Asianosaiset
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry ja sen jäsenyritykset[1]: BMG Finland Oy, Bonnier Amigo Music Finland Oy Ab, Edel Records Finland Oy, Egmont Kustannus Oy Ab, EMI Finland Oy Ab, Ensio Music Oy LTD, FG-NAXOS Oy AB, Johanna Kustannus, Musicmakers Oy, Music Networks Finland Oy, Ondine Oy, Poko Rekords Oy, Siboney Oy, Sony Music Entertainment (Finland) Oy, Spin-Farm Oy, Universal Music Oy, Valitut Palat – Reader’s Digest Oy Ab ja Warner Music Finland Oy.
Asian vireilletulo
Kilpailuviraston tietoon tuli syksyllä 2002, että ÄKT ry julkaisee internetsivuillaan kuukausittain tilastotietoa jäseninään olevien levy-yhtiöiden markkinaosuuksista. Osa tilastoista oli rajattu ainoastaan jäsenyhtiöiden käyttöön, sillä niiden lukemiseen vaadittiin internetsivuilla salasana. Koska ÄKT:n kotisivuilla julkaistut markkinaosuustiedot olivat varsin tuoreita ja koska kyse oli keskenään kilpailevien levy-yhtiöiden välisestä tilastoinnista, Kilpailuvirasto alkoi oma-aloitteisesti selvittää ÄKT ry:ssä tapahtuvaa levy-yhtiöiden horisontaalista tilastointi- ja tietojenvaihtoyhteistyötä kilpailunrajoituslain 6 §:n nojalla.
Kilpailuvirasto teki tarkastuksen ÄKT ry:n tiloihin 3.9.2002. Kirjallisia lisäselvityksiä virasto on saanut seuraavasti: ÄKT ry: 16.5.2003, 30.10.2003, 10.11.2003, 17.11.2003, 1.12.2003, 14.1.2004, 25.2.2004 ja 15.3.2004 sekä suullisesti 26.10.2003; BMG Finland Oy: 27.6.2003; Oy Bonnier Amigo Music Finland Ab: 3.6.2003; Edel Records Finland Oy: 19.6.2003; EMI Finland Oy Ab: 18.6.2003 ja 14.11.2003; Johanna Kustannus Oy: 16.6.2003; Musicmakers Oy: 18.6.2003; Music Network Finland Oy: 3.7.2003; Oy Fg-Naxos Ab: 9.6.2003; Ondine Oy: 19.6.2003; Poko Records Oy: 17.6.2003 ja 14.11.2003; Siboney Oy: 16.6.2003; Sony Music Entertainment (Finland) Oy: 30.6.2003, Spin-Farm Oy: 9.6.2003, Universal Music Oy: 18.6.2003; Oy Valitut Palat – Reader’s Digest Ab: 19.6.2003 ja 14.11.2003; Warner Music Finland Oy: 18.6.2003 ja 14.11.2003.
Asian selvittäminen
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry on aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää äänite- ja musiikkivideoalan toimintaedellytyksiä ja hoitaa tuottajien edunvalvontaa. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä yritys tai yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka liiketoimintanaan tuottaa ja markkinoi myyntiin, esitystoimintaan tai muuhun jakeluun äänitteitä tai musiikkivideoita. Lisäksi liitännäisjäsenyys on avoin myös niille, joilla ei ole edustettavanaan tekijänoikeuslain mukaisia tuottajaoikeuksia. Yhdistyksen jäseninä on sekä kotimaisia riippumattomia tuottajia että monikansallisia levy-yhtiöitä. Syksyllä 2003 ÄKT ry:llä oli kaikkiaan 18 jäsentä.
ÄKT:n tilastot
ÄKT:n kotisivuilta löytyvät tilastot on jaettavissa kahteen osaan: ÄKT:n jäsenille tarkoitettuihin tilastoihin, joiden lukemiseen tarvitaan salasana sekä kaikille avoinna oleviin julkisiin tilastoihin.
ÄKT:n jäsenille tarkoitetut tilastot
Vain jäsenille tarkoitetuille internetsivuille pääsee ainoastaan salasanan avulla. Tilastoja on julkaistu tammikuusta 2000 alkaen. Joka kuukausi ilmestyvät tilastot on jaettavissa kolmeen ryhmään:
- Äänitemyynnin kuukausittain lasketut yrityskohtaiset euro-[2] ja kappalemääräiset myyntiluvut sekä näiden pohjalta laskettavat markkinaosuustilastot jaoteltuina kevyeen ja vakavaan musiikkiin sekä edelleen kotimaiseen ja ulkomaiseen. Sisältävät yrityskohtaisia tietoja.
- Kokonaismarkkinatilastoja, myynnin määrä ja arvo esim. formaateittain musiikkityypeittäin tarkasteltuna. Eivät sisällä yrityskohtaisia tietoja.
- Kokonaismarkkinatilastoja, myynnin määrä ja arvo esim. formaateittain musiikkityypeittäin tarkasteltuna kumulatiivisesti vuoden alusta. Eivät sisällä yrityskohtaisia tietoja.
Kilpailuoikeudellisesti keskeisimpiä ovat ensimmäisen kohdan kuukausittain yrityskohtaisesti esitettävät myynti- ja markkinaosuustilastot, joista ilmenee kunkin jäsenyrityksen äänitteiden myynnin määrä ja -arvo sekä näiden pohjalta lasketut yrityskohtaiset markkinaosuudet. Myyntiä tarkastellaan erikseen kevyen kotimaisen ja kevyen ulkomaisen sekä toisaalta vakavan kotimaisen ja vakavan ulkomaisen musiikin osalta. Tilastojen luvuista johdetaan pelkistetymmät kuukausittaiset markkinaosuustilastot myös sivustojen julkiselle puolelle.
Julkiset tilastot
Julkisessa tilasto-osuudessa ÄKT julkaisee viittä eri tilastoa:
- Äänitemyynnin kuukausittain lasketut yrityskohtaiset markkinaosuudet (sekä myynnin määrän että arvon perusteella) jaettuina kotimaiseen ja ulkomaiseen musiikkiin. Sisältävät yrityskohtaisia tietoja. Lisäksi yhteenvetotiedot kokonaismarkkinoiden myynnin arvosta ja määrästä, jotka eivät sisällä yrityskohtaista tietoa.
- Arvio äänitteiden vähittäismyynnin arvosta koko markkinoilla. Perustuu ÄKT:n jäsenyhtiöiden yhteenlasketun myynnin lisäksi muihin saatavilla oleviin valmistus- ja maahantuontitilastoihin. Eivät sisällä yrityskohtaista tietoa.
- ÄKT:n jäsenyhtiöiden verottoman tukkumyynnin perusteella vuosittain yhteenlaskettu äänitteiden kappale- ja markkamääräinen vuosimyynti. Eivät sisällä yrityskohtaista tietoa.
- Myydyimmät kotimaiset äänitteet. Ei sisällä yrityskohtaista tietoa.
- Myydyimmät ulkomaiset äänitteet. Ei sisällä yrityskohtaista tietoa.
Näistä tilastoista ensimmäisen kohdan kuukausitilastot ovat yrityskohtaisia, muut sisältävät kokonaistietoa. Kuukausitilastot julkaistaan joka kuukauden puolivälissä. Tilastosta ilmenee kunkin jäsenyrityksen markkinaosuus jäsenten yhteenlasketusta edellisen kuukauden myynnistä. Markkinaosuusprosentit ilmoitetaan erikseen myyntimäärien ja myynnin arvon mukaan laskettuina sekä jaoteltuina kotimaiseen ja ulkomaiseen musiikkiin. Tilasto seuraa myös yhtiöiden kumulatiivisen markkinaosuuden kehittymistä vuoden alusta. Tietoja on saatavilla tammikuusta 2000 lähtien.
ÄKT ry:ltä on tarkastuksen 3.9.2002 yhteydessä tiedusteltu syitä nykyiseen tilastointiin. ÄKT:ltä saatujen tietojen mukaan tilastointitarve syntyi alun perin median tarpeista. Äänitealasta haluttiin luoda toimialabarometri ja antaa julkisuuteen alasta luotettavaa tietoa. Jo 1980-luvulla laskettiin yhtiökohtaisia markkinaosuuksia, mutta ne annettiin tiedoksi vain ao. yhtiölle. 1990-luvun alkupuolella julkaistiin ainoastaan kokonaistilastoa, kunnes tilastointia muutettiin yhtiöiden oman päätöksen perusteella siten, että myös yhtiökohtaisia tietoja alettiin julkaista.
Nykyiseen tilastointiin ovat ÄKT:n mukaan vaikuttaneet myös alan kansainvälisen kattojärjestön IFPI:n vaatimukset. Se halusi kerätä jokaisesta maasta aiempaa tarkempaa tietoa myydyistä äänitteistä. IFPI kerää jäseniltään yhteenvetotilastot kolmen kuukauden välein, mutta perinteistä johtuen ÄKT kerää jäsentensä tiedot kuukauden välein.
Levy-yhtiöiltä pyydetyt selvitykset
Kilpailuvirasto pyysi 2.6.2003 ÄKT:n 18:lta jäsenyhtiöltä selvitystä mm. ÄKT:n yrityskohtaisten kuukausitilastojen käyttötarkoituksesta ja merkityksestä sekä tietojen liikesalaisuusluonteesta. Selvityksen antoi 16 yhtiötä. Vastauksissa tuotiin esille mm. seuraavia asioita.
Suurin osa vastanneista jäsenyhtiöistä katsoo, etteivät ÄKT:n kuukausittain tilastoimat yhtiökohtaiset myyntitiedot ole liikesalaisuuksia. Silti muutamat levy-yhtiöt viittasivat vastauksissaan siihen, etteivät heidän myyntitietonsa kuulu kaikille. Tiedot eivät ole varsinaisia liikesalaisuuksia, koska muut alalla toimijat näkevät ne ÄKT:n tilastoissa, mutta suurelle yleisölle lukuja ei kuitenkaan haluta luovuttaa.
Edelleen vastauksissa todettiin mm., että koska asioita tarkastellaan ÄKT:n tilastoissa jälkikäteen, on vaikea kuvitella, että lukuja voitaisiin käyttää väärin. Edelleen tuotiin esille myös se, että jos kuukausi on ollut jollekin yritykselle heikko, saattaa olla vähemmän miellyttävää, että kilpailijat saavat siitä tietää. Toisaalta ala todettiin Suomessa niin pieneksi, että tiedot leviäisivät ilman tilastojakin.
Tilastojen merkityksestä yhtiöt totesivat, että tilastojen avulla seurataan pääasiassa kokonaismarkkinoiden kehitystä. Lisäksi tarkkaillaan markkinaosuuksien kehittymistä ja oman yrityksen menestystä suhteessa kilpailijoihin. Tilastot myös auttavat osaltaan omien tuotantosuunnitelmien tekemisessä. Lisäksi tilastojen kautta tapahtuva markkinatilanteen seuranta on tärkeää esim. piratismin ja laittoman kopioinnin haittavaikutusten arvioinnissa. Lisäksi todettiin olevan tärkeää, että media ja muut sidosryhmät saavat tietoa äänitekaupan kehityksestä samaan tapaan kuin muistakin markkinoista.
Vastauksissa tuotiin esille myös se, että äänitteiden pienen keskinäisen korvattavuuden vuoksi yhtiökohtaisilla myyntiluvuilla ei äänitemarkkinoilla ole vastaavaa merkitystä hinnan muodostuksen kannalta kuin monien muiden kuluttajatuotteiden kohdalla on.
Kysyttäessä syitä sille, miksi yhtiöiden myynti- ja markkinaosuustiedot sekä näiden perusteella laskettavissa olevat keskihinnat vaihtelevat paljon kuukausittain, suurin osa levy-yhtiöistä viittasi äänitekaupan kausiluonteisuuteen. Kuukauden myyntiin vaikuttavat mm. aikajaksolle sattuvat uutuusjulkaisut, kampanjointi sekä artistien tekemät konsertti- ja promootiovierailut. Joinakin kuukausina myydään enemmän uutuuslevyjä, toisena taas vanhoja poistolevyjä, mikä luonnollisesti vaikuttaa myös äänitteiden keskihintaan. Jos yritys jonakin kuukautena onnistuu hitin luomisessa tai promootiokampanjassa, näkyy tämä heti kuukauden myyntiluvuissa. Erään yhtiön mukaan suuret kuukausivaihtelut ovat osoitus siitä, että kilpailu markkinoilla toimii.
Asianosaisten antamat vastineet
Kilpailuvirasto ilmoitti 30.9.2003 ÄKT ry:lle ja sen jäsenyhtiöille lähettämässään vastinepyynnössä, että viraston alustavan näkemyksen mukaan ÄKT ry:n kautta tapahtuva levy-yhtiöiden välinen yrityskohtainen ja kuukausittain tapahtuva tilastointi- ja tietojenvaihtoyhteistyö on sellaista kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista kiellettyä horisontaalista yhteistyötä, joka voi olla omiaan vaikuttamaan yritysten keskinäiseen kilpailuun ja kilpailukeinojen käyttöön. Samalla Kilpailuvirasto pyysi ÄKT ry:tä ja sen jäsenyhtiöitä antamaan asiassa vastineensa ja ilmoittamaan, millaisiin toimenpiteisiin ne aikovat ryhtyä kilpailunrajoituksen poistamiseksi.
ÄKT:n jäsenistä EMI Finland Oy Ab, Poko Records Oy, Oy Valitut Palat – Reader’s Digest Ab ja Warner Music Finland Oy ovat antaneet asiassa omat vastineensa. ÄKT ry on antanut vastineensa omasta sekä jäsenyhtiöidensä puolesta.
ÄKT ry toteaa 17.11.2003 antamassaan vastineessa mm., että kaikki jäsenyhtiöiden ÄKT:n puitteissa vaihtamat tiedot ovat olleet julkisia ja kaikkien saatavissa veloituksetta. Yleinen internetin kautta jaettu informaatio on sisältänyt käytännössä saman tiedon kuin jäsenille jaettu aineisto. Jäsenille tarjottu tiedoteformaatti on ollut veloituksetta tarjolla myös ulkopuolisille ja sitä on voinut tilata ÄKT:stä.
ÄKT katsoo, että kaikille markkinatoimijoille avointa tietoa ei lähtökohtaisesti luokitella liikesalaisuudeksi eli yrityksen kilpailuaseman ja liiketoiminnan kannalta olennaiseksi ja kriittiseksi tiedoksi. Koska tiedot ovat kaikkien saatavilla, tietojenvaihdolla ei ole merkitystä alalle tulon kannalta. Kaikille avoin informaatio pikemminkin edesauttaa yrityksiä liiketoimintansa suunnittelussa.
ÄKT katsoo, että äänitteet on katsottava heterogeenisiksi tuotteiksi. Toisin kuin homogeenisissa tuotteissa, hinnoittelu ei muodosta yhtä korostunutta kilpailutekijää, koska tuotteet ovat vain rajallisesti korvattavissa keskenään.
Musiikin tarjonnassa äänitetuottajien välinen kilpailu käydään ns. sisältöpakettien kesken. Menestyvän levyn tekeminen edellyttää ennen kaikkea aavistusta siitä, mikä myy. Musiikkimarkkinoiden kulutusrakenteiden muutokset ovat nopeita johtuen vaikeasti ennakoitavissa olevista muoti- ja makutottumusten muutoksista. Alan trendien mahdollisimman yksityiskohtainen ja nopealiikkeinen seuranta on välttämätöntä erityisesti pienille äänitetuottajille, joilla ei ole omaa kriittistä volyymiä ja laajaa markkinatietoa. Tilastotieto auttaa levy-yhtiöitä suunnittelemaan omaa tuotevalikoimaansa ja välttämään virheinvestoinnit. Edelleen ÄKT kuitenkin toteaa, että kehityksen ennustaminen numero-tiedoista on vaikeaa. Äänitetuotannossa menestyminen edellyttää ennen kaikkea erittäin vahvaa sisällöllistä osaamista.
Lisäksi ÄKT:n tilastot tarjoavat seurantavälineen piratismin kehityksestä ja mahdollistavat nopean reagoinnin kasvavaan ongelmaan. Tältä osin tietojenvaihto palvelee ÄKT:n mukaan tekijänoikeuksien ja tuottajan oikeuksien tehokasta toteuttamista ja musiikin suojaamista.
EMI Finland on 14.11.2003 virastolle antamassaan vastineessa todennut mm., että ÄKT:n puitteissa tapahtunut tietojenvaihto- ja tilastointiyhteistyö ei ole ollut kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista. EMI:n mukaan Kilpailuviraston näkemys on perustunut väärinymmärrykseen ÄKT:n tilastoinnin luonteesta. ÄKT:n puitteissa vaihdetut historialliset tiedot ovat olleet kaikkien, myös ÄKT:n ulkopuolisten, saatavilla. EMI katsoo, että tiedot eivät siten voi olla liikesalaisuuksia eikä tietojenvaihto ole ollut kilpailunrajoituslain vastaista. Tästä huolimatta EMI kuitenkin toteaa, että se on valmis pidättäytymään sellaisesta tietojenvaihdosta, jonka Kilpailuvirasto katsoo kilpailunrajoituslain vastaiseksi.
Markkinaolosuhteista EMI on todennut, että äänitetyn musiikin markkinat ovat dynaamiset ja vaikeasti ennustettavat. Markkinatieto muuttuu historialliseksi erittäin nopeasti. Kilpailijan markkinakäyttäytymistä ei voida päätellä sen aikaisemman käyttäytymisen perusteella. Lisäksi EMI katsoo, että tietojenvaihto ei nosta alalle tulon kynnystä, vaan paremminkin madaltaa sitä. Musiikin tarjonnan markkinoilla ei esiinny tuottajaan kohdistuvaa merkkiuskollisuutta. Äänitteiden sisältämä musiikki on tuotteena heterogeeninen.
Äänitemarkkinoilla toimii paljon tuottajia ja markkinoilla menestyvät ne, jotka valitsevat parhaan sisällön tuotteelleen. Ääniteteollisuutta leimaan keskimääräistä suurempi harhainvestointien riski.
Oy Valitut Palat – Reader’s Digest Ab totesi 14.11.2003 antamassaan vastineessa, että sen käsityksen mukaan ÄKT:n julkaiseman kuukausitilaston perusteella ei voi tehdä äänitealan kilpailun kannalta merkityksellisiä päätelmiä yksittäisten tuotteiden, musiikkiääniteformaattien tai musiikkilajien toteutuneesta tai tulevasta hinnoittelusta. Äänitemyynnin luonteen vuoksi yrityskohtaisilla kuukausittaisilla markkinaosuustilastoilla (arvo ja määrä) ei ole merkitystä kilpailun kannalta. Edelleen yhtiö kuitenkin toteaa, että mikäli Kilpailuvirasto ja ÄKT pääsevät yhteisymmärrykseen tilastoinnin jatkamisesta ja siihen vaadittavista muutoksista, Valitut Palat on valmis tyytymään tähän ratkaisuun.
Warner Music Finland on 14.11.2003 antamassaan vastineessa todennut mm., että kuukausittaisten myynti- ja markkinaosuustilastojen julkaisemisella ei ole ollut kilpailua rajoittavaa tarkoitusta tai vaikutusta. Edelleen Warner katsoo, että vaikka kuukausittaiset tilastot oli jaettu ÄKT:n internetsivuilla jäsenten sivuihin ja muulle yleisölle tarkoitettuihin, todellisuudessa tilastojen sisältö ei juurikaan poikkea toisistaan. Kuka tahansa on lisäksi voinut pyytää jäsentilastot ÄKT:stä.
Warner katsoo myös, että tieto kilpailijan myynnistä ja markkinaosuudesta ei poista tai vähennä tulevaisuuden epävarmuutta. Kuluttajien kysyntä äänitemarkkinoilla on artistipainotteista, vaihtelevaa ja epävarmaa. On erittäin vaikeaa ennustaa, mikä levy tulee suosituksi kuluttajien ja siten myös vähittäismyyjien keskuudessa. Ääniteteollisuudelle on monia muita aloja luontaisempaa liiketoiminnan suuri riskipitoisuus, sillä ala perustuu kuluttajien herkkään ja vaihtelevaan makuun. Suositunkaan artistin seuraavan levyn menestyminen ei ole koskaan varmaa. Warner uskookin, että se tilastointiyhteistyö, johon se on ÄKT:ssä osallistunut, ei ole kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista. Warner kuitenkin kannattaa ÄKT:n ehdottamaa uutta tilastointimallia ja on sitä mieltä, että ehdotetut muutokset ovat riittäviä poistamaan Kilpailuviraston huolenaiheet.
ÄKT:n ehdotus uudeksi tilastointimalliksi
ÄKT ry on ilmoittanut Kilpailuvirastolle 27.10.2003, että se luopuu vanhasta tilastointimallistaan ja on valmis muuttamaan tilastointiaan siten, että se on kilpailunrajoituslain mukainen. ÄKT ry toimitti 17.11.2003 ja 26.11.2003 virastolle ehdotuksensa uudeksi tilastointimalliksi.
ÄKT ry ehdottaa, että se julkaisisi kuukausittain kahta eri tilastoa: 1) äänitteiden kappalemääräinen kokonaismyynti jaoteltuna formaateittain (single, DC, DVD yms.), muuta jaottelua ei tehdä; ja 2) äänitteiden yhteenlaskettu kokonaismyynnin arvo jaoteltuna kotimaiseen ja ulkomaiseen musiikkiin. Lisäksi ilmoitetaan klassinen musiikin osuus kokonaismyynnistä. Klassisen musiikin myyntiä ei kuitenkaan jaotella koti- ja ulkomaiseen.
ÄKT:n mukaan sen nykyisestä 19:stä jäsenestä kaikilla on kotimaista tuotantoa. Ulkomaista musiikkia tuottaa/edustaa 11 levy-yhtiötä ja klassista musiikkia tuottaa/edustaa tällä hetkellä yhdeksän levy-yhtiötä.
ÄKT:n huomauttaa, että tilastojen 1 ja 2 jaottelussa ei ole lainkaan päällekkäisyyttä. Kuukausitilastot ovat yleistietoa, josta ei voi päätellä yhtiökohtaisia tietoja.
Puolivuosittain ÄKT ehdottaa julkaisevansa yhtiökohtaiset kuluneen kuuden kuukauden kokonaisliikevaihdosta lasketut kumulatiiviset markkinaosuustiedot. Yksittäisten kuukausien tai muutoinkaan alle puolen vuoden tietoja ei siis paljasteta. Markkinaosuudet esitetään erikseen kotimaisen ja ulkomaisen musiikin osalta, muuta jaottelua ei tehdä. Vastaavat yhtiökohtaiset kuluneen 12 kuukauden kokonaisliikevaihdosta lasketut markkinaosuudet ÄKT ehdottaa julkaisevansa vuosittain.
ÄKT korostaa, että liikesalaisuusaineistoa ei julkaista. Kaikki tilastoinformaatio on yleistä, samassa muodossa kaikille avointa markkinatietoa.
Markkinat
Äänitemarkkinoilla levy-yhtiöt toimivat äänitteen tuottajina. Ne vastaavat äänitteen tuottamisesta ns. master-nauhaksi, levyn valmistamisesta ja monistamisesta sekä äänitteen ja artistin promootiosta ja markkinoinnista. Valmiit äänitteet myydään joko tukkuportaalle tai suoraan vähittäiskaupalle. Joillakin levy-yhtiöillä on myös vähittäismyyntiä suoraan kuluttajille esim. postimyyntinä.
Useimmiten monikansallisten yhtiöiden päätehtävä on toimia kansainvälisen tarjonnan jakelijana Suomessa. Koska kotimaisen musiikin osuus koko äänitemarkkinoista on täällä kuitenkin huomattavan suuri, monikansalliset yhtiöt haluavat ylläpitää myös kansallista tuotantoa. Usein kotimaisten ja kansainvälisten levy-yhtiöiden työnjako on järjestetty siten, että pienet kotimaiset levy-yhtiöt tuottavat äänitteiden master-nauhat, ja kansainväliset levy-yhtiöt huolehtivat äänitteiden monistuksesta, markkinoinnista ja jakelusta.
Täsmällisen kuvan saaminen Suomen äänitemarkkinoista on vaikeaa, sillä tilastointia, joka ottaisi huomioon lukuisat pienet ja ÄKT:n ulkopuoliset äänitetuottajat, ei ole olemassa. Alan tilastot pohjautuvat yleensä ÄKT:n laskelmiin, joissa on huomioitu ainoastaan ÄKT:n jäsenyhtiöt. ÄKT:n arvion mukaan sen jäsenet muodostavat noin 80 % koko äänitemyynnistä.
ÄKT:n mukaan kotimaista musiikkia tuottaa Suomessa kaikkiaan 500–600 tuottajaa. Näistä merkittävän osan muodostavat ns. omakustannetuottajat, kuten kuorot ja yksittäiset taiteilijat. Säännöllisesti vuosittain musiikkia julkaisevia tuottajia on ÄKT:n mukaan 40–50. Vaikka äänitemarkkinoilla on lukumääräisesti paljon toimijoita, voidaan markkinoita silti pitää melko keskittyneinä. ÄKT:n jäsenistä kuuden suurimman levy-yhtiön markkinaosuudet äänitemarkkinoilla olivat vuonna 2002 seuraavat: EMI 18%, Warner 16,3 %, Universal 15,6 %, Sony 13,8 %, BMG 12,6 % ja Edel 9,5 % eli yhteensä 85,8 %.
Vuonna 2001 ÄKT:n jäsenyhtiöiden yhteenlasketun myynnin arvo oli reilut 68 milj. euroa ja vuonna 2002 noin 64,8 milj. euroa. Äänitemyynnin on todettu olevan viime vuosina laskussa ympäri maailman. Syyksi negatiiviseen myynninkehitykseen levy-yhtiöt ovat esittäneet internetin laitonta musiikkitarjontaa sekä lisääntynyttä äänitteiden digitaalista kopiointia. Suomessa alan taantuma on ÄKT:n mukaan ollut keskimääräistä pienempi, mikä johtuu kotimaisen musiikin vahvasta asemasta sekä siitä, että suomalaista musiikkia on vaikeampi löytää internetistä.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Kilpailunrajoituksen määrittely
Kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä:
- määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita; tai
- rajoittaa tuotantoa, jakaa markkinoita tai hankintalähteitä, elleivät ne ole välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä ja hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
Myös kilpailijoiden välinen tietojenvaihto voi sellaisenaan olla kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista kiellettyä horisontaalista yhteistyötä esimerkiksi silloin, kun tietoa vaihdetaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien elinkeinonharjoittajien kesken ja vaihdettava tieto on sellaista normaalisti luottamuksellisena pidettävää tietoa, jota ei voida pitää yritysten kilpailukäyttäytymisen kannalta neutraalina. Tietojenvaihdon tapa eli se, tapahtuuko tietojenvaihto tutkimuslaitoksen, toimialayhdistyksen tms. kautta, ei vaikuta kilpailuviranomaisen arviointiin.
Kilpailijoiden välisen tietojenvaihdon sallittavuutta on yleensä arvioitava tapauskohtaisesti. Arviointiin vaikuttavat mm. vaihdettavan tiedon yksityiskohtaisuus, luonne ja ikä sekä tietojenvaihdon tarkoitus. Lisäksi huomioon on otettava ko. markkinoiden rakenne, toimijoiden määrä ja kilpailutilanne. Lähtökohtaisesti voidaan kuitenkin todeta, että mitä yksityiskohtaisempaa ja tuoreempaa tieto on, sitä todennäköisemmin tietojenvaihto vaikuttaa kilpailuun. Euroopan komissio on omassa päätöskäytännössään katsonut, että kilpailijoiden välinen, alle vuoden vanhojen ja normaalisti luottamukselliseksi katsottavien yhtiökohtaisten tietojen vaihtaminen voi olla EY:n perustamissopimuksen artiklan 81 (1) vastaista.[3]
ÄKT:ssä tapahtuvaan tilastointiyhteistyöhön osallistuvat levy-yhtiöt ovat kilpailunrajoituslain 6 §:ssä tarkoitettuja samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivia elinkeinonharjoittajia ja ÄKT ry näiden yhteenliittymä. Näin ollen ÄKT:n ja sen jäsenyhtiöiden tilastointi- ja tietojenvaihtoyhteistyö tulee arvioitavaksi kilpailunrajoituslain 6 §:n perusteella. Relevanttien hyödyke- ja maantieteellisten markkinoiden tarkka määrittely ei tässä yhteydessä ole välttämätöntä.
Tilastointiyhteistyöhön liittyvät kilpailunrajoitukset
Varsinaisen hintayhteistyön lisäksi mm. luottamuksellisten ja yritysten tulevan kilpailukäyttäytymisen kannalta merkityksellisten tietojen vaihtaminen kilpailevien yritysten välillä voi olla kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista. Tietojenvaihto on omiaan johtamaan kilpailun rajoittumiseen erityisesti keskittyneillä markkinoilla. Tietojenvaihdon toteaminen kielletyksi ei välttämättä edellytä näyttöä siitä, että yritykset olisivat tosiasiallisesti toimineet markkinoilla yhdenmukaisesti liikesalaisuuksien vaihdon seurauksena. Tällaista näyttöä ei myöskään ole edellytetty kilpailunrajoituslain aiemmassa päätöskäytännössä. Riittävää on se, että vaihdettuja tietoja on luonteensa puolesta mahdollista käyttää hyväksi yrityksen tulevassa kilpailukäyttäytymisessä. Yksi ratkaisevista arviointikriteereistä on tällöin luovutettujen tietojen luottamuksellisuus.[4]
Myös EY:n tapauskäytännössä kilpailijoiden välistä luottamuksellisten tietojen vaihtoa etenkin keskittyneillä markkinoilla on pidetty EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan vastaisena riippumatta siitä, onko järjestelyn nimenomaisena tavoitteena ollut kilpailun rajoittaminen tai onko näyttöä tietojenvaihdon kilpailua rajoittavista vaikutuksista esitettävissä.
ÄKT:n jäseninä olevat keskenään kilpailevat levy-yhtiöt toimittavat kuukausittain myyntitietonsa ÄKT ry:lle, joka työstää tiedot tilastoiksi ja jakaa ne takaisin jäsenyhtiöille. Yhtiökohtaisissa jäsentilastoissa esitetään äänitemyynnin kuukausittain lasketut yrityskohtaiset arvo- ja kappalemääräiset myyntiluvut sekä näiden pohjalta laskettavat markkinaosuustilastot jaoteltuina kevyeen ja vakavaan sekä edelleen kotimaiseen ja ulkomaiseen musiikkiin. Koska jakamalla myynnin arvon myytyjen ääniteiden kappalemäärällä, saadaan selville äänitteiden yhtiökohtainen keskihinta jaettuna kevyeen ja vakavaan, kotimaiseen ja ulkomaiseen musiikkiin, kyse on myös hintatiedon vaihtamisesta.
Kilpailuvirasto katsoo, että Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry:n kautta tapahtuva levy-yhtiöiden välinen edellisen kuukauden yhtiökohtaisia myynti- ja markkinaosuustietoja koskeva tilastointi- ja tietojenvaihtoyhteistyö on kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista kiellettyä horisontaalista yhteistyötä. Kilpailijoiden tuoreiden myynti- ja markkinaosuustietojen saaminen on omiaan vaikuttamaan yritysten keskinäiseen kilpailuun ja kilpailukeinojen käyttöön. Yhtiökohtaisten tuoreiden myyntitietojen perusteella on mahdollista tehdä päätelmiä esimerkiksi toteutettujen markkinointitoimenpiteiden tai julkaistujen äänitteiden vaikutuksesta myyntiin. Säännöllinen tietojenvaihto mahdollistaa lisäksi kilpailijoiden toiminnan valvonnan, mikä saattaa johtaa keskinäisen kilpailun, erityisesti hintakilpailun, vähenemiseen. Kilpailijoiden välinen tietojenvaihto vähentää kilpailua rajoittavalla tavalla liiketoimintaan normaalisti liittyvää epävarmuutta sekä antaa yrityksille normaalia paremmat lähtökohdat oman toimintansa ja markkinointitoimenpiteidensä suunnitteluun. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan liiketoimintaan normaalisti kuuluvaa riskiä ei tule minimoida kilpailijoiden välisen yksityiskohtaisen tietojenvaihdon avulla.
Kilpailuviraston arvio ehdotetusta uudesta tilastointimallista
ÄKT on ilmoittanut muuttavansa tilastointinsa sellaiseksi, ettei se enää ole kilpailunrajoituslain vastainen. ÄKT ehdottaa julkaisevansa joka kuukausi yleistietoa äänitemarkkinoista siten, että yrityskohtaiset tiedot eivät paljastu. Tilastoissa äänitteiden kappalemääräinen kokonaismyynti jaotellaan formaateittain ja äänitteiden kokonaismyynnin arvo esitetään kotimaiseen ja ulkomaiseen musiikkiin jaoteltuina. Lisäksi ilmoitetaan klassisen musiikin osuus kokonaismyynnistä. Edelleen ÄKT esittää julkaisevansa puolivuosittain yhtiökohtaiset kuluneen kuuden kuukauden liikevaihdosta lasketut kumulatiiviset markkinaosuudet, jotka esitetään erikseen kotimaisen ja ulkomaisen musiikin osalta. Vastaavat yhtiökohtaiset kuluneen 12 kuukauden liikevaihdosta lasketut markkinaosuudet ÄKT ehdottaa julkaisevansa myös vuosittain. Yksittäisten kuukausien tai muutoinkaan alle puolen vuoden yhtiökohtaisia tietoja ei paljasteta. Myöskään liikesalaisuustietoja ei ÄKT:n mukaan julkaista.
Kilpailuvirasto katsoo, että kokonaistietojen julkaiseminen kuukausittain ÄKT:n esittämällä tavalla ei ole kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista. Kukin yritys pystyy vertaamaan omaa tulostaan alan kokonaismyyntiin, mutta ei kuitenkaan saa kilpailijoidensa tietoja. ÄKT:n tulee kuitenkin jatkossa kiinnittää huomiota tietojen luokitteluun, mikäli levy-yhtiöiden määrä jossakin luokassa vähenee. Luokittelun on oltava sellainen, että tiedot lasketaan yhteen niin monen yhtiön myynnistä, ettei yksittäisen yrityksen tietoja voida päätellä.
Kilpailuvirasto toteaa, että yhtiökohtaisen tietojenvaihdon hyväksyttävyyden rajana on monissa tapauksissa pidetty 12 kuukautta. Näin ollen alle vuoden vanhojen yhtiökohtaisten tietojen vaihtamista kilpailevien yritysten välillä on pidetty kilpailua rajoittavana, erityisesti jos kyse on keskittyneistä markkinoista. Ottaen huomioon arvioitavana olevan tietojenvaihdon luonteen, vaihdettavan tiedon laadun sekä äänitemarkkinoiden ominaispiirteet, Kilpailuvirasto kuitenkin katsoo, ettei äänitealalla ÄKT:n esittämän mallin mukaisesti puolivuosittain tapahtuva yhtiökohtaisten markkinaosuustietojen julkaiseminen ole kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista edellyttäen, että ko. tiedot julkaistaan ainoastaan kaksi kertaa vuodessa.
Virasto katsoo, että tässä tapauksessa puoli vuotta on riittävä aika tekemään kyseessä olevasta liikevaihtotiedosta sellaista, jota on vaikea käyttää kilpailua rajoittaviin tarkoituksiin. ÄKT:n mukaan ehdotettu tilastointimalli ei paljasta yksittäisten kuukausien tai muutoinkaan alle puolen vuoden yhtiökohtaisia tietoja.
Yhtiökohtaisesti esitettävistä kuuden kuukauden yhteenlasketuista liikevaihtotiedoista, jotka on pääteltävissä julkaistavien markkinaosuustietojen avulla, ei voida päätellä yksittäisten äänitteiden, kampanjoiden tai muiden markkinointitoimenpiteiden tulosta tai vaikutusta yhtiön myyntiin. Liikevaihto- ja markkinaosuustiedoista ei myöskään voida tehdä päätelmiä hinnoista, sillä myyntimääriä ei julkaista.
ÄKT on ilmoittanut, että tilastot ovat julkisia ja kaikkien saatavissa. Myös tämä seikka vähentää sitä todennäköisyyttä, että tietojenvaihtoa voitaisiin käyttää kilpailua rajoittaviin tarkoituksiin.
Edelleen Kilpailuviraston arvioon on vaikuttanut myös se, että musiikkiäänitteitä voidaan musiikillisen sisältönsä puolesta pitää varsin heterogeenisina tuotteina. Musiikkiäänitteet ovat vain osittain toisiaan korvaavia. Levy-yhtiöt eivät kilpaile keskenään myymällä samaa äänitettä tai artistia/yhtyettä, vaan jokaisella levy-yhtiöllä on omat artistinsa ja yhtyeensä, joiden äänitteiden myyntimenestykseen vaikuttavat hinnan lisäksi lukuisat eri muuttujat. Mikäli tietojenvaihto koskisi homogeenisempia tuotteita, tietojenvaihtoon suhtauduttaisiin selvästi kriittisemmin.
Niin ikään Kilpailuvirasto katsoo, että ÄKT:n ehdottama vuositilastointi ei ole kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista edellyttäen, että ko. markkinaosuudet julkaistaan ainoastaan kerran vuodessa.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto katsoo, että ÄKT ry:n ja sen jäsenyhtiöiden kuukausittain tapahtunut tietojenvaihto- ja tilastointiyhteistyö on ollut kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaista kiellettyä tietojenvaihtoa. Yritykset eivät ole hakeneet menettelylleen kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa.
ÄKT ry ja sen jäsenyhtiöt ovat ilmoittaneet Kilpailuvirastolle lopettavansa yhtiökohtaisen kuukausitilastoinnin ja muuttavansa tilastojen julkaisemisen edellä esitetyn mallin mukaiseksi. Kilpailuvirasto katsoo, että ÄKT:n uusi tilastointimalli poistaa aiemmin havaitut kilpailuongelmat.
Kilpailunrajoituslain 8 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka rikkoo 4–7 §:n säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidetä perusteettomana. Koska ÄKT ry ja sen jäsenyhtiöt ryhtyivät välittömästi toimenpiteisiin kilpailua rajoittavan menettelyn muuttamiseksi, Kilpailuvirasto ei pidä tarpeellisena seuraamusmaksuesityksen tekemistä markkinaoikeudelle tässä asiassa. Asia poistetaan käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/1992) 6 §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.
[1] Jäsentilanne 1.8.2003.
[2] Ennen vuotta 2002 markkamääräiset.
[3] Esim. EYVL L 68/19, komission päätös 12.2.1992, UK Agricultural Tractor Registration Exchange.
[4] Ks. Kilpailuneuvoston raakapuukauppaa koskeva päätös 23.11.2000, dnro 46/690/2000, s. 51,57.