Toimenpidepyyntönne 29.8.2005
Olette kirjeessänne pyytänyt Kilpailuvirastoa puuttumaan aloitteellisella toiminnallaan lounassetelien ja ruokailulipukkeiden kilpailua vääristävään verotuskohteluun.
Verohallituksen vuoden 2005 luontaisetupäätöksen 11 § :n mukaan ravintoedun arvo on 4,80 euroa ateriaa kohden, mikä on 60 % 8,00 euron kokonaiskustannuksista. Päätöksen 14 §:n mukaan enintään 8,00 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta. Säännös koskee lounasseteliä, muttei enää sellaista ruokailulipuketta käyttäen tapahtuvaa sopimusruokailua, jossa ruokailupaikkoja on rajoittamaton määrä. Olette katsonut, että kyseinen 15 prosenttiyksikön ero on merkittävä ja että erilainen verokohtelu heikentää lounassetelin kilpailuedellytyksiä suhteessa ruokailulipukkeisiin.
Kilpailuvirasto pyysi asiasta 1.9.2005 Verohallituksen lausunnon. Lausunnossaan olevassa taulukossa Verohallitus on vertaillut tavanomaisen ravintoedun ja lounassetelin verotusarvoja toisiinsa eri kustannusarvojen perusteilla. Taulukossa lounassetelin todellinen verotusarvo on aina 75 %, mutta tavanomaisessa ravintoedussa, kuten ruokailulipukkeissa, toteutuva verotusarvo voi vaihdella kustannuksien perusteella 60-100 %:n välillä. Taulukko osoittaa verotusarvon voivan toistaiseksi muuttua kustannusten perusteella vain ruokailulipukkeissa, muttei lounasseteleiden verotusarvon määrittelyssä.
Verohallitus on ohjeistuksillaan halunnut varmistaa verotuen mahdollisimman oikean kohdistumisen, jonka täydellinen varmistaminen on verohallituksen mukaan lähes mahdotonta silloin, kun käytetään moneen, myös työajan ulkopuolella avoinna olevaan ravintolaan kelpaavaa lipuketta.
Alemman verotusarvon käyttäminen on Verohallituksen mukaan mahdollista vain silloin, kun voidaan varmistaa, että lipukkeita annetaan vain yksi tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohti. Lounassetelin alempi verotusarvo voisi toteutua viraston käsityksen mukaan vasta sitten kun verottajan asettamat, lounassetelin veroedun tarkoittamaa käyttöä edistävät hallinnolliset vaatimukset on ratkaistu.
Kilpailuvirasto pitää tärkeänä, että kilpailuneutraliteetti voisi toteutua kahden vaihtoehtoisen henkilöstöruokailun järjestämistavan, lounasseteleiden ja ruokailulipukkeiden välillä siten, että molempien vaihtoehtojen saama verotuki voidaan toteuttaa mahdollisimman yhteneväisin periaattein. Kilpailuvirasto ei ole todennut lounasseteleiden erilaisesta verokohtelusta aiheutuneen siinä määrin selkeää ja olennaista kilpailun vääristymistä siinä määrin, että se katsoisi aiheelliseksi aloitteen tekemisen Verohallitukselle lounassetelin verotuskäytännön muuttamiseksi.
Kilpailuvirasto poistaa asian enemmästä käsittelystään.