Asianosaiset
Pirkkalan kunta
Toimenpidepyynnön tekijä
Mauri Virtanen
Asian vireilletulo
Mauri Virtanen on lähettänyt Kilpailuvirastolle 15.7.1996 päivätyn toimenpidepyynnön. Toimenpidepyynnössään Virtanen on pyytänyt Kilpailuvirastoa selvittämään, voidaanko Pirkkalan kunnan kaukolämmöstä perimää lämmönhintaa (noin 205 mk/MWh) pitää kohtuuttomana. Virtanen on verrannut Pirkkalan kunnan energiamaksua Tampereen perimään energiamaksuun, joka on 104 mk/MWh.
Virtanen on katsonut, että syynä korkeaan energiamaksuun on Pirkkalan kunnan moniportainen lämmönhankintaketju. Pirkkalan kunta ostaa Neste Oy:n (Gasum Oy:n) maahantuoman maakaasun Tampereen kaupungilta ja myy sen edelleen Neste Lämpö Oy:lle. Neste Lämpö Oy tuottaa maakaasusta kaukolämpöä ja myy lämmön Pirkkalan kunnalle, joka myy sen edelleen kuluttajille.
Asian selvittäminen
Hankitut selvitykset
Pirkkalan kunta on toimittanut Kilpailuvirastolle selvityksiä kirjallisesti 17.1.1997, 27.3.1997, 19.12.1997, 4.3.1998 ja suullisesti 8.9.1998.
Suomen Kaukolämpö ry on toimittanut Kilpailuvirastolle muistion 14.4.1998.
Tampereen kaupungin sähkölaitos on toimittanut Kilpailuvirastolle selvityksen 25.8.1998.
Pirkkalan kunnan lämpölaitos
Pirkkalan kunnan lämpölaitos on teknisen lautakunnan alaisuudessa toimiva kunnallinen liikelaitos. Se myy kuluttajille sekä kaukolämpöenergiaa että maakaasua. Asiakkaita lämpölaitoksella on ollut vuosina 1993 – 1996 234 ja vuonna 1997 232. Asiakkaista pääosa on omakotiasukkaita. Kaukolämpöverkoston kokonaispituus on 21 kilometriä.
Kaukolämpö tehdään maakaasulla, mikä ostetaan Tampereen kaupungin energialaitokselta. Pirkkalan kunta myy maakaasua Neste Lämpö Oy:lle ja muutamalle yksityiselle kiinteistölle kaukolämmön tuottamiseen. Kaasun myynti on ollut noin 4150 KN-m /vuosi.
Neste Lämpö Oy kehittää maakaasulla lämpökeskuksissaan kaukolämpöä, jonka se myy Pirkkalan kunnalle. Pirkkalan kunta myy kaukolämmön sen omille kiinteistöille sekä yksityisille kuluttajille. Kaukolämmön myynti on ollut noin 20 GWh/vuosi.
Pirkkalan kunnan perustelut kaukolämmön hinnoittelukäytännölle
Toteutettu lämmönhuoltoratkaisu
Pirkkalan kunnan mukaan sillä oli 1980-luvun alussa neljä kaukolämpökeskusta, joiden kunto oli huono ja tekniikka vanhanaikaista. Vuoden 1984 aikana kävi selväksi, että kunnan oli välttämätöntä lämmöntoimitusvarmuuden ylläpitämiseksi investoida uusiin kaukolämpökeskuksiin ja verkoston saneeraukseen. Pirkkalan kunta teetti konsultilla selvityksen maakaasun kilpailukyvystä verrattuna raskaaseen polttoöljyyn, ja kun tulos oli maakaasun käytölle myönteinen, kunta aloitti neuvottelut Neste Oy:n (nyk. Gasum) kanssa.
Neste Oy:n (nyk. Gasum) edustajat suosittelivat kunnalle asioimista Tampereen kaupungin sähkölaitoksen kanssa, koska Pirkkalan kunta katsottiin liian pieneksi asiakkaaksi suoralle kaasuntoimitukselle.
Pirkkalan kunta on katsonut, että maakaasun toimitus Tampereen kaupungin sähkölaitoksen kautta ei välttämättä tule kunnalle kalliimmaksi kuin suora toimitus. Tämä johtuu Pirkkalan kunnan mukaan siitä, että Tampereen sähkölaitos saa tukkuostajana kaasun huomattavasti pientä ostajaa edullisemmin.
Lisäksi Pirkkalan kunta on katsonut, että Tampereelta Pirkkalan suuntaan kulkevan maakaasun runkoputken kapasiteetti riittää hyvin sekä Pirkkalan että Tampereen Sarankulman teollisuusalueen tarpeisiin, joten uuden putkiyhteyden rakentaminen ei olisi mielekästä. Myös Tampereella sijaitseva Lakalaivan maakaasun paineenalennusasema on rakennettu kyseistä putkea varten. Mikäli Pirkkalalle rakennettaisiin oma laitteisto, se vaatisi huomattavia investointeja.
Pirkkalan kunnan mukaan Neste Lämpö Oy lähestyi vuonna 1985 kuntaa lämmöntuotanto-ongelmien ratkaisemisessa. Neuvotteluissa päästiin yhteistyösopimukseen siten, että Neste Lämpö Oy uusi kunnan lämpökeskukset ja sitoutui toimittamaan Pirkkalan kunnalle kaukolämpöä. Samalla kunnan lämpökeskusten määrä väheni neljästä kahteen.
Pirkkalan kunta on todennut, että tehdyt lämmöntuotantoa koskevat ratkaisut sinänsä ovat osoittautuneet monista välikäsistä huolimatta hyviksi. Maakaasun toimituksissa ei ole ollut katkoksia, ympäristöhaitat lämpökeskusten läheisyydessä ovat loppuneet ja lämmönjakelu on toiminut. Ongelmat eivät Pirkkalan kunnan mukaan johdu moniportaisesta lämmöntuotantoketjusta.
Pirkkalan kunnan lämpölaitoksen ongelmat
Pirkkalan kunta on todennut, että lämpölaitoksen rasitteena on ollut 1970-luvulla tehty päätös suurehkon omakotialueen (150 pienkiinteistöä) saattamisesta kaukolämmön piiriin. Tuolloin asuntohallituksen lainoituspolitiikka suosi lämmitysmuotona kaukolämpöä.
Muina kaukolämmön hinnoitteluun vaikuttavina tekijöinä on Pirkkalan kunta maininnut pitkän kaukolämpölinjan suuret lämpöhäviöt, omakotitalojen erittäin pienet kulutukset, valittujen putkimateriaalien sopimattomuuden, mittausvaikeudet ja runsaat korjauskustannukset.
Omakotialueen irrottaminen kaukolämpöverkosta
Pirkkalan kunta on ilmoittanut Kilpailuvirastolle, että he ovat käyneet omakotitalokiinteistöjen kanssa neuvotteluja niiden irrottamiseksi verkosta. Omakotialueen (146 omakotikiinteistön) irrottaminen verkosta johtaa Pirkkalan kunnan mukaan kaukolämpöasiakkaiden määrän jäämiseen 86 kuluttajaan. Jäljelle jäävät kuluttajat ovat lähinnä kerros- ja rivitaloja. 25.6.1998 mennessä asiasta oli sovittu Pirkkalan kunnan selvityksen mukaan lähes kaikkien kiinteistönomistajien kanssa. Kunta on palauttanut kiinteistönomistajille maksetut liittymismaksut ja lisäksi suorittanut kaukolämmön toimittamisen lopettamisesta vahingonkorvausta. Kaukolämpötoimitukset loppuvat edellä mainituille kiinteistöille 31.10.1998 mennessä.
Pirkkalan kunta on katsonut, että omakotialueen irrottaminen kaukolämpöverkosta on mielekästä, koska alue tuottaa kunnalle tappiota 300.000 markkaa/vuosi lämpö- ja mittaushäviöiden muodossa. Verkoston rapistuessa tappioiden määrä vuosi vuodelta lisääntyy, kunnes 10 – 15 vuoden kuluttua koko verkosto joudutaan uusimaan. Lisäksi Pirkkalan kunta on todennut, että on oletettavaa, että omakotialueen irrottaminen verkosta vähentää hintapaineita kaukolämpötaksaa kohtaan pidemmällä aikavälillä.
Pirkkalan kunnan selvitykset kaukolämpölaitoksen kustannusrakenteesta sekä investoinneista
Pirkkalan kunta on esittänyt Kilpailuvirastolle selvitystä kaukolämpölaitoksen kustannusrakenteesta vuosilta 1993 – 1996. Esitettyjen selvitysten mukaan kokonaiskustannukset ovat olleet esimerkiksi vuonna 1996 noin 8.000.000 markkaa. Kaukolämmityksen kulut ovat tuolloin olleet noin 4.270.000 markkaa ja tuotot 4.480.000 markkaa. Vastaavasti maakaasutoiminnan kulut ovat olleet noin 3.460.000 markkaa ja tuotot 4.170.000 markkaa.
Selvitysten mukaan kaukolämmön hankintakustannukset ovat olleet vuonna 1996 noin 3.970.000 markkaa ja maakaasun hankintakustannukset 3.460.000 markkaa. Energian hankintakustannusten osuus kaukolämpölaitoksen menoista on ollut vuonna 1996 noin 90 %.
Pirkkalan kunnan selvityksistä käy ilmi, että vuosina 1993 – 1996 ovat kaukolämpölaitoksen investointimenot vaihdelleet 175.000 – 600.000 markan välillä. Vuonna 1996 kaukolämpölaitoksen kokonaisinvestointimenot ovat olleet noin 290.000 markkaa, josta lämpöhuollon saneerauskustannukset ovat muodostaneet suurimman osan eli ne ovat olleet noin 247.000 markkaa.
Pirkkalan kunnan kaukolämmöstä perimät maksut ja niiden vertailu
Suomen Kaukolämpö ry on laatinut kaukolämmön hintoja koskevan selvityksen, jossa hintoja koskevia tietoja kerättiin 1.1.1997 tilanteen mukaisina. Selvitykseen osallistui yhteensä 135 kaukolämpölaitosta. Selvitysten mukaan tyyppikäyttäjien kaukolämmön keskimääräiset hinnat olivat 1.1.1997 seuraavat (suluissa Pirkkalan kunnan hinnat 1.1.1997): kokonaishinta (sisältää liittymis-, perus- ja energiamaksun) I 252,8 mk/MWh (300,3), II 231,1 mk/MWh (270,9), III 227,6 mk/MWh (268,1), IV 216,6 mk/MWh (265,6) ja V 202,7 mk/MWh (232,9). Energiamaksu on keskimäärin selvityksen mukaan Suomessa 167,4 mk/MWh ja Pirkkalan kunnan kaukolämpölaitoksen jakelualueella 205,26 mk/MWh.
Selvityksessä käytettyjen tyyppikäyttäjien määrittelyssä I koski pientaloja, II rivitaloja, III pienkerrostaloja, IV kerrostaloja ja V suuria kerrostaloja.
Vuonna 1996 Suomen Kaukolämpö ry:n jäsenlaitosten (yhteensä 127) verollisen myyntihinnan aritmeettinen keskiarvo oli 212,3 mk/MWh. Vastaavana ajankohtana Pirkkalan kunnan keskimääräinen myyntihinta oli 260,76 mk/MWh.
Edellä esitetyn vertailun perusteella voidaan todeta, että Pirkkalan kunnan kaukolämmön hinta on ollut sekä tyyppikäyttäjittäin että keskimääräisen myyntihinnan mukaan laskettuna selvästi yli maan keskimääräisen hintatason.
Pirkkalan kunnan kaukolämmön keskimääräinen hankintahinta
Suomen Kaukolämpö ry:n kaukolämpötilaston mukaan Pirkkalan kunnan kaukolämmön hankinta on vuonna 1996 ollut 27,7 GWh. Pirkkalan kunnan esittämien selvitysten mukaan kaukolämmön hankintakustannukset ovat vuonna 1996 olleet 3.970.000 markkaa. Kaukolämmön keskimääräiseksi hankintahinnaksi muodostuu siten 143 mk/MWh. Suomen Kaukolämpö ry:n mukaan Pirkkalan kunnan hankkiman kaukolämmön keskimääräinen hankintahinta on tavanomainen Pirkkalan kunnan kokoiselle lämpölaitokselle.
Pirkkalan kunnan kaukolämpöverkoston pituus
Suomen Kaukolämpö ry:n kaukolämpötilaston mukaan Pirkkalan kunnan kaukolämpöverkoston pituus on vuonna 1996 ollut 21,2, km. Samana vuonna Pirkkalan kunta on myynyt kaukolämpöä kuluttajille 20,6 GWh. Kaukolämpötilastosta voidaan havaita, että kaukolämmön myynnin osalta samassa kokoluokassa (18,2 – 24,2 GWh/vuosi) olevien laitosten verkoston keskimääräinen pituus on ollut noin 12 km. Vertailussa huomioon otetut laitokset ovat olleet Haapaveden Energia Oy, Liedon Lämpö Oy, Joutsenon Energia Oy, Ähtärin Lämpökeskus Oy, Someron lämpökeskus Oy, Alavuden kaupunki, Vääksyn Lämpö Oy, Saarijärven kaukolämpö ry sekä Euran kunta.
Pirkkalan kunnan kaukolämpöverkostoa koskevat tunnusluvut
Suomen Kaukolämpö ry on laskenut vuoden 1996 kaukolämpötilaston perusteella muun muassa kaukolämpöverkoston rakennetta kuvaavia tunnuslukuja. Kaukolämpölaitokset on ryhmitelty kahteentoista ryhmään lämmön myynnin perusteella. Pirkkalan kunta kuuluu 20 – 40 GWh/vuosi lämpöä myyvien laitosten joukkoon. Edellä mainitun kokoisia laitoksia on tunnuslukujen laskennassa lukumääräisesti 28 kappaletta. Sitä, miten tehokkaasti rakennettua kaukolämpöverkostoa pystytään hyödyntämään, voidaan arvioida vertaamalla liitettyä rakennustilavuutta kaukolämpöverkoston johtopituuteen. Pirkkalan kunnan tunnusluvuksi muodostuu 21 m /m, kun se vastaavankokoisilla laitoksilla on ollut 41 m /m. Pirkkalan kunnan rakennettu johtopituus on siten varsin suuri verrattuna liitettyyn rakennustilavuuteen eli rakennuksia on huomattavasti vähemmän rakennettua johtokilometriä kohti kuin vastaavankokoisilla laitoksilla.
Suomen Kaukolämpö ry:n kaukolämpötilastosta voidaan todeta, että vuonna 1996 Pirkkalan kunnan verkkohäviöt ja mittauserot ovat olleet 7,1 GWh. Pirkkalan kunnan vuonna 1996 ostamasta kaukolämmön määrästä on hävinnyt noin 25 %. Suomen Kaukolämpö ry:n mukaan Pirkkalan kunnan verkkohäviöt ja mittauserot ovat olleet tuolloin tavanomaista suuremmat.
Pirkkalan kunnan ostaman maakaasun hinnoittelu vuonna 1996
Tampereen kaupungin sähkölaitoksen selvityksestä käy ilmi, että se on noudattanut 1.1.1996 alkaen maakaasun jälleenmyynnissä Gasum Oy:n julkaisemaa M-96 hinnoittelujärjestelmää. 1.1.1998 lähtien hinnoittelu on perustunut M-98 hinnoittelujärjestelmään. M-96 hinnoittelujärjestelmää noudattaen on Tampereen kaupungin sähkölaitos myynyt vuonna 1996 maakaasun myös Pirkkalan kunnalle. Tampereen kaupungin sähkölaitoksen mukaan Pirkkalan kunnalta veloitettu maakaasun hinta vastaa hintaa, jonka myös Gasum Oy perisi, mikäli se myisi maakaasua suoraan Pirkkalan kunnalle.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Relevantit markkinat
Sen selvittämiseksi, onko yritys määräävässä markkina-asemassa, on ensin välttämätöntä määritellä se yrityksen liiketoiminta-alue, jolla kilpailuolosuhteita ja mahdollisesti määräävän markkina-aseman omaavan yrityksen markkinavoimaa voidaan arvioida. Tässä tarkoituksessa relevantit markkinat määritellään toisaalta hyödykkeen ja toisaalta maantieteellisen alueen kannalta. Relevantit hyödykemarkkinat ovat kaukolämpöpalvelut, sillä kaukolämpöön liittyneet kiinteistöt eivät voi lämmön vastaanottamista ja käyttöä varten tekemiensä investointien takia kohtuullisin kustannuksin muuttaa lämmitysratkaisuaan. Toisaalta vaihtoehtoisten lämmön hankintalähteiden käyttöä rajoittaa kaukolämmön myyntiä ja jakelua varten vaadittava jakeluverkko, jonka kanssa kilpailevien siirtoyhteyksien perustaminen on yleensä taloudellisesti siinä määrin kannattamatonta, että jakeluverkoston hallitsevan elinkeinonharjoittajan toimintaolosuhteet täyttävät kilpailunrajoituksista annetun lain perusteluissa mainitut luonnollisen monopolin tunnusmerkit.
Relevantit maantieteelliset markkinat ovat kaukolämpöpalvelujen osalta se alue, jolla Pirkkalan kunnan kaukolämpöverkosto ja siihen liitetyt kuluttajien kiinteistöt sijaitsevat.
Määräävä markkina-asema
Kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan määräävä markkina-asema katsotaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä markkina-asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.
Pirkkalan kunnalla on luonnollisena monopolina pidettävän lämmönjakeluverkoston haltijana kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu alueellinen määräävä markkina-asema Pirkkalan kunnan kaukolämpömarkkinoilla.
Asian selvittämisen rajaus
Toimenpidepyynnön tekijä on katsonut, että syynä Pirkkalan kunnan kaukolämmön korkeaan hintaan on moniportainen lämmönhankintaketju. Asian selvittäminen on kuitenkin rajattu kaukolämmön hinnoittelun kohtuullisuuden tutkimiseen. Maakaasun hinnoittelua ja sen vaikutuksia Pirkkalan kunnan kaukolämmön hinnoitteluun ei ole enemmälti selvitetty seuraavista syistä. Selvityksen mukaan Pirkkalan kunta saa maakaasun Tampereen kaupungin sähkölaitokselta samalla hinnalla kuin Gasum Oy:ltä suoraan ostettaessa. Rinnakkaisten putkiyhteyksien ja maakaasulaitteistojen rakentaminen ei ole myöskään selvitysten mukaan taloudellisesti mielekästä, joten lämmönhankintaa suoraan Gasum Oy:ltä ei voida pitää todellisena vaihtoehtona.
Asian rajaamista vain kaukolämmön hinnoittelun selvittämiseen puoltaa myös se seikka, että Neste Lämpö Oy:n ja Pirkkalan kunnan välinen lämmöntuotantomalli on vaikuttanut sopimuksen solmimisajankohtana taloudellisesti perustellulta Pirkkalan kunnan itse hoitamaan lämmöntuotantomalliin verrattuna. Lämmöntuotantoa koskevien järjestelyjen muuttaminen tässä tilanteessa vaatisi kunnalta huomattavia investointeja.
Pirkkalan kunnan menettelytapojen arviointi
Kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 4 kohdan tarkoittamana kiellettynä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä pidetään kohtuuttoman tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelun soveltamista. Säännöksessä on asetettu määräävässä markkina-asemassa oleville yrityksille erityinen kohtuullisuus- ja tasapuolisuusvelvoite. Se edellyttää, että Pirkkalan kunnan asiakkailtaan ja asiakasryhmiltään perimät kaukolämpömaksut niihin sisältyvine tuottotavoitteineen ovat mahdollisimman kustannusvastaavat eli seuraavat asiakkaiden palvelemisesta yhtiölle aiheutuvia kustannuksia ja että Pirkkalan kunnan saamat tuotot eivät kokonaisuudessaan tai jonkin asiakasryhmän kohdalla olennaisesti ylitä välttämättömiä suoritteen kustannuksia
Mauri Virtanen on toimenpidepyynnössään katsonut, että Pirkkalan kunnan kaukolämmöstä perimä energiamaksu on ollut vuonna 1996 kohtuuttoman korkea, esimerkiksi verrattuna Tampereen kaupungin sähkölaitoksen kaukolämmön energiamaksuun.
Suomen Kaukolämpö ry:n kaukolämpötilaston perusteella voidaan todeta, että Pirkkalan kunnan soveltama energiamaksu on ollut vuonna 1996 tasoltaan keskimääräistä korkeampi. Yksittäisen hinnoittelukomponentin eroavaisuudesta ei kuitenkaan voi tehdä olennaisia kilpailuoikeudellisia johtopäätöksiä, vaan hinnoittelua on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki hinnoitteluun vaikuttavat komponentit. Suomen Kaukolämpö ry:n kaukolämpötilaston mukaan Pirkkalan kunnan kaukolämmön tyyppikäyttäjien keskimääräinen kokonaishinta ja keskimääräinen myyntihinta ovat olleet vuonna 1996 merkittävästi yli koko maan keskimääräisen hintatason.
Pirkkalan kunnan kaukolämmön hinnoittelu ei ole kuitenkaan toimenpidepyynnössä mainituin tavoin suoraan vertailukelpoinen Tampereen kaupungin sähkölaitoksen kaukolämmön hinnoittelun kanssa. Tampereen kaupungin sähkölaitoksella on yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa, jolloin se saa sähköntuotannon sivutuotteena edullisesti myös lämpöä ja pystyy myymään sitä ensinnäkin erillislaitoksia ja luonnollisesti myös sellaisia laitoksia halvemmalla, joilla ei ole omaa lämmöntuotantoa.
Pirkkalan kunnan kustannusrakennetta koskevien selvitysten mukaan energian hankintakustannukset ovat olleet vuonna 1996 varsin merkittävät verrattuna lämpölaitoksen kokonaiskustannuksiin. Pääasiallisena syynä korkeisiin energian hankintakustannuksiin ei kuitenkaan voida pitää lämmön hankintahintaa ja sen tasoa. Selvitykset osoittavat, että Pirkkalan kunnan kaukolämmön hankintahintaa ei voida pitää tavanomaisesta poikkeavana verrattuna vastaavan kokoisten laitosten kaukolämmön hankintahintaan.
Pirkkalan kunnan kaukolämpötoimintaa ei voida selvitysten perusteella myöskään luonnehtia kovin kannattavaksi. Esimerkiksi Pirkkalan kunnan kaukolämmön myyntikate on ollut poikkeuksellisen alhainen, mikä osoittaa, että kaukolämpötoiminnasta ei kerry kunnalle merkittävää voittoa.
Pirkkalan kunnan esittämien selvitysten sekä kaukolämpötoimintaa kuvaavien tunnuslukujen perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että verkosto-olosuhteilla on suuri merkitys Pirkkalan kunnan kaukolämmön hinnoittelussa. Myös se, että Pirkkalan kunta on oma-aloitteisesti aloittanut neuvottelut tappiota tuottavan omakotialueen irrottamiseksi verkosta, tukee edellä mainittua väittämää.
Selvitykset osoittavat, että Pirkkalan kunnan kaukolämpöverkosto on pituudeltaan kaksinkertainen vastaavankokoisten laitosten johtopituuteen verrattuna. Pirkkalan kunnan kaukolämpöverkosto ei myöskään ole tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä, sillä sen verkostoon liitetty rakennustilavuus on huomattavasti pienempi kuin vastaavankokoisilla laitoksilla. Tähän ovat luonnollisesti ainakin osittain johtaneet vuonna 1970-luvulla tehdyt lämmönhuoltoratkaisut. Sekä verkoston pituudesta että kunnosta johtuvat syyt ovat johtaneet siihen, että Pirkkalan kunnan kaukolämpöverkoston verkkohäviöt ja mittauserot ovat olleet toimenpidepyynnön tarkoittamana ajankohtana tavanomaista suuremmat. Lämpöhuollon saneerauskustannukset ovat vuosina 1993 – 1995 olleet kohtuulliset, mutta jo vuonna 1996 varsin korkeat. Pirkkalan kunnan mukaan 10 – 15 vuoden kuluessa koko verkosto jouduttaisiin uusimaan.
Pirkkalan kunnan esittämät perustelut kaukolämpölaitoksen ongelmista vaikuttavat asianmukaisilta. Omakotialueiden kaukolämmitys on normaalisti kannattava vain hyvissä olosuhteissa. Tällaisia edellytyksiä ovat muun muassa edullinen lämmönhankintatapa, alueen tiivis rakenne sekä onnistuneet tekniset ratkaisut.
Tältä osin Pirkkalan kunnan pyrkimystä kaukolämpötoiminnan rationalisointiin on pidettävä myönteisenä ratkaisuna, kunhan verkosta irrotettavien kiinteistöjen kanssa päädytään heitä tyydyttävään ratkaisuun. Lyhyellä tähtäimellä verkosta irrottamisella ei järjestelyn vaatimien investointien vuoksi ole vaikutusta kaukolämmityksen kustannuksiin, mutta pidemmällä tähtäimellä Pirkkalan kunnalla on antamiensa selvitysten perusteella tarkoitus saattaa kaukolämmön hintataso Pirkanmaalla vallitsevalle keskimääräiselle hintatasolle.
Ratkaisu
Mauri Virtanen on pyytänyt Kilpailuvirastoa selvittämään, onko Pirkkalan kunta käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa kaukolämmön hinnoittelussa.
Kilpailuvirasto on tutkinut asiaa epäiltynä kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 4 kohdassa kiellettynä kohtuuttomana tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltamisena.
Pirkkalan kunta on toimenpidepyynnössä mainittuna ajankohtana ollut kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa määräävässä markkina-asemassa kaukolämmön myynnissä Pirkkalan kunnan jakelualueella.
Hankkimansa selvityksen perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Pirkkalan kunta ei ole syyllistynyt kaukolämpötoiminnassaan hinnoitteluun, joka voitaisiin katsoa kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 4 kohdassa tarkoitetuksi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 §:n 2 momentti ja 7 §:n 4 kohta
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n 3 momentin mukaan Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Mikäli Kilpailuvirasto ei tee esitystä asian käsittelemisestä kilpailuneuvostossa, sen voi kilpailunrajoituksista annetun lain 13 §:n mukaan tehdä elinkeinonharjoittaja, jota kilpailunrajoitus välittömästi koskee tai elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien etujen valvomiseksi toimiva yhteisö.