Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus

Asianosaiset

MTV Oy, Helsinki
MTV:n Ohjelmatyöntekijät r.y., Helsinki

MTV Oy (jäljempänä MTV) on mainosrahoitteista TV-toimintaa harjoittava konserni, jonka liikevaihto oli 810 Mmk vuonna 1994. MTV:llä on yksinoikeus valtakunnallisen kolmoskanavan käyttöön.

MTV:n Ohjelmatyöntekijät r.y. (jäljempänä Ohjelmatyöntekijät) on Suomen Journalistiliitto r.y.:n (jäljempänä Journalistiliitto) jäsenyhdistys. Journalistiliitto on toimituksellisten toimihenkilöiden ammattiliitto, jonka tehtävänä on solmia työehtosopimuksia jäsentensä työehdoista.

Asian vireilletulo

Kilpailuvirasto on selvittänyt MTV:n pyynnöstä kilpailunrajoituksista annetun lain 9 §:n soveltamista MTV:n ja Ohjelmatyöntekijöiden väliseen sopimukseen ulkopuolisen työvoiman käytöstä MTV:ssä (jäljempänä sopimus).

MTV:n ja Ohjelmatyöntekijöiden välinen sopimus ulkopuolisesta työvoimasta

MTV, Ohjelmatyöntekijät, MTV:n Tekniset r.y, Mainos-TV:n Toimihenkilöyhdistys r.y., Mainos-TV:n Lavastetyöntekijät r.y., Mainos-TV:n Teatterityöntekijät r.y., MTV:n Skenorafit ja Mestarit r.y. solmivat 2.4.1984 MTV:n kanssa sopimuksen ulkopuolisen työvoiman käytöstä MTV:ssä. MTV irtisanoi sopimuksen päättyväksi 31.12.1993. MTV ja Ohjelmatyöntekijät sopivat kuitenkin 19.12.1993 jatkavansa sopimuksen voimassaoloaikaa 30.10.1995 asti. Sopimus voimassaolonajan jatkamisesta tuli voimaan sillä edellytyksellä, että Ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimus uudistettiin 19.12.1993 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti.

MTV ja Ohjelmatyöntekijät sopivat 4.9.1995 sopimuksen olevan voimassa 1.11.1995 alkaen työehtosopimuskauden loppuun, minkä jälkeen sen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota sovitulla tavalla. Sopimukseen liittyivät Ohjelmatyöntekijöiden ohella myös MTV-Tekniset r.y., MTV:n Toimihenkilöyhdistys r.y. ja MTV:n Skeno-
rafit r.y.

MTV:n ja Ohjelmatyöntekijöiden välisessä sopimuksessa sovitaan ulkopuolisen työvoiman käytöstä MTV:ssä seuraavasti:

1. MTV:ssä tehtävä työ on ensisijaisesti yhtiön vakinaisen henkilökunnan vastuulla. Ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää pääsääntöisesti silloin, kun vakinaisen henkilökunnan käyttö ei työtehtävien tavallista suuremman määrän tai työn sitovuuden kannalta ole mahdollista tai jos ohjelmatavoite edellyttää erikoisalan tuntemusta tai erityiskalustoa.
2. Vakiintuneen käytännön mukaista tilapäis/freelance-työvoimaa, joka on työsuhteessa MTV:hen, ei pidetä ulkopuolisena työvoimana.
3. Käytettäessä YT-lain 9 §:ssä tarkoitettua ulkopuolista työvoimaa, noudatetaan ko. lainkohdassa säädettyä menettelyä asianomaisen esimiehen ja luottamus/yhdysmiehen välillä.
4. Ns. alihankintasopimuksia seuraamaan asetetaan työryhmä (2+2). Työryhmä kuulee tarvittaessa asiantuntijoita. Yhtiö antaa työryhmälle seurantaa varten tarvittavat tiedot, ei kuitenkaan palkkioita tms. liikesalaisuuksiksi katsottavia tietoja. Tietojen antamisesta sovitaan työryhmässä erikseen. Tiedot saatuaan työryhmä voi, mikäli se katsoo aiottujen järjestelyiden vähentävän henkilökunnan vakiintuneen käytännön mu-kaisia työtehtäviä tai aiheuttavan tarjolla olevan kapasiteetin vajaakäyttöä, esittää neuvotteluja suunnitelmien tarkistamiseksi. Työryhmä raportoi työstään YT-neuvottelukunnalle.
5. Vakiintuneen tuotannon tai yhtiön vakinaisen henkilöstön työtehtäviin soveltuvan uuden tuotannon siirtäminen ulkopuoliselle ei ole sellainen tuotannollinen tai taloudellinen syy, joka voitaisiin katsoa irtisanomisperusteeksi. Irtisanomisen oikeellisuus voidaan saattaa välimiesoikeuden tutkittavaksi asianomaisen työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.
6. Sopimus on voimassa 1.4.1984 – 31.12.1984 välisen ajan, minkä jälkeen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä joko työnantajan tai henkilöstöryhmien enemmistön taholta irtisanota viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Markkinat

Valtakunnalliset tv-yhtiöt, Yleisradio ja MTV, hankkivat tv-ohjelmia tekemällä niitä omalla tuotantokoneistolla ja ostamalla ulkopuolisten tuottajien tekemiä tv-ohjelmia.

MTV3:n lähetysaika oli vuonna 1994 yhteensä 4 284 tuntia. Kolmannen tv-kanavan esitysajasta oli MTV:n omaa tuotantoa 35,7 %, ulkopuolista kotimaista tuotantoa 20,6 %, ulkomaista tuotantoa 43,4 % ja kansainvälistä yhteistuotantoa 0,3 %. Yhtiölle tuotti ohjelmia 22 tuotantoyhtiötä.

Tv-yhtiöiden ulkopuolisen tuotannon arvo on kasvanut nopeasti. Yleisradion ja MTV:n ulkopuolisen tuotannon arvo on vuodesta 1988 vuoteen 1993 kolminkertaistunut ja määrällinen kasvu on ollut arvon kasvuun nähden moninkertainen. (Gorilla-Intellect Oy:n toimialan rakenneanalyysi: Suomalainen elokuva- ja televisiotuotanto. Helsinki 1993.)

Suomen audiovisuaalisten alan tuottajat (jäljempänä SATU) r.y:ltä saadun tiedon mukaan ulkopuoliset tv-tuottajat laskuttivat vuonna 1994 valtakunnallisilta tv-yhtiöiltä n. 30 miljoonaa markkaa ja kaapelitelevisioyhtiöiltä n. 200 000 – 300 000 markkaa. SATU:n mukaan ulkopuoliset tv-tuottajat kykenisivät tyydyttämään nykyisen tuotantonsa lisäk-
si 25 % Yleisradion kotimaisesta ohjelmistosta sekä vähintään yhden uuden kanavan kotimaisen ohjelmiston tarpeen. Alalla on runsaasti ylimääräistä kapasiteettia sekä tekijöiden että tuotantolaitteistojen osalta.

Asianosaisten lausunnot

MTV esittää, että ohjelma-ajan lisääntyminen vuoden 1993 kanavauudistuksen vuoksi on mahdollistanut alihankintojen lisäämisen. Nykyinen alihankintakäytäntö on sopeutettu ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaiseksi. Sopimuksen vuoksi MTV ei voi merkittävästi lisätä ulkopuolisen työvoiman käyttöä nykyisestä. Omatuotantoisen viihteen ja alihankintojen tuotantokustannusten ero on siinä määrin suuri, että MTV katsoo ulkopuolista työvoimaa koskevasta kilpailunrajoituksesta olevan sille haitallisia vaikutuksia. MTV toteaa lisäksi, että alihankintojen käyttö mahdollistaa luovassa työssä välttämättömän uusiutumisen huomattavasti vakituisia työsuhteita paremmin.

MTV:n mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen ytimen muodostavat sen 1. ja 5. kohta. Sopimusta solmittaessa järjestöjen tarkoitus oli estää ohjelmatuotannon siirtäminen ulkopuolisille alihankkijoille.

MTV toteaa vielä, että MTV:n toimiluvassakin edellytetään ohjelmatuotannon teettämistä ulkopuolisilla alihankkijoilla.

Suomen Journalistiliitto r.y. (myöhemmin Journalistiliitto) on antanut lausunnon Ohjelmatyöntekijöiden puolesta. Se toteaa 7.4.1995 päivätyssä lausunnossaan, että MTV:n ja Ohjelmatyöntejöiden välinen sopimus on kilpailunrajoituslain 2 §:n tarkoittama työmarkkinoita koskeva sopimus. Journalistiliitto esittää edelleen, että työehtosopimuksen määräyksen pätevyyden arvioiminen kuuluu työtuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan. Journalistiliitto viittaa tältä osin työtuomioistuimen päätökseen TT 1993-95, jossa työtuomioistuin totesi, että ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat määräykset kuuluvat työehtosopimuksen osapuolten säännöstämiskompetenssin piiriin.

Journalistiliitto toteaa lausunnossaan, että sopimuksen tarkoituksena on ollut parantaa YT-lain 9 §:n soveltamista ja sopia erityisestä työsuhdeturvasta alihankintatapausten suhteen. Journalistiliitto toteaa, että työsopimuslain irtisanomisperusteita voi työsopimuslain mukaan erillisin sopimuksin rajoittaa. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen 5. kohtaa on Journalistiliiton käsityksen mukaan tulkittava nimenomaisesti tällaiseksi rajoitukseksi.

Journalistiliittoa ja Ohjelmatyöntekijöitä on lisäksi kuultu 24.8.1995.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Kilpailunrajoituksista annetun lain 2 §:n 1 momentissa säädetty lain soveltamisalan rajaus

Kilpailunrajoituslaki on yleislaki, jota sovelletaan kaikkiin taloudellista kilpailua rajoittaviin järjestelyihin lukuunottamatta niitä aloja, jotka laissa on nimenomaisesti suljettu lain soveltamisalan ulkopuolelle.

Kilpailunrajoituksista annetun lain 1 §:ssä todetaan lain yleiseksi tavoitteeksi terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon elinkeinotoiminnan harjoittamisen vapauden turvaaminen perusteettomilta esteiltä ja rajoituksilta.

Kilpailunrajoituksista annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan lakia ei sovelleta sopimuksiin tai järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita. Tämän soveltamisrajoituksen tulkinnasta on KHO antanut päätöksen 11.4.1995 (diaarinumerot 3125/1/94 ja 3733/1/94). Päätös koskee Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto r.y.:n väliseen työehtosopimukseen sisältyviä ulkopuolisen työvoiman rajoituksia, joiden soveltamisen KHO kielsi kilpailunrajoituslain nojalla. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei sillä seikalla, että kysymyksessä olleet määräykset kuuluivat työehtosopimuslain säännöstämiskompetenssiin, ollut ratkaisevaa merkitystä pääteltäessä määräysten rajautuvan kilpailunrajoituksista annetun lain 2 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla lain soveltamisalan ulkopuolelle. KHO:n päätöksen mukaan kilpailunrajoituslakia voitiin soveltaa niihin työehtosopimuksen määräyksiin, joilla ei ollut välitöntä vaikutusta paperiteollisuuden työntekijöiden työsuhteiden ehtoihin. Soveltamisrajausta käsiteltäessä KHO viittaa säännöksen esitöihin. Niiden mukaan työmarkkinoiden jättäminen lain soveltamisalan ulkopuolelle on ollut perusteltua, koska työsuhteen ehtojen määräytymisessä taloudellisen kilpailun merkitys ja luonne ovat erilaisia kuin elinkeinonharjoittajien keskinäisissä suhteissa. Mikäli työehtosopimuksiin kuitenkin sisältyy määräyksiä, jotka eivät koske työsuhteen ehtoja vaan esimerkiksi työnantajan asiakassuhteiden rajoittamista, kysymys olisi valmistelutöiden mukaan kilpailunrajoitussäädännön alaan kuuluvasta ilmiöstä. (Kom. 1987:4 s. 61 ja HE 148/87 s. 14.) KHO:n mukaan alihankintarajoitusten soveltamisen tosiasialliset vaikutukset paperiteollisuuden kilpailuolosuhteisiin olivat kilpailuoikeudelliselta merkitykseltään rinnastettavissa lainvalmistelutöissä esimerkkinä mainittuihin asiakassuhderajoituksiin.

Arvioitaessa kilpailunrajoituslain 2 §:n 1 momentissa olevan soveltamisalarajoituksen kannalta MTV:n ja Ohjelmatyöntekijöiden välistä sopimusta ulkopuolisesta työvoimasta on olennaisin merkitys sopimusehtojen välittömillä vaikutuksilla asianomaisella työehtosopimusalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteisiin ja niiden ehtoihin. Tilannetta on arvioitava kyseisen sopimuksen soveltamisen piirissä jo työskentelevien työntekijöiden työehtojen kannalta. Ratkaiseva merkitys on annettava sille, mikä vaikutus ulkopuolisen työvoiman käyttörajoitusten soveltamatta jättämisellä on alan työntekijöiden irtisanomissuojaan.

Kilpailuvirasto katsoo, että MTV:n ja Ohjelmatyöntekijöiden sopimuksen määräyksellä, jonka mukaan MTV:ssä tehtävä työ on ensisijaisesti yhtiön vakinaisen henkilökunnan vastuulla (sopimuksen 1. kohta), ei ole vaikutusta työntekijöiden irtisanomissuojaa koskeviin työehtoihin eikä muihinkaan työntekijöiden työehtoihin. Kilpailunrajoituslakia voidaan lain 2 §:n 1 momentin estämättä soveltaa sopimuksen 1. kohdan määräykseen.

Sopimuksen 5. kohta estää Ohjelmatyöntekijöiden jäsenten irtisanomiseen ulkopuolisen työvoiman käytön johdosta tai seurauksena ja siten parantaa heidän irtisanomissuojaansa työsopimuslain 37 a §:n työtekijöille yleisesti takaamasta tasosta. Tältä osin sopimusta on pidettävä kilpailunrajoituksista annetun lain 2 §:n 1 momentin tarkoittamana työmarkkinoita koskevana sopimuksena, johon kilpailunrajoituslakia ei voida soveltaa.

Kilpailunrajoituksista annetun lain 9 §:n soveltaminen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaan sopimukseen

Kilpailunrajoituksista annetun lain 9 § sisältää yleislausekkeen, jossa asetetaan väärinkäyttöperiaatteen mukaisesti kilpailunrajoituksen vahingollisten vaikutusten tunnusmerkit:

Kilpailunrajoituksella katsotaan olevan vahingollisia vaikutuksia, jos se terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla:

1. vaikuttaa hinnanmuodostukseen;
2. vähentää tai on omiaan vähentämään tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä;
3. estää tai vaikeuttaa toisen elinkeinon harjoittamista; tai
4. on yhteensopimaton velvoittavan kansainvälisen sopimuksen kanssa.

Kilpailunrajoituksista annetun lain 9 §:n soveltamisessa ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaan sopimukseen on olennaista se, vähentääkö kyseisten työehtosopimusmääräysten soveltaminen terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä tai estääkö taikka vaikeuttaako se toisen elinkeinon harjoittamista.

Korkein hallinto-oikeus sovelsi edellä esitetyssä päätöksessä (diaarinumerot 3125/1/94 ja 3733/1/94) alihankintarajoituksiin kilpailunrajoituslain 9 §:ää ja katsoi määräykset vaikutuksiltaan vahingollisiksi kilpailunrajoituksiksi, koska paperiteollisuuden työehtosopimukseen osallisilla yrityksillä ei ollut puheeena olevien rajoitusten vuoksi mahdollisuutta hyödyntää omalla alallaan erikoistuneiden palvelualan yritysten viimeisimpään kehitykseen perustuvaa osaamista. KHO katsoi, että kyseisten työehtosopimusmääräysten soveltaminen on ollut omiaan vähentämään tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä, koska määräykset rajoittivat elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksia järkeistää toimintaansa. Ulkopuolisille palveluiden tarjoajille määräykset merkitsivät KHO:n mukaan puolestaan alalle tulon estettä, mikä on ollut omiaan vaikeuttamaan niiden elinkeinonharjoittamista.

MTV:n alihankintakäytäntö on sopeutettu MTV:n ja Ohjelmatyöntekijöiden välisen sopimuksen mukaiseksi. MTV:n mukaan sopimuksen 1. kohta vaikeuttaa ulkopuolisen työvoiman hankintaa. MTV ei voi lisätä ulkopuolisen työvoiman käyttöä oleellisesti, koska sopimus velvoittaa MTV:tä käyttämään vakinaista henkilökuntaa. MTV:n antamasta selvityksestä ilmenee, että tällä hetkellä valtaosa MTV:n esittämästä kotimaisesta tuotannosta on sen omaa tuotantoa.

Kilpailunrajoituksista vuonna 1988 annettuun lakiin (709/88) on sisältynyt nykyisen lain 9 §:ää vastaava säännös (7 §:n 1 mom.). Tuon lain antamiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (148/87 vp) on muun ohessa lausuttu: ”… ettei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että yhteiskunnan tulisi odottaa tehokkuuden tosiasiallista vähentymistä ennen kuin se reagoi kilpailunrajoitukseen. Tehokkuuden vähentyminen on pitkäaikainen tuotanto- ja markkinointiprosessien kehityskulku, eikä ole kilpailupoliittisesti aiheellista antaa vahingon tapahtua, ennen kuin sen syihin voidaan puuttua, jos riittävällä todennäköisyydellä voidaan ennustaa menettelyn johtavan tehokkuuden vähentymiseen elinkeinoelämän piirissä.”

MTV:n ja ja Ohjelmatyöntekijöiden välisen sopimuksen voidaan katsoa johtavan tehokkuuden vähentymiseen tv-tuotannon piirissä, koska sopimus rajoittaa ulkopuolisen työvoiman käyttöä MTV:ssä. Mahdollisuus ulkopuolisen työvoiman käyttöön lisää televisioyhtiön vaihtoehtoja ohjelmantuotantomenetelmien ja ohjelmatarjonnan suhteen. Ulkopuolisille palveluiden tarjoajille sopimus saattaa merkitä tulevaisuudessa alalletulon estettä, mikä on omiaan vaikeuttamaan niiden elinkeinonharjoittamista.

Kilpailuvirasto katsoo, että MTV:n ja Ohjelmatyöntekijöiden välisen sopimuksen ensimmäisen kohdan soveltaminen on omiaan vähentämään tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä. Elinkeinonharjoittajalla on oltava oikeus päättää itse, teettääkö se työn omilla työntekijöillä vai käyttääkö se alihankkijoita. Tätä oikeutta ei voi rajoittaa työehtoso-pimuksella.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto katsoo, että MTV Oy:n ja MTV:n Ohjelmatyöntekijät r.y:n välisen sopimuksen ensimmäinen kohta, jonka mukaan MTV:ssä tehtävä työ on ensisijaisesti MTV:n vakinaisen henkilökunnan vastuulla, on omiaan vähentämään tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä kilpailunrajoituslain 9 §:n tarkoittamalla tavalla. Asia poistetaan kuitenkin käsittelystä, koska asianosaiset ovat kilpailuviraston esityksestä 4.9.1995 sopineeet kyseisen sopimuskohdan kumoamisesta.

Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 9 §.

Muutoksenhaku

Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.