Asianosaiset
Setec Oy
Helsingin kaupunki
Tutkimuspyynnön tekijä
Parkit Oy
Asian vireilletulo
Parkit Oy on 14.6.1995 päivätyssä tutkimuspyynnössään pyytänyt Kilpailuvirastoa selvittämään rikkooko Setec Oy:n ja Helsingin kaupungin välinen yksinmyyntisopimus ja Setec Oy:n elektronisen maksujärjestelmän liityntäkomponenttia koskeva toimituskielto kilpailunrajoituslakia.
Setec Oy on 28.9.1995 antanut Parkit Oy:n pyynnöstä tarjouksen elektronisen maksujärjestelmän käyttöoikeudesta ja liityntäkomponenteista. Kilpailuvirastolle 28.9.1995 lähettämässään telefaxissa Parkit Oy on katsonut tarjouksen hinnan olevan kohtuuton ja tarkoitettu estämään Parkit Oy:n tulo pysäköintilaitemarkkinoille. Samassa telefaxissa Parkit Oy on arvostellut Setec Oy:n pitkiä toimitusaikoja ja pysäköintilaitteen sertifiointivelvoitetta sekä 16.10.1995 lähettämässään telefaxissa myös tarjouksen lyhyttä voimassaoloaikaa.
Parkit Oy on 27.11.1995 lähettämässään telefaxissa kysynyt Kilpailuvirastolta, onko Setec Oy:llä ollut oikeus myydä pysäköintilaitetta määrättyyn, Parkit Oy:n mielestä kohtuuttoman matalaan hintaan.
Parkit Oy on 9.9.1996 ilmoittanut telefaxilla Kilpailuvirastolle, ettei se pyydä Kilpailuvirastoa enää tutkimaan Setec Oy:n ja Helsingin kaupungin välistä yksinmyyntisopimusta.
Osapuolten asema
Parkit Oy haluaa myydä autokohtaisia pysäköintilaitteita Suomessa. Suomessa on ollut toistaiseksi myynnissä ainoastaan Setec Oy:n elektronisella rahalla toimivia eli toimikorttipohjaisia autokohtaisia pysäköintilaitteita.
Parkit Oy:n omistajilla oli aikaisemmin ollut Mikrokit Oy -niminen yritys, joka ei yhtiön konkurssin vuoksi ole enää toiminnassa. Myös Mikrokit Oy oli valmistanut toimikorttipohjaisia autokohtaisia pysäköintilaitteita. Mikrokit Oy oli suunnittelut ja valmistanut Setec Oy:n myymät autokohtaiset pysäköintilaitteet, jotka Setec Oy oli ostanut Helsingin kaupungilta.
Setec Oy (ent. Suomen Pankin setelipaino) on Suomen Pankin tytäryhtiö. Setec Oy:llä on patentti nro 94379 kuluttajakohtaisia maksulaitteita varten kehitettyyn avoimeen elektroniseen maksujärjestelmään. Järjestelmän patenttihakemuksessa on selostettu järjestelmän ainutlaatuisuutta autokohtaisten pysäköintilaitteiden maksujärjestelmänä. Järjestelmän ainoa käyttökohde on ollut autokohtainen pysäköintilaite.
Autokohtainen pysäköintilaite kytketään elektroniseen maksujärjestelmään turvamoduulin avulla. Turvamoduuli sisältää useita järjestelmän toimivuuden kannalta oleellisia ohjelmia, kuten palveluntarjoajakohtaiset palautuskukkarot ja eri pysäköintivyöhykkeiden taksarakenteet.
Pysäköintimaksuja varten autokohtaisen pysäköintilaitteen omistaja ostaa toimikortin, joka asetetaan laitteeseen maksullisen pysäköinnin ajaksi. Käteisen rahan käyttäminen maksuvälineenä autokohtaisissa pysäköintilaitteissa ei ole mahdollista, sillä laitetta käyttävä kuluttaja maksaa pysäköinnista omaan maksulaitteeseensa. Laite sijoitetaan pysäköinnin ajaksi auton etuikkunan taakse, jotta pysäköinninvalvoja voi tarkistaa, että laite vähentää toimikortin rahamäärää ja laskee kortilla maksettua pysäköintiaikaa.
Autokohtaisia maksulaitteita varten kehitetty elektroninen maksujärjestelmä on valtakunnallisen Avant-järjestelmän osajärjestelmä. Toimiraha Oy on vastannut Avant-järjestelmän kassapäätteisiin tarkoitetusta elektronisesta maksujärjestelmästä sekä maksujen välityksestä palveluntarjoajille. Myös Toimiraha Oy on ollut Suomen Pankin tytäryhtiö. Suomen pankki on myynyt vuonna 1995 Toimiraha Oy:n määrätyille pankeille, jotka perustivat uuden yhtiön nimeltään Automatia Rahakortit Oy.
Helsingin kaupunki kerää reilusti yli puolet pysäköintimaksuista Suomessa. Kaupunki on valinnut autokohtaisen pysäköintilaitteen maksujärjestelmäksi Setec Oy:n elektronisen maksujärjestelmän eikä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa tule ottamaan käyttöönsä toista järjestelmää.
Asian selvittäminen
Parkit Oy:n toimittama selvitys
Kilpailuvirasto on selvittänyt asian taustaa puhelinkeskusteluissa Parkit Oy:n kanssa 20. ja 22.6.1995 ja on saanut Parkit Oy:ltä telefaxkirjeitä 25.6., 26.6., 3.7., 4.9, 7.9, 11.9. 12.9., 22.9., 28.9., 27.11.1995 sekä 9.9.1996. Parkit Oy:n näkemys asiasta on ollut seuraava:
Mikrokit Oy autokohtaisten pysäköintilaitteiden valmistajana
Vuoden 1992 alkupuolella Mikrokit Oy oli voittanut Helsingin kaupungin järjestämän tarjouskilpailun autokohtaisista pysäköintilaitteista. Helsingin kaupunki oli tilannut Mikrokit Oy:ltä 40 000 laitetta hintaan 180 mk/kappale ja 100 tarkastuslaitetta. Helsingin kaupunki oli järjestänyt tarjouskilpailun myös itse maksujärjestelmästä, jonka oli voittanut Setec Oy.
Vuonna 1993 Helsingin kaupunki oli päättänyt muuttaa alunperin suljetuksi järjestelmäksi suunnitellun autokohtaisen pysäköintijärjestelmän Setec Oy:n elektroniseksi avoimeksi maksujärjestelmäksi, joka olisi teknisesti voinut kattaa koko maan pysäköintimarkkinat. Muutoksen vuoksi Helsingin kaupunki oli myynyt Mikrokit Oy:ltä ostamansa pysäköintilaitteet Setec Oy:lle ja antanut tälle myyntisopimuksessa yksinoikeuden autokohtaisten pysäköintilaitteiden myyntiin Helsingin kaupungissa. Parkit Oy on katsonut, ettei yksinmyyntiehdon sisällyttämiselle Setec Oy:n ja Helsingin kaupungin väliseen sopimukseen ole ollut hyväksyttävää syytä.
Mikrokit Oy oli yrittänyt päästä autokohtaisten pysäköintilaitteiden markkinoille, mutta tämän oli estänyt Helsingin kaupungin ja Setec Oy:n välinen sopimus ja se, ettei Setec Oy ollut suostunut myymään kehittämänsä maksujärjestelmän liityntäkomponenttina toimivaa turvamoduulia Mikrokit Oy:lle. Mikrokit Oy oli myyty 1994 rahoitusvaikeuksien vuoksi ranskalaiselle kilpailijalle. Mikrokit Oy ei kuitenkaan ollut päässyt eroon ongelmistaan ja se oli mennyt vuoden 1994 lopussa konkurssiin.
Parkit Oy:n mahdollisuudet valmistaa ja markkinoida autokohtaista pysäköintilaitetta Suomessa
Mikrokit Oy:n kaksi entistä osakasta olivat perustaneet vuonna 1994 uuden yrityksen nimeltä Parkit Oy. Mikrokit Oy:n toiminnan aikana oli selvinnyt, ettei Setec Oy halua antaa kilpailevalle laitevalmistajalle käyttöoikeutta järjestelmäänsä, mistä johtuen Parkit Oy ei ollut kysynyt tarjousta turvamoduulista Setec Oy:ltä, vaan se on kääntynyt asiassa suoraan Kilpailuviraston puoleen.
Parkit Oy on ilmoittanut pystyvänsä myymään pysäköintilaitetta 199 mk:n kappalehintaan, edellyttäen, että Setec Oy myy turvamodulia Parkit Oy:lle hintaan 30 – 35 mk, minkä Parkit Oy katsoo olevan turvamoduulin käypä hinta.
Parkit Oy on syyskuussa 1995 pyytänyt Toimiraha Oy:ltä ja Setec Oy:ltä tarjouksen maksujärjestelmän liityntäkomponenteista. Toimiraha Oy:n tarjouksen mukaan komponentin kappalehinta on ollut 145 markkaa arvonlisäveroineen. Setec Oy:n tarjous on sisältänyt lisenssin Setec Oy:n patenttiin 94379, nimeltään Elektroninen maksujärjestelmä sekä 10.000 kappaletta järjestelmän liityntäkomponentteina toimivia turvamoduuleita. Tarjouksen arvonlisäveroton yksikköhinta on ollut 136 markkaa. Parkit Oy on katsonut hinnan olevan kohtuuton.
Hinnan kohtuuttomuuden lisäksi Parkit Oy on kritisoinut Setec Oy:n tarjouksen toimitusaikoja sekä tarjouksen 30 päivän voimassaoloaikaa. Parkit Oy on myös kritisoinut Setec Oy:n vaatimusta sertifioida laite Toimiraha Oy:ssä, joka on sertifioinut kaikki Avant-maksulaitteet.
Parkit Oy on kysynyt 27.11.1995 Kilpailuvirastolle lähettämässään telefaxissa, voiko Setec Oy hinnoitella laitteensa entisen 535 markan sijasta hintaan 290 markkaan, minkä lisäksi ostaja saa 200 markan arvosta pysäköintilippuja pysäköintihalleihin.
Kilpailuvirasto on ottanut Parkit Oy:öön yhteyttä 6.9.1996. Parkit Oy on ilmoittanut edelleenkin olevansa estynyt kilpailemasta Setec Oy:n kanssa autokohtaisilla pysäköintilaitemarkkinoilla. Syynä ei ole enää se, että Setec Oy kieltäytyisi toimittamasta Parkit Oy:lle liityntäkomponenttia, vaan se että Setec Oy hinnoittelee tämän komponentin niin, ettei Parkit Oy:llä ole edellytyksiä kilpailla Setec Oy:n kanssa laitemarkkinoilla. Kilpailuvirastolle 9.9.1996 toimitetussa telefaxissa Parkit Oy on ilmoittanut luopuvansa tutkimuspyynnöstä siltä osin, kun se koskee Helsingin kaupungin ja Setec Oy:n sopimusta autokohtaisten pysäköintilaitteiden myynnistä. Sopimuksen yksinmyyntiä koskeva sopimusehto ei ole enää voimassa vuonna 1997.
Setec Oy:n selvitys
Kilpailuvirasto on lähettänyt 24.7.1995 Setec Oy:lle selvityspyynnön epäillystä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Setec Oy on antanut vastauksensa 28.8.1995. Ennen vastauksen saamista Kilpailuvirasto on käynyt alustavat neuvottelut Setec Oy:n edustajien kanssa 15.8.1995. Selvityksissä on tullut esille seuraavaa:
Setec Oy:n elektroninen maksujärjestelmä
Toimiraha Oy on myynyt Avant-järjestelmän lataus- ja maksuturvamoduuleita kaikille kiinnostuneille laitevalmistajille 145 mk:n kappalehintaan arvonlisäveroineen. Nyt puheena oleva autokohtaisen pysäköintilaitteen maksujärjestelmä on tämän yleisen Avant-järjestelmän osajärjestelmä. Se on erilainen kuin yleiskäyttöinen Avant-järjestelmä, koska pysäköintimaksulaitteessa kuluttaja maksaa toimikortilla palveluntarjoajille omaan maksulaitteeseensa.
Setec Oy:n patentoima maksujärjestelmä laskee pysäköintimaksun pysäköintivyöhykkeen ja pysäköintiajan perusteella sekä hyvittää maksajan toimikortilta maksut oikealle maksunsaajalle. Järjestelmä on avoin, mikä tarkoittaa sitä, että maksut voidaan ns. palautuskukkaroiden avulla jakaa useille palveluntarjoajille.
Elektroninen maksujärjestelmä sisältää huomattavan määrän sovellusriippuvia erikoistoimintoja, joiden kehittämiseen Setec Oy on antamansa selvityksen mukaan panostanut merkittävästi. Jotta laite voisi toimia järjestelmässä tarvitaan järjestelmän liityntäkomponenttina toimivan turvamoduulin lisäksi Setec Oy:n keskusyksikkö ohjelmineen sekä Setec Oy:n apua ostajan laitteen järjestelmäparametrien suunnitteluun. Jos Setec Oy suostuisi luovuttamaan kilpailijalle käyttöoikeuden patentoituun keksintöönsä, vaatisi tämä Setec Oy:n mukaan ainakin pitkät neuvottelut ja asianmukaisen korvauksen.
Setec Oy on vastauksessaan esittänyt laskelman laitteen kustannuksiin perustuvasta hinnanmuodostuksesta. Laskelma on sisältänyt laiterungon hinnan 190 mk, jonka perusteena on ollut Helsingin kaupungin laitekauppa Mikrokit Oy:n kanssa. Turvamoduulin hinnaksi Setec Oy on ilmoittanut 100 mk, verraten tätä Toimiraha Oy:n moduulin hintaan, joka on ollut noin 120 mk. Turvamoduulin kuulumattomat ohjelmistokustannukset ovat Setec Oy:n laskelman mukaan mukaan olleet noin 11 markkaa laitetta kohti.
Setec Oy:n ja Mikrokit Oy:n yhteistyö
Setec Oy:n vastauksen mukaan Setec Oy:n ja Mikrokit Oy:n välillä oli ollut aiesopimus yhteistyöstä autokohtaisten pysäköintimaksujärjestelmien suunnittelussa, mutta neuvottelut olivat erimielisyyksien vuoksi kariutuneet, koska Mikrokit Oy olisi halunnut jättää Setec Oy:n alihankkijan osaan. Setec Oy on myöntänyt, että laitteen apuprosessorin on suunnitellut Mikrokit Oy. Laitteen älyllisyys ja turvallisuus ovat kuitenkin Setec Oy:n aikaansaannoksia. Setec Oy on selvityksensä mukaan suunnitellut pysäköintilaitetta varten pääprosessorin, liityntäkomponenttina toimivan turvamoduulin sekä pääprosessorin ja apuprosessorin välisen ohjelmarajapinnan.
Perusteet yksinmyyntisopimukselle
Yksinmyyntijärjestelyssä Helsingin kaupungin kanssa Setec Oy oli ottanut vastuulleen kaupungin Mikrokit Oy:ltä ostamien laitteiden myynnin ja markkinoinnin asiakkaille sekä maksujärjestelmän vaatimien ohjelmistojen suunnittelun. Setec Oy:n mukaan yksinmyyntijärjestelylle on tämän vuoksi ollut hyväksyttävä syy.
Setec Oy:n väitetty määräävä markkina-asema
Setec Oy ei katso olevansa määräävässä markkina-asemassa pysäköintilaitemarkkinoilla. Setec Oy on vastauksessaan ilmoittanut, että ulkomailla monet yhtiöt tarjoavat autokohtaisia pysäköintilaitteita ja kaikilla näillä yhtiöillä on mahdollisuus tarjota laitteitaan ja järjestelmiään Suomen markkinoille. Kilpailuviraston selvitysten mukaan ulkomailla käytössä olevat maksujärjestelmät ovat suljettuja yhden palvelutarjoajan järjestelmiä. Setec Oy:n keksinnön ainutlaatuisuus perustuu siihen, että järjestelmä on avoin eli maksunsaajia voi olla useita.
Setec Oy on huomauttanut, että pysäköinnin voi maksaa useilla tavoilla. Autokohtaisissakin maksuvälineissä on Setec Oy:n myymän laitteen lisäksi vaihtoehtona raaputettavat pysäköintiliput.
Helsingin kaupungin selvitys
Kilpailuvirasto on lähettänyt 14.8.1995 Helsingin kaupunginhallitukselle selvityspyynnön epäillystä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä autokohtaisilla pysäköintilaitemarkkinoilla.
Kuluttajan vaihtoehdot pysäköinnin maksutavoissa
Kaupungin 11.9.1995 päivätyn selvityksen mukaan asiakkaalla on lukuisia vaihtoehtoja pysäköinnissä; esim. mittari- ja lippuautomaattipaikoilla asiakas voi maksaa pysäköinnistä kaikilla käytettävissä olevilla maksutavoilla. Maksullisilla asukaspaikoilla asiakas voi maksaa lipuilla tai omalla laitteella. Kaupungin selvityksen mukaan 1995 alkupuolella 82 % kaupungin pysäköintimaksuista maksettiin kolikoilla, noin 10 % maksulaitteella ja noin 8 % lipuilla.
Perustelut yksinmyyntisopimukselle
Kaupunki oli päättänyt vuonna 1992 siirtyä avoimeen maksujärjestelmään, mikä oli tarkoittanut sitä, että samalla laitteella ja rahakortilla olisi voitu maksaa kaikissa kaupungeissa, jotka olivat päättäneet liittyä mukaan järjestelmään. Järjestelmäperiaatteen muuttamisen myötä Setec Oy oli vuonna 1993 Helsingin kaupungin kanssa solmitussa sopimuksessa sitoutunut ostamaan Mikrokit Oy:n suljettuun järjestelmään valmistetut maksulaitteet kaupungilta ja ottamaan vastuun niiden myynnistä. Sopimuksen mukaan Setec Oy:n oli ollut määrä vastata laitteen turvamoduulin, laitteessa käytettävän rahakortin, ohjelmien sekä muusta järjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta ja laitteiden kustannuksista. Järjestelyssä kaupunki oli välttynyt myös suljetun järjestelmän edellyttämästä maksuvälineen valmistuksesta, jakelun suunnittelusta ja hoitamisesta. Kaupunki on vastauksessaan katsonut, että maksulaitteiden ja järjestelmätoteutuksen investointikustannusten siirtäminen Setec Oy:lle oli edellyttänyt ajallisesti rajattua yksinmyyntiehtoa.
Salaisten muistioiden tiedot järjestelmäsuunnittelun kustannuksista ja järjestelmän laitekohtaisesta hinnasta
Kaupungin 24.2.1995 päivätyn salaisen selvityksen mukaan järjestelmäsuunnittelun ja ohjelmistosuunnittelun kustannukset eivät olleet tarjouskilpailuun osallistuneiden yritysten välillä poikenneet oleellisesti toisistaan. Myöhemmin 9.4.1995 päivätyssä salaisessa muistiossa kaupunki on tarjouskilpailuun osallistuneiden yritysten kustannusten pohjalta arvioinut laitekohtaisesti turvamoduulin ja järjestelmäsuunnittelun hintoja.
Vaihtoehtoisten järjestelmien puuttuminen
Kilpailuvirasto on ottanut 19.9.1996 puhelimitse yhteyttä Helsingin kaupunkiin, jonka pysäköinnistä vastaava edustaja on selvittänyt Setec Oy:n järjestelmän olevan vuosia eteenpäin ainoa maksujärjestelmä elektronisella rahalla toimiville autokohtaisille pysäköintilaitteille.
Julkisuudessa olleita tietoja
Lehdistä (Helsingin Sanomat 3.10.1995 ja 24.11.1995) saatujen tietojen mukaan kysyntä autokohtaista pysäköintilaitetta kohtaan on ollut erittäin laimeaa, vaikka Helsingin kaupunki on tukenut uuden järjestelmän käyttöönottamista 20 %:n taksa-alennuksella. Asiakkaat ovat kokeneet laitteen hankintahinnan 535 mk liian kalliiksi. Marraskuussa 1995 Setec Oy oli ilmoittanut, että se myy puolen vuoden kampanjalla 10.000 laitetta autoilijoille kortteineen 290 markan hintaan ja lisäksi ostaja saa etukuponkeja määrättyihin parkkihalleihin.
Lehdistä (mm. Helsingin sanomat 29.12.1995) saatujen tietojen mukaan Toimiraha Oy:n Avant-kortti on häviämässä pankkien uuden kolikkokortin myötä. Nykyinen Setec Oy:n elektroninen maksujärjestelmä jää kuitenkin pysäköintikäyttöön.
Kilpailuoikeudellinen arvionti
Setec Oy:n määräävä markkina-asema autokohtaisten pysäköintilaitteiden maksujärjestelmien markkinoilla
Kilpailuvirasto katsoo, että Setec Oy:llä on määräävä markkina-asema autokohtaisten pysäköintilaitteiden maksujärjestelmämarkkinoilla Suomessa. Autokohtaisen pysäköintilaitteen valmistaja on pakotettu hankkimaan järjestelmän liityntäkomponentin ja lisenssin Setec Oy:ltä voidakseen valmistaa ja myydä autokohtaista pysäköintilaitettaan Suomen markkinoille, koska Suomessa on käytössä ainoastaan Setec Oy:n elektroninen maksujärjestelmä autokohtaisissa pysäköintilaitteissa. Setec Oy voi järjestelmämonopolin ansiosta toimia markkinoilla ottamatta huomioon kilpailevia autokohtaisten pysäköintilaitteiden valmistajia. Monopoliasemansa vuoksi Setec Oy voi sanella patentoidun järjestelmänsä käyttöoikeuden hinnan ja muut toimitusehdot.
Vaihtoehtojen puuttuminen hyödykkeen kysynnässä
Ainakin lyhyellä aikavälillä Setec Oy on ainoa mahdollinen kauppakumppani autokohtaisia pysäköintilaitteita valmistavalle yritykselle, joka haluaa päästä Suomen markkinoille. Setec Oy:n järjestelmälle ei ole vaihtoehtoja, koska Suomessa ei ole käytössä kuin yksi autokohtaiseen maksulaitteeseen soveltuva maksujärjestelmä. Muita pysäköinnin maksutapoja ei voida pitää järjestelmän korvaavina vaihtoehtoina, sillä autokohtaisen pysäköintilaitteen valmistaja ei voi näiden avulla tulla markkinoille. Käteisellä rahalla toimivan autokohtaisen pysäköintilaitteen käyttö pysäköinnin maksamisessa on mahdotonta, koska kuluttaja maksaa pysäköinnistä omaan maksulaitteeseensa. Autokohtaisella pysäköintilaitteella maksaessa käytetään elektronista rahaa eli toimikorttia, johon on etukäteen ladattu maksuja varten tietty rahamäärä
Vaihtoehtojen puuttuminen hyödykkeen tarjonnassa
Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan po. järjestelmää korvaavaa tarjontaa ei ole tulossa Suomen markkinoille. Pysäköintilaitteiden osalta vaihtoehtoisten maksujärjestelmien käyttöönottamisesta päättävät kunnat, jotka vastaavat pysäköinnin järjestämisestä alueellaan. Kilpailuviraston tiedossa ei ole, että yksikään kunta suunnittelisi ottavansa käyttöön jonkun toisen järjestelmän. Kuntien olisi varsin vaikeaa ylläpitää useita elektronisia maksujärjestelmiä, jotka vaatisivat toisistaan poikkeavia tarkistustapoja.
Korvaavan tarjonnan puuttumiseen vaikuttaa myös se, että alalle tulo vaatii korkeaa teknologista osaamista. Todennäköisesti Suomen markkinoille ei taloudellisesti ajatellen mahdu kuin yksi autokohtaisten maksulaitteiden elektroninen l. toimikorttipohjainen maksujärjestelmä.
Suomi relevanttina maantieteellisenä markkinana
Kilpailuvirasto katsoo, että po. järjestelmän markkinat ovat kansalliset, koska järjestelmän käyttöalue on Suomi eikä ulkomailta ole kysynnän rajoittuneisuuden vuoksi tarjolla käyttöönotettaviksi kilpailukykyisiä vaihtoehtoisia järjestelmiä. Markkinoita ei voi määritellä alueellisiksi, koska järjestelmä on suunniteltu ja mahdollista ottaa käyttöön muuallakin kuin sen nykyisillä käyttöalueilla Helsingissä ja Jyväskylässä.
Setec Oy:n markkinakäyttäytyminen
Setec Oy:n käyttäytyminen maksujärjestelmämarkkinoilla on lisäperuste sille, että kilpailuvirasto on määritellyt relevantit markkinat näin suppeasti. Setec Oy on voinut järjestelmän lisensioinnista kieltäytymällä estää kilpailevien autokohtaisten pysäköintilaitevalmistajien tulon markkinoille. Tällainen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä muistuttavien kilpailutoimien hyväksikäyttö menestyksekkäästi osoittaa, että elinkeinonharjoittajalla on määräävä markkina-asema.
Autokohtaiset pysäköintilaitteet
Maksujärjestelmää koskevasta arvioinnistaan poiketen Kilpailuvirasto katsoo, ettei autokohtaisia pysäköintilaitteita tule määritellä omiksi hyödykemarkkinoikseen, koska laitteelle on olemassa asiakkaiden näkökulmasta korvaavia vaihtoehtoja esim. raaputettavat pysäköintilipukkeet. Setec Oy:n autokohtaisella pysäköintilaitteella maksetaan Helsingissä vain 10 % pysäköinneistä.
Helsingin kaupungin asema
Kilpailuvirasto katsoo, että Helsingin kaupungin ja Setec Oy:n välillä solmitulle yksinmyyntisopimukselle on ollut kilpailunrajoituslain 7 §:n 3 -kohdan mukaisia erityisiä syitä, kuten jäljempänä ilmenee. Tästä syystä virasto pitää tarpeettomana määritellä sitä, onko Helsingin kaupungilla kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin mukainen määräävä markkina-asema.
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
Kilpailunrajoituslain (480/92) 7 § kieltää elinkeinonharjoittajan tai niiden yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Väärinkäyttöä on muun ohella liikesuhteesta pidättäytyminen ilman asiallista syytä, hyvään kauppatapaan perustumattomien asiakkaan toimintavapautta rajoittavien ehtojen käyttäminen sekä määräävän markkina-aseman hyväksikäyttäminen muiden hyödykkeiden tuotantoa ja markkinointia koskevan kilpailun rajoittamiseksi.
Lisensioinnista kieltäytyminen
Setec Oy:llä on patentti kehittämäänsä elektroniseen maksujärjestelmään, jonka liityntäkomponenttina toimii turvamoduuli. Parkit Oy:n mukaan Setec Oy ei ollut suostunut lisensioimaan järjestelmän käyttöoikeutta ja toimittamaan järjestelmän liityntäkomponenttia Parkit Oy:n edeltäjälle Mikrokit Oy:lle. Kilpailuvirastolle toimitetuista Mikrokit Oy:n pöytäkirjoista ilmenee, että Mikrokit Oy oli pitkään yrittänyt aikaansaada Setec Oy:n kanssa sopimuksen, joka mahdollistaisi Mikrokit Oy:n toimikorttipohjaisen pysäköintimaksulaitteiden myynnin Suomessa. Setec Oy on puolestaan vastineessaan esittänyt, että mikäli se suostuisi lisensioimaan järjestelmän käyttöoikeuden kilpailijalle, vaatisi tämä joka tapauksessa pitkät neuvottelut ja soveltuvan rahallisen korvauksen. Edellä mainituista seikoista johtuen Kilpailuvirasto on tutkinut väitettyä lisensioinnista kieltäytymistä ja toimituskieltoa lain 7 § 1- ja 2, ja 5 -kohdan mukaisena mahdollisena määräävän markkina aseman väärinkäyttönä.
Lisensiointivelvoite kilpailuoikeudessa
Patentin haltijalla on pääsääntöisesti yksinoikeus hyödyntää patenttia taloudellisesti, mikä tarkoittaa myös sitä, ettei patentin haltijalla ole pääsääntöisesti velvollisuutta lisensioida käyttöoikeutta patentin kattamaan keksintöön, koska lisensiointi on osa yksinoikeutta (ks. EY:n tuomioistuin, Volvo v Erik Veng n:o 238/87 1988). Tätä pääsääntöä ei kuitenkaan noudateta, jos patentin haltija toimii tavalla, joka kokonaisuutena arvioiden on ennemmin määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä kuin yksinoikeuden välttämätöntä suojaamista ja hyödyntämistä. Markkinoiden rakenne määrää sen, millaisessa tilanteessa lisensioinnista kieltäytyminen voidaan katsoa väärinkäytöksi ja milloin on kyseessä yksinoikeuden välttämätön suojaaminen ja hyödyntäminen (ks. Ey:n tuomioistuin, RTE, BBC, ITP v Commission, no 69/89 1991, n:o 70/809 1991 ja n:o 76/80 1991). Patentinhaltijan kieltäytyminen lisensioinnista voi olla kyseenalaista, jos ilman lisensiointia markkinoiden terve toiminta vaarantuu esimerkiksi siksi, että markkinat eivät pysty täyttämään kuluttajien kysyntää. Lisensioinnista kieltäytymistä arvioidessaan Kilpailuvirasto on ottanut myös huomioon, onko patentinhaltijalla objektiivisesti hyväksyttävä peruste kieltäytymiselleen. Perustelut ovat hyväksyttäviä, jos voidaan vakuuttua siitä, että velvoittaminen lisensiointiin vaikuttaisi innovointihalukkuuteen negatiivisesti, vähentäisi patentinhaltijan taloudellisia mahdollisuuksia kehittää keksintöään tai muutoin estäisi patentinhaltijaa hyötymästä keksinnöstään. Näitä seikkoja tutkiessaan Kilpailuvirasto pyrkii turvaamaan erityisesti markkinoiden dynaamista tehokkuutta.
Järjestelmän ja laitteen yhteensitominen järjestelmän lisensioinnista kieltäytymisellä
Kilpailevat autokohtaisten pysäköintilaitteiden valmistajat eivät ole voineet tuoda laitettaan markkinoille ilman Setec Oy:n järjestelmän liityntäkomponenttia ja järjestelmän lisenssiä. Setec Oy on sitonut kilpailulta suojatun järjestelmän ja kilpailulle alttiin laitemyynnin yhteen ja laajentanut markkinavoimaansa toisille hyödykemarkkinoille.
Setec Oy:n vaikeudet hyödyntää sellaisenaan järjestelmäpatenttia
Kilpailuvirasto on huomioinut harkinnassaan maksujärjestelmän ja laitteen keskinäisen taloudellisen suhteen. Kilpailuvirasto katsoo, että patentoidun järjestelmän taloudellinen hyödyntäminen olisi vaikeutunut kohtuuttomasti ilman järjestelmän määräaikaista sitomista laitekauppaan, mikä on asiallisesti sama asia kuin kieltäytyminen määräajaksi lisensioimasta järjestelmää kilpailevalle laitevalmistajalle. Syynä patentin hyödyntämisen vaikeutumiseen on ollut järjestelmää käyttävien laitemarkkinoiden pienuus. Järjestelmä on suunniteltu autokohtaisia pysäköintilaitteita varten eikä järjestelmälle ole ollut muuta sovellutusta kuin autokohtaiset pysäköintilaitteet. Autokohtaiset pysäköintilaitteet puolestaan kilpailevat markkinoilla useiden muiden pysäköinnin maksutapojen kanssa. Itse järjestelmän välitön hyödyntäminen ulkomaisilla markkinoilla olisi ollut erittäin vaikeaa, koska muualla oli ollut käytössä yhden palveluntarjoajan suljetut maksujärjestelmät ja järjestelmien vaihtaminen Setec Oy:n tarjoamaan monen palveluntarjoajan järjestelmään veisi pitkän ajan.
Jos Setec Oy olisi näille pienille markkinoille tullessaan ollut välittömästi velvollinen lisensioimaan keksintönsä kilpailijalle, olisi Setec Oy:n taloudelliset mahdollisuudet kattaa innovaationsa vaatimat kustannukset ja kehittää keksintöään edelleen saattaneet heikentyä merkittävästi. Setec Oy olisi saattanut estyä kokonaan hyötymästä keksinnöstään taloudellisesti. Tällaisessa markkinatilanteessa välitön velvoittaminen lisensiointiin saattaisi vaikuttaa negatiivisesti innovointihalukkuuteen ja näin heikentää merkittävästi markkinoiden dynaamista tehokkuutta.
Lisensioinnista kieltäytymisen vaikutukset tehokkuuteen ja kuluttajatason markkinoihin
Kilpailuvirasto pitää selvänä, että laitteen ja järjestelmän käyttöoikeuden yhdessä myyminen alentaa jossain määrin tuotannon, jakelun ja markkinoinnin kustannuksia. Yhdessä myyminen antaa myös paremmat mahdollisuudet valvoa turvallisuuden ja laadun säilymistä.
Lisensioinnista kieltäytyminen ei ole vaikuttanut kuluttajatason markkinoihin. Kuluttajilla on ollut valittavana vaihtoehtoisia tapoja maksaa pysäköinnistä. Setec Oy ei ole voinut sanella laitteensa hintaa, vaan laitteen hinnoittelun on määrännyt pääasiallisesti laitteen kysyntä.
Yhteensitomisen ja lisensioinnista kieltäytymisen määräaikaisuus
Kilpailuvirasto on huomioinut harkinnassaan myös sen, että lisensioinnista kieltäytyminen ja komponentin ja laitteen sitominen toisiinsa on ollut vain määräajan kestävää, sillä Setec Oy on syyskuussa 1995 antanut tutkimuspyynnön tehneelle Parkit Oy:lle myönteisen vastauksen Parkit Oy:n tekemään järjestelmää ja komponenttia koskevaan tarjouspyyntöön.
Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten Kilpailuvirasto katsoo, että Setec Oy:n kieltäytymiselle lisensioimasta järjestelmänsä käyttöoikeutta ja kieltäytymiselle toimittamasta järjestelmän liityntäkomponenttia on ollut kilpailunrajoituslain 7 §:n 1 -kohdan mukainen asiallinen syy. Samoilla perusteilla Kilpailuvirasto katsoo, ettei järjestelmä- ja laitemarkkinoiden määräaikaista sitomista toisiinsa ei voida pitää pykälän 2 -kohdan mukaisena hyvään kauppatapaan perustumattomia asiakkaan toimintavapautta rajoittavana ehtona eikä myöskään pykälän 5 -kohdan mukaisena määräävän markkina-aseman hyväksikäyttönä muiden hyödykkeiden tuotantoa tai markkinointia koskevan kilpailun rajoittamiseksi.
Yksinmyyntisopimus
Kilpailunrajoituslain 7 §:n 3 -kohdan mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä pidetään yksinmyynti- tai yksinostosopimusten käyttämistä ilman erityistä syytä. Helsingin kaupunki ja ja Setec Oy ovat solmineet autokohtaisia pysäköintilaitteita ja siinä käytettävää järjestelmää koskevan sopimuksen, jonka yksinmyyntiehto on ollut voimassa vuoden 1996 loppuun asti.
Kilpailurajoituslain 7 §:n 3 -kohdan mukaisesti Kilpailuvirasto pitää eksklusiivisopimuksia määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä, jollei määräävässä markkina-asemassa oleva elinkeinoharjoittaja näytä sopimuksella olevan erityisiä tehokkuusvaikutuksia, joita vähemmän rajoittavalla järjestelyllä ei voida saavuttaa ja joiden hyöty tulee kuluttajan eduksi.
Yksinmyyntijärjestelyssä Setec Oy on ottanut vastuulleen kaupungin Mikrokit Oy:ltä ostamien laitteiden myynnin ja markkinoinnin asiakkaille. Sopimuksen mukaan Setec Oy:n on tullut suunnitella rahakortti, järjestelmän vaatimat ohjelmat sekä turvamoduuli. Kilpailuvirasto katsoo, että määräaikaisen yksinmyyntiehto on ollut hyväksyttävä, koska lähes kaikki järjestelmään ja laitteeseen liittyvät kustannukset ovat sopimuksessa tulleet Setec Oy:n kannettaviksi. Kilpailuvirasto katsoo, että eksklusiivisuutta on tarvittu Setec Oy:lle välttämättömien investointien ja kulujen kattavuuden turvaamiseen kilpailijoiden vapaamatkustukselta. Kilpailuvirasto myös arvioi, että ilman määräaikaista yksinmyyntijärjestelyä yhtä kehittynyt maksujärjestelmä ja sitä käyttävät autokohtaiset pysäköintilaitteet tuskin olisivat tulleet markkinoille. Kilpailuvirasto katsoo, että eksklusiivisuutta on tarvittu houkuttimeksi innovointiin ja riskinottoon. Arvioinnissaan Kilpailuvirasto on lisäksi huomioinut sen, ettei yksinmyyntijärjestely ole vääristänyt kuluttajatason markkinoita, sillä yksinmyyntijärjestely ei ole antanut Setec Oy:lle mahdollisuutta pysäköintilaitteiden kohtuuttomaan hinnoitteluun.
Edellä mainitulla perusteilla Kilpailuvirasto katsoo, että Setec Oy:llä on ollut yksinmyyntisopimuksen käyttämiseen kilpailunrajoituslain 7 §:n 3 -kohdan mukainen erityinen syy. Parkit Oy on myös ilmoittanut, ettei yksinmyyntisopimuksen tutkimisella ole enää Parkit Oy:n kannalta merkitystä.
Kohtuuton hinnoittelu
Parkit Oy on pyytänyt kilpailuvirastoa selvittämään, onko Setec Oy syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 -kohdan mukaiseen kohtuuttomaan tai kilpailua rajoittamiseksi ilmeisesti tarkoittamaan hinnoittelukäytäntöön pyytäessään Parkit Oy:ltä korvaukseksi järjestelmän lisenssistä ja turvamoduulien toimittamisesta 136 markan kappalehinnan. Parkit Oy on katsonut, että kyseisen moduulin kohtuullinen kappalehinta on vain noin 30 – 35 markkaa, koska Setec Oy on saanut hankituksi moduulin tarvittavan prosessorin Motorolalta noin 20 mk:n kappalehintaan. Setec Oy pitää hintaa kohtuullisena, sillä kauppa ei koskisi yksin komponenttia vaan kyse olisi myös Setec Oy:n järjestelmän lisensioimisesta Parkit Oy:lle.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei Setec Oy ole kilpailunrajoituslain 7 § 4 -kohdan mukaisella tavalla väärinkäyttänyt määräävää markkina-asemaansa kohtuuttomalla tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltamisella. Setec Oy on aikaansaanut innovaation, josta sillä on oikeus saada taloudellista hyötyä. Hinnoittelua arvioidessaan Kilpailuvirasto on ottanut huomioon Setec Oy:n selvitykset tuotekehittelyn vaatimista kustannuksista ja sen, että Setec Oy toimii alalla, jossa tarvitaan voittoja tutkimus- ja kehitystyöhön.
Kilpailuviraston näkemyksen mukaan Setec Oy:n pyytämä hinta ei ole kohtuuttoman korkea ottaen huomioon Avant-järjestelmän kassapäätteeseen soveltuvan turvamoduulin myyntihinnan 145 mk/kpl ja sen, että pysäköintilaitteen moduuli on monine erikoistoimintoineen kassalaitteen moduulia kehittyneempi. Kassapäätteitä käyttävät yrittäjät eivät ole olleet yhtä riippuvaisia kuin Parkit Oy elektronisesta maksujärjestelmästä, koska heidän asiakkaansa ovat voineet käyttää myös muita maksutapoja. Vähäisemmästä riippuvuudesta huolimatta he ovat olleet valmiita maksamaan järjestelmän liityntäkomponentista 145 markan kappalehinnan.
Kilpailuviraston hinnoittelua koskevaan arviointiin ovat vaikuttaneet lisäksi Helsingin kaupungin muistioista saadut tiedot, joiden mukaan järjestelmäsuunnittelua koskevaan tarjouskilpailuun osallistuvien kustannukset eivät poikenneet oleellisesti toisistaan sekä se, että kustannusten pohjalta Helsingin kaupunki on arvioinut järjestelmäsuunnittelun hinnan tavalla, joka eroaa vain vähän Setec Oy:n järjestelmän käyttöoikeutta ja turvamoduulia koskevasta hintapyynnöstä.
Toimitusaika, sertifiointivelvoite ja tarjouksen voimassaoloaika
Parkit Oy on kyseenalaistanut Setec Oy:n oikeutta varata pidemmät toimitusajat hankkijoiden toimitusvaikeuksien varalta ja jokaisen laitteenvalmistajan velvollisuutta sertifioida laitteensa ennen sen käyttöönottoa Toimiraha Oy:ssä sekä tarjouksen lyhyttä 30 päivän voimassaoloaikaa. Kilpailuvirasto pitää lueteltuja toimitusehtoja tavanomaisina. Lisäksi Kilpailuvirasto katsoo, että järjestelmän laadun ja toimintavarmuuden vuoksi sertifiointivaatimus on perusteltu. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan kyse ei tässä tapauksessa ole lain 7 §:n 2 -kohdan mukaisista hyvään kauppatapaan perustumattomista asiakkaan toimintavapautta rajoittavista ehdoista.
Saalistushinnoittelu
Parkit Oy on myös kyseenalaistanut Setec Oy:n oikeuden myydä autokohtaista pysäköintilaitetta Helsingissä kappalehintaan 290 markkaa. Hintaan on sisältynyt laitteen lisäksi toimikortti ja ilmaisia pysäköintilippuja. Kilpailuvirasto on edellä todennut, ettei autokohtaisten pysäköintilaitteiden voida katsoa muodostavan relevantteja hyödykemarkkinoita. Kilpailuvirasto myös katsoo, että Setec Oy:n hinnoittelua voidaan pitää normaalina reaktiona autokohtaisten pysäköintilaitteiden huonoon kysyntään. Markkinaolosuhteet pysäköinnin maksutavoissa eivät ole sellaiset, että ne mahdollistaisivat muiden pysäköinnin maksutapojen poissulkemisen puhumattakaan siitä, että Setec Oy voisi myöhemmin kerätä saalistamisen kustannukset monopolituloilla.
Ratkaisu
Setec Oy on autokohtaisten pysäköintilaitteiden Suomen ainoan maksujärjestelmän patentin haltija. Autokohtaisten pysäköintilaitteiden valmistajat ovat riippuvaisia Setec Oy:n maksujärjestelmän käyttöoikeudesta, sillä he tarvitsevat käyttöoikeuden Setec Oy:n järjestelmään voidakseen myydä autokohtaista pysäköintilaitettaan Suomessa. Käteinen raha autokohtaisen pysäköintilaitteen maksutapana ei ole realistinen vaihtoehto, koska laitetta käyttäessä kuluttaja maksaa pysäköinnistä omaan maksulaitteeseensa. Setec Oy:n järjestelmälle ei ole korvaavia vaihtoehtoja Suomen markkinoilla. Setec Oy on näin kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin nojalla määräävässä markkina-asemassa.
Immateriaalioikeuksiin liittyvissä kilpailunrajoitustapauksissa korostuu erityisesti markkinoiden dynaamisen tehokkuuden turvaaminen. Kilpailunrajoituslakia tulkitaan niin, että elinkeinoelämässä säilytetään kannusteet uusien ja parempien tuotteiden kehittämiseen. Tämä on pääasiallinen perustelu sille, miksi Kilpailuvirasto katsoo, etteivät väitetty järjestelmän lisensioinnista kieltäytyminen ja yksinmyyntiehto Helsingin kaupungin ja Setec Oy:n välisessä sopimuksessa ole kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaista määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.
Kilpailuvirasto ei ole katsonut Setec Oy:n patentoidun järjestelmän käyttöoikeuden eikä kuluttajille myydyn autokohtaisen pysäköintilaitteen hinnoittelun olevan lain 7 §:n 4 -kohdan mukaisesti kohtuutonta tai kilpailunrajoittamiseksi ilmeisesti tarkoitettua markkina-aseman hyväksikäyttöä. Käyttöoikeuden hinnoittelun tueksi Kilpailuvirastolle on esitetty Setec Oy:n laskelmia järjestelmän kustannuksista ja hinnoitteluun liittyvää vertailuaineistoa. Autokohtaiset pysäköintilaitteet eivät muiden pysäköinnin maksutapojen vuoksi muodosta relevantteja hyödykemarkkinoita, minkä lisäksi Kilpailuvirasto katsoo, että alennusmyynnin pääasiallinen syy on ollut laitteiden huono kysyntä.
Järjestelmän käyttöoikeuden luovuttamiseen liittyvät Setec Oy:n ehdot ovat olleet tavanomaisia, joten näiden osalta Kilpailuvirasto katsoo, ettei Setec Oy ole käyttänyt lain 7 §:n 2 -kohdan mukaisia hyvään kauppatapaan perustumattomia asiakkaan toimintavapautta rajoittavia ehtoja.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei Parkit Oy:n tutkimuspyyntö anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja poistaa asian käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 § ja 7 §
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Mikäli Kilpailuvirasto ei tee esitystä kilpailunrajoituksen käsittelemiseksi Kilpailuneuvostossa, sen voi kilpailunrajoituksista annetun lain 13 §:n mukaan tehdä elinkeinonharjoittaja, jota kilpailunrajoitus välittömästi koskee, tai elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien valvomiseksi toimiva yhteisö.