuden palvelun käyttäjistä uskotaan kasvavan. Lisäksi Elisan arvion mukaan palvelun käyttö tulee loma-aikoina olemaan normaalia vähäisempää.
Kun Elisa aloitti Nettitaksa-palvelun tarjoamisen, sillä ei ollut tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon asiakkaat palvelua käyttäisivät. Näin ollen Elisalla ei ollut mahdollisuutta tarkasti arvioida palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen tulisi kuitenkin hinnoitella myös uudet tuotteensa kustannusvastaavuuden, tasapuolisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita noudattaen. Internetin käytön vähentyminen alkuinnostuksen jälkeen tai loma-aikoina voi vaikuttaa Nettitaksa-palvelun vuotuisten kokonaiskustannusten määrään. Tämän vuoksi voi olla perusteltua tarkastella palvelun kustannusvastaavuutta pidemmällä aikavälillä, jolloin erilaiset kustannuksia tasoittavat olosuhteet tulevat huomioon otetuiksi.
Kilpailuvirasto katsoo, että Elisan vaatimaa 18 kuukauden pituista tarkasteluaikaa voidaan pitää kohtuuttoman pitkänä, ottaen huomioon alan nopea kehitysvauhti ja hintaruuvista kilpailijoille aiheutuva vahinko. Elisa on tarjonnut Nettitaksa-palvelua 1.7.2000 alkaen eli yli 11 kuukauden ajan, eikä palvelua ole saatu voitolliseksi. Elisa ei ole esittänyt Kilpailuvirastolle selvitystä siitä, että Nettitaksa-palvelun käyttäjien puhelumäärät olisivat merkittävästi pienentyneet tai puheluiden pituudet lyhentyneet. Tällä hetkellä Elisan palveluoperaattorille aiheutuu Nettitaksa-asiakkaista enemmän tappiota kuin liikevaihtoa.
Tasahintaisen Internet-puhelun aiheuttamia kilpailuongelmia on käsitelty muuallakin Euroopassa. Iso-Britannian televiranomainen Oftel on 26.5.2000 antanut ns. FRIACO-päätöksen, joka koski tasahintaista Internet-puhelua.[18] British Telecom (BT) oli alkanut tarjota loppuasiakkailleen Nettitaksa-palvelua vastaavaa kiinteähintaista Internet-puhelua, mutta tarjosi kilpaileville operaattoreille ainoastaan minuuttihintaista nousevan liikenteen palvelua. Päätöksessään Oftel totesi, että tasahintaisen nousevan liikenteen palvelun puute saattaa estää tai vääristää kilpailua tasahintaisten Internet-palveluiden markkinoilla. Kilpailevat Internet-palveluntarjoajat joutuvat hankkimaan nousevan liikenteen palvelun BT:lta minuuttiperusteisesti hinnoiteltuna ja kantamaan samalla riskin siitä, että liikennemäärät ylittävät tehdyt ennusteet. BT:n palveluoperaattorin ja verkko-operaattorin väliset minuuttiperusteiset nousevan liikenteen kustannukset ovat BT:n sisäisiä, teoreettisia kustannuksia. Todellisuudessa BT:n kustannukset eivät lisäänny liikennemäärien noustessa samalla tavalla kuin kilpailevilla operaattoreilla. Ruuhka-ajan ulkopuolella BT:n marginaalikustannukset ovat lähellä nollaa, koska verkossa on vapaata kapasiteettia. Oftel määräsi, että British Telecomin on tarjottava kilpaileville teleyrityksille tasahinnoiteltua nousevan liikenteen palvelua (Flat Rate Internet- Access Call Origination) hintaan £424,25 (noin 4370 mk) vuodessa 64 kbit/s kapasiteetilla.
Elisalla on paremmat mahdollisuudet kattaa Nettitaksa-palvelusta aiheutuvat riskit ja tappiot kuin kilpailevilla operaattoreilla. Elisan verkko- ja palveluoperaattoreiden väliset kustannukset ovat laskennallisia, yhtiön sisäisiä kustannuksia. Elisan verkko-operaattori pystyy yhteenliittämispalveluidensa hinnoittelulla vaikuttamaan palveluoperaattoreille aiheutuvien kustannusten määrään. Telehallintokeskus on päätöksessään 18.1.2001 todennut, että Elisan yhteenliittämispalveluista perimät hinnat eivät ole olleet kohtuullisessa suhteessa suoritekustannuksiin, vaan […] todellista kustannustasoa korkeammat. Elisa voikin kattaa Nettitaksa-palvelusta aiheutuvat tappiot kilpailijoiltaan perimillä kohtuuttoman korkeilla yhteenliittämismaksuilla. Elisan Nettitaksa-palvelun hinnoitteluun liittyvä hintaruuvi estää ja vaikeuttaa kilpailijoiden toimintaa markkinoilla. Kilpailevat operaattorit eivät pysty tarjoamaan Nettitaksa-palvelua vastaavaa kiinteähintaista Internet-puhelutuotetta kilpailukykyiseen hintaan, koska Elisan nousevan liikenteen palvelusta perimät maksut ovat moninkertaiset Elisan Nettitaksa-palvelusta perimään hintaan verrattuna.
Kilpailuvirasto katsoo, että Elisa on syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 § 4 kohdan vastaiseen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön hinnoittelemalla loppuasiakkaille tarjoamansa Nettitaksa-palvelun merkittävästi halvemmaksi kuin palvelun tarjoamisen kannalta välttämättömät yhteenliittämispalvelut.
Kilpailuvirasto katsoo, että Elisan nousevan liikenteen palvelun hinnoittelu yhdessä loppuasiakkaille tarjottujen Internet-lähipuhelun ja Nettitaksa-palvelun hinnoittelun kanssa on ollut kilpailijoita poissulkevia vaikutuksia tai hinnoittelurakenne on ollut ainakin omiaan vaikeuttamaan kilpailijoiden toimintaa. Kilpailuneuvosto on tilaajayhteyksien hinnoittelua koskeneissa päätöksissään 18.5.2001 todennut, että tarkasteltaessa poissulkevaa hinnoittelua ratkaisevaa on kilpailijaan kohdistuva poissuljentavaikutus, ei niinkään se, mitä vaihtoehtoja yksittäisellä loppuasiakkaalla on. Poissuljennan kiellettävyys verkostohinnoittelun tilanteissa syntyy yleisten poissuljentavaikutusten, ei kulloisenkin loppuasiakkaan punktuaalisen toimintavapauden rajoittumisen perusteella. Ilmeistä on, että välttämättömän raaka-aineen hinnoittelu kilpailijoille yli lopputuotteen asiakkailta perityn hintatason on tyypillisesti omiaan rajoittamaan kilpailijoiden markkinoille pääsyä kaikissa niissä tilanteissa, joissa hyödykkeen ostaminen kilpailijalta on tarpeen loppuasiakkaan palvelemiseksi.
Elisa tulee sovintoesityksensä mukaan ottamaan käyttöön uuden paikallisen nousevan liikenteen palvelun hintavaihtoehdon 1.7.2001 alkaen. Uutta hintaa voi käyttää tasahinnoitellun Internet-palvelun tarjoamiseen ja se on alhaisempi kuin Elisan aiemmin soveltamat tai ehdottamat nousevan liikenteen palvelun hinnat. Uudella hinnalla 44 penniä/puhelu ja 0,5 penniä/minuutti keskimääräisen Nettitaksa-asiakkaan palvelemiseksi tarvittava raaka-aine eli nousevan liikenteen palvelu maksaisi noin 108 mk kuukaudessa, mikä on alhaisempi kuin Elisan loppuasiakkailta perimä hinta 122 mk/kk. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, että Elisan sovintoehdotuksen mukainen paikallisen nousevan liikenteen palvelun hinnanalennus poistaa Nettitaksa-palvelussa havaitun hintaruuvin 1.7.2001 alkaen.
Sidonta
Elisan loppuasiakaspalveluiden ja yhteenliittämispalveluiden hinnoittelu on luonut myös sitovia vaikutuksia, jotka kohdistuvat sekä Internet-palveluntarjoajiin että loppuasiakkaisiin. Elisan hinnoittelumallien sitovaa vaikutusta arvioitaessa huomiota tulee kiinnittää siihen, että Internet-palveluita käytetään lähes yksinomaan paikallisen kiinteän televerkon välityksellä. Palveluiden käyttö vaatii liittymän paikalliseen televerkkoon ja paikallistelepalveluiden hankkimisen liittymäoperaattorilta. Tällä hetkellä paikallisverkon liittymää ja paikallisia telepalveluita ei voida erottaa toisistaan, vaan paikalliset telepalvelut on hankittava liittymäoperaattorilta. Tämä antaa paikallista televerkkoa hallitsevalle operaattorille mahdollisuuden kontrolloida liittymäasiakkaidensa telepalveluiden käyttöä sekä omalla paikallisverkon ja paikallistelepalveluiden hinnoittelulla vaikuttaa muiden telepalveluiden käytön kokonaiskustannuksiin.
Paikallistelepalveluista perityt maksut muodostavat useassa tapauksessa valtaosan asiakkaan Internet-palvelun käyttökuluista. Tämän vuoksi asiakkaan voi olla kannattavaa valita sellainen Internet-palvelu, johon voi ottaa yhteyden mahdollisimman halvalla. Juuri teleyhteyden maksuista johtuen on erittäin harvinaista, että Internet-palveluita hankittaisiin toiselta teleliikennealueelta tai ulkomailta, koska tällöin yhteydestä joutuisi maksamaan kaukopuhelu- tai ulkomaanpuhelumaksun.
Kuten edellä on todettu, Elisa tarjoaa asiakkailleen Internetiin suuntautuvia puheluita varten kolmen hintaisia palveluita: Internet-lähipuhelua, Nettitaksa-palvelua sekä tavallista lähipuhelua. Internet-lähipuhelu ja Nettitaksa-palvelu ovat selvästi halvempia kuin tavallinen lähipuhelu. Voidakseen käyttää Internet-lähipuhelua tai Nettitaksa-palvelua, asiakkaan täytyy valita sellainen Internet-palveluntarjoaja, joka on liittynyt Elisan verkkoon. Halvempien palveluiden piirissä ovat alusta asti olleet Elisa-konserniin kuuluvat Internet-palveluntarjoajat Kolumbus sekä Megabaud, sen sijaan esimerkiksi Soneran tai Jippiin Internet-palvelut eivät ole Internet-lähipuhelun tai Nettitaksa-palvelun piirissä. Jippiin taloustutkimukselta hankkiman tutkimuksen mukaan Elisan markkinaosuus Internet-palveluiden tarjonnassa on Uudellamalla suurempi kuin muualla maassa keskimäärin. Elisan tapa hinnoitella toisaalta loppuasiakkaille tarjottavat Internetiin suuntautuvat puhelut ja toisaalta kilpaileville operaattoreille tarjottavat yhteenliittämispalvelut luovat tilanteen, joka suosii Elisan omaa Internet-palveluntarjoajaa. Elisan hinnoittelumalli on omiaan rajoittamaan asiakkaiden mahdollisuuksia vapaasti valita haluamansa Internet-palveluntarjoaja.
Kilpailevat teleyritykset eivät ole voineet taloudellisesti kannattavasti tarjota Internet-lähipuhelua tai Nettitaksaa vastaavia palveluita loppuasiakkaille johtuen Elisan korkeista yhteenliittämishinnoista. Näin ollen sellaisen Internet-palveluntarjoajan, joka haluaa taata asiakkailleen edullisimmat yhteydenottotavat, on liityttävä Elisan verkkoon. Toisaalta sellainen Internet-palveluntarjoaja, jonka palveluun soittaminen maksaa Internet-lähipuhelua tai Nettitaksa-palvelua kalliimman paikallispuhelumaksun, on lähtökohtaisesti Elisan verkkoon liittyneitä palveluntarjoajia (lähinnä Kolumbusta) huonommassa asemassa. Tämä on omiaan rajoittamaan Internet-palveluntarjoajien valinnanvapautta Internet-palveluntarjoajien liityntämarkkinoilla.
Kilpailuvirasto katsoo, että Elisa on syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 § 2 kohdassa kiellettyyn sitomiseen hinnoittelemalla loppuasiakkaille tarjoamansa Internetiin suuntautuvat puhelut ja näiden palveluiden tarjoamiseen liittyvät yhteenliittämispalvelut loppuasiakkaiden ja Internet-palveluntarjoajien valinnanvapautta rajoittavalla tavalla. Elisa on sitoutunut muuttamaan yhteenliittämishintojaan 1.7.2001 alkaen tavalla, joka poistaa hinnoittelun sitovat vaikutukset.
Syrjintä
Elisa on maksanut Jippiille pienempää terminointikorvausta kuin esimerkiksi Soneralle tai Telialle. Jippiin mukaan Elisa on asettanut alhaisemman korvaustason ehdoksi sille, että Elisa tarjoaa yhteenliittämispalveluita Jippiille. Elisa on omassa yhdysliikennehinnastossaan määritellyt ne hinnat, joita yhtiö perii oman verkkonsa käytöstä, mm. nousevan liikenteen ja laskevan liikenteen palveluista. Elisan muille operaattoreille maksamat terminointikorvaukset määräytyvät Elisan ja kyseisen operaattorin välisissä yhteenliittämisneuvotteluissa. Käytännössä Jippiin kaltaisella teleyrityksellä ei ole minkäänlaista neuvotteluvoimaa määräävässä markkina-asemassa olevan Elisan kanssa käytävissä neuvotteluissa, vaan Elisa voi sanella yhteenliittämissopimuksen ehdot ja hinnat. Elisan oma liiketoiminta ei millään tavalla vaikeutuisi tai häiriintyisi, vaikka Elisa ei solmisi yhteenliittämissopimusta Jippiin kanssa. Sen sijaan Jippiin kannalta yhteenliittämissopimus Elisan kanssa on välttämätön – ilman sitä Jippii ei pysty tarjoamaan Internet- tai muita telepalveluita Elisan liittymäasiakkaille. Tämän vuoksi Jippii on joutunut hyväksymään yleistä tasoa pienemmän terminointikorvauksen osana yhteenliittämissopimusta.
Korkein hallinto-oikeus on Neste/SEO-päätöksessään[19] todennut, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoitteluperusteet tai muukaan markkinakäyttäytyminen eivät saa olla joitakin asiakkaita syrjiviä eivätkä muutoinkaan sellaisia, että seurauksena on yrityksen joidenkin asiakkaiden joutuminen kilpailullisesti muita heikompaan asemaan ilman tähän oikeuttavaa kilpailuoikeuden kannalta hyväksyttävää syytä. Arvioitaessa eri markkinaosapuolten kilpailukäyttäytymistä olennaisinta on puheena olevista markkinoista muodostuva kokonaisuus ja huomiota on erityisesti kiinnitettävä kilpailutoimenpiteiden vaikutuksiin osapuolten kilpailuasemaan. Hinnaneriytysperusteiden kustannusvastaavuus muodostaa selkeän lähtökohdan määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan toimenpiteiden hyväksyttävyyden arvioinnille. Myös määräävässä markkina-asemassa oleville yrityksille on joissakin tilanteissa aiheellista sallia niiden hinnoittelun asiakaskohtainen eriyttäminen muillakin kuin kustannusvastaavuuden vaatimukset todistettavasti täyttävillä perusteilla. Tällaisten muiden syiden on aina oltava objektiivisesti perusteltavissa ja muutoinkin kilpailuoikeudellisesti hyväksyttäviä.
KHO on em. päätöksessään todennut, että polttonesteiden tukkumyyntiä harjoittavien yritysten toisistaan poikkeavien toimintatapojen eroista joillekin tukkumyyntiyrityksille aiheutuvilla kustannusten lisäyksillä ei sinänsä ollut itsenäistä kilpailuoikeudellista merkitystä harkittaessa Neste Oy:n hinnoittelukäytännön hyväksyttävyyttä. Lisäksi KHO on vahvistanut kilpailuneuvoston kannan, jonka mukaan SEO:n omaksuma toimintatapa ja kilpailijoihin verrattuna kevyt kustannusrakenne eivät muodostaneet perustetta hintojen eriyttämiselle, koska Neste Oy ei ollut osoittanut, miltä osin se – siitä korvausta saamatta – joutui SEO:n osalta huolehtimaan tukkuasiakkaalle normaalisti kuuluvista tehtävistä tai miten SEO:n kilpailijoiden investoinnit jakeluverkkoihin säästävät Neste Oy:n kustannuksia.
Myös kilpailuneuvosto on useissa päätöksissään todennut, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoittelun tulee perustua objektiivisille, läpinäkyville ja kilpailuoikeudellisesti hyväksyttäville perusteille. Mikäli hintoja on eriytetty prima facie samanlaisten asiakkaiden välillä, tulee määräävässä asemassa olevan yrityksen pystyä osoittamaan, että ero johtuu asiakkaiden aiheuttamista erilaisista kustannuksista tai että hinnanerolle on muu hyväksyttävä peruste. Yleisesti hyväksyttävänä perusteena ei voida pitää hintojen eriyttämistä asiakkaiden kysyntäkäyrän elastisuuden perusteella.[20]
Elisa on perustellut Jippiille maksamaansa pienempää terminointikorvausta sillä, että Jippiin verkko on suppeampi kuin muiden teleoperaattoreiden verkot. Toinen Elisan esittämä peruste pienemmille terminointimaksuille on Elisan verkosta Jippiin verkkoon suuntautuvan teleliikenteen yksisuuntaisuus. Elisa ei ole osoittanut, että Jippiin verkon rakenteella tai teleliikenteen vastavuoroisuudella olisi vaikutusta Elisan kustannuksiin. Elisalle aiheutuu televiestin välittämisestä loppuasiakkaan liittymästä yhdysliikennerajapintaan täsmälleen samat kustannukset riippumatta siitä, minkälainen vastaanottavan verkon laajuus tai rakenne on tai miten televiesti vastaanottavassa verkossa reititetään. On sinänsä totta, että pienemmästä verkosta aiheutuu vähemmän kustannuksia, mutta Jippiin oman toiminnan tehokkuus ei ole kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävä peruste pienempien terminointimaksujen maksamiselle.
Myöskään televiestinnän vastavuoroisuudella tai yksipuolisuudella ei ole vaikutusta Elisan kustannuksiin. Kahden televerkon välisen liikenteen suuntaan ja määrään vaikuttavat ennen kaikkea teleliittymien määrä kummassakin verkossa sekä verkoissa tarjottavien palveluiden määrä ja luonne. Elisan ja Jippiin välinen teleliikenne on ollut yksisuuntaista, koska Jippiin verkossa ei ole ollut ollenkaan tai on vain hyvin vähän liittymäasiakkaita, mutta toisaalta verkossa on ollut tarjolla Elisan liittymäasiakkaiden tarvitsemia Internet-palveluita. Liikenneministeriön päätöksen teleyritysten televerkkojen ja -palveluiden yhteenliittämisestä 16 §:n mukaan yhteenliittämisestä perittyjen maksujen tulee olla yhtä suuret siitä riippumatta, mikä on välitetyn televiestinnän määrä.[21] Elisa on käytännössä asettanut korkeampien terminointikorvausten edellytykseksi, että operaattorin verkosta tulee teleliikennettä Elisan verkkoon. Kilpailuvirasto katsoo, että teleliikenteen määrä ja vastavuoroisuus eivät ole kilpailuoikeudellisesti hyväksyttäviä syitä erisuuruisten korvausten perimiselle, erityisesti kun otetaan huomioon em. liikenneministeriön päätös.
Terminointikorvausten kilpailuoikeudellisesta arvioinnista on olemassa kansainvälistä oikeuskäytäntöä. Italian kilpailuviranomainen on päätöksessään 13.7.2000[22] käsitellyt määräävässä markkina-asemassa olevan operaattorin maksamia terminointikorvauksia. Tapauksessa Telecom Italia (TI), jonka on todettu olevan määräävässä markkina-asemassa televerkkojen tarjonnassa ISP-toimittajille (markkinamäärittely vastaa Internet-palveluntarjoajien liitäntäpalveluita) sekä OLO:jen (Other Licenced Operators) verkkoon yhdistettävien puheluiden keräyksessä (määrittely vastaa yhteenliittämispalveluita), oli vuonna 1998 tarjonnut terminointikorvauksia kaikille samoin ehdoin. Vuoden 1999 aikana TI vaati muun ohella, että kilpailevien televerkko-operaattoreiden verkkoon tapahtuvasta yhdistämisestä maksettavaa keskikorvaustasoa (eli terminointikorvauksia) laskettaisiin 25–30 %. Italian kilpailuviranomainen totesi päätöksessään, että kilpailijoilla ei tosiasiassa ole muuta vaihtoehtoa kuin solmia yhteenliittämissopimus TI:n kanssa, mikäli kilpailijat haluavat tarjota palveluitaan TI:n verkon kautta. Kilpailijoiden taloudellinen riippuvuus TI:sta antaa TI:lle mahdollisuuden saada kilpailijoiden kustannuksella aikaan luonteeltaan monopsonistisia ylisäästöjä omissa yhteenliittämiskustannuksissaan. Lisäksi päätöksessä todetaan, että TI:n vaatima terminointimaksujen leikkaus vaikutti osaltaan kilpailijoiden käytettävissä olleiden marginaalien pienenemiseen, mikä vaikeutti kilpailijoiden toimintamahdollisuuksia Internet-palveluntarjoajien liityntämarkkinoilla. Kilpailuviranomainen piti TI:n menettelytapoja määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.
Elisan näkemyksen mukaan sen maksamat terminointikorvaukset ovat olleet tasapuoliset. Vaikka Elisa on maksanut eri operaattoreille pennimääräisesti erisuuria terminointikorvauksia, ovat korvaukset suhteessa loppuasiakashintoihin olleet saman suuruisia. Tämä johtuu siitä, että Jippiin verkkoon suuntautuvat puhelut ajoittuvat suurimmaksi osaksi ilta-aikaan, jolloin loppuasiakashinnat ovat alemmat, kun taas esimerkiksi Soneran verkkoon suuntautuvat puhelut jakautuvat tasaisemmin eri vuorokaudenaikoihin. Väitteensä tueksi Elisa on esittänyt Jippiin ja Soneran keskimääräisiin puhelupituuksiin sekä helmikuussa 2001 voimassa olleisiin loppuasiakashintoihin perustuvan laskelman, jonka mukaan terminointikorvauksen osuus loppuasiakashinnasta olisi Jippiin kohdalla […] ja Soneran kohdalla […]. Kilpailuvirasto katsoo, että Elisan esittämät vertailulaskelmat ovat puutteellisia, sillä niissä ei ole mukana Elisan muille operaattoreille, esimerkiksi Telialle maksamia korvauksia. Lisäksi laskelmassa ei ole huomioitu viime vuosina loppuasiakashinnoissa tapahtuneita lukuisia muutoksia eikä operaattoreiden liikenneprofiileissa tapahtuneita muutoksia. Näin ollen laskelmaa ei voida pitää riittävänä selvityksenä terminointikorvausten tasapuolisuudesta. Vertailtaessa terminointikorvauksia ja loppuasiakashintoja toisiinsa tulee myös huomata, että vaikka Elisalla on loppuasiakaspalveluille eri suuruiset ilta- ja päivähinnat, on Elisan saama kate Kilpailuviraston käsityksen mukaan yhtä suuri sekä ilta- että päiväpuheluista. Iltapuheluiden hinnat ovat alhaisempia, koska ruuhka-ajan ulkopuolella soitettujen puheluiden aiheuttama marginaalikustannus on pienempi kuin ruuhka-aikoina soitettujen puheluiden.
Edellä mainitun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Elisa Communications Oyj on kilpailunrajoituslain 7 § 4 kohdan vastaisesti käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa ja syrjinyt Jippii Group Oyj:tä maksaessaan sille pienempiä terminointikorvauksia kuin muille teleyrityksille ilman kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävää syytä.
Elisa ryhtyy sovintoesityksensä mukaan maksamaan kaikille operaattoreille saman suuruista terminointikorvausta 16,5 penniä/puhelu ja 3 penniä/minuutti 1.7.2001 alkaen. Terminointikorvausten yhtenäistämisen jälkeen Jippii Group Oyj:n syrjintä loppuu.
Yhdysliikennehintojen kustannusvastaavuudesta
Kilpailuvirastolle ei tämän asian yhteydessä ole toimitettu verkkopalveluita tai telepalveluita koskevia yksityiskohtaisia kustannusselvityksiä, eikä virasto tämän vuoksi voi ottaa kantaa palveluiden hinnoittelun mahdolliseen kohtuuttomuuteen. Telehallintokeskus on 18.1.2001 antamassaan päätöksessä tarkastellut Elisan yhdysliikennehintojen kustannussuuntautuneisuutta.
Seuraamusmaksuesityksen tekemättä jättäminen
Kilpailuvirasto katsoo, että Elisa on käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa hinnoittelemalla Internet-lähipuhelun 1.6.1999 lähtien ja Nettitaksa-palvelun 1.7.2000 lähtien halvemmiksi kuin palveluiden tuottamisessa tarvittavan nousevan liikenteen palvelun sekä syrjimällä Jippii Group Oyj:tä maksaessaan tälle perusteettomasti pienempiä terminointikorvauksia kuin muille teleoperaattoreille 17.6.1999 lähtien. Kilpailuvirasto on valmistellut asiassa seuraamusmaksuesityksen tekemistä kilpailuneuvostolle ja virasto on antanut esitysluonnoksen Elisalle tiedoksi 15.6.2001.
Elisa on neuvottelussa 18.6.2001 ilmoittanut olevansa halukas poistamaan viraston esille tuomat kilpailua rajoittavat hinnoittelukäytännöt ja on 21.6.2001 tehnyt sovintoesityksen, jossa Elisa on sitoutunut muuttamaan hinnoittelukäytäntöään 1.7.2001 alkaen edellä tarkemmin selvitetyllä tavalla. Kilpailuvirasto katsoo, että Elisan sitoumukset poistavat Nettitaksa-palveluun liittyneen hintaruuvin sekä asiakkaita ja Internet-palveluntarjoajien valinnanvapautta rajoittavan hinnoittelukäytännön. Sitoumukset myös lopettavat Jippii Group Oyj:öön kohdistuneen syrjivän hinnoittelukäytännön. Lisäksi Internet-lähipuheluun liittynyt hintaruuvi tulee poistumaan Elisan vastineessaan 19.2.2001 Kilpailuvirastolle ilmoittaman ja 1.7.2001 voimaan astuvan uuden yhdysliikennehinnaston myötä.
Kilpailunrajoituslain 8 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalle, joka rikkoo 7 §:n säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu (kilpailunrikkomismaksu), jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidetä perusteettomana. Kilpailuvirasto toteaa, että Nettitaksa-palvelu on ollut uusi tuote, jonka aiheuttamista kustannuksista ei ole etukäteen ollut tarkkaa tietoa. Eri teleyrityksillä on ollut eriäviä näkemyksiä terminointikorvausten määräytymisperusteista ja käyttötarkoituksesta. Toisaalta Kilpailuvirasto on muun muassa päätöksessään 2.5.2000 todennut, että Elisalla on määräävä markkina-asema paikallisessa teletoiminnassa eli paikallisten verkko- ja telepalveluiden tarjonnassa. Näin ollen Elisan olisi tullut olla selvillä omasta asemastaan sekä määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle asetetuista tasapuolisuus- ja kohtuullisuusvelvoitteista. Elisa on kuitenkin sitoutunut poistamaan kaikki Kilpailuviraston osoittamat kilpailua rajoittaneet hinnoittelukäytännöt 1.7.2001 alkaen. Elisan sitoumukset ratkaisevat esille nousseet kilpailuongelmat tavalla, joka hyödyttää sekä kuluttajia että alan kilpailuolosuhteita yleisemmin. Elisa jatkaa Nettitaksa-palvelun tarjoamista, mutta alentaa palvelun tuottamisen kannalta välttämättömän nousevan liikenteen palvelun hintaa niin, että myös kilpailevilla operaattoreilla on mahdollisuus tarjota vastaavia tuotteita Elisan liittymäasiakkaille. Lisäksi Elisa lopettaa Jippii Group Oyj:n syrjimisen terminointimaksujen osalta. Näin ollen Kilpailuvirasto ei pidä tarpeellisena tehdä asiassa esitystä kilpailuneuvostolle seuraamusmaksun määräämiseksi.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto katsoo, että Elisa Communications Oyj:llä on määräävä markkina-asema paikallisten telepalveluiden sekä yhteenliittämispalveluiden markkinoilla sillä alueella, jolla yhtiöllä oli yksinoikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Elisa on käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 2 ja 4 kohdissa kielletyllä tavalla hinnoittelemalla kilpaileville operaattoreille tarjoamansa yhteenliittämispalvelut kalliimmaksi kuin näiden palveluiden avulla loppuasiakkaille tuotetut Internet-lähipuhelupalvelut 1.6.1999 lähtien ja Nettitaksa-palvelut 1.7.2000 lähtien, hinnoittelemalla Internet-lähipuhelun 1.6.1999 alkaen ja Nettitaksa-palvelun 1.7.2000 alkaen loppuasiakkaita ja Internet-palveluntarjoajia sitovalla tavalla sekä syrjimällä Jippii Group Oyj:tä maksaessaan tälle perusteettomasti pienempiä laskevan liikenteen korvauksia kuin muille teleoperaattoreille 17.6.1999 alkaen.
Elisa on 21.6.2001 sitoutunut poistamaan kaikki edellä mainitut kilpailua rajoittavat hinnoittelukäytännöt 1.7.2001 alkaen. Kilpailuvirasto edellyttää, että Elisa antaa 31.8.2001 mennessä virastolle selvityksen sovintoesityksessä annettujen sitoumusten täyttämisestä. Mikäli Elisa ei täytä antamiaan sitoumuksia, Kilpailuvirasto voi tehdä asiassa esityksen kilpailuneuvostolle kilpailua rajoittavan toiminnan kieltämiseksi ja seuraamusmaksun määräämiseksi.
Kilpailuviraston päätös jättää seuraamusmaksuesitys tekemättä ei estä toimenpidepyynnön tekijää hakemasta kilpailunrajoituslain 18a §:ssä tarkoitettua vahingonkorvausta, mikäli se katsoo kärsineensä Elisa Communications Oyj:n kilpailua rajoittaneesta toiminnasta
Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (480/1992) 3 § 2 momentti, 7 § 2 ja 4 kohdat ja 8 §.
[1] Arkisin kello 17–7 ja viikonloppuisin perjantaista klo 17:stä maanantaihin klo 7:ään.
[2] Terminointikorvauksen maksaminen tilaajanumeroihin suuntautuvasta liikenteestä on operaattorien kesken vakiintunut käytäntö, samoin niiden maksamatta jättäminen, mikäli puhelun kohde on palvelunumeroavaruudessa. Teknisiä, hallinnollisia tms. esteitä maksamiselle ei ole.
[3] DSL=digital subscriber line, suuriin nopeuksiin kykenevä puhelinverkkoa käyttävä tekniikka. Markkinoille on jo tullut asymmetrinen ADSL-tekniikka, jota voidaan käyttää normaalin puhelinyhteyden rinnalla.
[4] […]-symbolilla merkityt tiedot on poistettu liikesalaisuuksina.
[5] Liikenneministeriön päätös telemarkkinalain soveltamisalasta ja teletoiminnan ilmoitusvelvollisuudesta annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta, Nro 1318/1997.
[6] Liittymäoperaattorilla tarkoitetaan tässä sitä televerkko-operaattoria, joka on tarjonnut loppuasiakkaalle liittymän paikalliseen televerkkoon.
[7] Komission päätös 8.7.1998, Asia IV/M.1069 WorldCom/MCI.
[8] Yhteenliittäminen, nouseva liikenne ja laskeva liikenne on määritelty liikenneministeriön päätöksessä 22.12.1997/1393 teleyritysten televerkkojen ja -palvelujen yhteenliittämisestä pykälissä 2 ja 15a. Ks. myös kaavakuva liitteessä 1.
[9] Tapaus Telia/Telenor, 13.10.1999 C(1999)3314, No IV/M. 1489. Kappale 59.
[10] Komission päätös 8.7.1998, Asia IV/M.1069 WorldCom/MCI. Kappaleet 60–61.
[11] Tapaus Telia/Telenor, 13.10.1999 C(1999)3314, No IV/M. 1489. Kappale 126.
[12] Komission päätös 8.7.1998, Asia IV/M.1069 WorldCom/MCI. Kappaleet 80–83.
[13] Kilpailuviraston päätös 23.12.1998 koskien Helsingin Puhelin Oyj:n vaatimaa takuusummaa ja siihen liittyvää estopalvelua, Dno 704/61/98.
[14] Kilpailuviraston päätös 8.10.1999 koskien epäiltyjä kilpailunrajoituksia Internet-palvelujen markkinoilla, Dno 1102/61/98.
[15] Komission tiedonanto kilpailusääntöjen soveltamisesta telealan liittymäsopimuksiin. Puitteet, asian kannalta merkitykselliset markkinat ja periaatteet. 98/C 265/02. Kohdat 117 ja 118. Katos myös kilpailuneuvoston päätös 18.5.2001, Dnro150/690/1999).
[16] Jippii on arvioinut Internetiin suuntautuvien puheluiden keskipituudeksi 20 minuuttia. Elisa on ilmoittanut, että Elisan verkosta Jippiin verkkoon suuntautuvien puheluiden keskipituus on 18 minuuttia.
[17] Elisa on 21.6.2001 ilmoittanut, että saatavilla olevien viimeisten tilastojen mukaan, jotka koskevat kesäkuun alkupuolta, Nettitaksan päiväkohtainen keskimääräinen käyttöaika on alentunut […] tuntiin.
[18] Determination of a dispute between BT and MCI Worldcom concerning the provision of a Flat Rate Internet Access Call Origination product (FRIACO). Direction under Condition 45.2 of the Public Telecommunications Licence granted to British telecommunications plc and under Regulation 6(6) of the Telecommunications (interconnection) Regulations 1997.
[19] Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 20.11.1995, taltio 4993.
[20] Katso esimerkiksi kilpailuneuvoston päätös 18.5.2001, Dnro 150/690/1999.
[21] Liikenneministeriön päätös teleyritysten televerkkojen ja -palvelujen yhteenliittämisestä 1393/1997, erityisesti muutokset 220/1999 sekä 117/2001.
[22] Italian kilpailuviranomaisen päätös 13.7.2000, nro 8481 asiassa A280, Tiscali-Albacom/Telecom Italia. Kilpailuviraston käytössä on ollut Jippii Group Oyj:n toimittama päätöksen suomenkielinen käännös.