1 Asia
1. Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö laajakaistamarkkinoilla.
2 Osapuolet
Kuopion Puhelin Oy, Kuopio
Toimenpidepyynnön tekijä
Saunalahti Group Oyj, Espoo
3 Ratkaisu
2. Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja se poistetaan käsittelystä.
4 Asian vireilletulo
3. Kilpailuvirasto on 10.9.2004 vastaanottanut Saunalahti Group Oyj:n (Saunalahti) toimenpidepyynnön, jossa Saunalahti on pyytänyt Kilpailuvirastoa tutkimaan, syyllistyykö Kuopion Puhelin Oyj (KPY) [1], mukaan lukien sen konserniyhtiöt KPY Verkot Oy ja KPY Palvelut Oy, määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön kiinteän televerkon xDSL-tekniikalla toteutettujen Internet-laajakaistapalvelujen tukku- ja vähittäishinnoittelussaan KPY:n perinteisellä toimialueella[2].
4. Saunalahti on katsonut, että KPY:n ADSL-liittymistä perimät korvaukset tukkutasolla ovat olleet niin korkeat suhteessa KPY:n ADSL-liittymistä perimiin vähittäishintoihin, että KPY:n hinnoittelu on muodostanut niin kutsutun hintaruuvin ja sitä on siten pidettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Saunalahti perui toimenpidepyyntönsä 27.11.2007[3].
5. Edellä mainitun toimenpidepyynnön perusteella Kilpailuvirasto on selvittänyt KPY:n ADSL-liittymien hinnoittelua 1.4.2003–31.12.2004 väliseltä ajalta. Lisäksi Kilpailuvirasto on suorittanut tarkastuksen DNA Oy:n sekä eräiden sen omistajayhtiöiden (mukaan lukien KPY) toimitiloissa kesäkuussa 2008.
5 Asiaselostus
5.1 Laajakaistaliittymä
6. Laajakaistayhteydellä tarkoitetaan kiinteähintaista ja aina auki olevaa nopeaa Internet-yhteyttä. Laajakaistayhteys on mahdollista toteuttaa joko kiinteän televerkon kautta xDSL-liittymän (Digital Subscriber Line) tai kaapeli-TV-verkon (KTV) kautta kaapelimodeemin avulla. Kiinteitä, jopa 100 Mbit/s-nopeuksisia laajakaistaliittymiä on tarjottu myös valokuitutekniikalla syksystä 2006 alkaen. Nykyisin myös matkaviestinverkossa voidaan tarjota laajakaistayhteyksiä 3G/HSDPA -verkoissa (”mobiililaajakaista” alla olevassa taulukossa 2), minkä lisäksi Digita on huhtikuussa 2007 avannut Flash-OFDM -tekniikkaan perustuvan langattoman @450-laajakaistaverkon (sisältyy kohtaan ”langaton laajakaista” alla olevassa taulukossa 2, luku sisältää myös mm. WiMAX-liittymät). Muita nykyisin harvinaisempia toteutustapoja ovat mm. langattoman lähiverkon WLANin (Wireless Local Area Network), WiMAXin, sähköverkkoon perustuvan datasähkön (PLC, Powerline Communications), satelliittipalvelun tai radiolinkin avulla toteutetut liittymät.
Taulukko 1. Laajakaistaliittymien kappalemäärä toteutusmuodoittain 30.6.2004–1.1.2007.[15]
| Laajakaistaliittymät | 30.6.2004 | 1.1.2005 | 1.1.2006 | 1.1.2007 |
| DSL | 467 400 | 658 700 | 1 018 700 | 1 232 800 |
| Kaapelimodeemi | 97 200 | 112 400 | 148 900 | 181 100 |
| WLAN | 2 900 | 3 300 | 3 200 | 4 900 |
| PLC | 1000 | 900 | 800 | 800 |
| Muu | 2 700 | 3 300 | 2 600 | 8 400 |
| Yhteensä | 571 200 | 778 600 | 1 174 200 | 1 428 000 |
Taulukko 2. Laajakaistaliittymien kappalemäärä toteutusmuodoittain 30.6.2007–30.6.2009.[16]
| Laajakaistaliittymät | 30.6.2007 | 31.12.2007 | 30.6.2008 | 31.12.2008 | 30.6.2009 |
| DSL | 1 210 900 | 1 270 500 | 1 270 100 | 1 231 300 | 1 216 300 |
| Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymät | 98 100 | 114 000 | 104 600 | 134 900 | 104 700 |
| Kaapelimodeemi | 192 900 | 209 600 | 212 900 | 214 800 | 215 500 |
| Mobiililaajakaista | 143 100 | 307 100 | 479 700 | 664 300 | |
| Langaton laajakaista | 15 300 | 19 600 | 26 100 | 31 600 | |
| Muu | 18 300 | 7 700 | 9 000 | 9 800 | 11 500 |
| Yhteensä | 1 520 200 | 1 760 200 | 1 923 300 | 2 096 600 | 2 243 900 |
7. Laajakaistayhteydet on toteutettu pääasiassa paikallisia puhelinverkkoja hyödyntävän ADSL-tekniikan avulla. Laajakaistainen Internet-liittymä on saavuttanut markkinaosuutta kiinteähintaisuuden sekä dial up ja ISDN-liittymiä parempien teknisten ominaisuuksien vuoksi. Laajakaistaliittymien tiedonsiirtonopeudet vaihtelevat yhtiöittäin, mutta tarkasteluaikana yleisimmät siirtonopeudet käyttäjälle päin ovat olleet 256 kbit/s, 512 kbit/s ja 1 Mbit/s. Alkuvuonna 2007 laajakaistaliittymistä 27 % oli siirtonopeudeltaan 2 Mbit/s tai sitä nopeampia[6]. Vuoden 2009 ensimmäisen puolivuotiskauden lopussa tämä osuus oli jo lähes 60 prosenttia (luku ei sisällä mobiililaajakaistaliittymiä).[7]
8. Kapeakaistaisten Internet-yhteyksien nopeudet ovat puolestaan korkeintaan 56 kbit/s (dial up) tai 128 kbit/s (ISDN). Kapeakaistaisia Internet-yhteyksiä selvästi nopeampi laajakaistaliittymä mahdollistaa useiden sellaisten palvelujen, kuten Internet-radion, -pelaamisen ja -kaupan käytön, mikä ei ole mahdollista hitailla kapeakaistaisilla Internet-liittymillä. Lisäksi kapeakaistaisen Internet-liittymän käyttömukavuus on heikkoa esimerkiksi Internet-sivustojen grafiikan lisääntymisen vuoksi, koska jo yksittäisen www-sivun lataaminen kestää huomattavasti kauemmin kapeakaistaisella kuin laajakaistaisella yhteydellä. Internet-palvelujen runsas käyttö on kiinteähintaisella kuukausimaksuun perustuvalla laajakaistaliittymällä selvästi edullisempaa kuin käytön kestoon perustuvalla dial up ja ISDN-yhteyden hinnoittelulla.
9. Laajakaistapohjaisia Internet-yhteyksiä tarjotaan erikseen kotitalouksille, yrityksille ja kiinteistökohtaisesti jaettavaksi useammalle kotitaloudelle. Yksityiset kotitalousliittymät ovat tavallisesti pienemmillä nopeuksilla toimivia yhteen työasemaan tarkoitettuja yhteyksiä. Yritysliittymät ovat pääsääntöisesti nopeampia liittymiä ja niiden palvelutaso (SLA, Service Level Agreement) on huomattavasti korkeampi kuin kotitalousliittymien. Yritysliittymiin saattaa usein olla liitettynä kullekin yritykselle erikseen suunniteltuja palveluita, ne ovat laajakaistapalveluja kalliimpia ja poikkeavat saatavuudeltaan kotitalousliittymistä. Kiinteistöliittymällä tarkoitetaan asuinkiinteistön eri huoneistojen kesken jaettua liittymää. Kiinteistöliittymä poikkeaa yksityisestä laajakaistaliittymästä muun muassa alhaisemmalla käyttäjäkohtaisella hinnallaan, ominaisuuksiltaan sekä saatavuudeltaan. Kiinteistöliittymässä taloyhtiöön tulevaa yhteyttä jakaa useampi käyttäjä, mikä vaikuttaa myös liittymän nopeuteen. Yksityisen laajakaistaliittymän kapasiteetti on pääasiassa kokonaan kuluttajan omassa käytössä. Yksityistä liittymää hankkiessaan kuluttaja voi tehdä itse päätöksen palvelun tarjoajasta, nopeudesta ja muista vastaavista seikoista.
5.2 ADSL-liiketoiminta
10. Suomessa on noin 30 paikallisesti toimivaa teleoperaattoria, joilla oli 31.12.1993 saakka rajoitukseton oikeus teletoiminnan harjoittamiseen omilla toimialueillaan. Vuodesta 1994 lähtien paikallista teletoimialaa on vapautettu kilpailulle toimialaa koskevan erityissääntelyn avulla. Nykyisin teleyhtiöiden toimintaa sääntelee viestintämarkkinalaki (393/2003). Laki käsittää kaiken yleiseksi teletoiminnaksi katsottavan verkkopalvelun ja viestintäpalvelun sekä näihin liittyvän palveluntarjonnan, ellei laissa nimenomaisesti toisin säädetä. Viestintämarkkinalain säännösten noudattamista valvoo Viestintävirasto.
11. Paikalliset operaattorit (tässä KPY) ovat 1990-luvun loppupuolelta lähtien rakentaneet omalle toimialueelleen ADSL-verkkoa ja tarjonneet ADSL-liittymiä alueensa kotitalouksille ja yrityksille. Toisaalta paikalliset operaattorit voivat toimia toistensa alueilla vuokraamalla tarvittavat paikalliset verkkoyhteydet kultakin paikallisoperaattorilta (tässä Sonera ja Elisa KPY:n toimialueella). Lisäksi ADSL-markkinoilla toimii paikallisoperaattoreista kokonaan riippumattomia palveluntarjoajia verkkoyhteyksiä vuokraamalla ja osin omaa verkkoa rakentamalla (tässä Saunalahti[8]).
12. Kilpailuolosuhteet ADSL-vähittäismarkkinoilla poikkeavat merkittävästi kunkin paikallisoperaattorin alueen välillä. Paikallisen verkon vuokraamisesta ja rakentamisesta aiheutuvat kustannukset heijastuvat loppuasiakashintoihin. Verkon vuokrat ja rakentamiskustannukset vaihtelevat alueittain ja siten myös vähittäishinnoissa on merkittäviä alueellisia eroja. Laajakaistaliittymien tarjoajat ja niiden lukumäärä vaihtelevat myös alueittain. Viestintäviraston 31.12.2005 keräämien tietojen [9] mukaan kukin paikallisoperaattori on selvä markkinajohtaja omalla perinteisellä toimialueellaan.
13. Kilpailuviraston saamien selvitysten mukaan paikallisen teleoperaattorin kanssa kilpailevat palveluoperaattorit tarjoavat ADSL-liittymiä pääosin kahdella tavalla:
1) Kilpaileva palveluoperaattori voi vuokrata paikalliselta operaattorilta (käsillä olevassa tapauksessa KPY:ltä) tukkutasolla operaattori-DSL-liittymän. Operaattori-DSL-liittymä muodostaa loppuasiakkaan ja palveluoperaattorin välille päästä päähän yhteyden (bittivirran, bitstream) paikallisen verkko-operaattorin verkossa. Lisäksi kilpaileva palveluoperaattori vuokraa paikalliselta verkko-operaattorilta tilaajayhteyden tai tilaajayhteyden yläkaistan yhteyden muodostamiseksi loppuasiakkaalle asti.
2) Kilpaileva palveluoperaattori voi halutessaan investoida oman DSL-keskittimen (DSLAM)[10] paikallisoperaattorin laitetilaan sekä rakentaa tai vuokrata tarvittavat paikallisoperaattorin alueverkon runkoyhteydet, joiden avulla palveluoperaattori voi itse toteuttaa ADSL-liittymän. Tässäkin tapauksessa kilpailevan palveluoperaattorin on välttämätöntä vuokrata paikalliselta verkko-operaattorilta tilaajayhteys tai sen yläkaista, joiden avulla palveluoperaattori muodostaa yhteyden keskittimestä loppuasiakkaalle. Oman DSL-verkon avulla kilpaileva operaattori pystyy paremmin erilaistamaan ADSL-liittymän ja sen lisäarvopalveluiden ominaisuuksia paikalliseen operaattoriin nähden.
Kuva 1. ADSL-liittymän toteutus.
14. Markkinoille tulijan näkökulmasta edellä mainitut vaihtoehdot ovat toisiaan täydentäviä. Markkinoille pääsyn ja paikallisen operaattorin kanssa tasavertaisen kilpailun syntymisen kannalta kilpaileville operaattoreille on välttämätöntä, että molemmat vaihtoehdot ovat saatavilla. Kilpailijoilla tulee olla mahdollisuus tulla markkinoille aluksi pelkän operaattori-DSL-tuotteen avulla ja toiminnan laajentuessa investoida omaan DSL-verkkoonsa siltä osin, kun se on kannattavaa, ja jatkaa muualla operaattori-DSL-tukkutuotteen varassa.
15. Myös Viestintävirasto on tukkutason laajakaistamarkkinoita koskevassa markkina-analyysissään[11] katsonut edellä kuvattua vastaavasti, että markkinoille tulo tapahtuu useamman portaan kautta. Viestintävirasto on esittänyt investointiportaikon markkinoille tulijan näkökulmasta seuraavasti:
Kuva 2. Laajakaistapalvelujen markkinoille tulo uusien toimijoiden näkökulmasta.
16. Jotkin niistä palveluntarjoajista, jotka ovat rakentaneet DSL-verkkoa omaan käyttöönsä jollekin alueelle, ovat yksittäisissä tapauksissa saattaneet vuokrata DSL-verkkoaan kolmansille osapuolille. Tällöin kuluttajaliittymä muodostuu siis perinteisen paikallisen operaattorin tilaajayhteydestä, alueelle DSL-verkkoa rakentaneen palveluntarjoajan tukkutason DSL-liittymästä sekä kolmannen osapuolen Internet-palveluista. Kilpailuviraston tietojen mukaan tämä toimintamalli ei ole kuitenkaan merkittävästi yleistynyt. Viestintäviraston keräämien markkinatietojen mukaan 9 % kaikista kolmansille osapuolille vuokratuista tukkutason laajakaistayhteyksistä on 31.12.2005 ollut uusien markkinoille tulleiden toimijoiden vuokraamia. Käytännössä siis lähes kaikki (91 %) tukkutason liittymistä on vuokrattu paikalliselta perinteiseltä operaattorilta.
5.3 ADSL-tuotteiden hinnoittelu ja kustannuskomponentit
17. Laajakaistaliittymän hinta muodostuu tukku- ja vähittäistasolla kertaluontoisesta liittymän avausmaksusta ja toistuvasta kuukausimaksusta. Laajakaistaliittymien kuukausimaksu on sitä korkeampi, mitä nopeampi on liittymän tiedonsiirtonopeus. Lisäksi ADSL-palveluntarjoajat voivat saada tuloja lisäpalveluista kuten esimerkiksi ADSL-modeemin vuokraamisesta sekä virustorjunta- ja palomuuripalvelujen tarjoamisesta.
18. Paikalliset teleyhtiöt perivät tukkutasolla tilaajayhteyksistä ja operaattori-DSL-liittymistä hinnastojen mukaiset korvaukset niin omalta palvelutuotannoltaan kuin kilpailevilta palveluntarjoajilta. Omalle, konsernin sisäiselle (tässä KPY), palveluntuotannolle korvaukset tukkutuotteista ovat luonnollisesti sisäisiä siirtohintoja, kun taas kilpailevalle palveluntarjoajalle (tässä esim. Saunalahti, Elisa ja Sonera) tukkutuotteet aiheuttavat ulkoisen kustannuksen.
19. Tukku- ja vähittäishinnoissa voidaan käyttää ns. tasahinnoittelua tai vyöhykehinnoittelua. Vyöhykehinnoittelu muodostuu yleensä siten, että ko. paikallisoperaattorin toimialue on jaettu väestön tiheyden ja siten potentiaalisen asiakasmäärän mukaan edullisempaan keskusta-alueen hintavyöhykkeeseen ja kalliimpaan haja-asutusalueen hintavyöhykkeeseen. Operaattorit perustelevat vyöhykejakoa haja-asutusalueelta muodostuvilla korkeammilla liittymäkohtaisilla kustannuksilla. Tasahinnoittelussa hinnat ovat puolestaan samat koko paikallisoperaattorin toimialueella. Tukkutuotteiden hinnoittelussa sovelletaan yleensä myös määräalennuksia.
20. Kotitalouksille tarjottavan ADSL-liittymäpalvelun toteuttamis- ja tarjoamistapa vaihtelevat operaattoreittain. Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan liittymäpalvelun tarjoamiseen, mikäli palveluoperaattori vuokraa paikalliselta operaattorilta tukkutasolla operaattori-DSL-liittymän (vrt. edellä vaihtoehto 1, kohta 13), liittyvät ainakin seuraavat kustannuskomponentit:
21. Palveluntarjoajan maksamat verkon vuokrat:
- Tilaajayhteys tai tilaajayhteyden yläkaista
- Operaattori-DSL-liittymä (xDSL-tukkutuote)
- Runkoverkkoliityntä (ATM-solmu tai Ethernet-kytkin)
22. Muut palveluntarjoajalle aiheutuvat kustannukset:
- Reititys runkoverkossa
- Liikenneyhteys ulkomaille
- Sähköpostilaatikot, kotisivutila ja portaali
- Asiakkaiden hankinta (mainonta, erikoistarjoukset)
- Korvaukset jakelukanavalle (myymälöiden provisiot)
- Muut kustannukset (asiakaspalvelu, laskutus, perintä, tekninen tukipalvelu, viankorjauspalvelu ja kuluttajille liittymän yhteydessä tarjottavat lisäarvopalvelut)
23. Mikäli kilpaileva palveluoperaattori on investoinut omiin DSL-keskittimiin (DSLAM) (vrt. edellä vaihtoehto 2, kohta 13), liittyy ADSL-liittymien toteuttamiseen ainakin seuraavat kustannuskomponentit:
- Tilaajayhteys tai tilaajayhteyden yläkaista
- Paikallisen operaattorin laitetilasta vuokrattu kaappipaikka
- Sähkönsyöttö (1 kWh/laitetila ja DC 48 V varmistettu sähkönsyöttö)
- Paikallinen runkoverkkoyhteys
- DSL-keskittimeen liittyvät investointikustannukset
- Edellä mainitut muut palveluntarjoajalle aiheutuvat kustannukset.
6 Oikeudellinen arviointi
6.1 Relevantit markkinat
6.1.1 Relevanttien markkinoiden määrittelystä
24. Määräävän markkina-aseman olemassaolon ja sen mahdollisen väärinkäytön arvioinnin perusteena ovat tapauskohtaisesti määriteltävät relevantit hyödyke- ja maantieteelliset markkinat sekä niiden kehitys. Maantieteellisiä markkinoita määriteltäessä otetaan huomioon tarkastelun kohteena olevan yrityksen toiminta-alue ja sellaiset alueet, joilla asiakkaiden on mahdollista solmia taloudellisesti ja teknisesti realistisia vaihtoehtoisia liikesuhteita. Hyödykemarkkinoiden arvioinnissa on olennaista ensisijassa kysynnän näkökulma. Relevantteja hyödykemarkkinoita määritettäessä toisiaan kohtuullisesti korvaavat tuotteet luetaan mukaan samoihin markkinoihin.
6.1.2 Hyödykemarkkinat
6.1.2.1 Laajakaistapohjaisten Internet-liittymien vähittäismarkkinat
25. Edellä olevan markkinakuvauksen (jakso 5.1 ) yhteydessä on todettu, että laajakaistayhteys on mahdollista toteuttaa usealla eri tekniikalla. Tarkasteluaikana yleisimmät tavat ovat olleet joko puhelinverkon tai kaapeli-TV-verkon kautta. Laajakaistaliittymistä kotitalouksille tarjotut yksityiset liittymät poikkeavat yritys- ja kiinteistöliittymistä hankintatapansa, hintansa ja teknisten ominaisuuksiensa perusteella[12].
26. KPY on tuonut esille, että kapeakaistaiset Internet-liittymät olisi katsottava laajakaistaliittymien kanssa samoille lopputuotemarkkinoille vuoteen 2004 saakka ja toisaalta kaapelimodeemiliittymät olisi katsottava ADSL-liittymien kanssa erillisille lopputuotemarkkinoille vuodesta 2004 eteenpäin.
27. Kilpailuvirasto katsoo vastoin KPY:n esittämiä väitteitä, että kuten aiemmin kohdassa 8 on esitetty, laajakaistaliittymät poikkeavat valintaisen puhelinverkon modeemi- ja ISDN-yhteyksistä muun muassa tiedonsiirtonopeutensa ja hinnoittelunsa suhteen. Lisäksi esimerkiksi Finnet Focus Oy:n tekemässä selvityksessä[13] on esitetty, että laajakaistaliittymien määrä oli selvityksen tekohetkeä edeltävän vuoden aikana (2002–2003) kasvanut voimakkaasti. Selvityksessä on todettu laajakaistan olevan teleoperaattoreille yksi tärkeimmistä kasvualueista. Kaikki suurimmat teleoperaattorit ovat odottaneet liittymämäärän jopa kaksinkertaistuvan selvitystä seuraavan vuoden aikana (2003–2004). Sen sijaan ISDN-liittymistä on todettu, että niiden määrät ovat laskussa.
28. Kaapelimodeemiliittymien korvaavuuden osalta Kilpailuvirasto tuo esille, että tarkastuksella (5.–6.6.2008) saatujen asiakirjojen perusteella […][14]
29. […]
30. Edellä esitetyn perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että käsillä olevassa tapauksessa relevantit lopputuotemarkkinat muodostuvat tekniikasta riippumatta kotitalouksille tarjottavien yksityisten laajakaistapohjaisten Internet-liittymien markkinoista. Kilpailuvirasto on aiemmin määritellyt hyödykemarkkinat vastaavalla tavalla Lännen Puhelin Oy:tä koskevassa markkinaoikeusesityksessään[15] sekä Elisa Oyj:tä koskevassa päätöksessään[16]. Markkinaoikeus on Lännen Puhelin -päätöksessään[17] vahvistanut Kilpailuviraston markkinamäärittelyn tältä osin. Myös Euroopan komissio on päätynyt vastaavaan markkinamäärittelyyn Ranskan laajakaistamarkkinoita koskevassa päätöksessään[18], jonka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut.
6.1.2.2 ADSL-pohjaisten Internet-liittymien tukkumarkkinat
31. Laajakaistapohjainen Internet-liittymä voidaan toteuttaa usealla eri tekniikalla (ks. edellä jakso 2). Käsillä olevan tapauksen tarkastellulla ajanjaksolla tele- ja kaapeli-TV-verkko ovat kuitenkin tarjonneet selvästi yleisimmät tavat tarjota laajakaistaliittymiä KPY:n toimialueella.
32. KPY tarjoaa laajakaistavähittäisliittymiä sekä KTV-verkkonsa että televerkkonsa kautta. KPY ei tarjoa KTV-verkon laajakaistaliittymiä tukkutasolla, joten ne eivät ole muodostaneet vaihtoehtoa televerkon tukkutason liittymille. Paikallisen teleoperaattorin kanssa kilpaileva palveluoperaattori voi tulla ADSL-markkinoille kahdella eri tavalla, jotka on kuvattu edellä kohdassa 13. Kilpailevan palveluoperaattorin tulee vuokrata paikalliselta operaattorilta tukkutasolla operaattori-DSL-liittymä tai kilpaileva palveluoperaattori voi halutessaan investoida oman DSL-keskittimen paikallisoperaattorin laitetilaan. Kilpaileville operaattoreille on välttämätöntä, että molemmat vaihtoehdot ovat saatavilla kuten edellä kohdassa 14 on todettu.
33. Viestintävirasto on huomattavaa markkinavoimaa koskevissa päätöksissään[19] sekä markkina-analyyseissään[20] katsonut, että tilaajayhteystuotteet ja tukkutason laajakaistapalvelut muodostavat omat erilliset relevantit markkinansa. Myös kilpailuneuvosto ja korkein hallinto-oikeus ovat katsoneet ratkaisuissaan[21], että kiinteän televerkon tilaajayhteydet muodostavat omat relevantit hyödykemarkkinansa. Käsillä olevassa tapauksessa ADSL-pohjaisten Internet-liittymien tukkumarkkinat voitaisiin yhtä hyvin määritellä erikseen tilaajayhteyksien ja tukkutason laajakaistayhteyksien markkinoihin. Koska nämä tuotteet ovat edellä kuvatusti toisiaan täydentäviä ja muodostavat markkinoille tuleville palveluntarjoajille välttämättömän kokonaisuuden, on näiden yhteyksien katsottu yhdessä muodostavan ADSL-pohjaisten Internet-liittymien tukkumarkkinat.
34. Jo rakennetun tilaajayhteysverkon korvaaminen uudella vastaavalla tilaajayhteysverkolla ei yleensä ole taloudellisesti mielekästä. Kilpailevien verkkojen rakentaminen on rajoittunut pääasiassa suuryritysten käyttöön tarkoitettujen 2 Mbit/s -kapasiteetin yhteyksiin. Tilaajayhteysverkon rakentamiskulut ovat niin huomattavat, että uuden teleyrityksen on taloudellisesti mielekästä lähteä tarjoamaan tilaajayhteyksiä ohi alueella toimivan perinteisen teleyrityksen ainoastaan sellaisille asiakkaille, joiden liikennemäärät ovat huomattavan suuria. Useimpien loppukäyttäjien liikennemäärät ovat niin pieniä, että tilaajayhteysverkon rakentamiseksi tarvittavia investointeja ei ole mahdollista saada kohtuullisen ajan kuluessa katettua odotettavissa olevalla tuotolla. Näin on etenkin yksityisasiakkaiden sekä pienten ja keskisuurten yritysasiakkaiden kohdalla.
35. Tarkasteluaikana ei ole ollut olemassa myöskään vaihtoehtoista tekniikkaa, joka vastaisi ominaisuuksiltaan riittävästi nykyistä tilaajayhteysverkkoa. Langattomat laajakaistayhteydet (WLAN ja WiMAX) tai sähköverkon kautta tarjotut PLC-laajakaistaliittymät saattavat maantieteellisesti rajatulla alueella olla jossain määrin korvaavia vaihtoehtoja kiinteän verkon yhteyksille. Edellä jaksossa 5.1 esitettyjen tietojen perusteella esimerkiksi WLAN-yhteydet ovat kuitenkin valtakunnallisesti muodostaneet yhteenlaskettuna vain alle puoli prosenttia kaikista laajakaistaliittymistä ja PLC-liittymät tätäkin vähemmän.
36. Viestintävirasto on edellä mainituissa tukkutason laajakaistapalveluja koskevissa markkina-analyyseissään[22] katsonut, että KTV-verkon kautta toteutetut tukkutason laajakaistaliittymät ovat teknisesti mahdollisia ja niiden on siten katsottava kuuluvan samoille markkinoille tukkutason DSL-yhteyksien kanssa. Kilpailuviraston tietojen mukaan KTV-verkon tukkutason laajakaistapalveluille ei käytännössä ole syntynyt lainkaan kysyntää tai tarjontaa. Toisaalta käsillä olevassa tapauksessa ei ole tarpeen ottaa määrittelyyn tarkemmin kantaa, koska KPY ei ole tarjonnut tukkutason liittymiä KTV-verkossaan, eivätkä ne siten ole muodostaneet vaihtoehtoa televerkon tukkutason liittymille.
37. Markkinaoikeus on Lännen Puhelin Oy:tä koskevassa päätöksessään[23] määritellyt relevanttien hyödykemarkkinoiden koostuvan yksityisille kotitalouksille tarkoitettujen ADSL-pohjaisten Internet-yhteyksien tukkumarkkinoista.
38. Edellä esitetyn perusteella televerkon tukkutason laajakaistaliittymille ei ole korvaavia vaihtoehtoja. Käsillä olevassa tapauksessa relevantit hyödykemarkkinat ovat siten ADSL-pohjaisten Internet-liittymien tukkumarkkinat, joihin kuuluvat mm. tukkutason operaattori-DSL-liittymät ja tilaajayhteystuotteet (tilaajayhteys ja tilaajayhteyden yläkaista) sekä laitepaikkatuotteet (laitepaikka ja sähkönsyöttö). Kilpailuvirasto on tarkastellut tässä päätöksessään pelkästään sitä, mahdollistaako edellä mainittu ensimmäinen vaihtoehto (operaattori-DSL-liittymä) kannattavan markkinoilletulon.
6.1.3 Maantieteelliset markkinat
39. Relevantit maantieteelliset markkinat muodostuvat alueesta, jolla yritykset kilpailevat keskenään ja jolla kilpailuolosuhteet ovat alueellisesti samanlaiset kaikille myyjille. Maantieteellisiä markkinoita määritettäessä otetaan huomioon tarkastelun kohteena olevan yrityksen toiminta-alue ja ne alueet, joilla asiakkaiden on mahdollista solmia liikesuhteita.
40. KPY on 12.1.2005 toimittamassaan selvityksessään katsonut, että ADSL-palvelujen markkinat ovat viimeistään vuoden 2004 aikana muuttuneet valtakunnallisiksi, sillä joka puolella Suomea tarjotaan valtakunnallisia Saunalahden, MTV3:n, Elisan, Soneran ja DNA:n liittymiä. KPY katsoo, että myös tukkutasolla markkinat ovat valtakunnalliset, koska valtakunnallisesti toimivat Elisa, Sonera, Song ja Saunalahti voivat itse käyttää ja tarjota muille palveluoperaattoreille lähes kaikissa Suomen kaupungeissa kilpailevan DSL-tukkutuotteen. Omia DSL-verkkoja rakentaneet valtakunnalliset operaattorit voivat tilaajayhteystuotteita jälleenvuokraamalla tarjota myös valtakunnallisen bittivirtapalvelun.
41. Kilpailuneuvosto ja korkein hallinto-oikeus ovat todenneet paikallisia puhelinyhtiöitä koskevissa tapauksissa[24], että paikallisteletoiminnan markkinat ovat alueelliset muodostuen siitä toimialueesta, jolla puhelinyhdistyksellä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Myös markkinaoikeus on katsonut Lännen Puhelin -asiassa antamassaan päätöksessä[25], että markkinat ovat alueelliset muodostuen siitä toimialueesta, jolla Lännen Puhelimella oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 asti.
42. Kilpailuvirasto on aiemmin Nettiportti Oy:n poikkeuslupaa koskevassa päätöksessä[26], Lännen Puhelin Oy:n määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevassa markkinaoikeusesityksessä[27] ja päätöksessään hyväksyä Elisan ja Saunalahden yrityskauppa ehdollisena[28] katsonut, ettei laajakaistapalveluiden tukku- eikä vähittäismarkkinoita voida pitää laajempina kuin paikallisina. Samaan markkinamäärittelyyn on päädytty myös Elisa Oyj:tä koskevassa päätöksessä[29].
43. Komissio on Deutsche Telekom AG:tä (DT) koskevassa ratkaisussaan katsonut, että maantieteelliset markkinat kattavat sen alueen, jolle DT oli aikaisemman yksinoikeutensa turvin rakentanut kattavan tilaajayhteysverkkonsa.[30] Edellä mainitussa komission Wanadoo-päätöksessä[31] on puolestaan katsottu, että ADSL-liittymien vähittäismarkkinat ovat Ranskan valtakunnan laajuiset. Komissio on perustellut markkinamäärittelyään mm. sillä, että palveluntarjoajat pyrkivät valtakunnalliseen tarjontaan ja hinnat on vähittäismarkkinoilla asetettu samalle tasolle.
44. Laajakaistaisissa Internet-yhteyksissä ei palveluoperaattoreilla ole saatavilla valtakunnallisesti toimivaa tukkuyhteyttä, vaan toiminta perustuu alueellisen televerkon vuokraukseen. Vähittäisasiakkaille tarjottava lopputuote on muodostettava alueellisen verkko-operaattorin tilaajayhteydestä ja operaattori-DSL-tukkutuotteesta tai itse rakennetun alueellisen DSL-verkon kautta. Paikallisoperaattorin alueella olevat tilaajayhteys- ja laitepaikkatuotteet eivät ole korvattavissa muilta alueilta hankittavilla tuotteilla.
45. Saunalahti on saattanut vuokrata KPY:n alueella joitain yksittäisiä DSL-liittymiä Elisan DSL-verkosta jo ennen Elisa-Saunalahti -yrityskauppaa. Tämä ei kuitenkaan Kilpailuviraston tietojen mukaan ole pitkällä aikavälillä realistinen liiketoimintamalli ADSL-markkinoilla, sillä väliportaasta aiheutuu muita vaihtoehtoja selvästi korkeammat kustannukset. Viestintäviraston markkina-analyysin[32] tietojen mukaan KPY:n kanssa kilpailevaa DSL-verkkoa rakentaneet laajakaistapalveluntarjoajat ovat 31.12.2005 vuokranneet alle 15 % kaikista KPY:n alueella vuokratuista tukkutason laajakaistaliittymistä. Toisin sanoen KPY:n markkinaosuus tukkutason laajakaistaliittymistä on yli 85 %. Vastaavasti Viestintäviraston esittämien tietojen mukaan kaikilla perinteisten operaattorien alueilla kunkin perinteisen operaattorin markkinaosuus vaihtelee 55–100 prosentin välillä. Näiden tietojen valossa ei voida tehdä sitä johtopäätöstä, että palveluntarjoajilla olisi saatavilla valtakunnallinen tukkutuote tai että ne voisivat tarjota laajakaistaliittymiä samoilla hinnoilla ja ehdoilla koko valtakunnassa.
46. Paikallisen toimijan tarjoama operaattori-DSL-tukkutuote saattaa olla korvattavissa tiheästi asutulla alueella kilpailevassa DSL-verkossa toteutetulla laajakaistalla. DSL-verkkojen rakentamisen kannattavuuteen vaikuttavat kuitenkin olennaisesti ne hinnat ja ehdot, joita paikallinen verkko-operaattori soveltaa tilaajayhteys- ja laitepaikkatuotteisiinsa. Täten sekä operaattori-DSL-tukkutuotteen että oman DSL-verkon rakentamisen näkökulmasta markkinoita on tarkasteltava paikallisina.
47. Laajakaistatukkumarkkinoiden olosuhteet vaikuttavat merkittävästi vähittäismarkkinoihin. Paikallisen verkko-operaattorin tukkutuotteiden saatavuus, hinta ja tuotevalikoima vaihtelevat operaattorikohtaisesti, mikä heijastuu vähittäistuotteiden tarjoamiseen. Laajakaistaliittymät ovat paikkaan sidottuja eli kuluttajat eivät voi ostaa liittymää muulta alueelta kuin siltä, jolla asuvat. Tarkastellulla ajanjaksolla yksikään palveluoperaattori ei ole tarjonnut laajakaistaisia Internet-palveluja valtakunnallisesti samoilla hinnoilla ja ominaisuuksilla. Lisäksi markkinoilla toimivat yritykset ja niiden markkinaosuudet vaihtelevat alueittain. Vähittäismarkkinoita on siten tarkasteltava myös paikallisina. Kilpailuvirasto kiinnittää huomiota myös siihen, että KPY on aikaisemmin myös itse asian dnro 949/61/02 yhteydessä[33] todennut, että ADSL-palvelujen tarjonta edellyttää paikallista läsnäoloa.
48. Edellä esitetyn perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että laajakaistaliittymien tukku- ja vähittäistuotteiden relevantit maantieteelliset markkinat ovat paikalliset ja ne muodostuvat siitä alueesta, jolla KPY:llä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka (KPY:n perinteinen toimialue).
6.2 Määräävä markkina-asema
6.2.1 KPY:n asema ADSL-laajakaistan tukkumarkkinoilla
49. Edellä (kohta 13) esitetyn mukaan ADSL-liittymän toteuttamiseksi tarvitaan loppuasiakasyhteys tilaajayhteyden tai tilaajayhteyden yläkaistan avulla. KPY hallitsee käytännössä kaikkia sen perinteisellä toimialueella muodostettavia televerkon loppuasiakasyhteyksiä tilaajayhteyksiään tai tilaajayhteyksien yläkaistaa vuokraamalla. Tarkastellulla ajanjaksolla KPY:n DSL-verkon alueella on ollut noin […] vuokrattavissa olevaa tilaajayhteyttä. Lisäksi KPY:n vuosikertomusten (2003–2005) mukaan KPY:llä on tarkastellulla ajanjaksolla ollut noin 40 000–60 000 lankapuhelinasiakasta, joka osaltaan kuvaa ADSL-markkinoiden potentiaalista kokonaiskokoa KPY:n perinteisellä toimialueella.
[34] mukaan KPY Verkot Oy:llä on sen perinteisellä toimialueellaan yli 95 prosentin osuus tilaajayhteystuotteiden markkinoista liittymien kappalemääräisistä markkinoista. KPY Verkot Oy:n kilpailijoista lähinnä Sonera on rakentanut omaa (rinnakkaista) kiinteää puhelinverkkoa KPY Verkot Oy:n perinteiselle toimialueelle. Viestintäviraston päätöksen mukaan alueella olevien Soneran asiakkaiden määrä on kuitenkin vähäinen KPY Verkot Oy:n asiakasmäärään verrattuna. Kilpailevien kiinteiden puhelinverkkojen yhteenlaskettu markkinaosuus perinteisellä toimialueella jää alle viiden prosentin. Viestintäviraston vuonna 2009 julkaiseman uuden markkina-analyysin[35] mukaan KPY:n (nyk. DNA Itä- ja Keski-Suomi) markkinaosuus on pysynyt ennallaan. Myös tukkutason laajakaistamarkkinoilla KPY:lle on asetettu HMV-velvoitteita[36].
51. KPY kiistää, että sillä olisi määräävää markkina-asemaa DSL-tukkutuotteen markkinoilla. KPY on 10.1.2005 toimittamassaan vastineessa esittänyt, ettei KPY:llä ole erityistä markkinavoimaa edes kilpailijoiden verkkojen ulkopuolisilla haja-asutusalueilla, sillä KPY ei voi eriyttää hinnoitteluaan siten, että se säännönmukaisesti perisi DSL-tukkutuotteestaan kilpailijoiden verkkojen ulkopuolella korkeampaa hintaa kuin kilpailijoiden verkkojen alueella. KPY viittaa tältä osin myös Viestintäviraston HMV-päätökseen[37], jonka perusteella KPY:n DSL-tukkutuotteen hinnoittelun on oltava koko sen alueella kustannussuuntautunutta.
52. Kilpailuvirasto pitää edellä olevia KPY:n väitteitä hintojen eriyttämisestä ja Viestintäviraston HMV-päätöksen sisällöstä ristiriitaisina verrattuna saatuihin selvityksiin. Ensinnäkin Kilpailuvirasto kiinnittää huomiota KPY:n toimittamiin selvityksiin, joiden perusteella […].
Taulukko 3. KPY:n ADSL-liitäntäpaikat
[…]
53. Lisäksi ainakin alla esitettyjen hintavertailujen perusteella on selvästi viitteitä siitä, että KPY on nimenomaan voinut hinnoitella operaattori-DSL-tukkutuotteensa hinnan korkeammaksi niillä alueilla, joilla ei ole kilpailijan verkkoa. Verrattaessa 15.11.2003 ja 1.9.2004 hinnastoja keskenään KPY on kasvattanut eri vyöhykkeiden hintojen suhteellista eroa liittymätyypistä riippuen noin 15–24 %:sta 29–140 %:iin. Vielä 1.3.2007 vyöhykkeiden välinen hintaero on ollut liittymätyypistä riippuen 17–45%.
Taulukko 4. KPY:n operaattori-DSL-tuotteen hintavertailu
| Operaattori-DSL hintojen ero KPY:n hintavyöhykkeiden välillä 15.11.2003 | ||||
| Liittymän nopeus: | 256 | 512 | 1M | 2M |
| Operaattori-DSL, €/KK, Vyöhyke 1 | 20,50 | 24,00 | 31,00 | 45,00 |
| Operaattori-DSL, €/KK, Vyöhyke 2 | 23,50 | 29,00 | 38,50 | 54,50 |
| Vyöhykeen 2 hinta suurempi Vyöhykkeen 1 hintaa | 15 % | 21 % | 24 % | 21 % |
| Operaattori-DSL hintojen ero KPY:n hintavyöhykkeiden välillä 1.9.2004 | ||||
| Operaattori-DSL, €/KK, Vyöhyke 1, keskusta | 12,00 | 14,00 | 18,00 | 21,00 |
| Operaattori-DSL, €/KK, Vyöhyke 2, Muut | 16,50 | 18,00 | 25,00 | 38,00 |
| Operaattori-DSL, €/KK, Vyöhyke 2 | 21,50 | 25,00 | 35,50 | 50,50 |
| Vyöhykkeen 1, Muut hinta suurempi Vyöhykkeen 1 hintaa | 38 % | 29 % | 39 % | 81 % |
| Vyöhykkeen 2, hinta suurempi Vyöhykkeen 1 hintaa, Muut hintaa | 30 % | 39 % | 42 % | 33 % |
| Vyöhykkeen 2 hinta suurempi Vyöhykkeen 1 hintaa | 79 % | 79 % | 97 % | 140 % |
| Operaattori-DSL hintojen ero KPY:n hintavyöhykkeiden välillä 1.3.2007 | ||||||||
| Liittymän nopeus: | 256 | 512 | 1M | 2M | 4M | 8M | 12M | 24M |
| Operaattori-DSL, €/KK, Vyöhyke 1 | 6,00 | 6,50 | 10,80 | 16,20 | 21,60 | 25,60 | 33,00 | 42,00 |
| Operaattori-DSL, €/KK, Vyöhyke 2 | 8,00 | 8,50 | 13,30 | 22,00 | 25,20 | 31,70 | 45,00 | 61,00 |
| Vyöhykeen 2 hinta suurempi Vyöhykkeen 1 hintaa | 33 % | 31 % | 23 % | 36 % | 17 % | 24 % | 36 % | 45 % |
54. Toiseksi Viestintäviraston HMV-päätös on tullut voimaan vasta 1.10.2004 alkaen. Viestintäviraston asettamat velvoitteet hinnoittelun syrjimättömyydestä eivät siten ole olleet voimassa syksyllä 2003. Lisäksi toisin kuin KPY väittää HMV-päätös ei sisällä kustannussuuntautuneisuusvelvoitetta, vaan tarjontavelvollisuuden, toimitusehtojen ja hinnaston julkaisuvelvollisuuden sekä hintojen sekä ehtojen syrjimättömyysvelvoitteen.
55. KPY on lisäksi todennut, että KPY:tä monta kertaa liikevaihdoltaan ja resursseiltaan suuremmat operaattorit Elisa ja Sonera ovat rakentaneet KPY:n alueelle ostamillaan DSLAM-laitteilla sekä tilaajayhteyksiä ja laitetiloja vuokraamalla omat DSL-verkot. Kilpailevat operaattorit voivat KPY:n mukaan omilla DSL-verkoilla ja tilaajayhteystuotteita edelleen vuokraamalla tarjota palveluoperaattoreille KPY:n perinteisellä toimialueella aivan samanlaisen ”päästä päähän” yhteyden kuin KPY.
56. KPY viittaa myös edellä mainittuun Deutsche Telekom -tapaukseen[38], jossa on tutkittu koko valtion kattamia markkinoita. KPY esittää, etteivät kilpailijat olleet komission selvitysten aikaan ilmeisesti rakentaneet koko Saksan valtion kattamia DSL-verkkoja, minkä vuoksi komissio todennäköisesti arvioi DT:n DSL-verkkoon pääsyn välttämättömäksi koko Saksan ADSL-palvelujen markkinoilla toimimisen kannalta. KPY:n mukaan Suomessa sen sijaan DSL-tukkumarkkinat on määritelty alueelliseksi ja kilpailijoiden verkot kattavat suuren osan näistä alueellista markkinoista. KPY katsoo, että esimerkiksi Kuopion alueella kilpailijoiden omat DSL-verkot kattavat lähes koko markkinapotentiaalin, joten markkinatilanne poikkeaa olennaisesti niistä markkinoista, joita komissio on ratkaisuissaan ja markkinamäärittelyä koskevassa viestintämarkkinaoikeudellisessa suosituksessaan tutkinut.
57. KPY:n 12.1.2005 toimittaman selvityksen mukaan Elisa ja Sonera ovat rakentaneet KPY:n alueelle ostamillaan DSLAM-laitteilla sekä tilaajayhteyksiä ja laitetiloja vuokraamalla omat DSL-verkot (vrt. edellä kohta 13). Soneran DSL-verkko on selvityksen tekohetkellä kattanut KPY:n mukaan […] prosenttia KPY:n perinteisen toimialueen asukkaista ja Elisan […] prosenttia selvityksen tekohetkellä. KPY:n mukaan myös TDC Oy (aik. Song Networks Oy) on rakentanut KPY:n perinteiselle toimialueelle oman DSL-verkon, jonka kattavuus […]. Kilpailijoiden verkot ovat kattaneet […] KPY:n toimialueen kaikista keskitinalueista, mutta näillä kilpailijoiden verkkojen alueella on kuitenkin suurin osa kaikista KPY:n toimialueen kotitalouksista.
Taulukko 5. KPY:n ja sen kilpailijoiden rakentamat DSL-verkot[39]
[…]
58. Huolimatta omista DSL-verkoista kilpailevat operaattorit ovat selvästi riippuvaisia KPY:n tarjoamista DSL-tukkutuotteista, sillä niiden kysyntä on kasvanut merkittävästi tarkastellulla ajanjaksolla. KPY:n toimittamien tietojen mukaan noin […] prosenttia kaikista KPY:n toimialueen ADSL-liittymistä on tarkastellulla ajanjaksolla toteutettu kilpailijoiden omissa DSL-verkoissa ja noin […] prosenttia KPY:n DSL-verkossa[40].
Taulukko 6 KPY:n ja kilpailijoiden liittymämäärät KPY:n toimialueella[41]
[…]
59. Kilpailuvirasto pitää KPY:n näkemystä käsillä olevan tapauksen ja DT-tapauksen vertailusta ristiriitaisena. Kilpailuvirasto katsoo, että vastaavasti kuin komissio on katsonut Deutsche Telekomin tilaajayhteysverkkoon pääsyn välttämättömäksi koko Saksan ADSL-palvelujen markkinoilla toimimisen kannalta, niin käsillä olevassa tapauksessa KPY:n DSL-verkkoon pääsy on välttämätöntä koko KPY:n toimialueella toimimisen kannalta.
60. Komissio katsoi Wanadoo-päätöksessään[42], että Wanadoon omistavan France Télécomin (FT) tarjoama tukkutason laajakaistaliittymä oli välttämätön Wanadoon kanssa kilpaileville palveluntarjoajille. Komissio katsoi, että uusien laajakaistaverkkojen rakentaminen on mahdollista ainoastaan alueellisesti asukaskeskittymiin ja tällöinkin investoiminen on hidasta ja vaatii merkittävää alkupääomaa. Komissio katsoi näin ollen, että oman verkon rakentaminen muodostaa alalle tulon esteen ja ainoa keino päästä markkinoille on ostaa FT:ltä tukkutason laajakaistayhteys.
61. On tietysti selvää, että esimerkiksi Wanadoo-päätöksen kohdassa 361 puhutaan huomattavan suurista investoinneista siihen nähden, mitä kilpailevien operaattoreiden tarvitsee tehdä KPY:n toimialueelle rakentaessaan omaa DSL-verkkoa. Tämä ei kuitenkaan mitenkään vähennä alalle tulon esteiden olemassa oloa, sillä investoinnit tulee aina suhteuttaa odotettavissa oleviin tuloihin. On selvää, että jos potentiaalinen asiakasmäärä on vähäinen ja siten myös odotettavissa olevat tulot, niin kilpailijat eivät ryhdy vähäisiinkään investointeihin.
62. Sekä DT- että Wanadoo-päätöksissä on todettu määräävän markkina-aseman olemassaolo ja verkko-operaattorin tukkuyhteyden välttämättömyys kilpaileville palveluntarjoajille, vaikka näissäkin tapauksissa on rakennettu alueellisia, määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen kanssa päällekkäisiä verkkoja. Näiltä osin Kilpailuviraston tekemä arvio käsillä olevassa tapauksessa vastaa komission analyysiä.
63. KPY:n aseman arvioimisessa tukkutason operaattori-DSL-liittymien tarjoamisessa tulee ottaa huomioon myös edellä mainittu KPY:n vahva asema tilaajayhteyksien markkinoilla. Kilpailuvirasto viittaa tältä osin kilpailuneuvoston Sonera/YLE/Digita -asiaa koskevaan päätökseen[43], jossa kilpailuneuvosto toteaa, että ”telemarkkinat ovat perusluonteeltaan verkostomarkkinat”, joilla yksillä markkinoilla saavutetut kilpailuedut heijastuvat toisille ja joilla ”keskinäinen teknologinen riippuvuus on omiaan lisäämään markkinoita hallitsevan yrityksen markkinavoimaa.” Kilpailuvirasto on tuonut vastaavat seikat esille Sonera/Loimaan Seudun Puhelin -yrityskauppaa koskevassa päätöksessään[44], jonka korkein hallinto-oikeus on vahvistanut[45].
64. Virasto viittaa myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 14.11.1996 antamaan päätökseen[46], jossa tuomioistuin katsoi, että jos yrityksellä on lähes monopoliasema tietyillä markkinoilla (vrt. tässä tilaajayhteyksien markkinat) ja johtava asema näistä erillisillä markkinoilla (vrt. tässä operaattori-DSL-tuotteen ja ADSL-liittymien vähittäismarkkinat), jotka kuitenkin liittyvät läheisesti ensin mainittuihin markkinoihin, sen asema on rinnastettavissa määräävään asemaan kaikilla näillä markkinoilla. Tällaisessa asemassa olevan yrityksen väitettyyn määräävän aseman väärinkäyttöön näillä erillisillä markkinoilla voidaan soveltaa perustamissopimuksen 86 artiklaa (nyk. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 artikla, aiempi EY-sopimuksen 82 artikla, vastaa kilpailunrajoituslain 6 §:ää) ilman, että yrityksen määräävä asema olisi todettava myös näillä markkinoilla.
65. Komission direktiivissä sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä[47] 14 artiklan 3 kohdassa todetaan, että ”jos yritys on tietyillä markkinoilla merkittävässä markkina-asemassa, sen voidaan katsoa olevan merkittävässä markkina-asemassa myös näihin tiiviissä yhteydessä olevilla muilla markkinoilla, jos näiden markkinoiden väliset yhteydet mahdollistavat toisilla markkinoilla saavutetun merkittävän markkina-aseman hyödyntämisen toisilla markkinoilla siten, että kyseisen yrityksen markkina-asema vahvistuu”.
66. Laajakaistapalveluiden tukkumarkkinat liittyvät välittömästi tilaajayhteyksien vuokraamisen markkinaan. Koska kaikki ADSL-liittymät on toteutettu tilaajayhteyden avulla, KPY:n perinteisellä toimialueella kaikki ADSL-palveluntarjoajana toimivat yritykset ovat riippuvaisia KPY:n hallussa olevista tilaajayhteyksistä.[48] Tämä antaa KPY:lle merkittävän kilpailuedun verrattuna muihin alueella toimiviin teleyrityksiin sekä mahdollisuuden vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin telekilpailun vapautumisesta huolimatta. Kilpailuviraston arvion mukaan tämä on merkittävä tekijä arvioitaessa kilpailuvaikutuksia laajakaistapalveluiden tukku- ja vähittäismarkkinoilla. Myös Viestintävirasto on päätöksissään katsonut, että KPY:llä on huomattavaa markkinavoimaa sen perinteisellä toimialueella sekä tukkutason laajakaistapalveluiden markkinoilla että tilaajayhteysmarkkinoilla.
67. Lisäksi Kilpailuvirasto katsoo, että vaikka Sonera ja Elisa ovat liikevaihdoltaan selvästi KPY:tä suurempia, niin ne ovat kuitenkin viimekädessä riippuvaisia niistä hinnoista ja ehdoista, joilla KPY tarjoaa kilpailijoilleen tukkutason laajakaistayhteyksiä. Tätä tukee edellä esitetyt tiedot siitä, että KPY:llä on käytännössä monopoliasema tilaajayhteyksien tarjoamisessa perinteisellä toimialueellaan ja DSL-tukkutuotteen tarjoamisessa KPY on selvästi suurin toimija sekä käytössä olevien liittymien määrässä laskettuna että verkon kattavuudessa. Kuten edellä on esitetty kilpailijoiden KPY:ltä vuokraamien operaattori-DSL-yhteyksien määrä on jatkuvasti kasvanut, vaikka KPY on esittänyt, että kilpailijat voisivat toimia omien DSL-verkkojensa varassa. KPY:lle on lisäksi syntynyt vertikaalisesta integraatiosta johtuen etua esimerkiksi tukkutuotteiden tilaus- ja toimitusprosessissa ja toisaalta myös kaapelitelevisioverkon hallinta ja sen kautta tarjotut kaapelimodeemiliittymät ovat antaneet KPY:lle merkittävän kilpailuedun. KPY:llä on myös ollut valmiit asiakassuhteet lankapuhelin- ja kaapelitelevisioasiakkaisiinsa. KPY on todennut palvelujen nimen muutoksen yhteydessä antamassaan tiedotteessa seuraavaa (alleviivaukset lisätty):
”Uudistuksella KPY haluaa yksinkertaistaa olemassa olevaa tuotevalikoimaansa ja hyödyntää markkinoinnissaan vahvaa KPY-brändiä.”
”KPY on tarjonnut teleoperaattoripalveluja Kuopion talousalueen kuluttajille ja yrityksille jo yli 120 vuoden ajan. Meidän vahvuutemme on, että me tunnemme asiakkaamme ja asiakkaat tuntevat meidät. Yhteen brändiin sitoutuminen on meille kustannustehokasta ja asiakkaille selkeää”[49]
68. Edellä esitetyn perusteella Kilpailuvirasto katsoo KPY:n olevan kilpailunrajoituslain 3 § 2 momentin mukaisessa määräävässä markkina-asemassa ADSL-pohjaisten Internet-liittymien tukkumarkkinoilla perinteisellä toimialueellaan huolimatta siitä, että Sonera ja Elisa ovat liikevaihdossa mitattuna KPY:tä selvästi suurempia ja ne ovat rakentaneet KPY:n alueelle jonkin verran päällekkäistä DSL-verkkoa.[50]
6.2.2 KPY:n asema vähittäismarkkinoilla
69. KPY:n osuus toimialueellaan myydyistä laajakaistaliittymistä on ollut huomattavan korkea tarkastellulla ajanjaksolla. KPY:n osuus kaikista laajakaistaliittymistä (ml. kaapeli-TV-liittymät ja kaikki ADSL-liittymät) on laskenut, mutta 31.10.2003–30.4.2004 välisenä aikana markkinaosuuden lasku on ollut selvästi vähäisempää kuin muina aikoina.
70. KPY:n 6.9.2005 toimittaman selvityksen mukaan laajakaistaliittymien kokonaismäärä ja markkinaosuudet KPY:n ja kilpailijoiden välillä ovat kehittyneet seuraavasti:
Taulukko 7. Laajakaistaliittymät Kuopion seudulla
[…]
71. Näistä tiedoista nähdään ensinnäkin se, että KPY on ollut selvästi markkinajohtaja laajakaistaliittymien tarjoamisessa perinteisellä toimialueellaan. Toiseksi markkinat ovat olleet voimakkaan kasvun vaiheessa, sillä vuotuinen kasvu on ollut noin […] prosenttia. Taulukosta on myös nähtävissä, että lukuun ottamatta viimeistä aikaväliä 31.10.2004–30.4.2005 KPY on […].
72. Viestintävirasto on vuonna 2009 julkaisemassa markkina-analyysissään[51] laskenut teleyhtiöiden markkinaosuudet myös vähittäismarkkinoilla 31.12.2005 sekä 31.12.2007. KPY:n markkinaosuus on ollut vuoden 2005 lopulla 69 % ja kaksi vuotta myöhemmin yli 65 %.
73. Tapauksen kannalta ei ole kuitenkaan välttämätöntä määritellä, onko KPY:llä määräävä markkina-asema lopputuotemarkkinoilla. Keskeistä asiassa on se, että KPY:llä on ADSL-liittymien markkinoilla tukkutasolla määräävä markkina-asema, jonka avulla KPY pystyy vaikuttamaan ADSL-liittymien lopputuotemarkkinoiden olosuhteisiin. Myöskään em. Elisaa, Turun Puhelinta ja Salon Seudun puhelinta koskevissa päätöksissä[52] ei ole tarkasteltu yhtiöiden asemaa vähittäismarkkinoilla, vaan on todettu määräävän markkina-aseman olemassa olo ainoastaan tukkutasolla.
74. Toisaalta kun otetaan huomioon KPY:n erittäin korkea markkinaosuus laajakaistapalvelujen vähittäismarkkinoilla ([…] %) ja edellä mainitut seikat (jakso 6.2.1) KPY:n vahvuudesta tukkumarkkinoilla, niin on ainakin selvästi viitteitä siitä, että KPY pystyy vaikuttamaan vähittäismarkkinoiden kilpailutilanteeseen perinteisellä toimialueellaan ja KPY:llä voitaisiin näin ollen katsoa olevan määräävä markkina-asema myös laajakaistaliittymien vähittäismarkkinoilla.
6.3 Kilpailunrajoitus
6.3.1 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
75. Koska KPY on kilpailunrajoituksista annetun lain 3 § 2 momentin mukaisessa määräävässä markkina-asemassa ADSL-pohjaisten Internet-liittymien tukkumarkkinoilla perinteisellä toimialueellaan sen menettelytapoja kyseisillä markkinoilla arvioidaan kilpailunrajoituslain 6 §:n perusteella.
76. Käsillä olevan tapauksen tarkastelu kohdistuu 1.4.2003–31.12.2004 väliselle ajalle. Kilpailunrajoituslain (480/1992) muutossäädös (318/2004) tuli voimaan 1.5.2004. Ennen 1.5.2004 määräävän markkina-aseman väärinkäyttö oli kielletty kilpailunrajoituslain 7 §:ssä. Nykyisin voimassa olevassa kilpailunrajoituslaissa määräävän markkina-aseman väärinkäytön kielto sisältyy lain 6 §:ään. Käytännössä uuden lain 6 § vastaa sisällöltään aiemman lain 7 §:ää.
77. Kilpailunrajoituslain (480/1992, muutt. 318/2004) 6 §:n mukaan yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinoharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä.
78. Kilpailuvirasto katsoi selvityksessään 24.6.2002 (Dnro 1120/61/2001)[53], että merkittävimmän kilpailuongelman palveluoperaattoreille aiheuttaa verkko-operaattorin tukkuhinnoittelussaan mahdollisesti soveltama kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan (ennen 1.5.2004 KRL:n 7 §:n 4 kohta) perusteella kielletty hintaruuvi. Kilpailuvirasto on 20.10.2004 tehnyt markkinaoikeudelle esityksen[54] Lännen Puhelin Oy:n määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä laajakaistamarkkinoilla. Kilpailuvirasto katsoi esityksessään, että Lännen Puhelin Oy:n ATM-pohjaisen tukkutuotteen hinnoittelu täyttää kilpailunrajoituslain 6 §:n (7 § ennen 1.5.2004) kieltämän hintaruuvin tunnusmerkit. Kilpailuvirasto toimitti markkinaoikeusesityksen tiedoksi kaikille teleoperaattoreille. Saatekirjeessään virasto muistutti operaattoreita kilpailunrajoituslain kieltämästä hintaruuvista.[55]
79. Kilpailuneuvosto on 18.5.2001 antamassaan Elisa Oyj:tä koskevassa päätöksessään todennut, että niin kutsuttua hintaruuvia on pidettävä kilpailunrajoituslain 7 §:n kieltämänä hinnoitteluna. Kilpailuneuvosto on tehnyt vastaavanlaiset päätökset koskien Salon Seudun Puhelin Oy:tä ja Turun Puhelin Oy:tä, jotka korkein hallinto-oikeus on vahvistanut. [56]
80. Hintaruuvilla tarkoitetaan sitä, että vertikaalisesti integroitunut, useammalla tuotantoportaalla toimiva yritys heikentää kilpailijansa asemaa lopputuotteen markkinoilla perimällä tältä ylihintaa väli- tai liitännäisestä hyödykkeestä.
81. Komissio on katsonut päätöksissään[57], että kyseessä on määräävän markkina-aseman väärinkäyttö, jos määräävässä markkina-asemassa olevan integroidun yrityksen tuotantoketjun alkupään markkinoilla kilpailijoilta perimien välituotteiden hintojen ja tuotantoketjun loppupään markkinoilla asiakkailta perimien hintojen välinen suhde johtaa kilpailun rajoittumiseen välituote- tai lopputuotemarkkinoilla. 82 artiklan[58] soveltamista koskevassa tiedonannossaan[59] komissio on määritellyt hintaruuvin toiminnaksi, jossa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys veloittaa tuotantoketjun alkupään markkinoilla tuotteesta hinnan, joka verrattuna sen tuotantoketjun loppupään markkinoilla veloittamaan hintaan ei anna edes yhtä tehokkaalle kilpailijalle mahdollisuutta käydä kauppaa kannattavasti ja kestävällä pohjalla tuotantoketjun loppupään markkinoilla.
82. Komission telealaa koskevan tiedonannon[60] mukaan hintaruuvin käyttö voidaan näyttää toteen osoittamalla, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen omat yksiköt tarjontaketjun loppupäässä eivät voisi toimia kannattavasti, jos niiltä perittäisiin sama hinta verkon käytöstä kuin minkä kyseessä oleva yritys perii kilpailijoiltaan. Hintaa ei saa asettaa niin ylös, että kilpailijoiden tulo markkinoille estyy puuttuvan hintamarginaalin seurauksena. Kilpailuvirasto kiinnittää huomiota myös siihen, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 97/51/EY koskien tilaajayhteyksien eriytettyä tarjoamista on todettu, että (alleviivaus lisätty)
”Kaikkien verkkojen tai palvelujen liittymismaksujen on oltava … perustamissopimuksen kilpailumääräysten mukaisia”
ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa[61] koskien samaa asiaa on todettu, että (alleviivaus lisätty)
”Tilaajayhteyksien hinnoittelusäännöillä olisi edistettävä tervettä ja kestävää kilpailua unohtamatta vaihtoehtoiseen perusrakenteeseen tehtävien investointien tarpeellisuutta, ja varmistettava, ettei kilpailu vääristy varsinkaan niin, että ilmoitetun operaattorin tukku- ja vähittäishintojen välille jäisi kohtuuttoman pieni marginaali.”
83. Hallituksen esityksessä[62] koskien telemarkkinalain muuttamista on puolestaan esitetty, että
”Tavoitteena on, että kilpailu ei vääristy erityisesti silloin, kun telelaitos hallitsee jotakin telepalvelun tuotantoketjun osaa siten, että voi sen avulla hallita ja ohjata kilpailijoidensa toimintaa markkinoilla.”
84. Hintaruuvin on siis todettu olevan määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä sekä kotimaisessa kilpailunrajoituslain tapauskäytännössä että Euroopan yhteisön kilpailumääräysten soveltamisessa. Lisäksi televiestintämarkkinoita koskevassa erityislainsäädännössä on kiinnitetty huomiota siihen, ettei väli- ja lopputuotteiden hintojen välinen epäsuhta saisi johtaa kilpailijoiden poissulkemiseen.
6.3.2 KPY:n toiminta ajalla 1.4.2003–31.12.2004
85. Kilpailuvirasto on tehnyt katelaskelmat KPY:n esittämien kustannus- ja hintatietojen perusteella ajanjaksolle 1.4.2003–31.12.2004. KPY:n soveltamat tukku- ja vähittäishinnat ovat muuttuneet tänä ajanjaksona useaan otteeseen ja laskelmat on laadittu erikseen jokaisen hinnastomuutoksen osalta. Katelaskelmat on tehty KPY:n oman palveluoperaattorin näkökulmasta niin sanotun ”as efficient” -periaatteen mukaisesti eli laskelmien avulla on tarkasteltu, voisiko KPY:n kanssa yhtä tehokas toimija toimia markkinoilla kannattavasti. Markkinoille tulon kannattavuutta on tarkasteltu siten vain KPY:n kilpailijoilleen tarjoaman DSL-tukkutuotteen perusteella.
6.3.2.1 KPY:n hinnoittelu Kuopion seudulla
86. Kilpailuvirasto on aiemmin selvittänyt KPY:n ADSL-liittymien hinnoittelua keväällä 2003 Nettiportti-poikkeuslupahakemuksen ja Elisan tekemän toimenpidepyynnön perusteella.[63] Kilpailuviraston kiinnitettyä huomiota KPY:n hinnoitteluun KPY laski kilpailevilta operaattoreilta perimäänsä korvausta operaattori-DSL-tukkutuotteen osalta 1.4.2003 alkaen.
87. KPY sovelsi tällöin tukkuhinnoittelussaan aluejakoa, jossa KPY:n toimialue oli jaettu kahteen vyöhykkeeseen (vyöhyke 1 ja vyöhyke 2). KPY:n toimialueen ADSL-kotitalousasiakkaista noin […] % on ollut vyöhykkeen 2 hinta-alueella. Operaattori-DSL-tukkutuotteen hinnoittelu oli järjestetty siten, että jokaisella vyöhykkeellä oli sama avausmaksu, mutta kuukausimaksu kasvoi siirryttäessä vyöhykkeeltä 1 (keskusta) vyöhykkeelle 2 (haja-asutusalue). KPY perusteli vyöhykehinnoitteluaan haja-asutusalueelta muodostuvilla korkeammilla tuotantokustannuksilla liittymää kohden. KPY muutti 1.9.2004 alkaen operaattori-DSL-tuotteen hinnoittelua siten, että aikaisemman kahden vyöhykkeen sijasta vyöhykkeitä oli nyt kolme: ”Vyöhyke 1 keskusta”, ”Vyöhyke 1 Muut alueet” ja ”Vyöhyke 2”.
88. Tilaajayhteyden kustannuksena laskelmissa on huomioitu se tilaajayhteys, jota KPY on tarkasteluaikana tarjonnut kilpailijoilleen[64]. […]
89. ADSL-liittymien kustannuksiin vaikuttavat myös paikallisoperaattorin verkon vuokrauksesta (tilaajayhteys, yläkaista ja operaattori-DSL) myöntämät määräalennukset. KPY on 1.4.2003 voimaan tulleen tilaajayhteyshinnaston ja 1.11.2003 voimaan tulleen operaattori-DSL-hinnaston mukaan myöntänyt tilaajayhteyksien kuukausimaksuista korkeintaan 6 prosentin ja operaattori-DSL-liittymien kuukausimaksuista korkeintaan 20 prosentin määräalennuksia. Ennen 1.11.2003 KPY myönsi operaattori-DSL-liittymistä korkeintaan 16 % alennuksen.
90. KPY:n palveluoperaattori on tarkastellulla ajanjaksolla saanut operaattori-DSL-liittymistä […] %:n alennuksen ja tilaajayhteyksistä […] %:n alennuksen. Alla olevassa taulukossa on esitetty KPY:n ADSL-liittymien ja tilaajayhteyksien määrä ja ko. liittymämäärän mukainen alennus. KPY:n tilaajayhteyksien suuri määrä johtuu siitä, että KPY tarjoaa perinteisenä paikallisoperaattorina käytännössä kaikki kotitalouksien lankapuhelinliittymät. Katelaskelmissa on otettu huomioon nimenomaan KPY:n oman palveluoperaattorin saamat alennusprosentit, sillä hintaruuvitestissä tarkastellaan, pystyykö oma palveluoperaattori toimimaan kannattavasti.
Taulukko 8. KPY:n saamat alennukset tukkutuotteista
[…]
91. Kilpailuviraston tiedossa ei ole KPY:n kilpailijoiden liittymämääriä erikseen. Siten ei ole mahdollista tarkastella yksittäisen kilpailijan saamaa alennusta. Mikäli kilpailijoiden liittymämäärää tarkastellaan yhteenlaskettuna, kilpailevat operaattorit ovat saaneet KPY:n vuokraamista operaattori-DSL-liittymistä korkeintaan […] %:n alennuksen ja tilaajayhteyksistä […] % alennuksen tarkastellulla ajanjaksolla. Tarkastelutavasta johtuen kilpailijat eivät tosiasiassa ole kuitenkaan saaneet näin korkeita alennuksia, koska yksittäisen kilpailijan liittymämäärä on luonnollisesti ollut alempi kuin tässä esitetyt yhteenlasketut määrät.
Taulukko 9. KPY:n kilpailijoiden yhteenlasketut alennukset tukkutuotteista
[…]
92. Myös määräalennuksia voidaan jo sinänsä pitää kilpailunrajoituslain vastaisina, mikäli ne perusteettomasti vääristävät eri kokoisten toimijoiden kilpailumahdollisuuksia ja/tai niiden avulla nostetaan keinotekoisesti kilpailijoiden kustannuksia eikä niille ole kilpailuoikeudellisesti hyväksyttäviä objektiivisia perusteita.[65] Mikäli määräalennukset katsottaisiin lainvastaisiksi, ei niitä otettaisi huomioon myöskään hintaruuvilaskelman osana. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole erikseen selvitetty sitä, mihin KPY:n määräalennukset perustuvat ja ovatko ne kilpailuoikeudellisesti perusteltuja, joten alennukset on otettu huomioon laskelmia tehtäessä.
93. KPY:n vähittäishinnat ovat olleet yhtenäiset koko KPY:n toimialueella lukuun ottamatta ajanjaksoa 1.7.2003–14.11.2003, jolloin KPY:llä oli sekä vähittäis- että tukkuhinnoittelussaan vyöhykejako, jossa ADSL-liittymät olivat sekä tukku- että vähittäistasolla selvästi edullisemmat vyöhykkeellä 1 kuin vyöhykkeellä 2. Vähittäishintoja on laskettu useaan otteeseen tarkasteluaikana.
6.3.2.2 KPY:n tulot ja menot
94. KPY on esittänyt, että sen ADSL-liiketoiminnalle aiheutuu edellä mainittujen hinnastojen mukaisten tukkuyhteyksien lisäksi muita kertaluontoisia kustannuksia asiakkaiden hankinnasta (mainonta ja erikoistarjoukset) sekä korvauksista jakelukanaville. Toistuvia kustannuksia ovat puolestaan ATM-liitynnästä, ulkomaanyhteydestä, ISP-palveluista (sähköpostilaatikot, kotisivutilat ja portaali), asiakaspalvelusta, laskutuksesta, perinnästä, teknisestä tukipalvelusta ja viankorjauspalvelusta syntyvät menot.
95. Kun tarkastellaan ADSL-liittymien kuukausittaista katetta, niin edellä mainitut kertaluontoiset tulot ja menot tulee jaksottaa keskimääräiselle asiakkaanpitoajalle, jolloin niistä saadaan yhteismitallisia kuukausimaksujen kanssa. Toisin sanoen kaikki kertaluontoiset tulot ja menot jaetaan katelaskelmassa keskimääräisellä asiakkaan pitoajalla. KPY on 11.1.2005 päiväämässään vastineessa todennut, että sen asiakkaiden vaihtuvuus on alle […] prosenttiyksikköä ja KPY:n näkemyksen mukaan keskimääräinen pitoaika on vähintään […] vuotta. Kuitenkin neuvottelussa Kilpailuviraston kanssa sekä tätä neuvottelua varten laatimassaan esitysmateriaalissa KPY on esittänyt, että keskimääräinen asiakkaan pitoaika on vähintään […] kk.
96. Saunalahti on toimenpidepyynnössään lähtökohtaisesti katsonut, ettei kertaluontoisia maksuja tulisi jaksottaa lainkaan, vaan ADSL-liiketoiminnan katetta laskiessa tulisi tarkastella erikseen kertaluontoisten ja toistuvien tulojen ja menojen suhdetta toisiinsa. Toissijaisesti Saunalahti on katsonut, että keskimääräisenä asiakkaan pitoaikana tulisi pitää korkeintaan 12 kuukautta. Saunalahti viittaa tältä osin EU-komission vakiintuneeseen tapaan esittää tilaajayhteyksien hintavertailut 12 kuukauden ajanjaksolla.
97. Mikäli asiakkaan hankinnasta syntyneiden kustannusten jaksotusaika asetetaan keinotekoisesti kohtuuttoman pitkäksi, kate saattaa lopulta olla kokonaisuudessaan positiivinen. Suuri negatiivinen kate asiakkaan hankinnasta ja pieni positiivinen kate kuukausimaksuista muodostuu kuitenkin todennäköisesti alalle tulon esteeksi. Pitkään asiakkaan pitoaikaan sisältyy epävarmuutta, jolloin yritys vetäytyy asiakkaiden hankinnasta, koska ei ole varmaa, saadaanko asiakkaan hankintaan uhratuista menoista riittävästi tuottoa pitkällä aikavälillä. Lisäksi on huomattava, että mikäli yritys käyttää määräävää markkina-asemaansa väärin estämällä tai merkittävästi haittaamalla kilpailijoiden toimintaa, määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen keskimääräinen asiakkaan pitoaika on tämän menettelyn seurauksena pidempi kuin mitä se olisi toimivilla kilpailullisilla markkinoilla. Asiakkaan keskimääräinen pitoaika voi muodostua pidemmäksi esimerkiksi silloin, kun alueen asiakkailla ei ole riittävästi vaihtoehtoja palveluntarjoajan suhteen.
98. Komissio on DT- ja Wanadoo-päätöksissään[66] tehnyt Internet-liittymien liiketoiminnan katelaskelman käyttäen kertaluontaisten erien jyvittämisessä asiakkaan keskimääräistä pitoaikaa. Wanadoo-tapauksessa, jonka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut 2.4.2009, komissio on saamiensa selvitysten perusteella käyttänyt 48 kuukauden jaksoa. DT-tapauksessa tieto pitoajasta on poistettu DT:n liikesalaisuutena. Telefónica-päätöksessään[67] komissio puolestaan jaksotti asiakkaiden hankinnasta syntyneet kustannukset 36 kuukaudelle.
99. Kilpailuvirasto on jaksottanut laskelmissaan kertaluonteiset menot ja tulot 36 kuukaudelle. Tätä pidempää asiakkaan pitoaikaa ei ole perusteltua käyttää, koska markkinat ovat olleet voimakkaan kasvun vaiheessa. Laajakaistapalveluntarjoajien markkinointi on perustunut pääasiassa uusasiakashankintaan. Tähän viittaa mm. se, että palveluntarjoajat ovat jatkuvasti kampanjoineet päätelaitetarjouksia ja asennuspalveluita, joten mainoskampanjoiden ja kilpailun ensisijaisena kohteena eivät ole olleet toisten operaattoreiden asiakkaat vaan ensimmäisen liittymän hankkijat. Palveluntarjoajat ovat vasta viime aikoina alkaneet markkinoida palveluja siinä tarkoituksessa, että kuluttaja vaihtaisi palveluntarjoajalta toiselle, joten tosiasiallisen pitoajan käyttäminen antaisi vääristyneen kuvan markkinasta.
100. KPY on esittänyt, että sille on kertynyt ADSL-liiketoiminnasta liittymän avaus- ja kuukausimaksun lisäksi muita tuloja ADSL-päätelaitteiden vuokrauksesta, NettiPC:stä sekä PC-laitteista ja tarvikkeista. KPY:n 2.3.2006 toimittamassa laskelmassa KPY on katsonut, että ADSL-liiketoiminnan katelaskelmassa tulee ko. muista tuloista huomioida ADSL-päätelaitteiden vuokrasta saatu kate. KPY on esittänyt, että sille on lisäksi syntynyt katetta sen vuokraamista ADSL-päätelaitteista […] euroa/kk. Kilpailuvirasto katsoo, että verkkopäätteen kate tulee laskea arvonlisäverottomasta verkkopäätteen vuokrasta, eikä arvonlisäverollisesta vuokrasta kuten KPY on esittänyt laskelmassaan. Tällöin kuukausittaiseksi verkkopäätteen katteeksi on saatu […] euroa/kk, joka on huomioitu laskelmassa muina tuloina.
6.3.2.3 KPY:n hinta- ja kustannustietojen perusteella laaditut katelaskelmat
101. Seuraavassa on esitetty Kilpailuviraston laatimat katelaskelmien yhteenvetotaulukot vyöhykkeittäin sekä näiltä vyöhykkeiltä laskettu painotettu keskiarvo. Ajanjaksot kuvaavat niitä aikoja, jolloin KPY:n hinnastot ovat pysyneet muuttumattomina.
Taulukko 10. KPY:n katelaskelmat
[…]
102. Kilpailuvirasto on tarkastellut hintaruuvilaskelmien avulla 21 kuukauden pituista ajanjaksoa. Tänä aikana koko alueen kate on ollut nollassa tai positiivinen. Tämän lisäksi Vyöhyke 1 on ollut positiivinen koko tarkasteluajanjakson ajan lukuun ottamatta Vyöhyke 1 Muut -alueen neljää viimeistä tarkasteluajanjaksoon kuuluvaa kuukautta. Vyöhykkeen 2 kate on ollut jo pelkkien toistuvien maksujen osalta neljän kuukauden ajan negatiivinen sekä 0,5 kuukauden ajan selkeästi negatiivinen kokonaiskatteeltaan. Lisäksi 7,5 kuukauden ajan Vyöhykkeen 2 kate on ollut lievästi negatiivinen.
103. Kilpailuvirasto katsoo tekemiensä laskelmien perusteella, että KPY:n ODSL-tuotteen hinnoittelu on ollut edellä mainittuina ajanjaksoina omiaan vaikeuttamaan kilpailijoiden toimintaa markkinoilla ja tällä perusteella sillä voidaan katsoa olleen joillakin alueilla ja rajoitetuilla ajanjaksoilla markkinoilta poissulkevia vaikutuksia.
104. Pelkkien toistuvien kustannusten perusteella arvioituna KPY:n soveltama hinnoittelu ei kuitenkaan ole täyttänyt hintaruuvin tunnusmerkkejä lukuun ottamatta neljän kuukauden ajanjaksoa Vyöhykkeen 2 osalta. Hintaruuvin olemassaolo on siten pitkälti riippuvaista muun muassa kertaluontoisten menojen kuoletusajasta. Lisäksi yllä olevissa taulukoissa esitetyt eri vyöhykkeiden marginaalien painotetut keskiarvot ovat olleet lähes koko tarkasteluajanjakson ajan joko positiivisia tai nollassa.
105. On myös todettava, että menettely on kohdistunut vain rajattuun osaan KPY:n toimialuetta ja että marginaali on näilläkin alueilla ollut osan aikaa ja osassa nopeuksia positiivinen. KPY:n hinnoittelu ei siten näytä olleen järjestelmällisesti poissulkevaa.
106. KPY:n liiketoiminta on asian vireilläoloaikana siirtynyt DNA Oy:lle, joka muutti Kuopion seudun tukkuhinnoittelua 1.1.2009 alkaen samalla, kun se yhtenäisti koko DNA:n hinnoittelun. Kilpailuviraston alustavan arvion mukaan tämä muutos näyttäisi poistavan ne ongelmat, joihin Kilpailuvirasto on tässä asiassa käytössä olleen arviointikehikkonsa perusteella kiinnittänyt huomiota selvitystensä aikana. DNA on myös poistanut hinnastoistaan edellä käsitellyt määräalennukset.
7 Päätöksen perustelut
107. Markkinaoikeus voi Kilpailuviraston esityksestä määrätä kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaisen seuraamusmaksun elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka rikkoo kilpailunrajoituslain 6 §:n säännöksiä. Seuraamusmaksu on määrättävä, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana.
108. Kilpailuvirasto katsoo KPY:n menettelyä kokonaisuutena arvioiden, että kilpailunrajoituslain 7 §:ssä tarkoitetun esityksen tekeminen markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämiseksi ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole kilpailun turvaamiseksi perusteltua. Virasto on ottanut seuraamusmaksuesityksen tekemistä harkitessaan huomioon seuraavat seikat:
109. Ensinnäkin Kuopion alueen hinnoittelu on muutettu asian vireilläoloaikana, eikä nykyinen hinnoittelumalli näyttäisi pitävän sisällään sellaisia DSL-tukkutuotteen hinnoitteluun liittyviä ongelmia, joihin Kilpailuvirasto on selvityksissään alun perin kiinnittänyt huomiota.
110. Lisäksi Kilpailuviraston laskentaperusteisiin liittyy tässä asiassa osin arvionvaraisia seikkoja (kuoletusaika, päätelaitetulot, tilaajayhteyden hinta), jotka mahdollisesti muuttaisivat tässä päätöksessä esitettyjä johtopäätöksiä. Ottaen kuitenkin huomioon asian käsittelystä poistamista tukevat perustelut sekä sen, että mikäli arvionvaraiset seikat otettaisiin laskelmissa huomioon KPY:n näkemyksen mukaisina laskelmat muuttuisivat KPY:lle edullisempaan suuntaan, Kilpailuvirasto katsoo, ettei näiden osin arvionvaraisten seikkojen yksityiskohtaiseen selvittämiseen ole tarvetta kyseessä olevan asian osalta.
111. KPY:n hinnoittelun osalta on myös huomattava, että laskelmat osoittavat koko alueen painotetun katteen olleen tarkasteluaikana joko positiivinen tai nollassa ja toisaalta myös vyöhykkeen 2 katteen yksinään tarkasteltuna olleen merkittävästi negatiivinen vain lyhyitä ajanjaksoja.
112. Kilpailunrajoituslain 12 §:ssä todetaan, että Kilpailuvirasto voi olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailunrajoituksesta huolimatta kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kokonaisuudessaan pitää toimivana. Hallituksen esityksessä (243/1997) tätä pykälää on täsmennetty seuraavalla tavalla: Kilpailuvirasto voi olla ryhtymättä toimenpiteisiin esimerkiksi tapauksissa, joissa kiellon vastaisesta toiminnasta on jo luovuttu ja joissa asian selvittämisellä ei olisi kilpailun turvaamisen kannalta tai rikkomuksen periaatteellisen hylättävyyden vuoksi merkitystä.
113. Ottaen lisäksi huomioon, että Saunalahti on perunut KPY:n hinnoittelua koskevan toimenpidepyyntönsä 27.11.2007, Kilpailuvirasto katsoo, että asiassa ei ole tarpeen ryhtyä enempiin toimenpiteisiin ja poistaa asian käsittelystä.
8 Sovelletut säännökset
114. Kilpailunrajoituslaki (480/1992, ml. muutossäädös 380/2004), 3 §:n 2 momentti, 6 § (7 § ennen 1.5.2004) ja 12 §.
9 Muutoksenhaku
115. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituslain 21 §:n perusteella siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
10 Lisätiedot
116. Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.
[1] Enfo Oy fuusioitui 31.12.2005 Kuopion Puhelin Oyj:öön, joka muutti samalla nimensä Enfo Oyj:ksi. Samalla konsernin nimeksi tuli Enfo-konserni. Erilaisten yritysjärjestelyjen seurauksena Enfo-konsernin teleoperaattoriliiketoiminnasta vastasi 31.5.2006 lukien KPY Palvelut Oy. Enfo Oyj jakautui heinäkuun 2007 alusta alkaen IT-liiketoimintaa harjoittavaan Enfo Oyj:hin ja teleoperaattoritoimintaa harjoittavaan Kuopion Puhelin Oy:hyn. Konsernin, johon sekä Enfo Oyj että Kuopion Puhelin Oy kuuluvat, emoyhtiö on Osuuskunta KPY.
Niin sanotun DNA-liiketoimintakaupan yhteydessä 1.7.2007 Kuopion Puhelimen täysin omistama tytäryhtiö KPY-Sijoitus Oy (entinen KPY-Palvelut Oy) siirsi teleliiketoiminnan järjestelyn yhteydessä perustetulle DNA Oy:lle. Tämän liiketoimintakaupan perusteella Osuuskunta KPY omistaa täysin omistamansa tytäryhtiön Kuopion Puhelin Oy:n kautta 13,13 % DNA Oy:stä. KPY Sijoitus Oy fuusioitiin Kuopion Puhelimeen 31.5.2008.
[2] Kuopion Puhelinta edeltäneellä Kuopion Puhelinyhdistyksellä oli 31.12.1993 saakka rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen Karttulan, Kuopion, Maaningan, Nilsiän, Siilinjärven, Tervon ja Vehmersalmen kuntien alueella.
[3] ”Toimenpidepyyntöjen peruminen”, Elisa Oyj ja Saunalahti Group Oyj, päivätty 27.11.2007.
[4] Lähde: Viestintäviraston markkinakatsaus 1/2006 ja 1/2007.
[5] Lähde: Viestintäviraston markkinakatsaus 2/2009.
[6] ks. edellä alaviite 4.
[7] ks. edellä alaviite 5.
[8] Saunalahtea ei enää nykyisin voida pitää riippumattomana, koska se on vuodesta 2005 lähtien ollut Elisan omistama tytäryhtiö.
[9] Viestintäviraston markkina-analyysi tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoista, 1384/935/2006, 22.1.2007. Tukkutason laajakaistapalvelujen markkina (markkina 12 komission suosituksessa ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2003/311/EY, uuden suosituksen 2007/879/EY mukainen markkina 5) muodostuu verkkoyrityksen palveluyritykselle tarjoamasta tukkutason laajakaistapalvelusta, millä tarkoitetaan bittivirtapohjaista (ns. bitstream) tai ominaisuuksiltaan tätä vastaavaa datapalvelua, joka mahdollistaa datan välittämisen molempiin suuntiin.
[10] DSLAMien tarvittava määrä vaihtelee kunkin paikallisoperaattorin televerkon rakenteen mukaan. Esimerkiksi KPY:n 1.4.2003 hinnastossa on 30 keskitinaluetta. Asiakkaiden tavoittamiseksi koko KPY:n alueelta olisi siis vaatinut 30 DSLAM:iin investoimisen ja keskitinalueiden välisten runkoverkkoyhteyksien rakentamisen ja/tai vuokraamisen. KPY:n tekemistä televerkon muutoksista ja laajentamisista johtuen 1.3.2007 voimaantulleen operaattori-DSL-hinnaston mukaan KPY:n perinteisellä toimialueella on ollut 76 keskitinaluetta.
[11] Ks. edellä alaviite 9.
[12] Ks. edellä kohta 9.
[13] Finnet Focus Oy: ”Tietoliikennemarkkinat Suomessa 2003”, Helsinki 30.5.2003.
[14] KPY:n liikesalaisuutena poistetut tiedot on merkitty tekstiin hakasulkein.
[15] Lännen Puhelin Oy:tä koskeva Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle, Dnro 949/61/02, 22.10.2004.
[16] Elisa Oyj:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö laajakaistamarkkinoilla, Dnro:t 529/61/03, 896/61/03, 233/61/04, 934/61/04, 291/61/05, 528/61/05 ja 470/61/06, annettu 19.5.2009.
[17] Markkinaoikeuden päätös Lännen Puhelin -asiassa, Nro 298/2008, Dnro 260/04/KR, annettu 2.7.2008.
[18] Euroopan komission päätös koskien Wanadoo Interactive S.A.:n (nyk. France Telecom S.A.) saalistushinnoittelua Ranskan ADSL-markkinoilla, COMP/38.233, 16.7.2003 (esim. kohta 361). Ensimmäisen asteen tuomioistuin (CFI) on 30.1.2007 antamallaan päätöksellä vahvistanut komission päätöksen, T-340/03. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin (ECJ) on 2.4.2009 antamallaan ratkaisulla vahvistanut komission päätöksen, C-202/07 P.
[19] KPY Verkot Oy:tä koskeva Viestintäviraston päätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin pääsyn markkinoilla Dnro 577/934/2003 ja DNA Palvelut Oy:tä koskeva päätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinalla dnro 353/934/2009, 3.4.2009. Kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin pääsyn markkina (markkina 11 komission suosituksessa ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2003/311/EY, uuden suosituksen 2007/879/EY mukainen markkina 4: kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkina) muodostuu pääsystä kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin laajakaistapalvelujen ja puheensiirtopalvelujen tarjoamiseksi. Markkinaan kuuluvia tuotteita ovat metallijohtimiset 1) tilaajayhteys, 2) tilaajayhteyden osa ja 3) tilaajayhteyden välityskyky rinnakkaiskäyttöä varten eli yläkaista. Markkinaan kuuluvat lisäksi laitetilat tilaajayhteystuotteiden käytössä tarpeellisia vähäisiä laitteita varten.
Viestintäviraston päätös huomattavasta markkinavoimasta tukkutason laajakaistamarkkinoilla, dnro 131/934/2004, 17.9.2004 (KPY:n osalta). Viestintäviraston päätös huomattavasta markkinavoimasta tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla, 562/934/2009, 13.5.2009 (DNA Palvelut Oy:n osalta).
[20] Viestintäviraston markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin pääsyn markkinoilla, 1383/935/2006, 22.1.2007. Viestintäviraston kirje operaattoreille analyysin lopputuloksista, Dnro 1383/935/2006, 22.1.2007. Viestintäviraston markkina-analyysi kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinalla Dnro 96/9411/2008, 3.4.2009 3.4.2009. Tukkutason laajakaistamarkkinoiden osalta ks. edellä alaviite 9 ja Viestintäviraston markkina-analyysi tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla 95/9411/2008, 13.5.2009 (komission uuden suosituksen mukainen markkina nro 5).
[21] Kilpailuneuvoston Elisa Communications Oyj:tä koskeva päätös Dnro 150/690/1999, annettu 18.5.2001, Turun Puhelin Oy:tä koskeva kilpailuneuvoston päätös Dnro 15/690/2000, annettu 18.5.2001 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös Dnro 1842/2/01, annettu 22.4.2002 ja Salon Seudun puhelinta koskeva kilpailuneuvoston päätös Dnro 14/690/2000, annettu 18.4.2001 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös Dnro 1817/2/01, annettu 22.4.2002.
[22] Ks. alaviitteet 9 ja 20.
[23] Ks. edellä alaviite 17.
[24] Edellä alaviite 21.
[25] Ks. edellä alaviite 17.
[26] Poikkeuslupa Nettiportti Oy:n hinnoittelu- ja hankintayhteistyölle, Dnro 1147/61/2001, 3.4.2003.
[27] Edellä alaviite 15.
[28] Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena; Elisa Oyj / Saunalahti Group Oyj, Dnro 510/81/2005, 25.10.2005.
[29] Edellä alaviite 16.
[30] Komission päätös koskien Deutsche Telekom AG:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelua Saksassa, COMP/C-1/37.451, 37.578 ja 37.579, 21.5.2003.
[31] Edellä alaviite 18.
[32] Edellä alaviitteet 9 ja 20.
[33] KPY:n Kilpailuvirastolle 27.1.2003 toimittama vastine, asia dnro 949/61/02.
[34] Ks. edellä alaviite 19 . Viestintävirasto on katsonut näissä päätöksissään sekä alaviitteessä 20 mainituissa markkina-analyyseissään, että paikalliset teleyhtiöt ovat viestintämarkkinalain tarkoittamassa huomattavan markkinavoiman asemassa tilaajayhteyksien vuokraamisen markkinoilla perinteisillä toimialueillaan ja ko. yhtiöiden tulee siten vuokrata ko. yhteyksiä syrjimättömin hinnoin ja ehdoin sekä noudattaa hinnoittelussaan kustannussuuntautuneisuutta.
[35] Ks. edellä alaviite 20.
[36] Ks. edellä alaviitteet 19 ja 20. Päätöksissään sekä markkina-analyyseissään Viestintävirasto katsoi, että paikallisilla teleyhtiöillä on huomattavaa markkinavoimaa tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla perinteisillä toimialueillaan ja yhtiöillä on siten velvollisuus tarjota tukkutason laajakaistapalveluja syrjimättömin hinnoin ja ehdoin. Toisin kuin tilaajayhteyksien markkinoilla Viestintävirasto ei asettanut tukkutason laajakaistapalvelusta perittäville korvauksille kustannussuuntautuneisuusvelvoitetta.
[37] Ks. edellä alaviite 19.
[38] Ks. edellä alaviite 30.
[39] KPY:n 6.9.2005 toimittama selvitys.
[40] Viestintävirasto on vuonna 2009 julkaisemassa markkina-analyysissään ilmoittanut laskemansa teleyhtiöiden markkinaosuudet laajakaistatukkumarkkinoilla. KPY:n markkinaosuus on ollut syksyllä 2004 yli 70 %, loppuvuodesta 2005 yli 75 % (2005) ja kesällä 2008 yli 45 %.
[41] Ks. edellä alaviite 39.
[42] Ks. edellä alaviite 18, Wanadoo-päätöksen kohta 361.
[43] Kilpailuneuvoston päätös koskien Sonera Oyj / Digita Oy -yrityskauppaa, 53/690/2000, 9.7.2000.
[44] Kilpailuviraston päätös hyväksyä Sonera/Loimaan Seudun Puhelin -yrityskauppa ehdollisena, dnro 1202/81/2000, 3.8.2001.
[45] Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, taltionumero 1712, 4.7.2002.
[46] Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätös C-333/94, 14.11.1996 ”Tetra Pak II”. Päätöksen kohdat 6 ja 27–32.
[47] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY, 7.3.2003, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi).
[48] Lukuun ottamatta Soneran vähäisessä määrin rakentamaa omaa tilaajayhteysverkkoa (ks. edellä kohta 50).
[49] KPY:n kuluttajamyynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Seppo Väätäinen, KPY:n tiedote, 9.5.2006.
[50] Kilpailuvirasto viittaa tältä osin myös edellä mainittuun Wanadoo-tapaukseen (ks. alaviite 18), jossa Wanadoon kilpailijoita ovat olleet esimerkiksi Deutsche Telekomin tytäryhtiö T-Online, Tiscali ja AOL. Myös komissio on todennut Wanadoon olevan määräävässä markkina-asemassa huolimatta siitä, että ko. yhtiöt ovat merkittäviä toimijoita omilla perinteisillä alueillaan (Saksa, Italia ja Yhdysvallat). Esimerkiksi T-Onlinen emoyhtiö Deutsche Telekom on vuonna 2003 ollut noin viidenneksen Wanadoon emoyhtiötä France Telekomia suurempi liikevaihdossa ja asiakasmäärässä laskettuna.
[51] Ks. edellä alaviite 20.
[52] Edellä alaviite 21.
[53] ”Kilpailutilanne laajakaistamarkkinoilla”, Kilpailuvirasto 2002.
[54] Ks. edellä alaviite 15.
[55] Kilpailuviraston kirje operaattoreille 3.11.2004, dnro 950/61/2004.
[56] Ks. edellä alaviite 21.
[57] Euroopan komission päätös 88/518/ETY (Napier Brown – British Sugar), 66 kappale, EYVL L 284, 19.10.1988, s. 41 ja edellä alaviite 30 (Deutsche Telekom AG).
[58] Nykyinen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 artikla.
[59] Komission tiedonanto, Ohjeita komission ensisijaisista täytäntöönpanotavoitteista sovellettaessa EY:n perustamissopimuksen 82 artiklaa yritysten määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön perustuvaan markkinoiden sulkemiseen K(2009) 864, päivätty 9.2.2009, kohta 80.
[60] Komission tiedonanto, kilpailusääntöjen soveltamisesta telealan liittymäsopimuksiin 98/C 265/02, päivätty 22.8.1998. Kohdat 117–118.
[61] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 2887/2000 tilaajayhteyksien eriytetystä tarjoamisesta, 18.12.2000.
[62] HE 163/1996 telemarkkinalaiksi ja laiksi telehallinnosta annetun lain muuttamisesta, 4.10.1996.
[63] Ks. edellä alaviite 26 ja asia dnro 949/61/02.
[64] KPY on edellyttänyt omalta palveluoperaattorilta ja kilpailijoilta ADSL-liittymien tilaajayhteydeksi S.O.-laatua ajanjaksolla 07/2003–11/2005. DNA:n ja KPY:n toimittama selvitys, 24.4.2009.
[65] Vrt. Kilpailuneuvoston Elisa-päätös, alaviite 21.
[66] Ks. edellä alaviitteet 30 (DT, komission päätöksen kohta 148) ja 18 (Wanadoo, komission päätöksen kohdat 76–80).
[67] Euroopan komission päätös koskien Telefónica S.A.:n toimintaa Espanjan laajakaistamarkkinoilla, COMP/38.784, 4.7.2007, kohdat 474–489.