1 Asia
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö laajakaistamarkkinoilla
2 Osapuolet
PHP Liiketoiminta Oyj, Lahti
Toimenpidepyynnön tekijä
Elisa Oyj, Helsinki
3 Ratkaisu
Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja se poistetaan käsittelystä.
4 Asian vireilletulo
1. Kilpailuvirasto on 23.9.2005 vastaanottanut Elisa Oyj:n (Elisa) toimenpidepyynnön, jossa Elisa on pyytänyt Kilpailuvirastoa tutkimaan, onko Päijät-Hämeen Puhelin Oyj:n (PHP)[1] hinnoittelu täyttänyt kilpailunrajoituslain kieltämän sidonnan ja/tai hintaruuvin tunnusmerkit PHP:n perinteisellä toimialueella[2]. Elisan mukaan PHP:n lankapuhelinasiakkailleen myöntämä alennus laajakaistaliittymän hinnasta on estänyt kilpailijoiden toimintaa markkinoilla. Elisa perui toimenpidepyyntönsä 27.11.2007[3].
2. Kilpailuvirasto on selvittänyt mahdollista hintaruuvia PHP:n ADSL-liittymien hinnoittelussa erityisesti 1.1.2005–30.6.2007 väliseltä ajalta. Asian selvittämiseksi Kilpailuvirasto on suorittanut tarkastuksen DNA Oy:n (DNA) sekä eräiden sen omistajayhtiöiden (mukaan lukien PHP) toimitiloissa kesäkuussa 2008.
5 Asiaselostus ja oikeudellinen arviointi
5.1 Relevantit markkinat ja PHP:n markkina-asema
3. Laajakaistaliittymällä tarkoitetaan kiinteähintaista ja aina auki olevaa nopeaa Internet-yhteyttä. Laajakaistayhteydet on yleensä toteutettu joko kiinteän televerkon kautta xDSL-liittymän tai kaapeli-TV-verkon kautta kaapelimodeemin avulla. Nopeat, valokuitutekniikalla toteutetut laajakaistaliittymät ovat yleistymässä vähitellen ja laajakaistaliittymiä tarjotaan lisäksi myös langattomasti matkaviestinverkossa (mobiililaajakaista) sekä @450-laajakaistaverkossa. Langattomilla liittymätekniikoilla ei kuitenkaan päästä vielä yhtä suuriin liittymänopeuksiin kuin edellä mainituilla kiinteillä laajakaistatekniikoilla. Näiden lisäksi Suomessa on joitakin tuhansia harvinaisemmilla laajakaistatekniikoilla toteutettuja liittymiä.
4. Kilpailuvirasto on Lännen Puhelin Oy:tä koskevassa markkinaoikeusesityksessään[4] sekä Elisa Oyj:tä[5] ja Kuopion Puhelin Oy:tä[6] koskevissa ratkaisuissaan määritellyt relevanteiksi lopputuotemarkkinoiksi tekniikasta riippumatta kotitalouksille tarjottavien yksityisten laajakaistapohjaisten Internet-liittymien markkinat. Markkinaoikeus on Lännen Puhelin -päätöksessään[7] vahvistanut Kilpailuviraston markkinamäärittelyn tältä osin.
5. Tarjotakseen laajakaistaliittymiä yleisimmin käytössä olevalla tekniikalla eli DSL-verkossa, kilpailevat operaattorit vuokraavat alueen paikalliselta operaattorilta tilaajayhteyden tai sen yläkaistan sekä operaattori-DSL-liittymän. Tiheämmin asutuilla alueilla kilpailijat voivat myös korvata operaattori-DSL-liittymän rakentamalla omaa DSL-verkkoa.
6. Kilpailuvirasto on edellä mainituissa ratkaisuissaan määritellyt relevanteiksi hyödykemarkkinoiksi ADSL-pohjaisten Internet-liittymien tukkumarkkinat, joihin kuuluvat mm. tukkutason operaattori-DSL-liittymät ja tilaajayhteystuotteet (tilaajayhteys ja tilaajayhteyden yläkaista) sekä laitepaikkatuotteet (laitepaikka ja sähkönsyöttö). Markkinaoikeus on Lännen Puhelin Oy:tä koskevassa päätöksessään[8] määritellyt relevanttien hyödykemarkkinoiden koostuvan yksityisille kotitalouksille tarkoitettujen ADSL-pohjaisten Internet-yhteyksien tukkumarkkinoista. Viestintävirasto on määritellyt huomattavaa markkinavoimaa koskevissa päätöksissään tilaajayhteys-[9] ja operaattori-DSL-liittymät[10] toisistaan erillisiksi markkinoiksi ja asettanut näillä markkinoilla toimiville yrityksille muun muassa tukkutuotteiden vuokraukseen liittyviä velvoitteita.
7. Relevanttien maantieteellisten markkinoiden osalta Kilpailuvirasto on katsonut aiemmissa päätöksissään, että laajakaistaliittymien tukku- ja vähittäistuotteiden relevantit maantieteelliset markkinat ovat paikalliset ja ne muodostuvat siitä alueesta, jolla paikallisella teleoperaattorilla oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka.
8. Viestintävirasto on huomattavaa markkinavoimaa koskevissa päätöksissään[11] sekä markkina-analyyseissään[12] katsonut, että PHP:lla on huomattavaa markkinavoimaa sekä kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin pääsyn että laajakaistapalvelujen tarjonnan tukkumarkkinoilla omalla perinteisellä toimialueellaan[13]. Viestintäviraston tietojen mukaan PHP:n markkinaosuus tilaajayhteysmarkkinalla on ollut jatkuvasti yli 95 % ja tukkutason laajakaistapalvelujen markkinalla se on ollut laskussa. 17.9.2004 PHP:n markkinaosuus tukkutason laajakaistapalvelujen markkinalla oli noin 75 %, vuoden 2005 lopussa yli 70 % ja kesällä 2008 yli 65 %. Vähittäismarkkinoilla PHP:n markkinaosuus on ollut 31.12.2005 70 % ja 31.12.2007 yli 60 %.
9. Kilpailuvirasto toteaa, että asian lopputulos huomioon ottaen voidaan relevanttien hyödykemarkkinoiden ja maantieteellisten markkinoiden täsmällinen määritteleminen jättää avoimeksi. Asian ratkaisemisen kannalta ei myöskään ole välttämätöntä ottaa täsmällisesti kantaa PHP:n markkina-asemaan. Ottaen kuitenkin huomioon Kilpailuviraston aikaisemman ratkaisukäytännön sekä PHP:n vahvan aseman oman perinteisen toimialueensa laajakaistamarkkinoilla on sen toimintaa perusteltua tarkastella lähtökohtaisesti mahdollisen määräävän markkina-aseman väärinkäytön näkökulmasta ADSL-tukkumarkkinoilla.
5.2 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja hintaruuvi
10. Kilpailunrajoituslain (480/1992, muutt. 318/2004) 6 §:n mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;
- tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi;
- erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla;
- sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
11. Kilpailuvirasto on aiemmin katsonut[14], että laajakaistamarkkinoilla merkittävimmän kilpailuongelman palveluoperaattoreille aiheuttaa verkko-operaattorin tukkuhinnoittelussaan mahdollisesti soveltama kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan perusteella kielletty hintaruuvi.
12. Hintaruuvilla tarkoitetaan sitä, että vertikaalisesti integroitunut, useammalla tuotantoportaalla toimiva yritys heikentää kilpailijansa asemaa lopputuotteen markkinoilla perimällä tältä ylihintaa väli- tai liitännäisestä hyödykkeestä. Käyttämällä hintaruuvia yritys heikentää kilpailijoiden asemaa tai estää niiden markkinoille tulon omaa liiketoimintayksikköänsä suosimalla. Osoituksena hintaruuvista pidetään yrityksen tukkuhinnan ja vähittäishinnan väliin jäävää marginaalia silloin, kun se on niin pieni, ettei ”kohtuullisen tehokas kilpailija” voi saavuttaa tavanomaisena pidettyä voittoa markkinoilla.
5.3 Kilpailuviraston hintaruuvilaskelma
13. Kilpailuvirasto tekee hintaruuviarviointinsa verkko-operaattorin esittämien kustannus- ja hintatietojen perusteella. Katelaskelmat tehdään paikallisoperaattorin oman palveluoperaattorin näkökulmasta niin sanotun ”as efficient”[15] -periaatteen mukaisesti. Virasto siis arvioi, voisiko paikallisoperaattorin kanssa yhtä tehokas toimija toimia markkinoilla kannattavasti. Markkinoilletulon kannattavuutta tarkastellaan siten vain paikallisoperaattorin kilpailijoilleen tarjoaman DSL-tukkutuotteen perusteella. Kilpailuvirasto on 3.9.2009 julkaissut hintaruuvin arviointiperiaatteensa[16] muistiona, jossa on käyty läpi tarkemmin laskelmaa koskevia yksityiskohtia. Arviointiperiaatteita on myös käyty läpi Elisa Oyj:tä koskevassa ratkaisussa[17].
14. Kilpailuvirasto laatii hintaruuvilaskelmat hinnastotietojen sekä yrityksen toimittamien kustannus- ja tulotietojen perusteella. Hintaruuvilaskelmissa on alustavasti otettu huomioon myös paikallisen toimijan oman palveluoperaattorin tukkutuotteista saamat määräalennukset[18]. Lisäksi katelaskelmissa on otettu huomioon, kuinka yhteyden toteuttaminen on jakautunut tilaajayhteyden ja yläkaistan välille.
15. Kilpailuvirasto on ottanut huomioon laskelmassaan kertaluontoisia kustannuksia asiakkaiden hankinnasta (mainonta ja erikoistarjoukset), tilaustenkäsittelystä sekä korvauksista jakelukanaville. Näistä kustannuksista samoin kuin vähittäis- ja tukkutuotteiden avausmaksuista on laskettu operaattorille näiden erien jälkeen jäävä kate. Tämä kertamaksujen kate puolestaan on jaksotettu jakamalla se kohtuullisella kuukausina ilmoitetulla ajalla, jotta kertamaksujen katteesta saadaan yhteismitallinen kuukausittain toistuvista eristä lasketun katteen kanssa. Katelaskelmissa asiakkaiden hankinnasta aiheutuvat kertaluonteiset tulot ja kustannukset on alustavasti jyvitetty 36 kuukaudelle kuukausittaisen katteen määrittämiseksi, kuten virasto on aikaisemmin tehnyt Elisa Oyj:tä[19] sekä Kuopion Puhelin Oy:tä[20] koskevissa tapauksissa. Asiakkaan hankinta voidaan siten nähdä investointina, joka tuottaa myöhemmin tulovirtaa. Edellä mainituissa päätöksissä sekä Kilpailuviraston hintaruuvin arviointiperiaatteita koskevassa muistiossa[21] on käyty läpi yksityiskohtaisemmin perusteita 36 kuukauden käyttämiselle.
16. Laskelmassa hyväksyttyjä toistuvia kustannuksia ovat puolestaan ATM- ja Ethernet-liitynnästä, ulkomaanyhteydestä, ISP-palveluista (sähköpostilaatikot, kotisivutilat ja portaali), asiakaspalvelusta, laskutuksesta, perinnästä, teknisestä tukipalvelusta ja viankorjauspalvelusta syntyvät menot samoin kuin tukkutuotteiden kuukausimaksut. Vastaavasti toistuvina tuloina on huomioitu vähittäistuotteen kuukausimaksut[22] sekä mahdolliset muut tulot. Muita tuloja voivat esimerkiksi olla kuluttaja-ADSL-liittymistä saadut päätelaite- ja asennustulot sekä näille asiakkaille myydyn tietoturvan tulot samoin kuin muut vastaavat yleensä liittymän mukana myytävien lisäarvopalvelujen tulot. Näiden erien perusteella on laskettu kate toistuvista maksuista.
17. Kilpailuvirasto tekee alustavat laskelmat edellä läpikäytyjen periaatteiden mukaisesti ja laskee nopeusluokkajakaumalla painotetun keskiarvon alueen ADSL-liittymien kuukausittaisesta katteesta. Toisin sanoen Kilpailuviraston laskelmassa annetaan enemmän painoarvoa yleisimmän nopeusluokan liittymäkohtaiselle katteelle[23]. Mikäli paikallisoperaattorin perinteisestä toimialueesta on erotettavissa esimerkiksi hinnastojen vyöhykejaon vuoksi eri alueita, Kilpailuvirasto tarkastelee aluekohtaisen katteen ohella myös kaikkien alueiden asiakasmäärän perusteella painotettua keskimääräistä katetta eräänä arviointinsa osana.
18. Mikäli näin laskettu keskimääräinen liittymäkohtainen kuukausikate on negatiivinen, hinnoittelun voidaan alustavasti katsoa täyttävän kilpailunrajoituslain kieltämän hintaruuvin tunnusmerkit. Erityisen selkeästi hintaruuvin tunnusmerkkien voidaan katsoa täyttyvän tilanteessa, jossa keskimääräinen liittymäkohtainen kate on negatiivinen silloin kun huomioidaan kustannuksista vain tilaajayhteyden ja ODSL-tukkutuotteen kuukausimaksut.
5.4 PHP:n ADSL-hinnoittelua koskevat katelaskelmat
19. Kilpailuvirasto on selvittänyt PHP:n ADSL-hinnoittelua tarkemmin 1.1.2005–30.6.2007 väliseltä ajalta tekemiensä katelaskelmien avulla, sillä tällä ajanjaksolla hintaruuvi näyttäisi olevan selkein. Alla on esitetty näiden katelaskelmien yhteenvetotaulukot. Taulukossa on esitetty sekä kultakin vyöhykkeeltä erikseen lasketut katteet että näiden vyöhykkeiden asiakasmäärillä painotettu kate.
20. Kertamaksuista syntyvä kate on jyvitetty laskelmassa 36 kuukaudelle. Tarkastuksella kesäkuussa 2008 Kilpailuvirasto otti mukaansa PHP:n sisäisiä laskelmia, joissa PHP oli arvioinut laajakaistaliiketoimintaansa käyttäen sekä 36 että 48 kuukauden ajanjaksoa kertakustannusten jaksotusaikana. Laskelman ja asian lopputuloksen kannalta sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, kumpaa jaksotusaikaa käytetään, sillä pidempi jaksotusaika pienentää negatiivisia kertamaksujen katteita vain […][24] eurolla per kuukausi.
Taulukko 1
PHP:n katelaskelmien yhteenveto ajalta 1.12.2004–1.7.2007
[…]
21. Yllä olevan yhteenvetotaulukon perusteella on nähtävissä, että PHP:n hinnoittelu vaikuttaa täyttäneen hintaruuvin tunnusmerkit ainakin 30 kuukauden ajan (1.1.2005–30.6.2007). Erityisesti haja-asutusalueista koostuvalla vyöhykkeellä 2 tilaajayhteyden ja operaattori-DSL-tukkutuotteen kuukausimaksut ovat ylittäneet selkeästi tarkasteluajanjaksolla voimassa olleen vähittäishinnan. Toistuvien maksujen kate on siis ollut negatiivinen ilman, että katteessa huomioidaan muita palvelun tuottamisesta syntyviä kustannuksia.
22. PHP:n liiketoiminta on asian vireilläoloaikana siirtynyt DNA Oy:lle, joka muutti Lahden seudun tukkuhinnoittelua 1.1.2009 alkaen samalla, kun se yhtenäisti koko DNA:n hinnoittelun. Kilpailuviraston alustavan arvion mukaan tämä muutos näyttäisi poistavan ne ongelmat, joihin Kilpailuvirasto on tässä asiassa käytössä olleen arviointikehikkonsa perusteella kiinnittänyt huomiota selvitystensä aikana. DNA on myös poistanut hinnastoistaan edellä mainitut määräalennukset.
5.5 PHP:n hinnoittelun vaikutukset ja markkinatilanne
23. PHP:n hinnoittelu näyttää edellä todetusti muodostaneen hintaruuvin ainakin ajanjaksolla 1.1.2005–30.6.2007. Tämä on merkinnyt sitä, etteivät kilpailijat ole voineet toimia PHP:n operaattori-DSL-tukkutuotteen varassa kannattavasti. Pahimmillaan kilpailijoiden toiminta on ollut kannattamatonta jo toistuvien maksujen jälkeen, jolloin kilpailijat ovat tehneet tappiota joka kuukausi, eivätkä ole siten voineet kattaa myöskään asiakkaiden hankinnasta syntyneitä kertakustannuksia.
24. Molemmilla PHP:n pääkilpailijoilla, Elisalla ja TSF:lla, on kuitenkin tällä hetkellä PHP:n perinteisellä toimialueella omat kattavat DSL-verkkonsa, joiden varassa ne toimivat. Molempien yhtiöiden DSL-verkkojen ulkopuolille jää useita harvemmin asuttuja keskitinalueita, joille ei ole niiden pienen potentiaalisen asiakasmäärän vuoksi kannattavaa rakentaa kilpailevaa DSL-verkkoa. TSF on rakentanut […] % alueen asukkaista kattavan verkkonsa pääosin ennen vuotta […]. Myös Elisalla on ollut vuodesta […] asti […] % alueesta kattava verkko, jota se on laajentanut vuonna […] siten, että nykyään verkko kattaa noin […] % alueesta.
25. TSF on toiminut PHP:n alueella […]. Elisa on hyödyntänyt tarkasteluajanjaksolla myös PHP:n ODSL-tukkutuotetta laajakaistaliittymien tarjoamiseksi kuluttajille, mutta sittemmin lakannut tarjoamasta kuluttajille DSL-liittymiä oman DSL-verkkonsa ulkopuolisilla alueilla.
26. PHP:n hinnastossa esiintyneellä hintaruuvilla on ollut käytännössä vaikutuksia vain kilpailijoiden DSL-verkkojen ulkopuoliseen alueeseen, jonka asiakaspotentiaali on vaihdellut tarkasteluajanjakson aikana. Tarkasteluajanjakson alussa kilpailevien DSL-verkkojen ulkopuolelle on jäänyt noin […] % ja lopussa noin […] % koko PHP:n perinteisen toimialueen asiakkaista. Näille asiakkaille on ollut tarjolla PHP:n laajakaistaliittymiä sekä osan aikaa myös Elisan laajakaistaliittymiä. Elisa on kuitenkin vuonna 2006 eriyttänyt vähittäishinnastonsa siten, että sen oman DSL-verkon ulkopuolella olleille asiakkaille tarjotut vähittäistuotteet ovat olleet kalliimpia kuin Elisaverkon alueella tarjotut vähittäistuotteet[25] ja vuonna 2008 Elisa ilmoitti keskittävänsä kiinteiden laajakaistaliittymien myynnin vain tietyille alueille[26].
27. PHP:n omat vähittäishinnat ovat olleet yhtenäiset koko sen perinteisellä toimialueella ja koko alueen vähittäishintataso on määräytynyt kilpaillulla keskusta- ja taajama-alueella, jossa yksikkökustannukset ovat olleet haja-asutusalueita alhaisemmat. Kilpailuviraston tietojen mukaan PHP:n alueen vähittäishintataso ei myöskään ole poikennut muun maan vähittäishintatasosta merkittävästi. Alueen kuluttajille tarkastellulla ajanjaksolla syntynyt konkreettinen, todennettavissa oleva haitta on siis muodostunut valinnanvaihtoehtojen vähenemisestä. Koko PHP:n toimialueen kuluttajista […] on kuitenkin tarkasteluajanjakson aikana hankkinut laajakaistapalvelunsa PHP:lta, joten sellaisia asiakkaita, jotka olisivat saattaneet valita jonkin toisen operaattorin laajakaistapalvelun, on ollut hintaruuvin vaikutusalueella joitakin tuhansia.
28. Kilpailuviraston arvion mukaan hintaruuvista on aiheutunut haittaa erityisesti […] Elisalle. […] Elisa on […] perunut toimenpidepyyntönsä sekä ilmoittanut Kilpailuvirastolle, ettei sillä ole enää vaatimuksia PHP:ta kohtaan.
29. Kilpailuviraston tietojen mukaan myös muualla Suomessa haja-asutusalueilla toimii yleensä vain alueen paikallinen operaattori ja kilpailevat operaattorit toimivat usein vain oman DSL-verkkonsa alueella. PHP:n ADSL-hinnoittelussa esiintynyt hintaruuvi ei siten näytä muuttaneen alueen markkinaolosuhteita merkittävästi erilaiseksi kuin muualla Suomessa.
6 Ratkaisun perustelut
30. Markkinaoikeus voi Kilpailuviraston esityksestä määrätä kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaisen seuraamusmaksun elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka rikkoo kilpailunrajoituslain 6 §:n säännöksiä. Seuraamusmaksu on määrättävä, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana.
31. Kilpailuvirasto katsoo PHP:n menettelyä kokonaisuutena arvioiden, että kilpailunrajoituslain 7 §:ssä tarkoitetun esityksen tekeminen markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämiseksi ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole kilpailun turvaamiseksi perusteltua. Virasto on ottanut seuraamusmaksuesityksen tekemistä harkitessaan huomioon seuraavat seikat:
32. Ensinnäkin PHP:n hinnastossa esiintyneen hintaruuvin vaikutus kilpailijoiden toimintaan on jäänyt vähäiseksi, koska pääkilpailijoilla on ollut omat kattavat DSL-verkkonsa PHP:n alueella.
33. Tästä johtuen hintaruuvi on käytännössä vaikuttanut vain kilpailijoiden DSL-verkkojen ulkopuolella asuviin asiakkaisiin, jotka eivät ole hintaruuvin vuoksi voineet valita muita laajakaistatarjoajia kuin PHP:n. Haja-asutusalueilla asuneet asiakkaat ovat kuitenkin saaneet palvelun samaan hintaan kuin kilpailluilla keskusta- ja taajama-alueilla asuvat asiakkaat, joten valinnanvaihtoehtojen vähenemisen lisäksi todennettavissa olevia, konkreettisia vaikutuksia ei tarkasteluaikana näyttäisi ilmenneen.
34. Hintaruuvi ei myöskään näytä vaikuttaneen PHP:n alueen yleiseen markkinakehitykseen siten, että alue olisi vähittäishinnaltaan tai markkinaolosuhteiltaan poikennut muusta maasta.
35. Lisäksi PHP:n alueen hinnoittelu on muutettu asian vireilläoloaikana, eikä nykyinen hinnoittelumalli näyttäisi pitävän sisällään sellaisia DSL-tukkutuotteen hinnoitteluun liittyviä ongelmia, joihin Kilpailuvirasto on selvityksissään alun perin kiinnittänyt huomiota.
36. Kilpailunrajoituslain 12 §:ssä todetaan, että jos Kilpailuvirasto katsoo elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän rajoittavan kilpailua 4 tai 6 §:ssä taikka EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklassa tarkoitetulla tavalla, sen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Kilpailuvirasto voi kuitenkin olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailunrajoituksesta huolimatta kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kokonaisuudessaan pitää toimivana.
37. Hallituksen esityksessä (11/2004) tätä pykälää on täsmennetty seuraavalla tavalla: Kilpailuvirasto voi olla ryhtymättä toimenpiteisiin esimerkiksi tapauksissa, joissa kiellon vastaisesta toiminnasta on jo luovuttu tai joissa asian selvittämisellä ei olisi kilpailun turvaamisen kannalta tai rikkomuksen periaatteellisen hylättävyyden vuoksi merkitystä. Edelleen toimenpiteisiin ryhtymättä jättämisellä tarkoitetaan myös seuraamusmaksuesityksen tekemättä jättämistä.
38. Edellä todettujen perustelujen lisäksi hintaruuvista vahinkoa kärsinyt Elisa on vetänyt toimenpidepyyntönsä pois […]. Kilpailuvirasto katsoo, että asiaa kokonaisuutena arvioiden asiassa ei ole tarpeen ryhtyä enempiin toimenpiteisiin. Asia poistetaan käsittelystä.
7 Sovelletut säännökset
39. Kilpailunrajoituslaki (480/1992, ml. muutossäädös 380/2004), 3 §:n 2 momentti, 6 § ja 12 §.
8 Muutoksenhaku
40. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituslain 21 §:n perusteella siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
9 Lisätiedot
41. Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.
[1] Päijät-Hämeen Puhelin Oyj:n koko teleliiketoiminta siirrettiin 1.7.2007 alkaen DNA Oy:lle. Liiketoimintasiirron yhteydessä Päijät-Hämeen Puhelin Oyj myös muutti nimensä PHP Liiketoiminta Oyj:ksi entisen toiminimen siirtyessä liiketoimintasiirron yhteydessä DNA Oy:lle. PHP Liiketoiminta Oyj omistaa DNA Oy:stä 20 %. Tässä käytetään termiä PHP viittaamaan sekä yrityskauppaa edeltäneeseen Päijät-Hämeen Puhelin Oyj:öön että sen toimintaa alueella jatkaneeseen DNA Oy:öön.
[2] PHP:n (nykyisin DNA Oy:n) perinteinen toimialue muodostuu siitä alueesta, jolla PHP:lla oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka eli pääosin Artjärven, Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Mäntsälän, Nastolan, Orimattilan ja Sysmän kuntien alueesta.
[3] ”Toimenpidepyyntöjen peruminen”, Elisa Oyj ja Saunalahti Group Oyj, päivätty 27.11.2007.
[4] Lännen Puhelin Oy:tä koskeva Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle, Dnro 949/61/02, 22.10.2004.
[5] Elisa Oyj:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö laajakaistamarkkinoilla, Dnro:t 529/61/03, 896/61/03, 233/61/04, 934/61/04, 291/61/05, 528/61/05 ja 470/61/06, annettu 19.5.2009.
[6] Kuopion Puhelin Oy:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö laajakaistamarkkinoilla, Dnro 747/61/2004, annettu 10.12.2009.
[7] Markkinaoikeuden päätös Lännen Puhelin -asiassa, Nro 298/2008, Dnro 260/04/KR, annettu 2.7.2008. Asia on vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
[8] Ks. edellä alaviite 7.
[9] Kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin pääsyn markkina (markkina 11 komission suosituksessa ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2003/311/EY, uuden suosituksen 2007/879/EY mukainen markkina 4: kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkina) muodostuu pääsystä kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin laajakaistapalvelujen ja puheensiirtopalvelujen tarjoamiseksi. Markkinaan kuuluvia tuotteita ovat metallijohtimiset 1) tilaajayhteys, 2) tilaajayhteyden osa ja 3) tilaajayhteyden välityskyky rinnakkaiskäyttöä varten eli yläkaista. Markkinaan kuuluvat lisäksi laitetilat tilaajayhteystuotteiden käytössä tarpeellisia vähäisiä laitteita varten.
[10] Tukkutason laajakaistapalvelujen markkina (markkina 12 komission suosituksessa ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2003/311/EY, uuden suosituksen 2007/879/EY mukainen markkina 5) muodostuu verkkoyrityksen palveluyritykselle tarjoamasta tukkutason laajakaistapalvelusta, millä tarkoitetaan bittivirtapohjaista (ns. bitstream) tai ominaisuuksiltaan tätä vastaavaa datapalvelua, joka mahdollistaa datan välittämisen molempiin suuntiin. Uuden suosituksen mukaiseen markkinamäärittelyyn kuuluu myös yhteys loppukäyttäjälle.
[11] Päijät-Hämeen Puhelin Oyj:tä koskeva Viestintäviraston päätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin pääsyn markkinoilla Dnro 592/934/2003, annettu 6.2.2004, ja DNA Palvelut Oy:tä koskeva päätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinalla dnro 353/934/2009, 3.4.2009.
Viestintäviraston päätös huomattavasta markkinavoimasta tukkutason laajakaistamarkkinoilla, dnro 145/934/2004, 17.9.2004 (PHP:n osalta) ja Viestintäviraston päätös huomattavasta markkinavoimasta tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla, 562/934/2009, 13.5.2009 (DNA:n osalta).
[12] Viestintäviraston markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin pääsyn markkinoilla ja kirje operaattoreille analyysin lopputuloksista, Dnro 1383/935/2006, 22.1.2007. Viestintäviraston markkina-analyysi kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinalla Dnro 96/9411/2008, 3.4.2009 3.4.2009. Viestintäviraston markkina-analyysi tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoista ja kirje operaattoreille analyysin lopputuloksista, 1384/935/2006, 22.1.2007. Viestintäviraston markkina-analyysi tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla 95/9411/2008, 13.5.2009.
[13] Ks. edellä alaviite 2.
[14] Kilpailuvirasto: Kilpailunrajoitukset laajakaistapalvelujen markkinoilla, Dnro 1120/61/2001, 24.6.2002.
[15] Ks. tarkemmin komission tiedonanto K(2009) 864: Ohjeita komission ensisijaisista täytäntöönpanotavoitteista sovellettaessa EY:n perustamissopimuksen 82 artiklaa yritysten määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön perustuvaan markkinoiden sulkemiseen, annettu 9.2.2009. Yhtä tehokkaan kilpailijan periaatteesta esimerkiksi kohdat 23–27 ja 80.
[16] Kilpailuviraston muistio 3.9.2009: Kilpailuviraston käyttämät hintaruuvin arviointiperiaatteet.
[17] Ks. edellä alaviite 5.
[18] Kilpailuvirasto ei ole tässä yhteydessä arvioinut alennusten perusteita ja sallittavuutta kilpailunrajoituslain perusteella.
[19] Ks. edellä alaviite 5.
[20] Ks. edellä alaviite 6.
[21] Ks. edellä alaviite 16.
[22] PHP:n vähittäishintana, johon tukkuhintoja on verrattu, on käytetty normaalin ja lankapuhelinasiakkaille alennetun vähittäishinnan painotettua keskiarvoa. Hintojen painoarvona on käytetty PHP:n ilmoittamia tietoja siitä, mikä osuus kuluttajaliittymistä on toteutettu tilaajayhteydellä ja tilaajayhteyden yläkaistalla.
[23] Kilpailuvirasto ei ole kuitenkaan poissulkenut sitä, etteikö se voisi jossain tilanteissa tarkastella liittymäkohtaista katetta myös nopeusluokittain tai esimerkiksi vain nopeimpien (tai hitaimpien) yhteysnopeuksien osalta.
[24] Hakasulkein merkityt tiedot on poistettu liikesalaisuuksina.
[25] Ks. esim lehdistötiedote 22.5.2006: ”Elisa ADSL-liittymien hinnoittelu muuttuu 1.7.2006”, Elisa Oyj.
[26] Lehdistötiedote 4.8.2008: ”Elisa ja Saunalahti keskittävät kiinteiden laajakaistojen myynnin kasvukeskuksiin monipuolisempien palveluiden varmistamiseksi”, Elisa Oyj.