Asianosaiset
Suomen Autokatsastus Oy
Kemin Katsastus Oy
Autokatsastus Kateka Oy
Katsastus E. Kovalainen Oy
Joensuun Autotesti ja Katsastus Oy
Asian vireilletulo
Kemin Katsastus Oy, Autokatsastus Kateka Oy, Katsastus E. Kovalainen sekä Joensuun Autotesti ja Katsastus Oy ovat 10.7.1996 saapuneissa toimenpidepyynnöissään pyytäneet Kilpailuvirastoa selvittämään, käyttääkö Suomen Autokatsastus Oy (jäljempänä SAUK) epäiltyä määräävää markkina-asemaansa väärin alihinnoittelemalla katsastuspalvelunsa niillä paikkakunnilla, joissa sillä on kilpailijoita.
Asian selvittäminen
Hankitut selvitykset
Kilpailuviraston edustajat selvittivät 30.10.1996 SAUK:in pääkonttoriin tehdyllä yrityskäynnillä SAUK:in organisaatiota, toimintaa sekä sen asemaa katsastuspalvelujen markkinoilla. Lisäksi Kilpailuvirasto on saanut vastineen ja selvityksen SAUK:ilta 7.1.1997.
Kilpailuvirasto lähetti 29.11.1996 kyselyn yksityisille katsastusasemille (27 kpl) selvittääkseen SAUK:in markkina-asemaa, katsastustoiminnan kilpailutilannetta ja kilpailun luonnetta alueellisesti ja paikallisesti. Yhteensä 15 katsastusasemaa vastasi kyselyyn.
Katsastustoimintaa säätelevä erityislainsäädäntö
Ennen vuotta 1994 liikenneministeriön alainen Autorekisterikeskus hoiti kaiken katsastustoiminnan. Laki ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvista (1371/93) tuli voimaan 1.1.1994 ja mahdollisti yksityisten katsastustoimipaikkojen perustamisen.
Lain mukaan ajoneuvojen katsastukseen ja niihin liittyviin tehtäviin sekä tietojen syöttöön ajoneuvorekisteriin tarvitaan toimilupa. Luvan myöntää liikenneministeriö. Toimilupa on katsastustoimipaikkakohtainen ja siinä voidaan asettaa ehtoja. Lupa tulee myöntää hakijalle, joka on luotettava, asiantunteva, vakavarainen ja riippumaton. Hakijan on myös kyettävä varmistamaan toiminnan riittävän korkea laatu ja asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu sekä huolehtimaan asianmukaisesta tietosuojasta.
Toimilupa myönnetään hakemuksen perusteella ajoneuvojen lajin ja katsastuslajin mukaan seuraavasti rajoitettuna:
- kaikkia ajoneuvoja koskevat vuosikatsastukset, pakokaasutarkastukset ja muut ajoneuvojen kuntoa koskevat tarkastukset; tai
- kaikkia ajoneuvoja ja katsastuslajeja koskevat katsastukset tyyppikatsastusta ja EY-tyyppihyväksymistä lukuun ottamatta.
Toimiluvan mukaisen katsastustoiminnan voi aloittaa sen jälkeen, kun valvontaviranomainen on todennut toimitilat pysyviksi ja toimintaan soveltuviksi, hyväksynyt katsastuslaitteet, todennut riittävän pysyvän henkilökunnan sekä todennut olosuhteiden muutenkin vastaavan vaatimuksia. Valvontaviranomaisena toimii Ajoneuvohallintokeskus.
Toimiluvan haltijan on suoritettava katsastukset ajoneuvon merkistä, mallista, käyttöönottoajankohdasta ja muista vastaavista seikoista riippumatta. Katsastuksista perittävät maksut eivät saa olla riippuvaisia edellä mainituista seikoista.
Siirtymäsäännöksen mukaan vuonna 1994 myönnettiin toimilupia vain sellaisiin kuntiin, joiden etäisyys lähimmästä Autorekisterikeskuksen vakinaisesta katsastustoimipaikasta oli vähintään 30 kilometriä, mutta vuodesta 1995 toimilupia on myönnetty myös niille paikkakunnille, joilla on ollut toiminnassa Autorekisterikeskuksen katsastustoimipaikka.
Katsastuspalvelut
Katsastustoimipaikan lupa voi olla joko suppea tai koskea kaikkia katsastuslajeja lukuun ottamatta tyyppikatsastusta ja EY-tyyppihyväksymistä. Suppeampi vaihtoehto sisältää kaikkien ajoneuvojen vuosikatsastukset, pakokaasutarkastukset ja muut ajoneuvojen kuntoa koskevat tarkastukset. Laajempi vaihtoehto sisältää näiden lisäksi rekisteröintikatsastukset ja muutoskatsastukset sekä ajoneuvon rekisteröinnin. Katsastustoimipaikalla tulee olla valmius suppeamman vaihtoehdon katsastuksiin ja tarkastuksiin. Siten minkään yrityksen ei ole mahdollista toimia kapeammalla tuotevalikoimalla, esimerkiksi tekemällä pelkkiä henkilöautojen vuosikatsastuksia. Katsastustoimilupa myönnetään ensin suppeana, mutta puolen vuoden toiminnan jälkeen yrittäjä voi anoa laajaa toimilupaa, joka automaattisesti myönnetään, jos laajan toimiluvan saannin ehdot täyttyvät. Laajan toimiluvan ehtona on pätevyys suorittaa rekisteröintipalveluita. Lisäksi katsastusasemalla tulee olla rekisteröinnin suorittamiseen tarvittavat ATK-laitteet ja katsastuslaitteet kuten ajoneuvovaaka.
Pakokaasupäästöjen sekä paineilmajarrujen yhteensovittamisen ja perävaunun vetokytkimen tarkastuksia voivat hoitaa muutkin kuin katsastustoimiluvan saaneet katsastusasemat.
Suomen Autokatsastus Oy
Valtion liikelaitoksena vuodesta 1993 toiminut Autorekisterikeskus yhtiöitettiin vuoden 1996 alussa, jolloin toimintansa aloitti valtion kokonaan omistama Suomen Autokatsastus Oy. Viraomaistoiminnat, kuten autorekisteröinti ja verotus, siirrettiin Ajoneuvohallintokeskukselle. SAUK hoitaa toistaiseksi edelleen kuljettajatutkintojen vastaanoton ja opetuksen valvonnan.
SAUK:n liiketoiminnassa maa on jaettu neljään katsastusalueeseen, joita johtavat myyntijohtajat. Paikalliset katsastusasemat, joita joulukuussa 1996 oli 98, muodostavat talousalueittain alueelliset tiimit. Lisäksi on 40 sivutoimipistettä. Yhtiön palveluksessa on 1057 henkilöä, joista 1008 kenttäorganisaatiossa ja 49 pääkonttorissa. Yhtiön arvioitu liikevaihto vuonna 1996 on 280,5 milj. markkaa. (Autorekisterikeskuksen liikevaihto vuonna 1995 oli 411,9 milj. markkaa ja 1994 397,2 milj. markkaa). Ajoneuvojen katsatuspalvelujen osuus kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 1996 SAUK:n arvion mukaan 74,0 %, ajoneuvojen rekisteröintipalvelujen 9,7 %, kuljettajantutkintopalvelujen 10,8 %, Autotohtori- ja Prosecur-tuotteiden 3,7 % ja muun myynnin 1,7 %.
Katsastuspalveluiden markkinat Kemissä ja Joensuussa sekä muualla maassa
Ajoneuvon katsastus on lakisääteinen velvollisuus, joka perustuu tieliikennelain 84 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan ajoneuvon käyttö liikenteessä on kielletty, jollei sitä ole katsastettu. Normaalitapauksessa ajoneuvon katsastus suoritetaan vain kerran vuodessa. Suomessa suoritetaan vuositttain noin 1,7-1,8 milj. vuosikatsastusta. Enemmistö näistä autoista on yksityishenkilöiden omistuksessa.
Kemissä vuosikatsastuksen osalta SAUK:lla on kaksi kilpailijaa, joiden markkinaosuus oli SAUK:n antamien tietojen mukaan joulukuussa 1996 yhteensä 45,3%, joten SAUK:n osuus oli 54,6%. Koko vuonna kilpailijoilla oli 41,8 %:n ja SAUK:lla 58,2 %:n markkinaosuus. SAUK:n selvityksen mukaan Kemissä kilpailua käydään erityisesti maineella katsastuksen laadusta ja hyväksymisperusteista. Kilpailijoiden hinnottelu on Kemissä ollut SAUK:a alhaisempi, ja SAUK katsookin, että hintaa on käytetty Kemissä kilpailukeinona.
Joensuussa SAUK:n kahdella toimipisteellä on kolme kilpailijaa ja katsastuksen kilpailutilanne on alueella kireä. Yritykset kilpailevat hinnan lisäksi erityisesti toimitilojen siisteydellä ja viihtyvyydellä, sijainnilla sekä palvelun laadulla. Kilpailijoiden markkinaosuus oli joulukuussa 1996 yhteensä 73,5 % ja SAUK:n 26,6 %, koko vuonna kilpailijoilla oli 69,4 %:n ja SAUK:lla 30,6 %:n osuus.
SAUK:n markkinaosuus koko maan vuosikatsastuksista (sekä kevyt että raskas kalusto) oli joulukuussa 1996 ajoneuvorekisteristä saatujen tietojen perusteella noin 81,8%. Paikkakunnilla, joilla SAUK:lla on kilpailua, markkinaosuus on keskimäärin 66,3%. Markkinaosuus on laskenut tasaisesti vuoden 1995 joulukuusta vuoden 1996 joulukuuhun yhteensä noin 6,9 prosenttiyksikköä, mutta kilpailupaikkakunnilla lasku on ollut suurempaa. SAUK:n arvioiden mukaan jo yli puolet ajoneuvoista katsastetaan tällä hetkellä kilpailun alaisilla paikkakunnilla. Paikkakuntia, joilla SAUK:lla on kilpailua, on tällä hetkellä 21. Näistä kahdeksalla SAUK:n aseman tai asemien markkinaosuus vuosikatsastuksissa on alle 60 %, kuudella näistä se on 60-70 % ja viidellä 70-80 %. Ajoneuvohallintokeskuksesta saadun arvion mukaan vuoden 1997 loppuun mennessä Suomessa tullee olemaan noin 40 yksityistä katsastusasemaa, kun niitä vuoden 1996 lopussa oli 27.
SAUK:lla ei ole varsinaisessa katsastustoiminnassa koko maan alueella toimivia kilpailijoita, vaan yksityiset katsastusyritykset kilpailevat SAUK:n paikallisten katsastusasemien kanssa. SAUK:n selvityksen mukaan useimmilla paikkakunnilla on vain yksi kilpailija, joten se on tällöin luonnollisesti myös paikkakunnan keskeisin kilpailija.
Pakokaasupäästöjen tarkastuksissa SAUK:lla samoin kuin muillakin katsastusyrityksillä on huomattavia ja valtakunnallisia kilpailijoita. Tällaisia ovat mm. automaahantuojien merkkikorjaamot, suuret valtakunnalliset autoliikkeet, huoltamoketjut sekä alan erikoiskorjaamot. Paineilma- ja vetolaitteiden tarkastuksissa SAUK:lla on samoin paikallisesti erittäin huomattavia kilpailijoita, jotka ovat lähinnä raskaan kaluston merkki- ja erikoishuoltamoita.
Väitetyn alihinnoittelun selvittäminen
Tutkimuspyyntöjen mukaan SAUK on pyrkinyt lisäämään markkinaosuuttaan Kemin ja Joensuun katsastuspalvelumarkkinoilla alihinnoittelemalla tarjoamansa katsastuspalvelut. Niillä paikkakunnilla, joilla kilpailua ei ole, SAUK:n hinnoittelu on toimenpidepyyntöjen mukaan normaalia. Esimerkkinä alihinnoittelusta toimenpidepyynnön tekijät ovat lähettäneet toimenpidepyyntönsä liitteenä SAUK:n käyttämiä lehtimainoksia kyseisiltä kilpailupaikkakunnilta.
Selvityksessään SAUK on perustellut hinnoittelu- ja alennuskäytäntöään Kemissä ja Joensuussa. Kemin alueella kilpailijat aloittivat toimintansa heti SAUK:n hintoja alhaisemmilla hinnoilla ja alempia hintoja myös mainostettiin voimakkaasti. SAUK katsoo, että kilpailupaineen takia myös SAUK:n asemat ovat joutuneet laskemaan hintojaan. Tämä on kuitenkin koskenut Kemissä vain jälkitarkastusmaksuja sekä raskaiden yhdistelmien maksuja. Vuosikatsastuhintoja ei SAUK:n mukaan ole alennettu.
Kevyen kaluston vuosikatsastus yksityisillä katsastusasemilla Kemissä maksaa 100 mk sisältäen pakokaasupäästömittauksen. Jälkitarkastusmaksua ei ole peritty. Raskaan yhdistelmäajoneuvon katsastushinta kilpailijoilla on SAUK:n arvioiden mukaan 900 mk ja kevyen kaluston dieselpakokaasumittauksen 90 mk.
SAUK:n Kemin alueen asemilla kevyen kaluston vuosikatsastus maksaa 110 mk ja bensiinipakokaasumittaus 30 mk. Jälkitarkastusmaksuja ei ole vuonna 1996 peritty loppukeväästä lähtien, mutta sittemmin Kemin asemilla on ryhdytty jälleen perimään normaalin hinnaston mukaisia jälkitarkastusmaksuja. Raskaan yhdistelmän hinta on 1.000 mk ja kevyen kaluston dieselsavutusmittaus maksaa normaalin hinnaston mukaisesti 100 mk, raskaan kaluston mittaus maksaa vastaavasti 140 mk.
SAUK on myöntänyt Kemissä yhdelle autoliikkeelle alennuksen katsastusmaksuista, koska kyseisen autoliikkeen autojen katsastuksista saadaan sellaisia tehokkuushyötyjä, joilla hinnanalennus voidaan kompensoida.
Joensuussa hintakilpailu alkoi SAUK:n selvityksen mukaan kesällä 1995 Autokatsastus Kateka Oy:n ilmoitettua vuosikatsastushinnaksi kevyelle kalustolle 100 mk ja kuorma-autolle 180 mk sekä muutoinkin kauttaaltaan alemman hinnaston SAUK:n hinnastoon nähden. Katsastus E. Kovalainen Oy markkinoi puolestaan näkyvästi raskaan kaluston vuosikatsastuspakettia 250 mk:lla sisältäen vuosikatsastuksen ja dieselsavutusmittauksen.
SAUK:n Joensuun asema kokeili syksyllä 1995 tarjousta pakokaasupäästöjen mittauksista, mutta vuoden 1996 alusta palattiin normaaleihin hinnastohintoihin. SAUK:n avattua Joensuun-Voimatien katsastusaseman keväällä 1996 kilpailijat ryhtyivät markkinoimaan voimakkaasti kevyen kaluston vuosikatsastusta 100 mk:lla sekä ilmaista jälkitarkastusta. Kilpailupaineen pakottamana SAUK joutui seuraamaan hintakehitystä kilpailijoiden perässä ja alensi kevyen kaluston vuosikatsastushinnan Voimatien asemalla 100 mk:aan ja jälkitarkastushinnan 30 mk:aan.
Tällä hetkellä kevyenkaluston vuosikatsastuksen hinta yksityisillä asemilla on vakiintunut 100 mk:n tasolle. SAUK:n Joensuun asemalla kyseinen vuosikatsastus on maksanut 110 mk, bensiinipäästömittaus 30 mk ja dieselsavutusmittaus 100/140 mk. Joensuu-Voimatien asemalla hinta on ollut 100 mk, mutta 30.12.1996 alkaen se on maksanut 110 mk. Bensiinipäästömittaus on ollut ilmainen ja dieselsavutusmittaus on maksanut 80 mk, mutta 30.12.1996 alkaen mittaushinnat ovat SAUK:n olleet yleisen hinnaston mukaisia (30/100 mk).
Muualla maassa SAUK:n kevyen kaluston katsastuksen hinta on tällä hetkellä SAUK:n yleisen hinnaston mukainen 120 mk tai 110 mk. Paikkakunnilla, joilla SAUK:lla ei ole kilpailua, hinta on 130 mk. Drive in-katsastus on 10 mk kalliimpi. Alennuksia SAUK on myöntänyt tehokkuussyistä suurasiakkailleen. Pääosin voidaan todeta SAUK:n kuitenkin seuraavan yleisen hinnastonsa mukaista hinnoittelua.
Muualla maassa yksityisillä katsastusasemilla kevyen kaluston vuosikatsastuksen hinta vaihtelee 95 mk:n, 100 mk:n ja 110 mk:n välillä. Jälkitarkastusmaksut puolestaan maksavat 50 mk:sta 80 mk:aan.
Katsastuspalveluliiketoiminnassa ei ole SAUK:n selvityksen mukaan merkittäviä alalletulon esteitä, vaikka katsastustoiminta onkin luvanvaraista liiketoimintaa. Katsastusluvan myöntäminen ei perustu tarveharkintaan, vaan edellyttää hakijan täyttävän tietyt laissa määritellyt peruskriteerit. Katsastustoiminnan aloittaminen ei myöskään vaadi huomattavia pääomainvestointeja, vaan suurimman kustannuserän muodostavat työvoimakustannukset. Tarvittavat rakennukset ja laitteet katsastusyrittäjän on mahdollista vuokrata, jolloin toimintaan sitoutuu vähemmän pääomaa.
SAUK katsoo selvityksessään, että sillä ei ole kilpailijoihin nähden mitään teknistä, oikeudellista tai strategista kilpailuetua, jota yrityksen kilpailijat eivät pystyisi korvaamaan jäljittelemällä tai kehittämällä muunlaisia omia kilpailuetuja. Selvityksessään SAUK toteaa, että katsastusten hintataso Suomessa on kansainvälisesti verrattuna alhainen ja katteet sitä kautta varsin alhaisia. Tämän vuoksi hinnasta ei ole muodostunut merkittävää kilpailutekijää. Valtaosalla SAUK:n kilpailijoista on hieman SAUK:a alemmat hinnat. SAUK:n asemat ovat yleisesti ottaen joko pidättäyneet kokonaan hintojen alennuksista tai sitten liukuneet hieman kilpailijoiden hinnoittelun suuntaan paikkakunnan markkinahinnan kehityksen mukaan. Näin on SAUK:n mukaan tapahtunut juuri Kemissä ja Joensuussa.
Sitä, että hinnasta ei ole muodostunut merkittävää kilpailutekijää, SAUK selittää sillä, että ylipäätään kyse on 100-150 mk:n tuotteesta, joka ostetaan keskimäärin kerran vuodessa. Autoilijan vuotuisissa autoon liittyvissä kustannuksissa katsastuksen hinnan pienillä eroilla on siten niin vähäinen merkitys, ettei katsastuspalvelua sen vuoksi kannata etsiä kaukaa. SAUK katsoo näin ollen, että muut tekijät, kuten esimerkiksi katsastusaseman sijainti, ajallinen saatavuus ja luotettavuus, ovat merkityksellisempiä kilpailutekijöitä.
SAUK on selvittänyt myös kustannusrakennettaan eri alueilla ja suhteessa kilpailijoihinsa. Kilpailijoiden ja SAUK:n kustannusrakenteet ovat SAUK:n selvityksen mukaan erilaisia, sillä kilpailijat toimivat yleensä vuokratiloissa, jotka on mitoitettu juuri toimintaan sopivaksi. Osalla kilpailijoista on lisäksi raskaan kaluston katsastuksen tilat erillään, yleensä vuokrattuna tuntiveloitusperiaatteella joltakin korjaamolta tai liikennöitsijältä. SAUK:n asemat puolestaan toimivat useimmiten nimenomaan katsastustarkoituksiin rakennetuissa katsastusasemarakennuksissa, jotka ovat SAUK:n omistuksessa. Nämä asemat on rakennettu valtion katsastusmonopolin aikana, joten ne on mitoitettu koko paikkakunnan ajoneuvomäärää varten. Asemien hoito- ja ylläpitokustannukset ovat näin ollen SAUK:n arvioiden mukaan suhteellisen suuria, ja toimitilakustannukset hyvin kiinteitä, kun ne kilpailijoilla ovat muuttuvia, katsastusmääriin perustuvia.
SAUK:n kilpailijat ovat myös tyypillisesti hyvin yrittäjävetoisia. Niillä on yleensä vain vähän palkattua henkilökuntaa, kun SAUK:n toiminta sitä vastoin perustuu puolestaan kokonaan palkatun henkilökunnan käyttöön. Tämä merkitsee sitä, että kilpailijoiden henkilökustannukset ovat huomattavasti SAUK:a joustavammat. SAUK:n arvion mukaan sen henkilökustannusten osuus on keskimäärin noin 50-60 % liikevaihdosta.
SAUK:n selvityksessä todetaan vuosikatsastuksen olevan massatuote, jonka hinnoittelu perustuu lähinnä keskimääräisiin kyseiseen tuotteeseen laskennallisesti kohdistettuihin kustannuksiin. Merkittävin kustannuserä ovat palkkakustannukset, jotka lasketaan keskimääräisen suoritusajan ja palkan perusteella. SAUK esittää selvityksessään laskelman kevyen kaluston vuosikatsastuksen keskimääräisestä hinnasta ja sen mukaan SAUK ei hinnottele vuosikatsastuksiaan alle keskimääräisten kustannusten.
Joillakin katsastusasemilla kevyen kaluston vuuosikatsastushinta on tällä hetkellä yleistä hinnastoa kymmenen markkaa korkeampi, mikä perustuu SAUK:n selvityksen mukaan kyseisten katsastusasemien korkeampiin kiinteisiin kustannuksiin suhteessa katsastussuoritteiden määrään. Selkeyden ja tasapuolisuuden vuoksi SAUK on kohdistanut kustannuslisän useimmiten kevyen kaluston vuosikatsastushintaan. Pääosin nämä katsastusasemat ovat syrjäseutujen katsastusasemia. SAUK on lisäksi ilmoittanut pyrkivänsä siihen, että jokainen sen asema on kannattava ja että tappiollista toimintaa ei tulla jatkamaan pitkällä aikavälillä.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Relevantit markkinat ja SAUK:n määräävä markkina-asema
Arvioinnin lähtökohdat
Kilpailunrajoituksista annetun lain (480/92) 3 §:n mukaan määräävä markkina-asema katsotaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.
Määräävä markkina-asema ilmenee tietyillä asiallisilla ja alueellisilla hyödykemarkkinoilla. Relevantit markkinat määritellään kussakin tapauksessa toisaalta tuotteiden ja toisaalta markkina-alueen maantieteellisen laajuuden mukaan. Hyödykemarkkinoiden asiallisessa määrittelyssä on selvitettävä, mitkä hyödykkeet ovat asiakkaiden näkökulmasta siinä määrin samanarvoisia, että niitä voidaan pitää toisiaan korvaavina hyödykkeinä. Määräävä markkina-asema voi kattaa koko maan tai jonkin alueen. Markkinoiden alueellisen eriytymisen suhteen ratkaisevan kriteerin muodostavat todelliset taloudelliset kilpailuolosuhteet.
Määräävä markkina-asema ei edellytä täydellistä monopoliasemaa ja täydellistä kilpailun puuttumista. Yrityksellä on määräävä markkina-asema, mikäli sillä on taloudellisesti merkittävä joukko asiakkaita, joille kilpailijat eivät pysty tarjoamaan kilpailukykyistä vaihtoehtoa riittävän nopeasti. Olennainen kriteeri on nimenomaan asiakkaiden näkökulma; asiakkaat ovat eri tavoin riippuvaisia määräävässä markkina-asemassa olevasta elinkeinonharjoittajasta, mikä ilmenee esimerkiksi siten, että he joutuvat hankkimaan hyödykkeensä määräävässä asemassa olevalta elinkeinonharjoittajalta korvaavien tai taloudellisesti kilpailukykyisten vaihtoehtojen puuttumisen vuoksi.
Elinkeinonharjoittajan määräävän markkina-aseman toteamisessa avainkysymys on se, miten tämän elinkeinonharjoittajan markkinaosuus on suojattu kilpailulta. Sitä arvioitaessa otetaan huomioon kaikki ne tekijät, joiden vuoksi kilpailijat ovat heikommassa asemassa kuin määräävässä asemassa oleva yritys. Tällaisia tekijöitä ovat mm. oikeudelliset syyt, mittakaavaedut, alan pääomavaatimusten suuruus, yritysten taloudelliset voimavarat ja kustannusten uponneisuus. Oikeudelliset syyt perustuvat lainsäädännön kautta muodostuneeseen määräävään markkina-asemaan. Esimerkiksi toimiluvat saattavat aikaansaada tilanteen, jossa yksittäinen yritys voi määrätä tietyn hyödykkeen valmistuksesta tai markkinoinnista.
Relevantit markkinat
Relevantit hyödykemarkkinat
Relevantit hyödykemarkkinat ovat tässä tapauksessa ajoneuvonkatsastuspalveluiden markkinat, joihin lasketaan kuuluvaksi kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen vuosikatsastus ja näiden jälkitarkastukset, ajoneuvon rekisteröintikatsastukset ja niiden jälkitarkastukset, muutos- ja kytkentäkatsastukset, kevyiden ja raskaiden bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen pakokaasupäästömittaukset sekä ajoneuvojen rekisteröintipalvelut.
Relevanttien hyödykemarkkinoiden määrittelyssä tärkein kriteeri on palveluiden korvattavuus. Asiakkaiden kulkuneuvojen katsastustarve perustuu tieliikennelakiin, jonka mukaan ajoneuvon käyttö liikenteessä on kielletty, jollei sitä ole katsastettu. Se, minkälaiset katsastuspalvelut ovat kuluttajien näkökulmasta samanarvoisia, on riippuvainen siitä, minkätyyppisiä palveluja eri katsastusyrittäjät tarjoavat eli minkälainen palveluvalikoima asemilla keskenään verrattuna on. Katsastustoimiluvan hakijoille myönnetään ensin ns. suppea toimilupa, mutta puolen vuoden jälkeen katsastusyrittäjä voi hakea laajaa toimilupaa, joka automaattisesti myönnetään, jos katsastusasema täyttää laajan toimiluvan vaatimat ehdot. Koska suurimmalla osalla katsastusasemia on laajan toimiluvan katsastusoikeudet, Kilpailuvirasto katsoo, että katsastusyritysten tarjoamat katsastuspalvelut ovat keskenään samankaltaisia ja näin ollen asiakkaan näkökulmasta toisiaan korvaavia.
Relevantit maantieteelliset markkinat
Maantieteellisten markkinoiden määrittelyssä otetaan huomioon tarkastelun kohteena olevien yritysten toiminta-alue ja myös ne alueet, joilla asiakkaiden on mahdollista solmia taloudellisesti realistisia vaihtoehtoisia liikesuhteita. Maantieteellisten markkinoiden laajuutta voidaan arvioida myös eri alueiden välisten todellisten kauppavirtojen perusteella.
Tavanomainen katsastuspalvelutoiminta on luonteeltaan paikallista, sillä polttoainekustannusten ja ajankäytön optimoinnin takia ei kannata lähteä auton katsastukseen vieraalle paikkakunnalle, jos omalla paikkakunnalla on katsastustoimipaikka. Paikallisuus ei kuitenkaan tässä yhteydessä tarkoita välttämättä vain yhtä paikkakuntaa, vaan kulloinkin kyseessä olevan seudun luonnollista asiointialuetta, ja koska katsastuskilpailu on keskittynyt lähinnä suuriin tai keskisuuriin kaupunkeihin, paikallisuudella tarkoitetaan lähinnä näitä kaupunkeja ympäristökuntineen.
Joissain tapauksissa luonnollinen asiointialue saattaa käsittää useitakin kaupunkeja kuten esimerkiksi Suur-Helsingin alueella, jossa kuluttajien asiointialueeseen voidaan lukea kuuluvaksi Helsingin, Vantaan, ja Espoon kaupungit sekä näiden lähikunnat. Pohjois-Suomessa asiointisäde voi olla hyvinkin laaja, kuten esimerkiksi Kolarin, Rovaniemen, Kemijärven ja Sodankylän kohdalla. Oleellista paikallisten autokatsastuspalveluiden markkinoiden erottamisessa on siten kuluttajien asiointisäde, ja näin ollen relevantit markkinat joudutaan määrittelemään aina paikkakuntakohtaisesti luonnollisen asiointialueen mukaan. Joensuun alueen relevantit maantieteelliset markkinat muodostuvat Joensuun kaupungista ympäristökuntineen ja vastaavasti Kemin alueen relevantteihin maantieteellisiin markkinoihin voidaan lukea kuuluvaksi Kemin kaupungin lisäksi Keminmaan ja Tornion seudut.
SAUK:n määräävä markkina-asema
SAUK:n markkina-asema Kemissä, Joensuussa ja muualla maassa
Kemin alueella toimii SAUK:n lisäksi kaksi yksityistä katsastusasemaa, Kemin Katsastus Oy ja Autotesti E. Vittaniemi Ky. Edellä määritellyillä relevanteilla markkinoilla SAUK:n markkinaosuus Kemissä vuonna 1996 oli 58,2 % ja yksityisillä loput.
Joensuussa markkinaosuudet jakaantuivat vuonna 1996 siten, että SAUK:lla oli 30,6 % ja yksityisillä kilpailijoilla, Autokatsastus Kateka OY:llä, Joensuun Autotesti ja Katsastus Oy:llä ja Katsastus E. Kovalainen Oy:llä yhteensä 69,4 % markkinoista.
Muualla maassa on useita alueita, joilla SAUK ei vielä kohtaa kilpailua. Näistä alueista voidaan mainita Porvoon-Loviisan-seutu, Lohjan-Karkkilan-Tammisaaren-seutu, Salon-Loimaan-Forssan-seutu, Lieksan-Nurmeksen-seutu, Varkauden-Pieksämäen-Suonenjoen -seutu, Savonlinnan ja Rovaniemen seudut, Sodankylän ja Kolarin seudut, Ylivieskan-Raahen-Haapajärven-Pulkkilan-seutu, Kokkolan-Pietarsaaren-seutu, Vaasan-Kristiinankaupungin-seutu ja Seinäjoen seutu. Näillä alueilla SAUK:n markkinaosuus on lähes 100 %.
Markkinaosuuksien lisäksi elinkeinonharjoittajan markkina-aseman arvioinnissa otetaan huomioon myös alalletulon esteet, tarjonnan korvattavuus, potentiaalinen kilpailu ja elinkeinonharjoittajan koko sekä taloudelliset ja tekniset resurssit.
Katsastuspalveluliiketoiminnassa ei ole merkittäviä alalletulon esteitä. Vaikka katsastustoiminta on luvanvaraista liiketoimintaa, luvan myöntäminen ei perustu tarveharkintaan, vaan edellyttää hakijan täyttävän tietyt laissa määritellyt peruskriteerit. Katsastustoiminnan aloittaminen ei myöskään vaadi huomattavia pääomainvestointeja, vaan suurimman kustannuserän muodostavat työvoimakustannukset.
SAUK on Suomen ainut valtakunnallinen katsastusalan yritys, jonka toiminta kattaa käytännöllisesti katsoen koko Suomen. Se on kooltaan olennaisesti suurempi kuin sen alueelliset kilpailijat ja sillä on käytettävissään suuryrityksen tarjoama tekninen ja taloudellinen tuki.
SAUK:n markkinaosuus Kemin ja Joensuun seuduilla ei kuitenkaan ole niin suuri, että merkittävien alalletulon esteiden puuttuessa SAUK voisi hinnoitella palvelunsa kilpailijoistaan riippumatta. Myöskään kyseisten markkinoiden toiminta ei viittaa siihen, että SAUK pystyisi ohjaamaan alan hintatasoa ja toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttamaan kilpailuolosuhteisiin Kemin ja Joensuun katsastuspalveluiden markkinoilla. SAUK:lla ei siten ole alueellista määräävää markkina-asemaa Kemin ja Joensuun katsastuspalveluiden markkinoilla.
SAUK:n menettelytapojen arviointi
Arvioinnin lähtökohdat
Laissa kilpailunrajoituksista (480/92) kielletään määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Lain 7 §:n 4 ja 5 kohtien mukaan väärinkäyttönä pidetään kohtuuttoman tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltamista tai määräävän markkina-aseman hyväksikäyttämistä muiden hyödykkeiden tuotantoa tai markkinointia koskevan kilpailun rajoittamiseksi.
Koska SAUK:lla ei ole alueellista määräävää markkina-asemaa Kemin ja Joensuun katsastuspalveluiden markkinoilla, sen väitettyä alihinnoittelua näillä kyseisillä seuduilla ei voida tarkastella kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 4 kohdan perusteella.
SAUK on suurin autokatsastuspalveluja tarjoavista yrityksistä ja sillä on siinä määrin merkittävää toimintaa useilla eri paikkakunnilla Suomessa, että se on jollakin muulla seudulla kuin Kemin ja Joensuun seuduilla määräävässä markkina-asemassa. Tällä perusteella Kilpailuvirasto on selvittänyt, onko SAUK menetellyt tavalla, jota voidaan pitää kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 5 kohdassa kiellettyyn toisen toimialan kilpailun rajoittamiseen rinnastettavana.
Lainkohdan perustelut ja Kilpailuviraston aikaisempi soveltamiskäytäntö huomioon ottaen ristiinsubvention ja sen avulla toteutetun alihinnoittelun tai muun kilpailua rajoittavan menettelyn pitäminen lainkohdassa tarkoitettuna määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä edellyttää, että1) kyseisen menettelyn vaatimat voimavarat on hankittu määräävän markkina-aseman turvin ja niiden siirtäminen tuetulle toimialalle on niin jatkuvaa ja mittavaa, että se merkitsee ylivertaista kilpailuetua muihin viimeksi mainitulla toimialalla toimiviin kilpailijoihin nähden ja 2) kyseisen menettelyn tarkoituksena on määräävän markkina-aseman saavuttaminen tuetulla toimialalla tai sen väistämättömänä seurauksena on kilpailun niin olennainen poissulkeutuminen tai rajoittuminen, että uuden toimialan valtaaminen ja sitä kautta määräävän markkina-aseman laajentaminen käy periaatteessa mahdolliseksi taikka että menettely muutoin merkittävässä määrin vääristää alan elinkeinorakennetta ja johtaa sitä kautta toimialan tehokkuuden pitkäaikaiseen vähenemiseen.
Tämäntyyppistä toisilla relevanteilla markkinoilla tapahtuvaa hinnoittelun avulla toteutettua kilpailun rajoittamista voidaan arvioida periaatteessa samalla tavalla kuin kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 4 kohdassa tarkoitettua saalistushinnoittelua. Näin ollen sen toteaminen edellyttää, että 1) yrityksen perimät hinnat alittavat rajakustannukset tai keskimääräiset muuttuvat kustannukset, mutta joissakin tapauksissa myös silloin, kun hinnat alittavat yrityksen keskimääräiset kokonaiskustannukset, ts. muuttuvat ja kiinteät kustannukset yhteenlaskettuina, mikäli muut olosuhteet viittaavat kilpailijoiden määrätietoiseen poissulkemiseen ja 2) alan markkinaolosuhteet ovat menettelyn seurauksena muuttuneet tai muuttumassa niin, että kilpailijoiden poissulkemisen jälkeen on mahdollista nostaa hintatasoa siinä määrin, että sen avulla voidaan korvata alihinnoittelusta aiheutuneet tulonmenetykset.
SAUK:n hinnoittelukäytäntö ja sen vaikutukset Kemin ja Joensuun seutujen autokatsastuspalveluiden markkinoilla
Selvitettyään SAUK:n menettelytapoja ja niiden vaikutuksia Kemin ja Joensuun autokatsastuspalveluiden markkinoihin Kilpailuvirasto toteaa, että autokatsastuspalveluiden markkinoilla merkittäviä kilpailutekijöitä ovat katsastuspaikan sijainti, katsastustoiminnan laatu ja luotettavuus, katsastustoimipaikan viihtyvyys ja palvelun laatu sekä katsastusajan saamisen helppous. Koska kyseessä on keskimäärin kerran vuodessa hankittava palvelutuote, jonka osuus autoilijan vuotuisissa autoon liittyvissä kustannuksissa muodostuu hyvin pieneksi ja jonka vuoksi kuluttaja ei todennäköisesti lähde etsimään katsastuspalvelua kaukaa, hinta ei ole muodostunut merkittävimmäksi kilpailutekijäksi.
Kilpailuvirasto katsoo kuitenkin, etta paikkakunnilla, joilla toimii SAUK:n lisäksi muita yksityisiä katsastuspalveluyrittäjiä, hintakilpailu saattaa olla luonnollinen kilpailumuoto ja tällöin katsastuspalveluiden hinnat voivat vaihdella alueittain. Kilpailuvirasto on vertaillut autokatsastuspalveluiden hintoja alan yrityksiltä saatujen hinnastojen pohjalta ja selvitykset osoittavat, että SAUK:n hinnat Kemin ja Joensuun alueilla eivätkä muuallakaan maassa ole olleet halvimmat.
Kilpailuviraston selvitysten mukaan SAUK:n hinnoittelu kilpailupaikkakunnilla ei ole muutoinkaan ollut sen suuntaista, että sen voisi katsoa täyttävän alihinnoittelun tunnusmerkit. SAUK ei ole esimerkiksi alentanut pysyvästi hintojaan, vaan on pitkälti seurannut kustannusperusteista taulukkohinnoitteluaan. Alan toimijoiden lukumäärä ei myöskään ole pienentymässä, vaan yksityisten katsastusasemien lukumäärä on päinvastoin kasvanut merkittävästi lainmuutoksen jälkeen ja Kilpailuviraston selvitysten mukaan paikallisen tason kilpailu tulee tulevaisuudessa entisestäänkin kasvamaan ja kattamaan uusia paikkakuntia. Kilpailuviraston saamien selvitysten perusteella myös kuluttajat ovat kokeneet autokatsastuksen nykyisen palvelutason ja hinta-laatusuhteen hyväksi.
Selvityksissään SAUK on lisäksi korostanut seuraavansa autokatsastusasemiensa kannattavuutta toimipaikoittain ja ilmoittanut, ettei se tule ylläpitämään kannattamattomia asemia ristiinsubventoinnin avulla.
Koska SAUK:n menettelytavat eivät viittaa SAUK:n pyrkineen keinotekoisen kilpailuedun turvin määräävän markkina-aseman saavuttamiseen ja kilpailijoiden poissulkemiseen Kemin ja Joensuun alueiden autokatsastuksessa, Kilpailuvirasto katsoo, että kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:ssä säädetyt väärinkäytön tunnusmerkit eivät täyty.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto on Kemin Katsastus Oy:n, Autokatsastus Kateka Oy:n, Katsastus E. Kovalainen Oy:n ja Joensuun Autotesti ja Katsastus Oy:n toimenpidepyyntöjen johdosta pyytänyt Suomen Autokatsastus Oy:ltä ja sen kilpailijoilta tietoja autokatsastuspalvelujen markkinoista ja hinnoittelukäytännöstä selvittääkseen SAUK:n markkina-asemaa ja sitä, onko se käyttänyt Joensuun ja Kemin seuduilla sellaisia menettelytapoja, joita voidaan pitää kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:ssä kiellettynä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.
Selvityksen perusteella Kilpailuvirasto toteaa, että autokatsastuspalveluiden markkinat ovat alueellisesti eriytyneet eikä SAUK:lla ole määräävää markkina-asemaa Kemin ja Joensuun seuduilla eli niillä relevanteilla markkinoilla, joilla alihinnoittelun ja sen vahingollisten vaikutusten on väitetty toimenpidepyynnöissä ilmenevän. Täten sen menettelyyn ei voida soveltaa kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 4 kohtaa, vaan sitä arvioidaan kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 5 kohdan perusteella.
Kyseisen lainkohdan mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä pidetään muun ohella määräävän markkina-aseman hyväksikäyttämistä muiden hyödykkeiden tuotantoa tai markkinointia koskevan kilpailun rajoittamiseksi. Lainkohdassa mainittuun esimerkkiin voidaan rinnastaa tilanne, jossa tietyillä relevanteilla alueellisilla markkinoilla olevaa määräävää markkina-asemaa käytetään kilpailun rajoittamiseksi muilla saman hyödykkeen alueellisilla relevanteilla markkinoilla.
Kilpailuvirasto katsoo, että SAUK:n noudattama hinnoittelukäytäntö ja sen seuraamukset eivät viittaa kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 5 kohdassa kiellettyyn ristiinsubventioon ja alihinnoitteluun. Tästä syystä Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
Sovelletut
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 § 2 momentti ja 7 §.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain 21 §:n 3 momentin mukaan kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Jos kilpailuvirasto ei tee esitystä kilpailunrajoituksen käsittelemiseksi kilpailuneuvostossa, sen voi kilpailunrajoituslain 13 §:n mukaan tehdä elinkeinonharjoittaja, jota kilpailunrajoitus välittömästi koskee tai elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien etujen valvomiseksi toimiva yhteisö.