Osapuolet
1. Alstom Finland Oy, Vantaa
2. ECP Group Oy, Helsinki
Ratkaisu
3. Toimenpidepyyntö ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Asia poistetaan käsittelystä.
Asian vireilletulo ja selvittäminen
4. Kilpailuvirasto vastaanotti 22.8.2004 ECP Group Oy:n (jäljempänä myös ECP) toimenpidepyynnön, jossa ECP pyytää Kilpailuvirastoa selvittämään, onko Alstom Finland Oy (jäljempänä myös Alstom) syyllistynyt kilpailunrajoituslaissa (480/1992) kiellettyyn määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön teollisuuden ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden markkinoilla mm. saalistushinnoittelulla, ajamalla keinotekoista ja ylimitoitettua rikosasiaa ECP:tä ja sen vastuuhenkilöitä vastaan sekä kieltämällä em. markkinoilla toimivia alihankkijoitaan ja muita yhteistyökumppaneitaan myymästä suoritteitaan ECP:lle. Lisäksi ECP on myöhemmin ilmoittanut, että Alstom Finland on kesällä 2007 vahvistanut määräävää markkina-asemaansa em. markkinoilla hankkimalla merkittävän ilmansuojelulaitteiden huolto- ym. palveluita tarjoavan alihankkijansa RMG-Yhtiöt omistukseensa yrityskaupalla.
5. Kilpailuvirasto on ECP:n toimenpidepyyntöön liittyvässä selvitystyössään vastaanottanut selvityksiä Alstomilta, ECP:ltä sekä useilta muilta ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluita tarjoavilta yrityksiltä ja näitä palveluita käyttäviltä asiakkailta. Ilmansuojelulaitteita sekä niiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluita käyttäviä asiakkaita ovat mm. teollisuus- ja energialaitokset.
Asiaselostus
Yritykset
6. ECP Group Oy on vuonna 2002 perustettu yritys, joka harjoittaa sähköinsinööritoimintaa sekä ilmansuojelulaitteiden, erityisesti sähkösuodattimien, tarkastus-, mittaus-, huolto- ja modernisointitoimintaa. ECP:n ympäristötekniikka- ja teollisuusyksikkö, joka toimii voimalaitos- ja paperiteollisuudessa, on erikoistunut savukaasupuhdistukseen, kattilatekniikkaan sekä tuhkankuljetusjärjestelmiin. ECP:n liikevaihto vuonna 2007 oli noin 2,3 miljoonaa euroa ja yrityksen palveluksessa oli tuolloin 14 henkilöä.
7. Alstom Finland Oy kuuluu kansainväliseen konserniin, joka harjoittaa energiantuotantoon, laivateollisuuteen ja raideliikennekalustoon liittyvää liiketoimintaa. Konsernin emoyhtiön, Alstom S.A:n, merkittävin omistaja on Ranskan valtio. Konserni toimii noin 70 maassa ja sen palveluksessa on noin 70 000 henkilöä. Suomessa toimii kaksi Alstom-konserniin kuuluvaa yhtiötä: Alstom Finland Oy ja Alstom Ferroviaria S.p.a:n Suomen sivuliike. Alstom Finlandin palveluksessa on yhteensä 95 työntekijää ja sen toimipisteet sijaitsevat Vantaalla, Espoossa, Kuopiossa, Oulussa, Haminassa ja Kokkolassa. Alstom Finlandin toimintoihin kuuluu mm. turbiinien, generaattoreiden ja ilmansuojelulaitteiden toimittaminen voimalaitoksille ja teollisuudelle sekä näiden laitteiden huolto- ja kunnossapitopalvelut. Tilikaudella 1.4.2007–31.3.2008 Alstom-konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto oli noin 16,9 miljardia euroa. Alstom Finlandin liikevaihto oli noin 44 miljoonaa euroa tilikaudella 1.4.2007–31.3.2008.
Ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalvelumarkkinoiden yleisiä piirteitä
8. Kilpailuviraston selvityksissään saamien tietojen mukaan tyypillisiä ilmansuojelulaitteita käyttäviä asiakkaita ovat voimalaitokset, jätteenpolttolaitokset sekä mm. sellu-, paperi-, teräs-, sementti- ja petrokemianteollisuuden laitokset. Em. asiakkaiden on ilmanpäästöjensä osalta noudatettava erilaisia ympäristönsuojeluun liittyviä lakeja ja viranomaismääräyksiä.
9. Suomessa käytössä olevia ilmansuojelulaitteita ovat mm. mekaaniset erottimet ja pesurit, sähkösuodattimet, pienet ja isot kuitu- eli letkusuodattimet sekä rikinpoistolaitokset. Mekaaniset erottimet ja pesurit ovat pääosin nk. yksinkertaisia massatuotteita, joiden mitoittaminen ja valmistaminen on siirtynyt pienille konepajoille. Kilpailuviraston tietojen mukaan Alstomin markkinaosuus sähkösuodatinten, isojen kuitusuodatinten ja rikinpoistolaitosten laitetoimittajana sekä em. laitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden tarjoajana on huomattava. ECP on erikoistunut erityyppisten ilmansuojelulaitteiden ja erityisesti sähkösuodattimien huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluihin.
10. Ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden tavoitteena on varmistaa, että asiakkaan käytössä oleva ilmansuojelulaite toimii kuten on oletettu, ja että asiakkaan toiminta täyttää ilmanpäästöjen osalta lakimääräiset vaatimukset. Ilmansuojelulaitteiden tarkastustoimintaan liittyy erilaisia päästömittauksia sekä laitteistojen toiminnan muiden edellytysten tarkastuksia. Huoltotoiminta käsittää mm. ilmansuojelulaitteen osien vaihtamisen ennalta suunnitellun huolto-ohjelman mukaisesti. Modernisoinnit liittyvät tilanteisiin, joissa ilmansuojelulaitetta käyttävä asiakas itse muuttaa tuotantoprosessiaan tai asiakkaan laitokselle asetetut päästövaatimukset muuttuvat.
11. Kilpailuviraston selvityksissään saamien tietojen mukaan monet ilmansuojelulaitteita käyttävät asiakkaat hankkivat laitteensa huolto-, tarkastus- ja modernisointipalvelut kyseisen laitteen laitetoimittajalta. Em. palveluita on mahdollista hankkia myös kilpailevilta laitetoimittajilta tai riippumattomilta palveluiden tarjoajilta. Eri laitetoimittajat pystyvät tyypillisesti tarjoamaan huolto- ym. palveluitaan toistensa valmistamiin laitteisiin, koska useimpien laitteiden toimintaperiaate on sama. Laitteiden konstruktiot vain poikkeavat toisistaan. Eri laitetoimittajat tai riippumattomat huoltopalveluiden tarjoajat voivat suorittaa huolto- ym. toimenpiteet itse tai käyttää huolto- ym. palveluihin liittyvissä työsuoritteissa alihankkijoita. Alihankkijat voivat olla esim. asiantuntijayrityksiä, jotka tekevät laitteelle tarkastuksia ja määrittelevät, mitä töitä ja korjauksia laitteelle tulisi tehdä; tai asennusliikkeitä, jotka myyvät asentajia ja hitsaajia asennustöihin.
12. Kilpailuviraston selvityksissään saamien tietojen mukaan tyypillistä ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalvelutoiminnalle on, etteivät useimmat konepajat tms. yritykset pysty korjaamaan tai huoltamaan ilmansuojelulaitteita, vaan korjaus tai huolto edellyttää siihen erikoistunutta yritystä, joka omaa ilmansuojelulaitteisiin liittyvää erityisosaamista ja tietotaitoa. Asennusliike, jolla ei ole erityistä ilmansuojelutekniikkaan liittyvää asiantuntemusta, pystyy suorittamaan ilmansuojelulaitteisiin liittyviä hitsaus- ym. korjaustöitä ainoastaan ilmansuojelutekniikkaan erikoistuneen asiantuntijan ohjauksessa. Ilmansuojelutoimintaan liittyvät tekniset tiedot eivät kuitenkaan usein ole teknisiä salaisuuksia, vaan sellaista teknistä tietotaitoa, jonka sisäistäminen on mahdollista ainoastaan toimimalla pitkän aikaa ilmansuojelutekniikkaan erikoistuneen yrityksen palveluksessa tai alihankkijana. Kun ilmansuojelutekniikkaan erikoistuneen yrityksen palveluksessa oleva työntekijä siirtyy toiseen yritykseen, hän siirtää samalla omaksumansa tietotaidon uuteen yritykseen. Samoin tietyn laitetoimittajan laitteisiin liittyvää laitevalmistajaspesifistä teknistä tietoa siirtyy asiakkaiden kautta toisille laitetoimittajille tai huoltoyrityksille tilanteissa, joissa alkuperäisen laitetoimittajan asiakas hankkii ko. laitteen huolto-, tarkastus- tai modernisointityön alkuperäisen laitetoimittajan kilpailijana toimivalta laitetoimittajalta tai huoltoyritykseltä.
13. Ilmansuojeluteknologian alalla toimivat laitevalmistajat tuntevat laitteiden tekniikan ja sen kehittymisen. Laitteiden teknisessä kehityksessä ei yleisesti ole tapahtunut perustavia muutoksia viimeisen 20 vuoden aikana.
Osapuolten selvitykset
14. ECP:n toimenpidepyynnön mukaan maailmanlaajuisesti toimiva Alstom-konserni on tuottamiensa teollisuuden ilmansuojelulaitteiden osalta markkinajohtajan asemassa kaikilla Suomen teollisuudenaloilla. ECP:n mukaan Alstom-konsernin suomalainen tytäryhtiö Alstom Finland ei ollut kohdannut em. laitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden osalta lainkaan kilpailua Suomessa ennen kuin ECP alkoi tarjoamaan vastaavia palveluita. ECP toimii ilmansuojelussa ainoastaan ilmansuojelulaitteiden kunnossapitomarkkinoilla ja on erikoistunut kaikkien eri valmistajien tuottamien ilmansuojelulaitteiden huoltoon.
Asiaan liittyvä rikosprosessi
15. ECP:n toimenpidepyynnön mukaan Alstom Finlandin yritykset vaikeuttaa ECP:n toimintaa ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluissa täyttävät kilpailunrajoituslaissa tarkoitetun määräävän markkina-aseman väärinkäytön tunnusmerkit. ECP:n mukaan Alstomin mittavin ja edelleen käytössä oleva keino ECP:n kilpailumahdollisuuksien rajoittamiseksi on ollut ylimitoitetun ja keinotekoisen rikosprosessin alulle paneminen, joka prosessi jatkuu edelleen. Alstom oli 24.9.2003 tehnyt keskusrikospoliisille ECP:n toimintaa koskevan tutkintapyynnön, jonka mukaan ECP olisi omassa liiketoiminnassaan hyödyntänyt Alstomin yrityssalaisuuksia. ECP:n mukaan Alstom oli 7.4.2004 pyytänyt em. rikosasiaan liittyen Vantaan käräjäoikeudelta ECP:hen ja sen osakkaisiin kohdistuvaa ylimitoitettua vakuustakavarikkoa. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi Alstomin ajaman vaatimuksen kokonaan. ECP:n mukaan Alstomin alulle paneman rikosasian sekä siihen liittyvän vakuustakavarikkovaatimuksen todellisena tarkoituksena on ollut ECP:n toiminnan vaikeuttaminen ja poissulkeminen markkinoilta.
16. Alstom Finlandin mukaan ECP:n perustajat ovat entisiä Alstom Finlandin työntekijöitä. Alstom Finland epäilee, että ECP saattaa laittomasti käyttää Alstom Finlandin yrityssalaisuuksia oman toimintansa ja asiakaskuntansa eduksi. Alstom Finland on 24.9.2003 pyytänyt keskusrikospoliisia selvittämään, käyttääkö ECP liiketoiminnassaan omaksi ja asiakaskuntansa hyväksi Alstom Finlandin toimittaja- ja asiakasluetteloita, tietokantoja, tietokoneohjelmia, teknisiä piirustuksia, teoksia sekä muita Alstom Finlandin kaupallisia ja teknisiä tietoja. Kaikki Alstom Finlandin ilmansuojelulaitteisiin liittyvät em. tiedot ovat yrityssalaisuuksiksi luettavaa aineistoa ja ne on pidetty tarkasti salassa. Alstomin alihankkijat saavat näitä tietoja voidakseen täyttää sopimusperusteiset velvoitteensa, mutta ehdottomana edellytyksenä on kilpailukiellon hyväksyminen sopimusperusteisten edellytysten täyttyessä. Ilmansuojelulaitteiden tarkastuksiin käytettävät erityiset laitteet ja tietokoneohjelmat ovat Alstomin kehittämät nimenomaan näihin tarkoituksiin. Em. laitteita ja tietokoneohjelmia ei luovuteta yleiseen käyttöön, vaan ainoastaan Alstomin yhteistyökumppaneille.
17. Alstom Finland toteaa, että se ei ole ajanut ECP:tä koskevaa rikosasiaa ylimitoitettuna tai suhteellisuusperiaatteen vastaisesti. Alstomin mukaan se on tehnyt rikosasiassa esitutkintapyynnön asiallisesta ja perustellusta syystä. Tietyt kevään ja kesän 2003 tapahtumat saivat Alstomin epäilemään, että ECP käyttäisi yritystoiminnassaan Alstomin yrityssalaisuuksiksi luokiteltavia kaupallisia ja teknisiä tietoja. Alstom Finland toteaa myös, että oikeus tuomioistuinkäsittelyyn on laissa turvattu perusoikeus ja poikkeuksia tähän sääntöön tulee soveltaa suppeasti.
Alihankkijoiden kilpailukiellot
18. ECP:n toimenpidepyynnön mukaan Alstom Finlandin ja tiettyjen alihankkijoiden välillä on olemassa kirjallinen tai suullinen sopimus, jossa kyseisiä alihankkijoita kielletään tarjoamasta työsuoritteita muille ilmansuojelualalla toimiville yrityksille ja erityisesti ECP:lle. ECP:n mukaan Alstom on lisäksi suullisesti ilmoittanut alihankkijoilleen ja muille yhteistyökumppaneilleen, että se voi lopettaa liikesuhteet sellaisten alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka tekevät työsuoritteita ECP:lle.
19. Alstom Finland toteaa, että sillä on viime vuosina ollut voimassa neljä kirjallista alihankintasopimusta, jotka koskevat ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden suorittamista. Sittemmin kaksi sopimusta on purkautunut, ja tällä hetkellä voimassa olevia sopimuksia on kaksi. Em. alihankintasopimuksiin on sisältynyt kilpailukielto, jossa alihankkijaa on kielletty kilpailemasta niistä asiakkaista, jotka Alstom on itse tuonut Alstomin ja ko. alihankkijan välisen yhteistyön kohderyhmäksi. Nämä kilpailukiellot ovat olleet perusteltuja Alstomin tietotaidon ja teknologian suojaamiseksi.
20. Alstom Finland toteaa, ettei se ole kieltänyt alihankkijoitaan tai muita yhteistyökumppaneitaan toimittamasta suoritteita ECP:lle, vaan on itse yhdessä nimenomaisessa tapauksessa kieltäytynyt toimituksesta ECP:lle. Alstom Finlandin käsityksen mukaan sen alihankkijat saattavat olla tietoisia yritysvakoiluepäilyistä. Tietoisuus epäilyistä ECP:tä kohtaan on voinut vaikuttaa alihankkijoiden haluun tehdä yhteistyötä ECP:n kanssa. On siis mahdollista, että alihankkijat ovat kieltäytyneet toimituksista ECP:lle, vaikka Alstom Finland ei millään tavoin ole pyrkinyt estämään alihankkijoidensa vapautta valita yhteistyökumppaneitaan.
21. Alstom Finlandin mukaan ECP lähestyi Alstom Finlandia toukokuussa 2005 elektroniikkakomponenttien korjausten suhteen. Pyyntö koski komponentteja, jotka Alstom Finlandin käsityksen mukaan oli tarkoitettu vakoiluepäilyn kohteena oleviin laitteisiin. Näissä olosuhteissa Alstom Finland katsoi perustelluksi kieltäytyä korjaustyöstä. Komponenttien alkuperäistoimittajana Alstom Finland ei kuitenkaan halunnut jättää ECP:n asiakasta pulaan, vaan kehotti tätä olemaan tällä kertaa suoraan yhteydessä Alstom Finlandiin.
22. Alstom Finland ja ECP eivät ole tehneet yhteistyötä ennen toukokuuta 2005, jolloin ECP siis otti yhteyttä Alstom Finlandiin ”uutena asiakkaana”. Alstom Finland katsoo, että yrityksellä on vapaus valita omat sopimuskumppaninsa ja määrätä vapaasti omasta omaisuudestaan. Kilpailupolitiikan kannalta EY:n tuomioistuin on katsonut, että määräävä asema ei voi estää yritystä suojaamasta omia kaupallisia intressejään, jos niitä uhataan. Alstom Finland toteaa, että epäily ECP:n harjoittamasta laajamittaisesta yritysvakoilusta muodostaa konkreettisen uhan yhtiön toiminnalle ja on perusteltu syy pidättäytyä liikesuhteesta.
Väitetty saalistushinnoittelu
23. ECP:n toimenpidepyynnössä todetaan myös, että Alstom Finland on pyrkinyt sulkemaan ECP:n pois ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden markkinoilta saalistushinnoittelulla. ECP on 14.1.2008 virastolle toimittamassaan vastineessa maininnut väitettyyn saalistushinnoitteluun liittyen neljä tapausta vuosilta 2003–04. ECP väittää Alstomin muun muassa kahdessa tapauksessa laskeneen palvelujensa hintoja tarjousprosessien edetessä huomattavasti, pahimmillaan jopa lähes 50 prosenttia alkuperäisestä tarjoushinnasta. ECP myös esittää, että Alstom oli eräässä tapauksessa luvannut tehdä tietyn voimayhtiön suodattimien tarkastukset ilmaiseksi kuultuaan ECP:n saaneen kyseisen tarkastusprojektin. Erään teollisuuslaitoksen suodattimien tarkastukset Alstom taas oli ECP:n väitteen mukaan luvannut tehdä murto-osalla ECP:n tarjoamasta hinnasta ja lisäksi sitonut tarkastukset kyseisen yrityksen turbiinien huoltoon.
24. Alstomin mukaan tarjousprosessi ei ECP:n esittämissä tapauksissa ole poikennut tavanomaisesta. Tarjoushintaa on alennettu siitä syystä, että toimituslaajuus on tarkentunut osapuolten välisissä neuvotteluissa ja hinta on muutettu vastaamaan uutta toimituslaajuutta. Tarjouksen parantaminen projektin voittamiseksi ja vanhan asiakassuhteen ylläpitämiseksi kuuluvat normaaliin liiketoimintaan, eikä tällainen menettele ole yritystoiminnassa mitenkään poikkeuksellista. Tarkastusten tekeminen veloituksetta taas kuuluu tietyissä tilanteissa tavanomaiseen liiketoimintaan: joissakin tapauksissa suodattimien tarkastushintaa ei veloiteta erikseen, vaan tarkastuskustannukset sisältyvät tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaustyön laskuun. Tällaiset korjaustyöt tehdään yleensä hyvin pian tarkastuksen jälkeen tai tarkastuksen yhteydessä. Ottaen huomioon sen, että korjaustyön lasku voi olla moninkertainen tarkastustyön pieneen omakustannushintaan verrattuna, menettely on liiketaloudellisesti perusteltavissa. ECP:n mainitseman teollisuuslaitoksen eräiden sähkösuodattimien tarkastuksen Alstom on tehnyt samassa yhteydessä, kun se on käynyt huoltamassa em. teollisuuslaitoksen käytössä olevat turbiinit. Suodattimien tarkastaminen on hoitunut samassa yhteydessä, jolloin tarkastus on tullut asiakkaalle edullisemmaksi kuin jos ECP olisi käynyt vain tarkastamassa suodattimet. Tilaaja on saanut toteutettua suodatintarkastuksen ja turbiinihuollon kustannustehokkaasti tilaamalla molemmat palvelut Alstomilta. Väite suodattimien tarkastamisen sitomisesta turbiinien huoltoon ei pidä paikkaansa.
RMG-Yhtiöiden siirtyminen Alstomin omistukseen yrityskaupalla
25. ECP:n 14.1.2008 virastolle toimittamassa vastineessa todetaan, että Alstom Finland on kesällä 2007 vahvistanut määräävää markkina-asemaansa ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden markkinoilla hankkimalla merkittävän em. markkinoilla palveluita tarjoavan alihankkijansa RMG-Yhtiöt omistukseensa yrityskaupalla. ECP:n mukaan Alstom on sitomalla aikaisemmin RMG-Yhtiöt itseensä tiiviillä yhteistyöllä ja sittemmin hankkimalla kyseisen alihankkijansa omistukseensa vaikuttanut merkittävästi kilpailuolosuhteisiin ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden markkinoilla, koska Alstomin kilpailijat ja erityisesti ECP eivät ole RMG-Yhtiöiden vahvimmilla alueilla löytäneet vapaata, osaavaa alihankkijatyövoimaa.
ECP:n yhteenveto
26. ECP on Kilpailuvirastolle 14.1.2008 toimittamassaan vastineessa todennut, että Alstomin toimintaa on arvioitava yhtenä ajallisena kokonaisuutena, joka alkoi ennen ECP:n markkinoille tuloa ja jatkuu edelleen tarkoituksena palauttaa kilpailua vailla oleva markkinatilanne ennalleen Suomeen. Kun Alstomin käyttämiä kilpailua rajoittavia ja estäviä keinoja on tuotu ”päivänvaloon” Kilpailuvirastolle tutkittavaksi, Alstom on joustavasti lakannut käyttämästä sellaisia keinoja, joista sitä on arvosteltu ja käyttänyt muunlaisia keinoja. Alstomin järein ja edelleen käytössä oleva keino ECP:n eliminoimiseksi ja kilpailumahdollisuuksien rajoittamiseksi on ollut ylimitoitetun rikosprosessin hoitaminen, joka jatkuu edelleen.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Relevantit hyödyke- ja maantieteelliset markkinat ja Alstomin markkina-asema
27. Määräävän markkina-aseman olemassaolon ja sen mahdollisen väärinkäytön arvioinnin perusteena ovat tapauskohtaisesti määriteltävät relevantit hyödyke- ja maantieteelliset markkinat. Sellaiset hyödykkeet, joita asiakkaat pitävät toisiaan kohtuullisesti korvaavina, luetaan mukaan relevantteihin hyödykemarkkinoihin johtuen siitä, että yritys ei voi merkittävästi vaikuttaa hintoihin ja toimitusehtoihin, jos kauppakumppanit voivat siirtyä helposti käyttämään korvaavia hyödykkeitä tai hankkimaan hyödykkeitä muualla sijaitsevilta tavarantoimittajilta.
28. Ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointi edellyttää siihen erikoistunutta yritystä, joka omaa laitteisiin liittyvää erityisosaamista ja tietotaitoa. Ilmansuojelutekniikkaan erikoistuneet yritykset pystyvät usein tarjoamaan loppukäyttäjille monipuolisen palvelukokonaisuuden, johon sisältyy useantyyppisiä huolto-, tarkastus- ja modernisointitoimenpiteitä.
29. Kilpailuviraston tekemät selvitykset viittaavat siihen, että ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden markkinoita voidaan tarkastella erikseen palveluntarjoajien ja asiakkaiden välisessä suhteessa ja toisaalta palveluntarjoajien ja näiden alihankkijoiden välisessä suhteessa. Tyypillisiä huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden tarjoajia asiakkaille ovat laitetoimittajat. Asiakkaan on mahdollista hankkia em. palveluita myös riippumattomilta huolto- ym. palveluiden tarjoajilta, kuten ECP:ltä. Laitetoimittajat ja riippumattomat huolto- ym. palveluiden tarjoajat voivat käyttää em. palveluihin liittyvissä työsuorituksissa alihankkijoita, joita ovat esim. asiantuntijayritykset ja asennusliikkeet. Em. palveluiden tarjoajien ja alihankkijoiden välisiä markkinoita voidaan näin ollen tarkastella omana osamarkkinanaan.
30. Ilmansuojelulaitteita käyttävät asiakkaat hankkivat tyypillisesti huoltopalveluita kotimaisilta toimijoilta. Pienemmissä korjauksissa tai huolloissa palvelua ei kannata hankkia ulkomailta. Suuremmissa modernisoinneissa tai muissa palvelukokonaisuuksissa palveluita on hankittu myös Suomen ulkopuolella sijaitsevilta palveluiden tarjoajilta. Mikäli laitevalmistaja tai muu huolto-, ym. palveluiden tarjoaja haluaa kuitenkin systemaattisesti tarjota huolto-, tarkastus- tai modernisointipalveluita Suomeen, edellyttää tämä, että ko. yritys on myös fyysisesti etabloitunut Suomeen.
31. Kilpailuvirasto on tässä päätöksessään arvioinut kotimaisille asiakkaille suunnattujen ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden markkinoita. Tämän päätöksen tekemiseksi ei kuitenkaan ole välttämätöntä määritellä relevantteja markkinoita täsmällisesti. Kilpailuviraston tekemien selvitysten mukaan Alstom Finlandin markkinaosuus kotimaisille asiakkaille suunnattujen ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden markkinoilla on tällä hetkellä yli 60 prosenttia. Ottaen huomioon Alstomin korkean markkinaosuuden, Alstomin toiminnan laajuudesta aiheutuvat synergiaedut erityyppisten palveluiden tarjonnassa teollisuudelle sekä Alstomin kilpailijoiden alhaiset markkinaosuudet ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden markkinoilla Suomessa, Kilpailuvirasto arvioi asiaa kilpailunrajoituslain 6 §:n määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevien säännösten perusteella. Jos kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sovelletaan rajoitukseen myös EY:n perustamissopimuksen kilpailusääntöjä. Käsiteltävän tapauksen lopputuloksen kannalta ei kuitenkaan ole merkitystä sillä, syntyykö kauppavaikutus vai ei, koska kilpailunrajoituslain 6 § ja perustamissopimuksen 82 artikla vastaavat sanamuodoiltaan toisiaan ja säännöksiä myös tulkitaan yhdenmukaisesti.
Alstomin menettelytapojen arviointi kilpailunrajoituslain ja EY:n kilpailusääntöjen perusteella
32. ECP on toimenpidepyynnössään pyytänyt Kilpailuvirastoa selvittämään, onko Alstom syyllistynyt kilpailunrajoituslaissa (480/1992) kiellettyyn määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön teollisuuden ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden markkinoilla kieltämällä em. markkinoilla toimivia alihankkijoitaan ja muita yhteistyökumppaneitaan myymästä suoritteitaan ECP:lle, saalistushinnoittelulla, ajamalla keinotekoista ja ylimitoitettua rikosasiaa ECP:tä ja sen vastuuhenkilöitä vastaan sekä hankkimalla em. markkinoilla toimivan merkittävän alihankkijansa omistukseensa yrityskaupalla.
Rikosprosessin ajaminen ECP:tä vastaan
33. Alstomin ECP:tä vastaan ajamassa rikosprosessissa on kyse siitä, käyttääkö ECP liiketoiminnassaan omaksi ja asiakaskuntansa hyväksi Alstomin toimittaja- ja asiakasluetteloita, tietokantoja, tietokoneohjelmia, teknisiä piirustuksia, teoksia sekä muita Alstomin teknisiä ja kaupallisia tietoja. ECP on esittänyt Kilpailuvirastolle, että Alstom on ajanut ECP:hen kohdistuvaa keinotekoista ja ylimitoitettua rikosprosessia, minkä todellisena tarkoituksena on ECP:n poissulkeminen markkinoilta.
34. Euroopan komissio ja yhteisöjen tuomioistuimet ovat kilpailunrajoitusasioita koskevassa tapauskäytännössään katsoneet, että virheellisten tietojen esittäminen viranomaisille tai viranomaisprosessien keinotekoinen hyödyntäminen oman markkina-aseman puolustamiseksi saattaa täyttää tietyissä tapauksissa määräävän markkina-aseman väärinkäytön tunnusmerkit (esim. Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomio 17.7.1998, asia T-111/96, ITT Promedia v. komissio). Pääsääntö kuitenkin on, että yrityksellä ja yksityisellä henkilöllä on oikeus saattaa asiansa käsiteltäväksi viranomaisissa ja tuomioistuimessa, ja vain poikkeustapauksessa määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen käynnistämää oikeusprosessia voidaan pitää määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei Kilpailuviraston arvion mukaan ole ilmennyt viitteitä sellaisista poikkeuksellisista olosuhteista, joissa prosessointia viranomaisissa voitaisiin pitää väärinkäyttönä. On huomattava, että Alstomin alulle panemassa rikosasiassa syytekynnys on merkittävässä määrin jo ylittynyt, mikä ainakin alustavasti viittaa siihen, että kysymys ei ole ollut täysin keinotekoisin perustein käynnistetystä rikosasiasta. Asian käsittely alioikeudessa on edelleen kesken, eikä Kilpailuvirasto tästäkään syystä näe tarkoituksenmukaisena arvioida Alstomin alulle panemaa, ECP:n toimintaa koskevaa rikosprosessia kilpailunrikkomuksena.
Alstomin alihankintasopimukset
35. Alstomin alihankintasopimuskäytäntöä arvioitaessa ydinasia on se, onko Alstomin ja sen alihankkijoiden välisillä sopimusjärjestelyillä sellaisia merkittäviä poissulkevia vaikutuksia, joiden takia ECP:n tai muiden vastaavien palveluntarjoajien ei olisi mahdollista hankkia itselleen omia alihankkijoita tai yhteistyökumppaneita, jotka tekevät ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluihin liittyviä suoritteita näiden lukuun.
36. Alstomilla on ECP:n toimenpidepyynnön tekohetkellä ollut voimassa neljä kirjallista sopimusta sellaisten alihankkijoiden kanssa, jotka suorittavat ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluita Alstomin lukuun. Sittemmin kaksi alihankintasopimusta on purkautunut, ja tällä hetkellä em. sopimuksia on kaksi. Alihankintasopimuksiin on sisältynyt kilpailukielto, jossa alihankkijaa on kielletty kilpailemasta niistä asiakkaista, jotka Alstom on itse tuonut Alstomin ja ko. alihankkijan välisen yhteistyön kohderyhmäksi. Kilpailuviraston selvitysten mukaan Alstomin kahden voimassaolevan alihankintasopimuksen perusteella suoritettavat ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalvelut käsittävät alle viisi prosenttia em. palveluiden markkinoista Suomessa.
37. ECP:n 22.8.2004 Kilpailuvirastolle toimittaman toimenpidepyynnön mukaan ECP ei ollut pystynyt hankkimaan itselleen riittävästi ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluita suorittavia alihankkijoita, koska ilmansuojelutekniikkaan erikoistuneiden alihankkijoiden määrä Suomessa on vähäinen, ja koska useita em. alihankkijoita on Alstomin taholta joko suullisesti tai kirjalliseen sopimukseen perustuen kielletty tekemästä suoritteita muille ilmansuojelualalla toimiville yrityksille ja erityisesti ECP:lle. ECP:n Kilpailuvirastolle syksyllä 2007 antamiensa tietojen mukaan ECP on kuitenkin vuosien 2004–07 aikana pystynyt hankkimaan itselleen useita uusia alihankkijoita ja/tai yhteistyökumppaneita, jotka tekevät ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluihin liittyviä suoritteita ECP:n lukuun. Ilmansuojelutekniikkaan erikoistumattomia asennusliikkeitä ja konepajayrityksiä on ollut mahdollista perehdyttää ilmansuojelulaitteiden huolto- ym. palveluihin liittyvien suoritteiden tekemiseen ECP:n toimesta. ECP:lle ei ole enää nyttemmin useinkaan muodostunut sellaisia tilanteita, joissa ECP ei olisi onnistunut hankkimaan sopivia alihankkijoita. Kilpailuvirasto ei myöskään ole saanut selkeää näyttöä siitä, että Alstom olisi laajamittaisesti estänyt alihankkijoitaan tai muita yhteistyökumppaneitaan tarjoamasta suoritteita ECP:lle tai muille kilpailijoilleen.
38. ECP:n Kilpailuvirastolle antamat tiedot viittaavat siihen, että markkinoilla on Alstomin kahden edellä tarkoitetun sopimuskumppanin lisäksi olemassa useita vaihtoehtoja ECP:lle ja muille sellaisille Alstomin kilpailijoille, jotka haluavat käyttää tarjoamiensa ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden suorittamiseen liittyvissä töissä alihankkijoita. Myöskään Kilpailuviraston hankkimat tiedot ECP:n taloudellisen toiminnan kasvusta eivät viittaa siihen, että ECP olisi sulkeutumassa pois markkinoilta. Vaikka Kilpailuviraston selvitykset viittaavat siihen, että Alstomilla on vahva markkina-asema kotimaisille asiakkaille suunnattujen ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden markkinoilla, ei vaikuta siltä, että Alstomin kahdella alihankintasopimuksella olisi merkittäviä poissulkevia vaikutuksia, koska näiden alihankintasopimusten perusteella suoritettavat palvelut käsittävät alle viisi prosenttia em. palveluiden markkinoista Suomessa.
Alstomin hinnoittelu
39. Saalistushinnoittelun soveltamisella tarkoitetaan hinnoittelua, jossa yrityksen perimät hinnat alittavat keskimääräiset muuttuvat kustannukset. Joissakin tapauksissa määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoittelua voidaan pitää saalistavana myös silloin, kun hinnat alittavat ainoastaan yrityksen keskimääräiset kokonaiskustannukset, ts. muuttuvat ja kiinteät kustannukset yhteenlaskettuina, mikäli muut olosuhteet viittaavat kilpailijoiden määrätietoiseen poissulkemiseen. Hinnoittelu on tällöin polkumyynnin luonteista, jonka tarkoituksena on tuhota jäljellä olevien kilpailijoiden toimintaedellytykset sekä estää voimavaroiltaan heikompien yritysten alalle pääsy.
40. Väitetyn saalistushinnoittelun osalta Kilpailuvirasto toteaa, että arvioitaessa määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen mahdollista syyllistymistä saalistushinnoitteluun on kustannusten ja hinnoittelun lisäksi tarkasteltava myös sitä, ovatko alan markkinaolosuhteet muuttuneet tai muuttumassa määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoittelun seurauksena niin, että yrityksen kilpailijat ovat sulkeutuneet tai sulkeutumassa pois markkinoilta. ECP on 14.1.2008 virastolle antamassaan vastineessa viitannut väitetyn saalistushinnoittelun osalta ainoastaan neljään, noin 4–5 vuotta ennen vastineenantohetkeä tapahtuneeseen yksittäistapaukseen. Kilpailuvirasto on vastaanottanut Alstomilta selvityksen em. neljästä tapauksesta sekä myös vastaanottanut näihin liittyviä Alstomin kustannuslaskenta- ja tarjousasiakirjoja, eikä saatu selvitys viittaa systemaattiseen kilpailijoita poissulkevaan hinnoitteluun. Ottaen huomioon näiden yksittäistapausten vähäisen taloudellisen merkityksen, ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden markkinoiden koon Suomessa sekä ECP:n liiketoiminnan jatkuvan laajenemisen näillä markkinoilla Kilpailuvirasto katsoo, ettei saatu selvitys viittaa siihen, että Alstomin hinnoittelukäyttäytymisellä olisi ollut merkittäviä Alstomin kilpailijoita poissulkevia vaikutuksia. Kilpailuvirasto ei tämän vuoksi pidä asian enempää selvittämistä väitetyn saalistushinnoittelun osalta tarkoituksenmukaisena.
41. Alstomin virastolle antamat tiedot hinnoittelustaan viittaavat myös siihen, että Alstomin on toimintansa laajuuden ansiosta mahdollista hyödyntää erityyppisten palveluiden tarjonnassa teollisuudelle sellaisia synergiaetuja (esim. suodattimien tarkastus turbiinihuollon yhteydessä), joita Alstomin pienemmillä kilpailijoilla ei välttämättä ole. Myös ECP on 14.1.2008 virastolle toimittamassaan selvityksessä viitannut siihen, että Alstomin vahvuus markkinoilla perustuu mm. sen tuotevalikoiman laajuuteen: Alstomin on mahdollista yhdistää ilmansuojelulaitteiden huolto- ym. palveluita sekä muita teollisuudelle tarjoamiaan palveluita yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, kun taas ECP pystyy tarjoamaan teollisuudelle lähinnä vain ilmansuojelulaitteisiin liittyviä palveluja.
RMG-Yhtiöiden siirtyminen Alstomin omistukseen yrityskaupalla
42. ECP:n mukaan Alstom Finlandin tekemää yrityskauppaa, jossa Alstom Finland on vuonna 2007 hankkinut RMG-Yhtiöt omistukseensa, ja jolla toimenpiteellä Alstom Finland on entisestään vahvistanut määräävää markkina-asemaansa, on pidettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Kilpailuvirasto toteaa, ettei määräävän markkina-aseman vahvistamista yrityskaupalla voida pitää määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Kilpailuviraston yrityskauppavalvonnalla voidaan puuttua etukäteen kilpailua merkittävästi estäviin määräävään markkina-asemaan johtaviin yrityskauppoihin, mikäli yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylittää 350 miljoonaa euroa ja jossa vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 20 miljoonaa euroa. Koska Alstom Finlandin ja RMG-Yhtiöiden välisessä yrityskaupassa toisen osapuolen, RMG-Yhtiöiden, Suomesta kertynyt liikevaihto on jäänyt alle 20 miljoonan euron, ei kyseinen yrityskauppa ole kuulunut kilpailunrajoituslain 11 c §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden piiriin.
43. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan vaatisi hyvin poikkeuksellisia olosuhteita, jotta kilpailunrajoituslain tarkoittamiin yrityskauppoihin puututtaisiin muilla kuin yrityskauppavalvontaa koskevilla kilpailunrajoituslain säännöksillä. Tällaisia poikkeustilanteita voisivat olla esimerkiksi epäitsenäiset yhteisyritykset tai sellaiset yrityskauppaan liittyvät liitännäisrajoitukset, jotka eivät olisi hyväksyttävissä yrityskauppavalvonnan arvioinnissa liitännäisrajoituksiksi. Myös Euroopan komission arvioinnissa yrityskauppoihin puuttuminen muilla kuin sulautuma-asetuksen säännöksillä vaatii poikkeuksellisia olosuhteita. EY:n sulautuma-asetuksessa (Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, 21 artikla) todetaankin, että vain kyseistä asetusta sovelletaan asetuksen tarkoittamiin sulautumiin. Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei viraston näkemyksen mukaan ole puuttumista edellyttäviä poikkeuksellisia olosuhteita.
Johtopäätös
44. Kilpailuviraston tekemissä selvityksissä ei ole saatu näyttöä siitä, että Alstom olisi syyllistynyt ilmansuojelulaitteiden huolto-, tarkastus- ja modernisointipalveluiden markkinoilla määräävän markkina-aseman tunnusmerkit täyttävään saalistushinnoitteluun tai sellaisiin alihankkijoiden toimintavapautta rajoittaviin sopimuskäytäntöihin, jotka johtaisivat Alstomin kilpailijoiden poissul-keutumiseen markkinoilta. Kilpailuvirasto katsoo, ettei asiassa ole tarpeen ryhtyä enempiin toimenpiteisiin ja poistaa asian käsittelystä.
Sovelletut säännökset
45. Kilpailunrajoituslain (480/1992) 3 §:n 2 mom. ja 6 §
Muutoksenhaku
46. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
47. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Lisätiedot
48. Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.