Asianosaiset
Suomen Rengaskierrätys Oy
Toimenpidepyyntöjen tekijät
Asian vireilletulo ja selvittäminen
Taustaa
Kilpailuvirasto on selvittänyt vuosien 1995 – 1999 aikana ympäristönhuoltoalalla toimivien tuottajayhteisöjen kierrätysjärjestelmiin sisältyviä kilpailunrajoituksia sekä oma-aloitteisina selvityksinä että viraston saamien lausunto- ja toimenpidepyyntöjen johdosta. Tuottajayhteisöjä on eniten perustettu pakkausten ja pakkausjätteiden uudelleenkäyttöön, hyödyntämiseen ja kierrätykseen. Koska tuottajayhteisöjä on perustettu tai perustetaan kullekin pakkaustyyppi-, materiaali- tai jätesektorille yleensä vain yksi, on kilpailun toimivuuden kannalta erityisen tärkeää, että yhteisöjen toiminta on avointa, hinnoittelu läpinäkyvää ja järjestelmiin mukaan pääsy mahdollista kaikille niitä tarvitseville toimijoille.
Tuottajayhteisöjen tulee selviytyä varsinkin kaupallista arvoa omaavien jätteiden, kuten pakkaus-jätteiden käsittelystä mahdollisimman vähäisellä sääntelyllä, mistä syystä virasto on antamissaan lausunnoissa korostanut sitä, että lainsäädännöllä ja viranomaisten ohjeistuksella ei tule estää tehokkaasti toimivien, kaikille avoimien markkinoiden muodostumista ja että uusien tuoteideoiden ja nykyistä tehokkaampien alalle tulijoiden on saatava mahdollisuus vapaaseen kilpailuun markkinoilla jo entuudestaan toimivien järjestelmien kanssa.
Tuottajayhteisöjä koskevissa selvityksissä on havaittu, että kilpailun kannalta yhteisyritysten ja yhteistyökumppanien väliset sopimukset voivat olla ongelmallisia, varsinkin jos tuottajayhteisön on ns. tuottajanvastuun toteuttamiseksi kontrolloitava myös yhteistyökumppanien laadullista toimintaa. EU:n pakkaus- ja pakkausjäte- ja jätedirektiivit edellyttävät erityisesti, että kierrätysjärjestelmillä ei saa syrjiä tuontituotteita. Tuontituotteiden mukaanpääsy erityisesti juomapakkausten uudelleenkäyttö- ja kierrätysjärjestelmiin näyttää olevan ongelmallista.
Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimintaperiaatteet jäterenkaiden tuottajayhteisönä
Suomen Rengaskierrätys Oy (jäljempänä Rengaskierrätys tai Yhtiö) on järjestäytyneen rengasalan, ajoneuvorenkaiden maahantuojien ja kotimaisen renkaiden valmistajan perustama yhtiö. Yhtiö on perustettu käytöstä poistettujen renkaiden hyödyntämisestä ja käsittelystä 12.10.1995 annetun ja 1.6.1996 voimaantulleen valtioneuvoston päätöksen (1246/95) tarkoittamaksi yhteisöksi renkaiden tuottajille ja myyjille määrättyjen jätehuoltoon liittyvien tehtävien hoitamista varten. Valtioneuvoston päätös perustuu jätelain (1072/93) 5 ja 18 §:ään. Lain 18 §:n nojalla mm. tuotteen valmistaja, maahantuoja, myyjä ja välittäjä voidaan määrätä velvolliseksi järjestämään joko kokonaan tai osittain käytöstä poistetun tuotteen eli jätteen jätehuolto tai vastaamaan siitä aiheutuvista kustannuksista.
Yhtiön perustamissopimus on allekirjoitettu 31.5.1995. Yhtiön toimintaa sääntelevät yhtiöjärjestyksen ja 31.8.1995 päivätyn osakassopimuksen lisäksi Yhtiön ja sen järjestelmässä mukanaolevien osapuolten väliset yhteistoiminta- ja yhteistyösopimukset. Suomen Rengaskierrätys Oy:n perustajat olivat 30.8.1995 päivätyn osakassopimuksen mukaan Autonrengasliitto ry, Continental Rengas Oy, Goodyear Finland Oy, Korpivaara Oy, Nokian Renkaat Oy, Oy Sigma Ab ja Oy Suomen Michelin Ab. Yhtiön nykyiset osakkaat ovat Korpivaara Oy:tä lukuun ottamatta entiset. Bridgestone/Firestone Finland Oy aloitti toimintansa 2.1.1996 ja on liittynyt Suomen Rengaskierrätys Oy:n osakkaaksi.
Renkaiden jatkokeräyksestä, lajittelusta, varastoinnista, tarvittavasta käsittelystä ja hyötykäyttöön toimittamisesta on Yhtiön perustamisesta lähtien huolehtinut Säkkiväline Puhtaanapito Oy, jonka kanssa tehty viisivuotinen sopimus umpeutuu 31.5.2001. Suomen Rengaskierrätys Oy on 19.4.1999 julkaisemassaan kyselyssä pyytänyt valtakunnallisesti toimivia yrityksiä ilmoittautumaan yhtiön järjestämään tarjouskilpailuun, jonka tarkoituksena on löytää alihankkija hoitamaan 1.6.2001 alkavaksi sopimuskaudeksi käytöstä poistettujen ajoneuvorenkaiden kerääminen ja hyötykäyttö. Ilmoituksen mukaan tarjouspyyntö tullaan lähettämään enintään viidelle ilmoittautuneelle yritykselle.
Suomen Rengaskierrätys Oy tekee renkaan tuottajien kanssa ns. tuottajasopimuksen. Renkaiden myyjien ja käytöstä poistettujen renkaiden uudelleen käyttöön ja hyödyntämiseen erikoistuneiden yritysten kanssa Yhtiö tekee yhteistyö- tai yhteistoimintasopimuksia. Sopimusmallit voivat vaihdella joissakin tapauksissa sen mukaan, toimiiko järjestelmään liittynyt elinkeinonharjoittaja taajamassa vai harvaan asutulla alueella. Kaiken kaikkiaan Rengaskierrätyksellä on noin 1500 sopimuskumppania. Sopimusjärjestelyillä pyritään takaamaan menettelytapojen yhdenmukaisuus ja tasapuolisuus. Sopimuskumppaneilta ei peritä mitään liittymismaksuja.
Kierrätyksestä aiheutuvat kulut katetaan uusien ja pinnoitettujen renkaiden ostajilta perittävällä kierrätysmaksulla. Uuden renkaan myyjä tilittää kierrätysmaksun renkaiden tuottajalle (valmistajalle tai maahantuojalle), joka siirtää summan kokonaisuudessaan lyhentämättömänä Suomen Rengaskierrätys Oy:lle kierrätyksen ja ylläpitokustannusten kattamiseksi. Yhtiöjärjestys edellyttää, että Yhtiön toiminnan rahoittamiseksi sopimuksen tehneet tuottajat maksavat myymistään renkaista Yhtiölle yhtenäisin perustein määräytyvät kierrätysmaksut.
Kierrätysmaksut on sidottu valtiovarainministeriön 17.6.1998 antamalla poikkeusluvalla kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiin (1990=100). Rengaskierrätyksellä on tuottajasopimuksia koskevan poikkeusluvan mukaan oikeus tarkistaa kierrätysmaksut 31.12.1999 jälkeen kustannuskehitystä vastaaviksi, mikäli indeksin pisteluku on noussut vähintään viisi (5) prosenttia siitä, mikä se oli kierrätysmaksuja edellisen kerran määrättäessä. Maksut otettiin käyttöön kesäkuussa 1996, jolloin indeksin pisteluku oli 109,0. Maksuntarkistus voidaan tehdä lisäksi aina, jos Rengaskierrätyksen harjoittamaan toimintaan kohdistuvissa veroissa tai julkisoikeudellisissa maksuissa tapahtuu muutoksia.
Suomen Rengaskierrätys Oy on korostanut, että kierrätysmaksut riippuvat kierrätysjärjestelmän tehokkuudesta. Vuonna 1996 määrättyjä kierrätysmaksuja on jo voitu alentaa tehostuneen logistiikan ansiosta 1.1.1998. Nykyiset kierrätysmaksut vaihtelevat siten, että alin kierrätysmaksu on pinnoitetulla henkilöauton renkaalla (5,80 mk/kpl) ja ylin yli 300 kiloa painavalla työkoneen renkaalla (250 mk/kpl). Moottoripyörän, henkilöauton ja paketti- ja jakeluautojen renkaiden kierrätysmaksu on 9,50 mk/kpl, kun se aiemmin oli 12,50 mk/kpl. Rengaskierrätyksen mukaan alalla on myös ns. vapaamatkustajia eli sellaisia maahantuojia ja myyjiä, jotka eivät hoida heille kuuluvaa tuottajanvastuuta, vaan maksattavat kustannuksensa muilla.
Yhtiön ilmoituksen mukaan järjestelmä pyrkii kustannustehokkaaseen ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat huomioonottavaan toimintaan. Yhtiön tarkoituksena pitkällä tähtäyksellä ei ole tuottaa osakkaille mahdollisimman suurta taloudellista voittoa, vaan tuottajien puolesta huolehtia valtioneuvoston päätöksen mukaisista renkaan tuottajien velvoitteista. Yhtiö ei jaa osinkoa.
Yhtiö hallitus koostuu osakkaiden nimeämistä jäsenistä ja asiat ratkaistaan enemmistöpäätöksin. Autotuojat ry:n ja sen jäsenten liityttyä mukaan Rengaskierrätyksen kierrätysjärjestelmään on myös sen edustajalla ollut mahdollisuus osallistua hallitustyöskentelyyn.
Suomessa poistetaan vuosittain käytöstä noin 30 000 tonnia renkaita. Niistä 2,5 miljoonaa kappaletta on henkilöautonrenkaita ja noin puoli miljoonaa kappaletta raskaita kuorma- ja linja-autojen ja koneiden renkaita. Aiemmin renkaat vietiin lähes poikkeuksetta kaatopaikoille, mutta nykyään se on valtioneuvoston päätöksellä kielletty. Suomen Rengaskierrätys Oy on vastaanottanut vuoden 1998 joulukuuhun mennessä yli 65 500 tonnia käytöstä poistettuja renkaita. Tästä määrästä on toimitettu hyötykäyttöön yhteensä 45020 tonnia. Pinnoitukseen toimitettujen renkaiden osuus on 5321 tonnia (12 %), materiaaliksi toimitettujen osuus 31 227 tonnia (69 %) ja energiaksi toimitettujen 8472 tonnia (19 %). Pinnoitukseen ja energiakäyttöön (esim. poltto sementtiuuneissa tai lämpövoimalaitoksissa) toimitettujen renkaiden osuus on ollut laskeva, sen sijaan materiaalikäytön (esim. murskeena tienrakennuksen raaka-aineena tai suljetuksi määrättyjen kaatopaikkojen peiteaineena) osuus on noussut. Jos renkaan runko ei ole vahingoittunut, se voidaan pinnoittaa ja ottaa uudelleen käyttöön. Henkilöauton rengas voidaan pinnoittaa uudelleen kerran, linja- ja kuorma-autojen renkaat yleensä 2–4 kertaa. Valtioneuvoston päätöksen tavoitteena on, että käytöstä poistetuista renkaista hyödynnetään 90 prosenttia vuoteen 2000 mennessä. Vuonna 1998 Suomen Rengaskierrätys Oy otti vastaan 28 400 tonnia renkaita, mikä merkitsee sitä, että kierrätyksen avulla hyötykäyttöön ohjautui tuolloin jo noin 90 prosenttia käytöstä poistetuista renkaista.
Kuluttajat voivat veloituksetta palauttaa käytöstä poistamansa ajoneuvojen renkaat joko autonrenkaita myyviin liikkeisiin tai keräyspisteisiin.
Suomen Rengaskierrätys Oy:n toiminnasta Kilpailuvirastolle tehdyt kyselyt ja toimenpidepyynnöt ja niiden selvittäminen
Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimintaa koskevassa 30.5.1996 päivätyssä kirjeessä virastoa pyydettiin tutkimaan, onko renkaiden kierrätysjärjestelyssä kyse kilpailulainsäädännön vastaisesta toiminnasta, ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin asian saattamiseksi kilpailulle avoimempaan tilanteeseen. Toimenpidepyynnössä oli lähinnä kysymys Suomen Rengaskierrätys Oy:n ja Säkkiväline Puhtaanapito Oy:n tekemästä sopimuksesta ja sen seurauksena syntyneestä määräävästä markkina-asemasta koko Suomen osalta, mikä toimenpidepyynnön tekijän mukaan esti hänen yrityksensä toiminnan käynnistymisen, koska yritys ei saanut tarvitsemaansa raaka-ainetta uusiokumijauheen valmistamista ja jatkokäsittelyä varten. Lisäksi toimenpidepyynnön tekijä katsoi tulleensa syrjityksi Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimeenpanemassa operaattorin valintaa koskeneessa tarjouskilpailussa.
Tekemänsä selvityksen perusteella Kilpailuvirasto totesi, että Rengaskierrätys ei ollut syyllistynyt toimenpidepyynnössä väitettyihin kilpailunrajoituslain vastaisiin menettelytapoihin operaattorin valinnassa. Koska toimenpidepyynnön tekijä ei vastannut viraston 18.9.1997 lähettämään selvityspyyntöön eikä antanut lisätietoja epäilemänsä kilpailunrajoituksen selvittämistä varten, toimenpidepyyntö poistettiin käsittelystä myös Säkkiväline Puhtaanapito Oy:n osalta 5.3.1998 toimenpidepyynnön tekijälle lähetetyllä kirjeellä.
Toisessa 27.8.1996 päivätyssä pinnoittamoiden raaka-ainehankintaongelmia koskeneessa toimenpidepyynnössä pyydettiin selvittämään, voiko Suomen Rengaskierrätys Oy:n vaatia renkaan myyjää tekemään kanssaan sellaisen yhteistyösopimuksen, jonka mukaan käytöstä poistettujen renkaiden runkojen myynti muille kuin Suomen Rengaskierrätys Oy:n auktorisoimille keräily-yrityksille on sopimuksen vastaista. Toimenpidepyynnön tekijä katsoi, että Rengaskierrätyksen toiminnan johdosta muut Suomessa olevat pinnoittamot kuin Rengaskierrätyksen auktorisoimat yritykset eivät periaatteessa saa enää raaka-ainetta.
Pinnoittamoiden raaka-aineen saantiongelmia koskeneessa toimenpidepyynnössä kiinnitettiin huomiota myös yhteistyösopimuksen kohtaan, jonka mukaan omistusoikeus vastaanotettuihin renkaisiin ja vastuu niiden VNp:n mukaisesta käsittelystä siirtyvät renkaan kuluttajalta suoraan Rengaskierrätykselle. Toimenpidepyynnön tekijä arvosteli myös Rengaskierrätyksen tarkastusoikeutta, kun yhtiön edustajalla on sopimuksen mukaan oikeus päästä renkaiden myyjän tiloihin sen varmistamiseksi, että varastointi ja käsittely tapahtuvat säännöksien ja viranomaismääräysten mukaan. Myöskään tämän toimenpidepyynnön tekijä ei ole vastannut viraston 14.10.1997 lähettämään kyselyyn.
Autoalan Keskusliitto ry:n 9.12.1996 päiväämässä lausuntopyynnössä oli kysymys renkaan kierrätysmaksun ilmoittamisesta markkinoinnissa ja sen taustalla oli Kuluttaja-asiamiehen toimiston Autoalan Keskusliitto ry:lle 28.11.1996 lähettämä kirje. Kuluttaja-asiamiehen toimisto oli kiinnittänyt huomiota ajoneuvon renkaiden hinnan ilmoittamiseen markkinoinnissa. Renkaiden hintoja oli ilmoitettu esim. ”Hintoihin lisätään kierrätysmaksu x mk” tai ”+ kierrätysmaksu”. Kirjeessä oli huomautettu, että hintamerkintäasetuksen mukaan markkinoinnissa on ilmoitettava yksilöidyn tuotteen myyntihinta ja renkaan myyntihintaan on siten sisällytettävä kierrätysmaksun osuus. Kuluttaja-asiamiehen kirjeen mukaan hinta voidaan eritellä, mutta tällöin on huolehdittava siitä, että pääpaino on kokonaishinnan esittämisellä.
Kuluttaja-asiamiehen toimisto katsoi edelleen, että renkaan hinta voidaan eritellä kuten Suomen Rengaskierrätys Oy oli Rengaskierrätyksen ns. yhteistoimintayrityksille 31.10.1996 lähettämässä kirjeessä esittänyt tai ilmoittamalla kokonaishintatiedon yhteydessä esim. ”sisältää kierrätysmaksun”. Koska Kuluttaja-asiamies oli edellyttänyt, että Autoalan Keskusliitto ry tiedottaa asiasta jäsenistölleen, Liitto halusi varmistua, että annettava hintailmoitusinformaatio on kilpailunrajoituslain määräysten mukaista.
Autoalan Keskusliitto ry halusi erityisesti varmistaa, että Rengaskierrätyksen mahdollisia kassa- ym. alennuksien laskentatapaa koskeva suositus on lain mukainen. Suosituksen mukaan alennukset lasketaan yksilöidyn renkaan hinnasta, ja kierrätysmaksu veloitetaan aina täysimääräisenä eikä siitä myönnetä kassa- tai muita alennuksia.
Kilpailunrajoituslain 4 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa vaatia seuraavalta myyntiportaalta, että kotimaassa tarjottavien hyödykkeiden myynnissä tai vuokrauksessa ei ylitetä tai aliteta tiettyä hintaa, vastiketta tai sen määräytymisperustetta. Lain ilmaisu ”vaatia” tarkoittaa sitä, että vaatimuksen kohde tuntee liikesuhteidensa syntymisen tai jatkumisen taikka elinkeinonharjoittamisen muutoin tulevan uhatuksi, jollei vaatimusta noudateta.
Edellä todettuun viitaten Kilpailuvirasto katsoi, että Suomen Rengaskierrätys Oy:n kirjeessä ainoastaan suositellaan kierrätysmaksun yhdenmukaista ilmoittamista ja laskentatapaa siinä mainitulla tavalla eikä kyse ole edellä kuvatusta vaatimisesta tai muusta pyrkimisestä kilpailun rajoittamiseen. Lisäksi Rengaskierrätys on jo ns. tuottajasopimuksissaan suositellut kierrätysmaksun erillään pitämistä laskutustapahtumien eri vaiheissa.
Kilpailuvirasto katsoi edelleen Autoalan Keskusliitolle 31.1.1996 lähettämässään kirjeessä, että virastolla ei ole toistaiseksi aihetta puuttua Kuluttaja-asiamiehen antamiin renkaiden hintainformaatiota koskeviin ohjeisiin tai niiden mahdollisiin kilpailua rajoittaviin vaikutuksiin eikä myöskään Suomen Rengaskierrätys Oy:n suosituksiin. Saadun selvityksen perusteella Autoalan Keskusliitto ry ei myöskään menetellyt kilpailunrajoituslain vastaisesti Liiton täyttäessä Kuluttaja-asiamiehen sille antamaa tiedotustehtävää.
Eräs elinkeinonharjoittaja pyysi 11.3.1997 päivätyllä tiedustelulla selvittämään, onko valtioneuvoston päätös (1246/95) käytöstä poistettujen renkaiden hyödyntämisestä ja käsittelystä kilpailunrajoituslain vastainen, kun renkaan myyjän, jolla on käytettyjen renkaiden vastaanottovelvollisuus, ainoa mahdollisuus on jättää renkaat tuottajien järjestämään jätehuoltoon eli siis Suomen Rengaskierrätys Oy:n järjestelmään. Kilpailuvirasto katsoi toimenpidepyynnön tekijälle 4.6.1997 lähettämässään kirjeessä, että valtioneuvoston päätös ei pakota renkaan myyjää toimittamaan vastaanottamiaan käytettyjä renkaita vain tuottajien järjestämään jätehuoltoon eikä valtioneuvoston päätös siten anna yksinoikeutta (oikeudellista monopolia) yhdelle tuottajien muodostamalle yhteisölle.
Päätös ja sen perustelut
Suomen Rengaskierrätys Oy on toimittanut Kilpailuviraston pyynnöstä edellä mainittujen toimenpidepyyntöjen sekä Yhtiön aseman ja menettelytapojen selvittämiseksi 17.6.1996 päiväämällään kirjeellä muun muassa Yhtiön perustamisasiakirjan, yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen ja 9.10.1997 päiväämällään kirjeellä vastauksen viraston erään elinkeinonharjoittajan toimenpidepyynnön johdosta tekemään selvityspyyntöön. Rengaskierrätys on lisäksi 22.3.1999 ja 12.4.1999 päiväämillään kirjeillä antanut selvitystä Yhtiön hallinnoimasta käytettyjen renkaiden kierrätysjärjestelmästä ja käytettävistä uudistetuista vakiosopimusmalleista. Rengaskierrätys on lisäksi suullisesti selvittänyt sopimusten merkitystä ja tarpeellisuutta muun muassa Kilpailuvirastossa 15.4.1999 pidetyssä tilaisuudessa, jolloin sovittiin, että virasto laatii selostuksen Rengaskierrätyksen toiminnasta virastolle siihen mennessä tehtyjen toimenpidepyyntöjen selvittämisen yhteydessä saaduista tuloksista ja havaituista kilpailullisista ongelmista ja Yhtiön niiden johdosta tekemistä muutoksista toimintaperiaatteisiinsa.
Horisontaalinen yhteistyö
Koska Suomen Rengaskierrätys Oy on samalla tuotantoportaalla toimivien ja toistensa kanssa kilpailevien elinkeinonharjoittajien perustama yhteisyritys, Kilpailuviraston selvityksissä on myös tutkittu, voiko kilpailunrajoituslain 6 § tulla sovellettavaksi Yhtiön toimintaan. Kartellikiellon mukaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita. Kiellettyä on myös tuotannon rajoittaminen ja markkinoiden tai hankintalähteiden jakaminen, elleivät ne ole välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä ja hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille. Kartellikieltoon voi saada hakemuksesta poikkeusluvan lain 19 §:ssä esitetyin ehdoin.
Saamiensa selvitysten perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimintaan voidaan katsoa liittyvän kilpailunrajoituslain 6 §:n tarkoittamaa hintayhteistyötä renkaiden kierrätysmaksun määrittämisessä ja kierrätysmaksun ilmoittamista koskevassa hintasuosituksessa, jonka mukaan kierrätysmaksu veloitetaan aina täysimääräisenä eikä siitä myönnetä kassa- tai muita alennuksia. Järjestelyjen toimeenpano edellyttäisi lain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa. Koska Suomen Rengaskierrätys Oy ei ole kuitenkaan hakenut poikkeuslupaa kierrätysmaksun määrittämistä koskevalle yhteistyöjärjestelylle, Kilpailuvirasto ei ole tarkemmin arvioinut luvan myöntämisen edellytyksiä. Kilpailuvirasto on kuitenkin saamiensa selvitysten perusteella todennut, että VNp:n tarkoittamilla käytettyjen renkaiden kierrätysmarkkinoilla on sääntelystä johtuvia erityispiirteitä, jotka on otettava huomioon kierrätysyhtiön toiminnan ja kierrätysmaksun määrittämisen arvioinnissa.
Kierrätysmaksu määritellään Suomen Rengaskierrätys Oy:n, sen yhteistyökumppanien ja operaattorin toiminnasta aiheutuvien kustannusten perusteella Yhtiön hallinnoidessa osakkaidensa puolesta lakisääteistä käytettyjen renkaiden kierrätystehtävää. Kierrätysmaksun yhdenmukaistaminen on välttämätön edellytys kierrätyksen kollektiivisille järjestämiselle ja eri rengasmerkkien tasapuoliselle kohtelulle. Kierrätysmaksu on lisäksi sidottu valtiovarainministeriön poikkeusluvalla indeksiin, mistä syystä maksun korottaminen on mahdollista ainoastaan kierrätysmaksuun välittömästi vaikuttavien kustannustekijöiden noustua.
Kilpailuvirasto voi kilpailunrajoituslain 12 §:n perusteella olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailunrajoituslain vastaisella kilpailunrajoituksella on vain vähäinen vaikutus taloudelliseen kilpailuun. Kilpailuvirasto katsoo, että Suomen Rengaskierrätys Oy:ssä toteutettua hintayhteistyötä voidaan pitää vähämerkityksellisenä kilpailunrajoituksena eikä virastolla siten ole kilpailunrajoituslain 12 §:n perusteella syytä jatkaa hintayhteistyön selvittämistä. Kilpailuvirasto voi kuitenkin ottaa Suomen Rengaskierrätys Oy:n toiminnan myöhemmin uudelleen tutkittavaksi, mikäli kierrätysyhteistyön havaitaan aiheuttavan kilpailun merkittävää rajoittumista.
Määräävä markkina-asema
Koska maassamme ei ole muita ainakaan merkittäviä valtakunnallisesti toimivia käytöstä poistettujen renkaiden hyötykäyttöä hoitavia kierrätysyhtiöitä, Kilpailuvirasto toteaa, että Suomen Rengaskierrätys Oy:llä on määräävä markkina-asema VNp:n tarkoittamien käytöstä poistettujen renkaiden hyödyntämistä ja käsittelyä hallinnoivana tuottajayhteisönä kyseenä olevilla kierrätyspalveluiden markkinoilla. Suomen Rengaskierrätys Oy on itsekin myöntänyt määräävän markkina-asemansa olemassaolon. Tällä perusteella Yhtiön toimintaa arvioitaessa sovelletaan myös kilpailunrajoituslain 7 §:ää, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty. Väärinkäyttönä pidetään muun ohella liikesuhteesta pidättäytymistä ilman asiallista syytä; hyvään kauppatapaan perustumattomien asiakkaan toimintavapautta rajoittavien liikesuhteen ehtojen käyttämistä; yksinmyynti- tai yksinostosopimusten käyttämistä ilman erityistä syytä; kohtuuttoman tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltamista tai määräävän markkina-aseman hyväksi käyttämistä muiden hyödykkeiden tuotantoa tai markkinointia koskevan kilpailun rajoittamiseksi.
Johtopäätökset
Käytöstä poistettujen renkaiden hyödyntämisestä ja käsittelystä annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan renkaan tuottajan on järjestettävä käytettyjen renkaiden hyödyntäminen ja käsittely sen jälkeen, kun renkaan kuluttaja on luovuttanut käytöstä poistamansa renkaan renkaan myyjälle tai renkaan tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Renkaan tuottajat ovat perustaneet VNp:n määräyksien täyttämiseksi Suomen Rengaskierrätys Oy -nimisen tuottajayhteisön. Tuottajat ovat tehneet kukin erikseen Rengaskierrätyksen kanssa tuottajasopimuksen, jolla tuottajat ovat siirtäneet niille määrätyt tehtävät Suomen Rengaskierrätys Oy:lle. Suomen Rengaskierrätys Oy on valinnut alihankkijakseen ensimmäiseksi viiden vuoden sopimusjaksoksi Säkkiväline Puhtaanapito Oy:n, joka käytännössä hoitaa käytöstä poistettujen renkaiden keräämisen ja hyötykäytön.
Suomen Rengaskierrätys Oy on myös tehnyt kaikkien kierrätysjärjestelmässä mukana olevien elinkeinonharjoittajien ja eräiden muidenkin tahojen (esimerkiksi oppilaitosten ja puolustusvoimien) kanssa yhteistyö- tai yhteistoimintasopimukset. Kaiken kaikkiaan Yhtiön sopimusjärjestelmä kattaa noin 1500 sopimusta. Sopimusjärjestelyillä taataan menettelytapojen yhdenmukaisuus ja tasapuolisuus. Yhtiön toiminnan rahoittamiseksi tuottajat maksavat yhtenäisin perustein määräytyvät kierrätysmaksut myymistään renkaista.
Kilpailuvirastolle on tehty toimenpidepyyntö, jonka mukaan Suomen Rengaskierrätys Oy:n sopimusjärjestelmät rajoittavat renkaiden myyjän toimintavapautta valita asiakkaansa myydessään vastaanottamiaan käytettyjä renkaita, koska sopimukset edellyttävät, että renkaiden myyjän on myytävä pinnoituskelpoiset käytetyt renkaat vain Rengaskierrätyksen hyväksymille eli auktorisoimille keräily-yrityksille tai pinnoittajille. Toimenpidepyynnön johdosta Suomen Rengaskierrätys Oy on ilmoittanut muuttavansa auktorisointisopimukset yhteistoimintasopimuksiksi, mikä termi kuvaa Yhtiön mukaan paremmin kyseenä olevien sopimuksien luonnetta. Lisäksi Yhtiö on ilmoittanut ryhtyvänsä muuttamaan sopimusten sanamuotoja muun muassa siten, että vanhojen sopimusten ilmaus ”Myyjän on myytävä…” muutetaan vähemmän pakottavaksi eli ilmaukseksi ”Myyjä voi myydä…”.
Yhtiö on ilmoittanut, että se haluaa kuitenkin VNp:n määräysten täyttämiseksi edelleen pitää luetteloa sen järjestelmässä mukana olevista elinkeinonharjoittajista. Lisäksi Yhtiö on katsonut, että sillä on oltava mahdollisuus tavalla tai toisella kontrolloida yhteistyökumppaniensa toimia renkaiden hyödyntämisessä ja käsittelyssä, koska Yhtiön on VNp:n 5 §:n mukaan vuosittain ilmoitettava VNp:ssä yksilöidyt tiedot ympäristöministeriölle hyödyntämistavoitteiden seuraamiseksi.
Mitä tulee Suomen Rengaskierrätys Oy:n ja Säkkiväline Puhtaanapito Oy:n väliseen sopimukseen ja sen solmimiseen, virasto katsoo, että sopimus ei ole kilpailunrajoituslain 7 §:n vastainen, varsinkin kun otetaan huomioon, että operaattorin valinta on tapahtunut julkisen tarjouskilpailun kautta.
Suomen Rengaskierrätys Oy:n virastolle toimittaman Yhtiön hallinnoimaa kierrätysjärjestelmää koskevan aineiston ja selvitysten perusteella Yhtiön toimintaan ei siis näytä enää sisältyvän mitään sellaista menettelyä, mikä antaisi aiheen Yhtiön toimintaa koskevien selvitysten jatkamiseen. Yhtiön toiminta on avointa, sopimuskumppaneita kohdellaan tasapuolisesti ja johdonmukaisesti ja ennakoitavasti. Rengaskierrätyksen on kuitenkin määräävän markkina-asemansa vuoksi oltava erityisen huolellinen sen suhteen, että yhteistoiminta- ja yhteistyösopimukset eivät muodostu jatkossakaan millekään kierrätysjärjestelmään osallistuvalle elinkeinonharjoittajien taholle (esimerkiksi pinnoittajille) tarpeettomiksi alalle tulon esteiksi. Sopimuskumppaneita on kohdeltava joka tilanteessa tasapuolisesti yhtäläisten kriteerien mukaan. Mikäli sopimuskumppanien laadullista toimintaa on tarpeen arvioida ympäristönäkökohtien suhteen, arviointi on tehtävä ennalta määrättyjen kohtuullisten, johdonmukaisten ja tasapuolisten kriteerien perusteella. Kriteerien tulee olla perusteltuja tarkastustoiminnan tavoitteisiin nähden ja välttämättömiä ympäristönsuojelun kannalta katsottuna. On myös pidettävä huoli siitä, että rengasmarkkinoilla tai siihen läheisesti liittyvillä muilla markkinoilla toimivien yritysten liikesalaisuuksia ja muita niiden kilpailukäyttäytymiseen vaikuttavia tietoja ei järjestelmän hallinnoinnin ja tietojenvaihdon seurauksena välity kilpailijoiden tietoon.
Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 §, 7 §, 12 §:n 1 momentti ja 19 §:n 1 momentti.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.