Sitova menettelytapa GSM-matkapuhelinliittymien tarjonnassa

Asianosaiset

Oy Radiolinja Ab

33 alueellista puhelinyhtiötä (liite 1)

Toimenpidepyynnön tekijä

Telecom Finland Oy

Asian vireilletulo

Telecom Finland Oy (jäljempänä Tele) lähetti kilpailuvirastolle 11.11.1994 päivätyn toimenpidepyynnön, jossa se pyysi kilpailuvirastoa selvittämään, ovatko Oy Radiolinja Ab (jäljempänä Radiolinja) ja alueelliset puhelinyhtiöt menetelleet GSM-puhelinosakkeiden myynnissä kilpailunrajoituslain vastaisesti sitomalla paikallispuhelumarkkinat ja GSM-matkapuhelinpalvelumarkkinat toisiinsa nk. vaihtoliittymämenettelyllä. Kilpailuviraston selvitysten mukaan 33 alueellista puhelinyhtiötä (liite 1) tarjoaa tai on tarjonnut asiakkailleen vaihtoliittymää. Lisäksi Tele pyysi kilpailuvirastoa selvittämään, ovatko alueelliset puhelinyhtiöt syyllistyneet kilpailunrajoituslain vastaiseen hintayhteistyöhön sopimalla yhdessä hinnoista, vastikkeista ja vastaavista järjestelyistä Radiolinjan vaihtoliittymän suhteen.

Kilpailunrajoituksen selvittäminen

Kilpailuviraston selvitystoimenpiteet

Kilpailuvirasto pyysi 18.11.1994 Radiolinjalta vastinetta Telen toimenpidepyyntöön. Radiolinja katsoi 24.11.1994 päivätyssä vastineessaan, ettei sillä ole tilaajamäärien perusteella määräävää markkina-asemaa GSM-matkapuhelinliittymissä. Kilpailuvirasto pyysi 29.12.1994 Radiolinjan vastineen pohjalta lausuntoa Teleltä, joka toimitti vastauksensa 13.1.1995. Siinä Tele toteaa kilpailun vääristymisen johtuvan ennen kaikkea alueellisten puhelinyhtiöiden määräävästä markkina-asemasta paikallispuhelumarkkinoilla. Kilpailuvirasto teki Radiolinjalle 3.1.1995 erillisen selvityspyynnön, jossa sitä pyydettiin vastaamaan matkapuhelinpalvelumarkkinoita ja vaihtoliittymäyhteistyötä koskeviin kysymyksiin. Radiolinja katsoi 25.1.1995 päivätyssä vastauksessaan NMT- ja GSM-matkapuhelinpalvelujen olevan toisiaan korvaavia hyödykkeitä ja vaihtoliittymäehtojen olevan yhtäläisiä kaikille alueellisille puhelinyhtiöille. Radiolinja toimitti kilpailuvirastoon myös lisätietoja 11.7.1995.

Kilpailuvirasto lähetti 3.1.1995 selvityspyynnöt niille suurimmille alueellisille puhelinyhtiöille, joiden tiedettiin Radiolinjan ilmoituksen mukaan olevan sen kanssa yhteistyössä vaihtoliittymien tarjonnassa. Näitä olivat Helsingin Puhelin Oy, Oulun Puhelin Oy, Päijät-Hämeen Puhelin Oy, Tampereen Puhelinosuuskunta ja Vaasan Läänin Puhelin Oy (jäljempänä HPY, OPY, PHP, TPO ja VLP). HPY toimitti selvityksensä kilpailuvirastoon 27.1.1995, OPY 30.1.1995, PHP 27.1.1995 ja TPO 27.1.1995. VLP toimitti selvityksen 23.1.1995 ja lisäselvityksen 2.6.1995. Kilpailuvirasto hankki puhelimitse 22. ja 25.9.1995 selvityksen muiden alueellisten puhelinyhtiöiden osallistumisesta vaihtoliittymän tarjoamiseen.

Telen toimenpidepyynnön keskeinen sisältö ja päätöksen rajaus

Toimenpidepyynnössään Tele pyysi kilpailuvirastoa selvittämään, ovatko Radiolinja ja osa alueellisista puhelinyhtiöistä menetelleet GSM-puhelinosakkeiden myynnissä kilpailunrajoituslain vastaisesti sitomalla alueellisen puhelinyhtiön osakkeen omistuksen ja sitä vastaan saatavan Radiolinjan GSM-liittymän yhteen ns. vaihtoliittymänä. Ne alueellisen puhelinyhtiön asiakkaat, joilla on käyttämättömiä eli vapaana olevia puhelinyhtiön puhelinosakkeita tai -osuustodistuksia, voivat vaihtaa tällaisen liittymän GSM-liittymäksi. Vaihtoliittymän hankkiessaan alueellisen puhelinyhtiön asiakas luopuu omistusliittymänsä kayttöoikeudesta ja saa sitä vastaan käyttöoikeuden Radiolinjan GSM-liittymään. Vaihtoliittymän aikaansaamiseksi alueellisella puhelinyhtiöllä on oltava GSM-liittymän sisältäviä Radiolinjan L-osakkeita.

Tele pyysi kilpailuvirastoa myös selvittämään vaihtoliittymämenettelyyn sisältyvää alueellisten puhelinyhtiöiden välistä yhteistyötä vaihtoliittymäjärjestelyjen suhteen. Kilpailuvirasto tulee arvioimaan alueellisten puhelinyhtiöiden Radiolinjaa koskevaa yhteistyötä erillisessä päätöksessä.

Yritykset

Oy Radiolinja Ab

Radiolinja on vuonna 1990 perustettu yritys, joka toimii teletoimintalain 4 §:n tarkoittamalla yleisellä teletoimintaluvalla verkko-operaattorina GSM-matkapuhelinpalveluissa. Sillä oli vuoden 1995 kesäkuussa n. 75.000 GSM-liittymää. Radiolinjan liikevaihto oli vuonna 1994 runsaat 76 mmk. Sen omistus- ja äänivalta on alueellisten puhelinyhtiöiden hallussa; suurin yksittäinen omistaja on HPY. Vuoden 1994 lopulla Radiolinjan osakekanta koostui 32.165 A- ja 8.636 L-osakkeesta. Vaihtoliittymä voidaan toteuttaa vain L-osakkeita vastaan.

Alueelliset puhelinyhtiöt

Alueelliset puhelinyhtiöt harjoittavat teletoimintalaissa tarkoitettua yleistä teletoimintaa. Puhelinyhtiöt tarjoavat liittymiä myös GSM-verkkoon, ennen muuta Radiolinjan GSM-verkkoon. HPY, PHO, TPO ja OPY ilmoittivat kilpailuvirastolle tarjoavansa myös GSM-vaihtoliittymää. VLP ilmoitti, ettei se tarjoa vaihtoliittymää. Lisäksi 29 muuta alueellista puhelinyhtiötä tarjoaa tai on tarjonnut asiakkailleen vaihtoliittymää.

Suomessa oli vuoden 1993 lopulla kaikenkaikkiaan noin 2,8 miljoonaa kiinteän verkon puhelinliittymää, joista Telen osuus oli 745.000 (27 %) ja alueellisten puhelinyhtiöiden 2.020.000 (73 %) liittymää. Telen liittymät sijaitsevat sen perinteisillä toiminta-alueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa kun taas alueellisten puhelinyhtiöiden liittymät keskittyvät Länsi- ja Etelä-Suomeen. Kotitaloudet ovat lähes kaikki oman toiminta-alueensa puhelinyhtiöiden asiakkaita eikä kotitalouksien liittymistä ole tähän asti ollut olennaista kilpailua. Sen sijaan alueelliset puhelinyhtiöt ja Tele käyvät enenevässä määrin kilpailua yritysasiakkaista. Seuraavassa taulukossa on esitetty kirjallisia selvityksiä antaneiden alueellisten puhelinyhtiöiden omistusosuudet Radiolinjan osakekannasta ja niiden puhelinliittymien lukumäärä vuoden 1994 lopulla. Tiedot perustuvat puhelinyhtiöiden omiin ilmoituksiin.
&

&	Omistus Radiolinjasta				Kaikki liit- tymät yht.
	A-os.	(%)	L-os.	(%)
HPY	14.796	(46,0)	3.316	(38,4)	708.534
OPY	891	(2,8)	109	(1,3)	80.955
PHP	691	(2,1)	277	(3,2)	107.259
TPO	1.600	(5,0)	503	(5,8)	167.598
VLP	136	(0,4)	1.167	(13,5)	103.083
Muut	7.491	(23,3)	1.936	(23,1)	n. 852.500

Telecom Finland Oy

Tele on Posti- ja telelaitoksesta 1.1.1994 muodostetun Suomen PT -konsernin yhtiö, joka harjoittaa teletoimintaa sekä verkko-operaattorina että telepalvelujen tuottajana. Vuonna 1994 sen liikevaihto oli 5.041 mmk. Tele tarjoaa valtakunnallisia matkapuhelupalveluja tällä hetkellä ARP-, NMT 450 -, NMT 900 – ja GSM-verkoissa, joiden liittymien kokonaismäärä kesäkuussa 1995 oli runsaat 750.000. Tuolloin selvästi eniten liittymiä oli NMT 900 -verkossa (400.000 eli 53 % kaikista Telen matkapuhelinliittymistä). NMT 450 -verkossa oli 195.000 liittymää (26 %) ja GSM-verkossa 143.000 liittymää (19 %). ARP-verkon liittymien lukumäärä on marginaalinen muihin verkkoihin verrattuna (12.000 eli 2 % liittymistä).

Toimenpidepyyntöön liittyvät markkinat

Radiolinjalle on myönnetty toimilupa yleiseen teletoimintaan GSM-normien mukaisessa televerkossa. Telellä on oikeus yleiseen teletoimintaan kaikenlaisissa radioteleverkoissa ja se tarjoaa palveluitaan valtakunnallisissa NMT 450 -, NMT 900 -, GSM- ja ARP-verkoissa. Molemmilla on lisäksi toimilupa suunnitteilla olevaan DCS-verkkoon.

Matkapuhelinverkot eroavat toisistaan verkon alueellisen kattavuuden ja asiakkaan käytettävissä olevien oheispalveluiden perusteella. Alueelliselta kattavuudeltaan Suomessa NMT 450 -verkko on tällä hetkellä laajempi kuin NMT 900 – ja GSM-verkot. GSM-verkko toisaalta mahdollistaa matkapuhelimen käytön jo 22 Euroopan maassa kun taas NMT-verkot rajoittuvat lähinnä Pohjoismaihin ja Baltian maihin.

NMT- ja ARP-verkot perustuvat analogiseen tekniikkaan. GSM-verkko sen sijaan perustuu digitaaliseen tekniikkaan, minkä vuoksi GSM-verkon asiakkaalle voidaan tarjota monimuotoisempaa, korkeatasoisempaa ja nopeampaa palvelua kuin NMT-verkkojen asiakkaalle.

Radiolinjan GSM-palvelun kaupallinen tarjonta alkoi 10.1.1992 ja Telen 1.11.1992. Vuodesta 1994 lähtien GSM-liittymien lukumäärä on kasvanut hyvin nopeasti: kun joulukuussa 1994 Telen ja Radiolinjan liittymiä oli yhteensä 100.000, kesäkuussa 1995 niitä oli jo 205.000. Joulukuussa 1994 Telellä oli 56 % ja Radiolinjalla 44 % GSM-liittymistä ja kesäkuussa 1995 Telen osuus oli kasvanut jo 63 %:iin Radiolinjan osuuden jäädessä 37 %:iin. Tele sai siis vuoden 1995 ensimmäisellä puoliskolla uusista GSM-liittymistä 71 %.

Radiolinjan ja alueellisten puhelinyhtiöiden vaihtoliittymäjärjestelyt

Radiolinjan tarjoamat GSM-liittymätyypit ovat vuokra-, 950 Free Time -, vaihto- ja osakeliittymä. Vaihtoliittymän saamiseksi asiakkaalla on oltava esitetyllä tavalla alueellisen puhelinyhtiön käyttämätön puhelinosake tai -osuustodistus. Muista liittymätyypeistä poiketen asiakas suorittaa vaihtoliittymän perusmaksun alueelliselle puhelinyhtiölle. Perusmaksu on tällöin sama kuin alueellisen puhelinyhtiön perimä perusmaksu omistusliittymästä. Osakeliittymä edellyttää Radiolinjan A-osakkeen hankkimista. Kahdesta vuokraliittymätyypistä 950 Free Time -liittymä on puhelumaksunsa mukaan tarkoitettu sellaiselle käyttäjäkunnalle, joka suorittaa puhelunsa iltaisin ja viikonloppuisin. Vuokraliittymästä poiketen tähän liittymätyyppiin ei sisälly kuukausittaista perusmaksua vaan pelkkä 327,13 mk:n suuruinen vuosimaksu, jota ei palauteta liittymän ennenaikaisen sulkemisen yhteydessä.

Radiolinja on tehnyt alueellisten puhelinyhtiöiden kanssa yleisiä GSM-liittymien myyntiä koskevia edustussopimuksia, mikä tarkoittaa sitä, että useimmista puhelinyhtiöistä voidaan hankkia kaikentyyppisiä GSM-liittymiä. Alueellisista puhelinyhtiöistä 33 on ilmoittanut tarjoavansa tai tarjonneensa asiakkailleen GSM-vaihtoliittymää. Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi Radiolinjan GSM-liittymien verolliset hinnat 1.2.1995 mukaisesti:
&

&	Perusmaksu/kk	Kytkentämaksu	Merkintä	Puh.maksu/min
				7.00–17.00	17.00–7.00
Vuokraliittymä	65,43 mk	130–350 mk	0 mk	1,99 mk	1,08 mk
950 Free Time	327,13 mk (vuosimaksu)	130–350 mk	0 mk	3,99 mk	0,78 mk
Osakeliittymä	10,90 mk	130–350 mk	5.000 mk	1,80 mk	0,96 mk
Vaihtoliittymä	24–31 mk (alueellisen puh. yhtiön omistus- liittymän kk-maksu)	130–350 mk	Puh. yhtiön osakkeen omistus	1,80 mk	0,96 mk

Minuuttiveloitukset ovat omistusliittymissä (osake- ja vaihtoliittymä) samansuuruiset ja vuokraliittymässä hieman korkeampia. Sen sijaan osake- ja vaihtoliittymän kuukausittaiset kiinteät perusmaksut eroavat toisistaan, koska alueelliset puhelinyhtiöt hinnoittelevat omat vaihtoliittymän kuukausimaksut lankaliittymän perusmaksua vastaavaksi.

Vaihtoliittymäkäytössä oleva alueellisen puhelinyhtiön osake jää asiakkaan ja sitä vastaava Radiolinjan L-osake alueellisen puhelinyhtiön omistukseen. Asiakas maksaa mainitulla tavalla alueelliselle puhelinyhtiölle entisen lankaliittymän kuukausittaisen perusmaksun ja Radiolinjalle L-osakkeen mukaisen minuuttihinnoitteluun perustuvan puhelumaksun. Alueellinen puhelinyhtiö maksaa puolestaan Radiolinjalle perusmaksun omistamastaan L-osakkeesta, vaikka se olisikin vaihtoliittymäkäytössä, ja Radiolinja maksaa alueelliselle puhelinyhtiölle vuotuisen korvauksen puhelinyhtiön menettämästä potentiaalisesta lankaverkon liikennetulosta ja sille aiheutuvien kustannusten kattamisesta.

Radiolinjan GSM-liittymistä vaihtoliittymien osuus oli vuoden 1994 lopulla noin 11 % (4.235 kpl); kesäkuussa 1995 osuus on pudonnut jo 9 %:iin (6.390 kpl). Kesäkuun osuus vastaa 3 %:a kaikista Suomen GSM-liittymistä. GSM-markkinoiden nopeasti laajennuttua osakeliittymien ja siis myös vaihtoliittymien osuus kaikista Radiolinjan GSM-liittymistä on laskenut ja vuokraliittymien kasvanut; vuoden 1994 lopulla vuokraliittymiä oli jo 81 % (29.700 kpl) kaikista Radiolinjan GSM-liittymistä.

Vaihtoliittymien määrän kasvu on ollut rajallinen, koska vaihtoliittymän saamisen edellytyksenä on sekä alueellisen puhelinyhtiön vapaa, käyttämätön osake että alueellisen puhelinyhtiön omistama Radiolinjan L-osake. Radiolinjalla on ollut toistuvasti osakeanteja, joiden kautta alueelliset puhelinyhtiöt ovat voineet hankkia lisää L-osakkeita. Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi selvityksessä mukana olleiden suurimpien alueellisten puhelinyhtiöiden vaihtoliittymien lukumäärät.
&

&	HPY	OPY	PHP	TPO	VLP	Muut
Vaihtoliittymiä yht.	3.560	96	200	759	–	1,780

Mikäli kaikki vapaat osakkeet olisivat suurimpien alueellisten puhelinyhtiöiden osalta vaihtoliittymäkäytössä, vaihtoliittymien lukumäärä olisi n. […], mikä vastaisi [alle 25 %:a]1kaikista GSM-liittymistä (eli [alle 10 %:a]1kaikista matkapuhelinliittymistä). Kilpailuviraston tekemien selvitysten mukaan muiden alueellisten puhelinyhtiöiden asiakkailla on hyvin vähän vapaana olevia puhelinosakkeita tai -osuustodistuksia.

Telen näkemyksen mukaan vaihtoliittymämenettely sitoo yhteen paikallispuhelumarkkinat ja GSM-matkapuhelinmarkkinat tavalla, joka vahingoittaa Telen liiketoimia. Telen näkemyksen mukaan menettely on omiaan siirtämään alueellisten puhelinyhtiöiden markkinavoimaa paikallispuhelumarkkinoilta GSM-matkapuhelinpalvelumarkkinoille, mikä haittaa terveen kilpailun toteutumista GSM-matkapuhelinpalvelumarkkinoilla. Muuna omaan liiketoimintaansa kohdistuvana haittana Tele pitää sitä, ettei se voi itse toimia Radiolinjan ja alueellisten puhelinyhtiöiden tavoin vaihtoliittymän tarjoajana. Telen mukaan sitomisen aiheuttamat GSM-matkapuhelinpalvelumarkkinoiden kilpailunvääristymät ovat markkinoiden laajenemisen myötä myös kasvamassa.

Muut selvitykset

Liikenneministeriö on Telen hakemuksesta antanut 5.5.1993 ratkaisun Radiolinjan vaihtoliittymän myyntiä koskevista järjestelyistä. Ratkaisussa on selvitetty Radiolinjan L-osakkeen vaihtamista HPY:n osuustodistuksen kautta GSM-liittymäksi.

Liikenneministeriö on katsonut, ettei menettely ole ratkaisussa tarkemmin mainituilla perusteilla telemaksuista annettujen säännösten ja määräysten vastaista. Edelleen liikenneministeriö on katsonut, ettei menettely kohtele puhelinyhtiön jäseniä teletoimintalain vastaisesti epätasapuolisella tavalla.

Liikenneministeriön mukaan menettely saattaisi olla kilpailulainsäädännön vastainen, vaikkei voimassa oleva liikenneministeriön päätös telemaksujen yleisistä perusteista estäkään sitä.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Vaihtoliittymämenettelyn arvioinnin lähtökohdat

Toimenpidepyynnön kohteena ovat alueelliset puhelinyhtiöt ja niiden pääosin omistama Radiolinja. Koska vaihtoliittymämenettely koskee alueellisen puhelinyhtiön asiakasta tämän hankkiessa käyttämättömän puhelinosakkeensa tai -osuustodistuksensa välityksellä Radiolinjan GSM-liittymän, arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä alueellisten puhelinyhtiöiden että Radiolinjan asemaan omilla markkinoillaan.

Koska alueellisten puhelinyhtiöiden markkina-asemaa käytetään hyväksi GSM-vaihtoliittymän toteuttamisessa, kyseessä on sitova menettely, jota arvioidaan lähtökohtaisesti kilpailunrajoituslain 7 §:n, erityisesti sen 2 kohdan perusteella.

Vaihtoliittymämenettelyssä alueellisen puhelinyhtiön asiakas luopuu lankaliittymänsä käyttömahdollisuudesta ja siirtyy GSM-liittymän kayttäjäksi. Sitova menettely kohdistuu siis matkapuhelinpalvelumarkkinoille. Vaihtoliittymämenettelyn vaikutuksia arvioidaan näin ollen näillä markkinoilla.

Matkapuhelinpalvelumarkkinoilla toimenpidepyynnön tekijän Telen markkina-asema on ollut merkittävämpi kuin Radiolinjan. Tämä johtuu jo yksistään siitä, että vain Tele tarjoaa NMT-matkapuhelinpalveluja. Lisäksi Telen markkinaosuus on GSM-matkapuhelinpalveluissa suurempi kuin Radiolinjan ja on myös noussut suhteessa Radiolinjaan vuoden 1995 ensimmäisellä puoliskolla.

Sitovan menettelytavan arviointi

Vaihtoliittymien potentiaalinen merkitys

Vaihtoliittymämenettely mahdollistaa alueellisten puhelinyhtiöiden markkinavoiman hyödyntämisen matkapuhelinpalvelumarkkinoilla. Vaihtoliittymien potentiaalinen käyttäjäkunta muodostuu niistä alueellisten puhelinyhtiöiden asiakkaista, joilla on käyttämättömiä puhelinyhtiöiden osakkeita tai osuustodistuksia. Mikäli kaikki tällä hetkellä käyttämättöminä olevat liittymät otettaisiin käyttöön, vaihtoliittymien tämänhetkinen lukumäärä vastaisi [alle 10 %:a] kaikista matkapuhelinliittymistä ja [alle 25 %:a]2kaikista GSM-liittymistä.

Vaihtoliittymämenettelyn vaikutukset asiakkaille

Vaihtaessaan käyttämättömänä olevan puhelinosakkeensa tai -osuustodistuksensa GSM-liittymäksi alueellisen puhelinyhtiön asiakas voi tehostaa puhelimen käyttöön sijoittamansa pääoman käyttöä. Mikäli asiakas toisaalta haluaa muuttaa GSM-vaihtoliittymänsä takaisin lankaliittymäksi, hän voi tehdä sen samanlaista menettelyä noudattaen. Vaihtoliittymän hankkiva asiakas säästyy näin transaktiokustannuksilta, joita seuraisi mikäli asiakas joutuu ensin myymään puhelinyhtiön omistusliittymänsä ja sitten hankkimaan haluamansa GSM-liittymätyypin. Nykyisissä markkinaolosuhteissa asiakkaat useissa tapauksissa kärsivät puhelinosakkeen myydessään pääomatappioita.

Vaihtoliittymämenettelyn GSM-matkapuhelinpalveluihin kohdistuva vaikutus

Radiolinja kilpailee GSM-matkapuhelinpalvelumarkkinoilla Telen kanssa. Kilpailuvirasto on todennut 24.9.1993 (Dno 205/61/92) antamassaan Teleä koskevassa päätöksessään, että Posti- ja telelaitoksella on määräävä markkina-asema valtakunnallisten matkapuhelinpalvelujen tarjoajana Suomessa. Tuolloin Telen markkinaosuus kyseisillä markkinoilla oli lähes 100 %. Tälläkin hetkellä Telen markkinaosuus näillä markkinoilla on n. 90 %.

Vaihtoliittymien osuus GSM-liittymistä oli vuoden 1994 lopulla 4 %. Radiolinjan kaikista GSM-liittymistä vaihtoliittymiä oli tuolloin 11 %. Kesällä 1995 vaihtoliittymien osuus kaikista GSM-liittymistä oli pudonnut 3 %:iin, mikä vastaa 9 %:a Radiolinjan kaikista GSM-liittymistä.

Kilpailuviraston tekemien selvitysten perusteella vaihtoliittymämenettelyllä ei ole ollut sellaisia monopolisoivia vaikutuksia matkapuhelinpalvelumarkkinoilla, että kilpailutilanne olisi sen johdosta Telen kannalta olennaisesti vääristynyt. Ottaen huomioon menettelyn vaikutukset asiakkaille kilpailuvirasto katsoo, ettei vaihtoliittymäjärjestelyä voida pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kiellettynä menettelynä. Tämän vuoksi kilpailuvirasto ei tässä yhteydessä yksityiskohtaisesti selvitä, onko alueellisilla puhelinyhtiöillä kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu alueellinen määräävä markkina-asema kiinteän televerkon liittymien ja palvelujen tarjonnassa.

Kilpailuviraston arviointi on perustunut todellisiin käyttämättömänä oleviin puhelinyhtiöiden asiakkaiden puhelinosakkeiden ja -osuustodistusten lukumääriin. Mikäli asiakkaat vaihtoliittymämenettelyn kautta laajassa mitassa ryhtyvät muuttamaan tällä hetkellä aktiivisessa käytössä olevia kiinteän verkon liittymiä GSM-verkon liittymiksi, kilpailuviraston arvioiman menettelyn potentiaalinen merkitys voisi olennaisesti kasvaa. Näin voisi olla myös silloin, jos GSM-palveluun tulisi uusia kilpailijoita. Tämänkaltaisissa tilanteissa kilpailuvirasto arvioi vaihtoliittymäjärjestelyä uudelleen.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto on Telecom Finland Oy:n toimenpidepyynnön johdosta selvittänyt, ovatko Oy Radiolinja Ab ja liitteessä 1 mainitut alueelliset puhelinyhtiöt menetelleet kilpailunrajoituslain vastaisesti sitoessaan vaihtoliittymämenettelyllä paikallispuhelumarkkinat ja GSM-matkapuhelinpalvelumarkkinat toisiinsa.

Kilpailuvirasto on alueellisten puhelinyhtiöiden markkina-aseman huomioon ottaen arvioinut vaihtoliittymämenettelyä kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdan perusteella. Vaihtoliittymämenettelyn vaikutukset kohdistuvat valtakunnallisille matkapuhelinpalvelumarkkinoille. Kilpailuvirasto on todennut 24.9.1993 (Dno 205/61/92) antamassaan Teleä koskevassa päätöksessään, että Posti- ja telelaitoksella on määräävä markkina-asema valtakunnallisten matkapuhelinpalvelujen tarjoajana Suomessa. Oy Radiolinja Ab:lla ei näin ollen ole kilpailunrajoituksista annetun lain 3 § 2 momentissa tarkoitettua määräävää markkina-asemaa valtakunnallisilla matkapuhelinpalvelumarkkinoilla.

Vaihtoliittymämenettely on tähän mennessä koskenut lähinnä käyttämättömänä olleita alueellisten puhelinyhtiöiden puhelinosakkeita tai -osuustodistuksia. Ottaen huomioon menettelyn vaikutukset asiakkaille kilpailuvirasto katsoo, ettei vaihtoliittymäjärjestelyä voida pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kiellettynä menettelynä.

Mikäli puhelinyhtiöiden asiakkaat kuitenkin vaihtoliittymämenettelyn kautta laajassa mitassa ryhtyvät muuttamaan tällä hetkellä aktiivisessa käytössä olevia kiinteän verkon liittymiä GSM-verkon liittymiksi, kilpailuviraston arvioiman menettelyn potentiaalinen merkitys voisi olennaisesti kasvaa. Näin voisi olla myös silloin, jos GSM-palveluun tulisi uusia kilpailijoita. Tämänkaltaisissa tilanteissa kilpailuvirasto arvioi vaihtoliittymäjärjestelyä uudelleen.

Kilpailuvirasto katsoo, että Telecom Finland Oy:n toimenpidepyyntö ei anna tässä vaiheessa aihetta enempiin toimenpiteisiin ja poistaa asian käsittelystä.

Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 §:n 2 momentti ja 7 § 2 kohta

Muutoksenhaku

Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Mikäli kilpailuvirasto ei tee esitystä kilpailunrajoituksen käsittelemiseksi kilpailuneuvostossa, sen voi kilpailunrajoituksista annetun lain 13 §:n mukaan tehdä elinkeinonharjoittaja, jota kilpailunrajoitus välittömästi koskee, tai elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien etujen valvomiseksi toimiva yhteisö.

&

&

Liite 1.

Telen toimenpidepyynnön kohteena olevat alueelliset puhelinyhtiöt.

• Etelä-Satakunnan Puhelin Oy
• Forssan Seudun Puhelin Oy
• Helsingin Puhelin Oy
• Hämeen Puhelin Oy
• Iisalmen Puhelinyhdistys
• Joensuun Puhelinlaitos
• Kajaanin Puhelinosuuskunta
• Kankaanpään Puhelin Oy
• Keikyän Puhelinosuuskunta
• Keski-Suomen Puhelin Oy
• Kymen Puhelin Oy
• Kuopion Puhelinyhdistys
• Laitilan Puhelinosuuskunta
• Liedon Puhelinosuuskunta
• Lohjan Puhelin Oy
• Lounais-Suomen Puhelin Oy
• Loviisan Puhelinosuuskunta
• Lännen Puhelin Oy
• Marttilan Seudun Puhelinosuuskunta
• Mikkelin Puhelinyhdistys
• Oulun Puhelin Oy
• Outokummun Puhelin Oy
• Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy
• Pohjanmaan Puhelinosuuskunta
• Pohjois-Hämeen Puhelin Oy
• Porin Puhelin Oy
• Puhelin Oy Telekarelia
• Päijät-Hämeen Puhelinyhdistys
• Riihimäen Puhelin Oy
• Salon Seudun Puhelin Oy
• Savonlinnan Puhelinyhdistys
• Tampereen Puhelinosuuskunta
• Vakka-Suomen Puhelin Oy